Vakavan sairauden turva – mikä on paras vakuutus?

Vakavan sairauden turva maksaa kertakorvauksen, kun vakuutetulla todetaan jokin vakuutusehdoissa nimetty sairaus, kuten syöpä, sydäninfarkti tai aivohalvaus. Korvaus on verovapaa eikä sidottu hoitokuluihin, mutta seitsemän vakuutusyhtiön ehdot eroavat siinä, mitä sairauksia ja millä edellytyksillä korvataan.

Parasta vakuutusta ei voi valita etukäteen, koska omaa tulevaa sairautta ei tiedä. Mikä yhdellä vakuutusyhtiöllä korvataan, voi jäädä toisella korvaamatta. Hoitamissamme riidoissa kielteinen päätös johtuu useimmiten terveysselvityksestä tai rajoituksesta korvattavan sairauden sisällä. Käymme tässä artikkelissa läpi myös, mitä turva ei korvaa ja mitä kielteisen päätöksen jälkeen voi tehdä.

Jos vakuutusyhtiö on antanut kielteisen päätöksen, sen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Päivitys: vertailu ja taulukot on päivitetty viimeksi 23.10.2026. Tiedot on tarkistettu vakuutusyhtiöiden voimassa olevista vakuutusehdoista.

Mitkä sairaudet vakavan sairauden turva korvaa?

Vakavan sairauden vakuutus korvaa vakuutusehdoissa määritellyt sairaudet. Näihin kuuluvat usein syöpä, sydäninfarkti, munuaisten vajaatoiminta, aivohalvaus sekä MS-tauti. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat vakuutusehdot, joiden perusteella sairauden korvattavuus määritellään.

Suurin osa vakavan sairauden vakuutuksista kattaa ainakin alla mainitut sairaudet:

1. Syövät
2. Sepelvaltimon ohitusleikkauksen
3. Sydäninfarktin
4. Munuaisten vajaatoiminta
5. Elin- tai luuydinsiirrot
6. MS-taudin
7. Aivohalvauksen

Kaikki vakuutukset eivät kuitenkaan ole turvan laajuudelta yhtä kattavia, vaan vakuutusyhtiöiden välillä on hyvin merkittäviä eroja sekä korvattavien vakavien sairauksien määrässä kuin myös korvauksien maksamista koskien.

Ei kannata luottaa siihen, että samalla nimellä myytävät vakuutukset olisivat verrannollisia. Turvan laajuus heijastuu myös vakuutuksen hintaan. Mikäli samalla vakuutusmäärällä pyytää tarjousta, halvimman valitsemalla menetät todennäköisesti monia turvia, joita kalliimmat vakuutukset korvaisivat.

Vastaavia eroja löytyy myös henkivakuutusten väliltä, joten pelkkä hinnan vertailu ei riitä.

Mikäli vakavan sairauden vakuutukselle tuleekin jossain vaiheessa käyttöä, vahinko voi jäädä korvaamatta pelkästään sen vuoksi, että vakuutus on aikoinaan valittu pelkästään hinnan perusteella. Vakuutuksia on aina järkevä vertailla myös ehtojen kattavuuden kannalta, jotta pystyt valitsemaan juuri sinulle parhaimman vakuutuksen.

Sama pätee myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksiin, joissa vakuutusyhtiöiden väliset erot korvattavuudessa voivat olla merkittäviä.

Josta tulemmekin luonnollisesti kysymykseen, mistä parasta turvaa on saatavilla?

Mikä on paras vakavan sairauden vakuutus vuonna 2026?

Korvattavien sairauksien määrän perusteella kattavimpia vakuutuksia tarjoavat Fennia, If ja Nordea. Kaikissa kolmessa korvattavia sairauksia on kymmenen. LähiTapiolalla ja OP Pohjolalla niitä on yhdeksän, Mandatumilla seitsemän ja Aktialla kuusi.

Nordea nousi kärkeen vasta viimeisimmässä ehtopäivityksessään, kun se lisäsi korvattaviin aivojen ja selkäytimen hyvänlaatuisen kasvaimen sekä motoneuronisairaudet. Samalla se otti käyttöön syöpädiagnoosia koskevan karenssin, jota sillä ei aiemmin ollut.

Olen koonnut alle yhteenvetoon kyseisten vakuutuksien vertailun sen perusteella, mitä eri vakavia sairauksia vakuutukset kattavat.

Huomioithan, että vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa tässä artikkelissa esitetystä, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, voimassa on vielä aiemmin myyty kattavampi vakuutus, tai jos olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Kirjoituksessa on pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos haluat antaa palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Kuten yllä olevasta vertailusta voi huomata, vakavan sairauden turva oikeuttaa korvