Auton lunastus – näin korotat korvausmäärää

Auton lunastus – näin korotat korvausmäärää

Vakuutusyhtiön ehdotusta lunastushinnasta on mahdollista korottaa huomioimalla seuraavat seikat:

  1. Varmista, että vakuutusyhtiöllä on kaikki tiedot ajoneuvosi kunnosta ennen vahinkoa, sen lisävarusteista sekä huoltokirjan olevan ajan tasalla.
  2. Tarkasta, että vakuutusyhtiön käyttämät vertailuautot ovat oikeasti vertailukelpoisia (mm. ajoneuvon ikä, kunto, ajokilometrit ja lisävarusteet).
  3. Huomioi, että liikennevakuutusyhtiö on laskenut korvaukseen lunastushinnan lisäksi mukaan oikeat seisontapäivä- ja muut korvaukset, joihin olet oikeutettu.
  4. Esitä itse laadittu, luotettava selvitys perusteista, joiden vuoksi vakuutusyhtiön päätös on virheellinen tai pyydä auton arvosta ulkopuolisen asiantuntijan arvio.
  5. Vahvista, voitko saada ajoneuvon omasta laajennetusta lunastusturvasta paremman korvauksen, kuin vahinkoon syyllisen liikennevakuutusyhtiöstä, sekä
  6. Mikäli korvausmäärään on tehty vähennyksiä esimerkiksi ylinopeuden tai muun syyn vuoksi, varmista, onko vakuutusyhtiöllä oikeutta tehdä kyseistä vähennystä.

Käyn alla näitä vinkkejä sekä auton lunastustilanteita tarkemmin läpi.

Mitä auton lunastus tarkoittaa ja missä tilanteissa se on mahdollista?

Auton lunastus tarkoittaa tilannetta, jossa vakuutusyhtiö ostaa auton itselleen sovitulla lunastushinnalla. Auton omistusoikeus siirtyy sen yhteydessä vakuutusyhtiölle, aivan kuten normaalissakin autokaupassa.

Lunastus on mahdollinen tilanteissa, joissa ajoneuvon korjaaminen ei ole sen kärsimien vahinkojen perusteella taloudellisesti järkevää. Mikäli auton romutusarvo + korjauskulut ovat suuremmat, kuin mikä auton arvo olisi ollut käteiskaupassa juuri ennen vahingon tapahtumista, korvausmäärä perustuu auton arvoon ennen vahinkoa. Tällöin vakuutusyhtiö siis lunastaa auton itselleen kyseisellä korvauksella.

Ilman yllä mainittua sääntöä vanhankin auton vahingosta pitäisi maksaa jopa useiden tuhansien eurojen korjauskulut, vaikka auton arvo ennen vahinkoa olisi ollut vain esimerkiksi 500 euroa. Se ei ymmärrettävistä syistä ole kokonaistaloudellisesti perusteltua, vaikka autolla voisikin olla tunne- tai muuta arvoa omistajalleen. Kyseinen pääsääntö lunastustilanteisiin perustuu oikeuskäytäntöön (KKO 1978-II-95).

Esimerkki – kolaroidun ajoneuvon lunastus

Olet ostanut käytetyn auton autoliikkeessä alkuvuodesta 2024 yhteensä 12 000 eurolla. Auto on muutama kuukausi myöhemmin osallisena ketjukolarissa, johon et ole ollut syyllinen.

Auton korjauskulujen arvioidaan olevan noin 9 000 euroa. Auto olisi mahdollista myydä kolarin jälkeen ennen korjauksia noin 4 000 eurolla romutettavaksi ja varaosiksi. Auton käteishinta ennen kolaria on ollut arviolta 11 500 euroa.
Auton korjauskulut 9 000 euroa + auton jäännösarvo varaosista ja kierrätyksestä 4 000 euroa = 13 000 euroa on suurempi, kuin auton käteishinta ennen kolaria 11 500 euroa.

Yllä mainitun laskelman perusteella syyllisen osapuolen vakuutusyhtiö ostaa eli lunastaa ajoneuvon sinulta. Lunastushinta pitää neuvotella vakuutusyhtiön kanssa, mutta se voisi olla tässä tapauksessa esimerkiksi 11 500 euroa.

Esimerkistä on todettavissa, että lunastus tulee todennäköisemmin kyseeseen vanhempien ajoneuvojen kohdalla, joissa korjauskulut nousevat helpommin lähelle auton arvoa ennen vahinkotapahtumaa. Uudemmissa ajoneuvoissa korjauskulujen pitää olla suurempia, jotta lunastus voi tulla kyseeseen.

Toisaalta sähköautoissa pienikin kolari voi aiheuttaa esimerkiksi koko akuston vaihtamisen, jonka vuoksi muun muassa If on kieltäytynyt vakuuttamasta tiettyjä sähköautoja.

Kun vakuutusyhtiö lunastaa auton, se maksaa omistajalle korvauksena auton käypään arvoon perustuvan summan ja auton omistusoikeus siirtyy vakuutusyhtiölle.

Juristin autovakuutusvertailu-1.1.2024

Miten lunastuskorvauksen määrä lasketaan?

Lunastushinnan perusteena on ajoneuvon hinta käteiskaupassa ennen vahinkotapahtumaa. Toisin sanoen, hinnan tulee perustua ajoneuvon arvoon välittömästi ennen vahinkoa.

Vakuutusmaailmassa tällaisesta arvonmäärittelystä käytetään termiä ”käypä arvo” tai ”käypä hinta”. Vakuutusyhtiöt viittaavatkin juuri käypään arvoon perustellessaan sitä, miksi lunastushinnan täytyisi olla tietyin suuruinen. Kyse on kuitenkin samasta asiasta, mutta vain eri sanoilla sanottuna.

Lunastuskorvauksen määrän laskeminen lähtee siitä, millä hinnalla samanlaisia ajoneuvoja on saatavilla. Tämä luonnollisesti nostaa välittömästi kysymyksen siitä, millä kriteereillä samanlaisuutta voidaan arvioida? Riittääkö sama korimalli ja valmistusvuosi? Entä lisävarusteet, eikö niitä huomioida? Myös ajokilometrien täytyy vaikuttaa, eikö?

Kaikki nämä ovat olennaisia asioita, kun kartoitetaan vastaavan kaltaisten ajoneuvojen hintoja ja siten auton arvoa ennen vahingon tapahtumista.

Lunastushinnan määrään vaikuttaa siten muun muassa auton merkki, korimalli, ikä, kunto, huoltohistoria, varustelu ja ajokilometrit. Vakuutusyhtiön käyttämä korjaamo kirjaa raporttiin, mikä on sen arvio auton kunnosta, esimerkiksi huono, tyydyttävä vai hyvä. Arvio perustuu monesti auton korin, maalauksen, sisustuksen ja moottorin kuntoon siltä osin kuin arvio on mahdollista tehdä vielä vahingon tapahduttua. Muissa tilanteissa arvion perusteena voidaan käyttää esimerkiksi auton valokuvia, huoltokirjaan tehtyjä kirjauksia tai muuta tietoa auton tai sen osan kunnossa.

Tavanomaista kattavampi varustelutaso parantaa ajoneuvon myytävyyttä ja on myös sen käypää arvoa nostava tekijä. Lisävarusteet eivät kuitenkaan korota ajoneuvon käypää arvoa suoraan sen verran, mitä olet maksanut kyseisistä lisävarusteista. Tästä tarkemmin alla olevassa Toyota Corollan lunastusriitaa koskevassa tapauksessa.

Auton lunastushinta ei myöskään vastaavasti tarkoita sitä summaa, jolla olet aikoinaan ostanut auton, sillä auton arvo tyypillisesti laskee ajan kulumisen ja käytön perusteella.

Vastoin ehkä yleistä harhaluuloa, vakuutusyhtiö ei kokemukseni mukaan pyri tahallisesti maksamaan autosta alihintaa. Vakuutusyhtiön ehdotus perustuu heillä autosta oleviin tietoihin, joten mikäli heille ei ole kerrottu esimerkiksi ajoneuvon poikkeuksellisesta varustelutasosta, sitä ei ole mahdollista ottaa huomioon lunastushinnan arvioinnissa.

Neuvotteluissa kannattaakin pitää huoli siitä, että vakuutusyhtiöllä on ajantasainen tieto auton arvoon vaikuttavista seikoista. Tämän voi varmistaa esimerkiksi pyytämällä vakuutusyhtiön käsittelijältä vahvistusta asioista, jotka on otettu huomioon heidän laskelmissaan lunastushinnan määrittelyä koskien.

Käydään läpi muutamia konkreettisia esimerkkejä.

Esimerkki lunastuksesta – Skoda Octavia farmari vuosimalli 2018

Autossa on manuaalivaihteisto 1.4 litran bensiinimoottorilla, sillä oli ajettu 125 000 kilometriä ja se oli toiminut moitteettomasti ennen kolaria.

Vakuutusyhtiö tarjoaa Skodasta lunastuksessa 12 300 euron korvausta. Kyseessä on suosittu ajoneuvo, joten vakuutusyhtiö perustelee lunastushintaa markkinoilla olevien vastaavan kaltaisten ajoneuvojen markkinahinnoilla. Koska Skodan varustelussa ei ole ollut poikkeavia parannuksia ja siihen oli tehty valmistajan edellyttämät huollot, vakuutusyhtiö ei nähnyt syytä poiketa lunastushinnassa ajoneuvon vallitsevasta markkinahinnasta.

Lunastushintaa ei voida määritellä absoluuttisen oikeaksi yhden euron tarkkuudella, mutta sen suuruusluokka pitää kuitenkin olla oikein. Mikäli vakuutusyhtiö olisi tarjonnut esimerkkitapauksessa lunastuksessa Skodasta vain 10 000 euroa, se olisi ollut selvästi liian vähän ja asian riitauttaminen olisi hyvin todennäköisesti menestynyt.

Toisaalta esimerkiksi 50 tai 250 euroa liian pieni lunastushinta on käytännössä monesti hyvin vaikea näyttää toteen. Vakuutusyhtiön laskelmaa tarkastaessa on syytä pitäytyä pyöristetyissä luvuissa, samalla tavalla kuin autojen hinnat tyypillisesti ilmoitetaan.

Mikäli lunastushinta on mielestäsi yli 1 000 euroa liian vähän, vakuutusyhtiön ehdotusta on syytä tarkastella kriittisemmin ja korvausmäärän korotus voi olla mahdollista hyvillä argumenteilla.

Entäpä tilanteet, joissa verrokkiajoneuvoja on huomattavasti hankalampi löytää?

Esimerkki – Porsche 356 vuosimallia 1961

Klassinen 1960-luvun alun Porsche on kunnostettu alkuperäisosia käyttämällä ja sillä oli ajettu kunnostuksen jälkeen alle 1 000 kilometriä.

Vakuutusyhtiö käsiteltyään vahinkoa ensin useamman kuukauden toteaa, että auton korjaaminen varaosien heikko saatavuus huomioiden tulisi poikkeuksellisen kalliiksi.

Vakuutusyhtiö päättää siten tarjota lunastuksessa autosta 120 000 euroa. Hintaa on perusteltu ajoneuvon arvioituihin myyntihintoihin 2010-luvun aikana sekä asiantuntijan arviolla, koska vastaavia ajoneuvoja ei ole ollut markkinoilla hyvin pitkään aikaan.

Pitäisikö omistajan hyväksyä vakuutusyhtiön ehdottama korvaus? Todennäköisesti se ei olisi järkevää, vaan korvausmäärää kannattaisi pyrkiä korottamaan. Vaihtoehtona olisi myös kertakorvauksen neuvotteleminen, mikäli omistaja haluaa pitää auton omistuksessaan tai jopa kunnostaa sen uudelleen. Kertakorvauksen sopimisesta lisää alempana.

Mikäli ajoneuvon käteishintaa ei ole mahdollista arvioida vertaamalla suurin piirtein vastaavien ajoneuvojen hintoihin, se tekee toisaalta vaikeaksi perustella vakuutusyhtiölle, mistä syystä lunastushinnan pitäisi olla korkeampi.

Toisaalta sama periaate toimii myös apuna vakuutusyhtiön ehdottaman lunastushinnan riitauttamisessa. Mikäli vakuutusyhtiö toteaa lunastushinnan olevan tietyn suuruinen, heidän pitää pystyä perustelemaan, millä perusteilla kyseiseen arvioon on päädytty.

Mikäli korvauksessa ei päästä yhteisymmärrykseen, velvollisuus suuremman lunastuskorvauksen todistamiselle on kuitenkin aina auton omistajalla. Pattitilanteessa tällaiset riidat kääntyvät usein vakuutusyhtiön eduksi, ellet pysty kumoamaan heidän perustelujaan.

Vakuutuslautakunta, joka käsittelee kaskovakuutuksiin liittyvä korvausriitoja, on ottanut laajasti kantaa käyvän hinnan määrittelyyn autojen lunastustilanteissa.

Esimerkki FINE-042782 – Vuosimallin 2019 Toyota Corollan lunastusriita ja näyttötaakka

A:n vuoden 2019 Toyota Corolla -merkkinen auto tuhoutui bussin törmäyksestä lunastuskuntoon. A:n vakuutusyhtiö arvioi auton käyväksi arvoksi 26 000 euroa.

A haki vakuutusyhtiön päätökseen muutosta, koska käyvän arvon laskelmassa ei hänen mukaansa ollut otettu huomioon autossa ollutta, asennushinnaltaan 2 800 euroa maksanutta polttoainekäyttöistä lisälämmitintä. Laskelmassa ei myöskään ollut huomioitu A:n ajoneuvossa ollutta vetokoukkua, joka puuttui vakuutusyhtiön käyttämissä vertailuautoissa. Vakuutusyhtiön tarkastajan mukaan auton kunto oli myös vain tyydyttävä, kun A:n mielestä auton kunto oli hyvä.

Vakuutusyhtiön mukaan hintavertailussa käytettyjen ajoneuvojen toteutuneet myyntihinnat olivat 24 880–25 990 euroa. Vertailuautoissa oli muutoin vastaavat varusteet, mutta ei lisälämmitintä ja vetokoukkua. Vakuutusyhtiö kuitenkin huomautti, että tehdas- tai jälkiasennetut lisävarusteet eivät suoraan vaikuta ajoneuvon käypään arvoon samalla rahamäärällä, kuin mitä niistä on korvattu. Lisäksi vertailuautojen hinnoissa oli pääsääntöisesti mukana kahdet renkaat, kun taas A:n kohdalla lunastuksesta oli sovittu vain yksillä renkailla.

Lautakunta totesi, ettei A ollut esittänyt ajoneuvonsa arvosta muuta selvitystä, kuin oman arvionsa lunastushinnasta. Verrokkiajoneuvoista vertailukelpoisin oli auto, jonka pyyntihinta oli 25 000 euroa sisältäen vetokoukun ja lohkolämmittimen sekä vastaavat lisävarustepaketit kuin A:n autossa. Keskeisin ero A:n ajoneuvoon oli lisälämmittimen puute, mutta verrokkiautossa oli kahdet renkaat, toisin kuin A:n autossa.

Lautakunta päätyi katsomaan, että A ei ollut esittänyt näyttöä ajoneuvon käyvästä arvosta, vaan hänen vaatimuksensa oli perustunut lisävarusteiden asennus- ja hankintakustannuksiin. Lautakunnan mukaan ei ollut perusteltua arvioida yksittäisen lisävarusteen vaikutusta ajoneuvon käypään arvoon, vaan autoa tuli arvioida kokonaisuutena.

Lautakunta katsoi asiassa jääneen näyttämättä toteen, että A:n ajoneuvon käypä arvo olisi ollut suurempi, kuin vakuutusyhtiön maksama 26 000 euron lunastuskorvaus.

Harvinaisten tai arvokkaiden ajoneuvojen lunastustilanteissa on monesti hyödyksi pyytää ulkopuolisen asiantuntijan arvio auton käteishinnasta ennen vahinkoa. Vaikka asiantuntijan käyttämisen joutuu maksamaan ensin itse, päätöksen kääntyessä vakuutusyhtiö on monesti velvollinen korvaamaan siitä sinulle aiheutuneet kustannukset. Vaikka korvausmäärä ei kasvaisi asiantuntijalausunnon avulla, siihen voi saada korvausta oikeusturvavakuutuksesta, mikäli olet hankkinut juristin hoitamaan riitaa puolestasi.

Joskus vakuutusyhtiö pyytää itse tavarantarkastajan arviota auton käteishinnasta ennen vahinkoa ja perustaa päätöksensä kyseiseen raporttiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiantuntijan raporttia ei voisi riitauttaa hankkimalla toisen mielipiteen.

Monesti lunastukseen liittyvissä riidoissa vedotaan siihen, että vastaavaa ajoneuvoa myydään kalliimmalla hinnalla autoliikkeessä, joten vakuutusyhtiön lunastushinta tulee olla vähintään yhtä suuri. Tämä argumentti ei monesti toimi.

Myyntihintoihin vertailemisessa pitää huomioida, että yksityisen myyjän tai autoliikkeen ilmoittama hinta ei ole sama asia, kuin kyseisen auton käypä arvo.

Lopulliseen myyntihintaan nimittäin vaikuttaa moni eri tekijä, kuten esimerkiksi maksutapa, auton kunto sekä mahdollinen takuu. Autoliike voi myös arvioida ajoneuvon hinnan tavanomaista korkeammaksi, mikäli sille annetaan vaihdossa toinen auto.

Vaikka ilmoitettu ja lopullinen myyntihinta eivät olekaan sama asia, markkinoidut hinnat auttavat kuitenkin määrittelemään, missä suuruusluokassa vakuutusyhtiön suorittaman lunastushinnan tulisi olla. Vakuutusyhtiön pitää pystyä perustelemaan esimerkiksi se, mikäli se tarjoaa esimerkiksi yli 3 000 euroa pienempää korvausta kolmen vastaavan ajoneuvon myyntihintaan verrattuna.

Auton lunastamisessa on siten pohjimmiltaan kyse neuvotteluista vakuutusyhtiön kanssa siitä, mikä ajoneuvon arvo on ollut ennen vahinkoa.

Auton lunastaminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sinulla voisi olla samalla oikeus saada myös muita korvauksia.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut riittävästi? Kysy vakuutusjuristin ilmainen arvio.

Lunastushinnan lisäksi sinulla voi olla oikeus lisäkorvauksiin

Lunastus koskee vahingoittuneesta ajoneuvosta saatavaa korvausta. Mikäli toinen ajoneuvon syyllinen vahinkoon, sinulla voi olla oikeus saada korvauksia myös:

  • lisääntyneistä kuluista, kuten hinaus- ja ylimääräisistä matkakuluista
  • auton seisonta-ajalta, koska et ole voinut käyttää autoa
  • menetetyistä tuloista (esimerkiksi yrittäjän kohdalla) tai
  • sijaisautosta auton korjausajalta

Seisonta-ajan korvausmäärä lasketaan kaavamaisesti liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan sivuilta löytyvän korvaustaulukon perusteella. Sen avulla voi tarkastaa vakuutusyhtiön laskelman olevan oikein.

Lunastustilanteessa vakuutusyhtiöllä on velvollisuus maksaa seisonta-ajan korvausta vahinkopäivästä siihen päivään saakka, jolloin ilmeni, että ajoneuvoa ei olisi enää kohtuullisin kustannuksin korjattavissa. Tämän lisäksi, kun ajoneuvo lunastetaan, vakuutusyhtiön tulee maksaa seisontapäiväkorvauksia enintään 14 päivältä, ellei erityisistä syistä muuta johdu.  Vakuutusyhtiön ei kuitenkaan tarvitse maksaa seisontapäiväkorvauksia siltä ajalta, jolloin vahinkoon syyllistä osapuolta vielä selvitetään.

Lunastuksesta sopiessa kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vakuutusyhtiö on ottanut laskelmaansa mukaan myös mahdolliset seisontapäiväkorvaukset, koska niitä tulee maksaa lähes kaikissa lunastustilanteissa. Toisinaan nämä unohtuvat laskelmalta, jolloin korvausmäärää tulee korjata ylöspäin.

Lunastuksessa neuvoteltaessa pitää myös huomioida, että korvauksen määrään vaikuttaa se, onko kyse liikennevakuutusyhtiön vai omasta kaskovakuutuksesta tehtävästä lunastuksesta.

Kaskovakuutuksessa korvausmäärä perustuu vakuutusehtoihin, joten ne eivät kata joko lainkaan taikka vain osan yllä mainituista muista kustannuksista.

Varmista moottoripyörän korvaukset 1.1.2024

Onko merkitystä, lunastetaanko auto kolariin syyllisen liikennevakuutuksesta vai omasta kaskovakuutuksesta?

Kyllä, se voi vaikuttaa korvausmäärään.

Mikäli auto lunastetaan vahinkoon syyllisen liikennevakuutuksesta, lunastushinta määräytyy lain ja oikeuskäytännön perusteella. Lunastussumma lasketaan silloin autolla ennen vahinkoa olleen käyvän hinnan perusteella, kuten yllä olevissa Skodan ja Porschen esimerkeissä on käyty läpi. Vakuutusyhtiö voi käyttää käteishinnan määrittelyssä apuna muun muassa tilastoja vastaavien ajoneuvojen toteutuneista myyntihinnoista.

Jos auto sen sijaan lunastetaan omistajan kaskovakuutuksesta, lunastushintaan vaikuttaa kaskovakuutuksen ehdot ja korvausmäärästä vähennetään vakuutuskirjalla merkitty omavastuu.

Kannattaa huomioida, että vakuutusyhtiö lunastaa ajoneuvon vain tilanteissa, joissa lunastuksen syynä oleva vahinko on aiheutunut vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Mikäli sinulla on esimerkiksi Fennian osakasko ja tuntematon ajoneuvo on kolhinut sen korjauskelvottomaksi, ajoneuvoasi ei lunasteta kaskovakuutuksestasi, koska Fennian osakasko ei korvaa tuntemattomien aiheuttamia vaurioita.

Toisaalta jos autosi syttyy tuleen ja lunastus tapahtuu sen perusteella, käytännössä kaikki kaskovakuutukset korvaavat auton lunastuksen perusehtojen mukaisesti. Vahingon syyllä on siten olennainen vaikutus siihen, pystytkö käyttämään auton oman kaskovakuutuksen turvaa, vai pitääkö korvauksesta neuvotella vahinkoon syyllisen liikennevakuutusyhtiön kanssa.

Tietyissä tilanteissa voi kuitenkin olla järkevämpi käyttää omaa laajaa lunastusturvan sisältävää kaskovakuutusta, vaikka vahinko voitaisiin korvata syyllisen osapuolen liikennevakuutuksesta. Tämä johtuu siitä, että voit saada kaskovakuutuksen lunastusturvasta laajemmat korvaukset, kuin syyllisen liikennevakuutuksesta.

Olen koonnut alle Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjolan, POP Vakuutuksen sekä Turvan vakuutukset, jotka sisältävät laajennetun lunastusturvan automaattisesti tai valinnaisena lisäturvana.

Kaskovakuutuksen korvaukset lunastustilanteissa. Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen ja Turvan kaskovakuutukset vertailussa 2024.
Kaskovakuutuksen korvaukset lunastustilanteissa. Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen ja Turvan kaskovakuutukset vertailussa 2024. Klikkaa kuvaa suurentaaksesi sitä.

Laajennetun lunastusturvan avulla saat suuremman korvaukset auton lunastushintaan kuin normaalitilanteissa.

Esimerkiksi Ifin lunastusturvaan sisältyvässä uusarvolunastuksessa saat uuden vastaavan ajoneuvon käteismyyntihinnan lunastuskorvauksena alla mainittujen edellytyksien täyttyessä:

  1. Ajoneuvon ensirekisteröinnistä on kulunut alle 3 vuotta,
  2. Ajoneuvolla on ajettu alle 60 000 kilometriä,
  3. Korjauskustannusten arvioitu määrä on yli 50 % uuden samanlaisen ajoneuvon käyvästä hinnasta, ja
  4. Auto on ollut ensirekisteröinnistä saakka sinulla hallussa tai se on ostettu valtuutetulta jälleenmyyjältä esittely- tai työsuhdeautona.

Onko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä lunastushintaan vähennyksiä?

Kyllä, mikäli olet myötävaikuttanut vahingon syntymiseen.

Vahingon aiheuttaneen osapuolen liikennevakuutuksesta voidaan tehdä esimerkiksi 25 % tai 50 % vähennys sen perusteella, että olet myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. https://www.vakuutusjuristi.fi/kolari-parkkipaikalla-miten-toimin/#vaistamisvelvollisuus-parkkipaikalla–syyllisyys-ja-vakuutuskorvaukset

Vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus tehdä korvausmäärään vähennyksiä myös kaskovakuutuksesta maksettavissa lunastustapauksissa. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi:

  • ylinopeus tai liikenneturvallisuuden vaarantaminen,
  • vakuutuksen suojeluohjeiden laiminlyönti, tai
  • jos olet luovuttanut auton toiselle henkilölle, joka syyllistyy yllä mainittuihin.

Erityisesti uusien ajoneuvojen lunastustilanteissa vakuutusyhtiöt käyttävät hyväksi ajotietokoneeseen tallennettua dataa korvauspäätöksessään. Mikäli ajotietokoneen mukaan autolla on ajettu ylinopeutta ennen törmäystä, he saattavat vähentää jopa puolet lunastushinnasta.

Vakuutusyhtiöt kuitenkin tekevät monesti liian suuria vähennyksiä korvausmäärään. Päätöksen oikeellisuus kannattaakin varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Voiko lunastuksesta kieltäytyä?

Kyllä, lunastuksesta voi kieltäytyä, mutta vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan ajoneuvon vahingosta ehdottomaansa lunastushintaa enempää. Käytännössä lunastuksesta kieltäytyminen johtaa siihen, että vahingosta sovitaan kertakorvaus.

Mitä kertakorvaus tarkoittaa?

Kertakorvauksessa vakuutusyhtiö maksaa vahingosta yhdessä hyväksytyn korvausmäärän, mutta toisin kuin lunastuksessa, ajoneuvo jää omistajalleen.

Vakuutusyhtiö laatii kertakorvauksesta erillisen sovintosopimuksen, jonka hyväksymällä sinulla ei ole oikeutta hakea vahingosta lisäkorvauksia. Kertakorvaus on lopullinen korvauksesi vahingosta, joten sopimuksen sisältöön kannattaa tutustua huolella ennen sen allekirjoittamista.

Esimerkki – kertakorvaussopimuksen solmimisessa kannattaa olla tarkkana

Vahinkoon syyllisen osapuolen liikennevakuutusyhtiö ei ole valmis maksamaan pakettiauton korjauskuluja täysimääräisesti, koska niiden määrä ylittää sillä ennen vahinkoa olleen arvon.

Neuvottelut vakuutusyhtiön kanssa ovat kestäneet yli puoli vuotta, jonka ajan pakettiauto on seissyt pihassasi käyttämättömänä. Merkkikorjaamon antaman arvion mukaan pakettiautossa on huomattavia vaurioita, mutta sen korjaaminen olisi kuitenkin mahdollista.

Et halua sopia lunastuksesta, sillä et saa vastaavaa pakettiautoa vakuutusyhtiön ehdottamalla 7 000 euron korvauksella.

Vakuutusyhtiö ehdottaa lopulta asian sopimista 4 000 euron kertakorvauksella. Yhtiö perustelee ehdotustaan sillä, että se vastaisi korvauksen määrä myös pakettiauton lunastustilanteessa sen jälkeen, kun pakettiauto myytäisiin romutettavaksi.

Kertakorvaussopimuksessa mainitaan, että sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sinulla ei ole enää mitään vaateita liikennevahinkoon liittyen. Suostut ehdotukseen, koska arvelet pystyväsi korjaamaan vahingot melkein kaikilta osin itse.

Muutama kuukausi kertakorvauksen solmimisen jälkeen huomaat korjaustöiden yhteydessä, että auton kori on haljennut. Tästä ei ollut mainintaa merkkikorjaamon raportissa ja sen myötä korjaus ei tule läpäisemään enää katsastusta.

Lähestyt vakuutusyhtiötä uudella vaatimuksella. He kuitenkin kieltäytyvät suorittamasta lisäkorvausta, koska olit allekirjoittanut kertakorvaussopimuksen.

Joissain tapauksissa kertakorvaus voidaan sopia vain tietystä osuudesta kärsimääsi vahinkoa, mutta ajoneuvojen vahingoissa se kattaa lähes poikkeuksetta aina kaikki vahingot.

Korvausmäärän pienentyminen lunastuksesta kieltäytymisen seurauksena johtuu siitä, että vakuutusyhtiö olisi lunastuksessa saanut ajoneuvon itselleen ja se olisi siten voinut myydä sen kumppaneilleen jälleenmyyntiä varten osiksi tai romutettavaksi.

Koska ajoneuvo ei siirry vakuutusyhtiön omistukseen, se menettää auton jäännösarvosta saamansa tulon, mikä olisi pienentänyt vahingon määrää. Monesti kertakorvauksen määrä on siten merkittävästi pienempi, kuin ehdotettu lunastushinta.

Esimerkki – lunastuksesta kieltäytymisen korvaus

Vakuutusyhtiö tarjoutuu lunastamaan auton 5 000 eurolla.

Vaikka auto on vaurioitunut pahoin, tiedät, että pystyt korjaamaan sen suurelta osin itse siihen kuntoon siten, että se läpäisee katsastuksen. Lunastuskorvauksen hinta ei myöskään riittäisi vastaavan auton hankkimiseen, jolloin joutuisit maksamaan erotuksen omasta pussista.

Kieltäydyt vakuutusyhtiön lunastushinnasta ja ehdotat, että vakuutusyhtiö korvaisi vahingosta kertakorvauksella 4 000 euroa. Vakuutusyhtiö säästäisi 1000 euroa ja kaikki olisivat tyytyväisiä.

Vakuutusyhtiö voisi kieltäytyä kertakorvauksesta, koska lunastus on sille edullisempi vaihtoehto. Yhtiö saisi auton romutuksesta itselleen takaisin 2 000 euroa, joten 4 000 euron kertakorvaus maksaisi sille 1 000 euroa enemmän, kuin lunastus (5 000 euroa – 2 000 euroa = 3 000 euroa).

Petteri Pitkämäki
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, OTM

puh. 045 7833 2771

Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy on lakiasiaintoimisto, joka keskittyy yksityishenkilöiden vakuutusriitojen ratkaisuun. Hoidan kuluttaja-asiakkaiden vakuutusriitoja laaja-alaisesti eri vakuutuslajeissa ja varmistan, että saat aina vakuutusehtojen mukaisen korvauspäätöksen.

EIKÖ VAKUUTUSYHTIÖ KORVANNUT VAHINKOA?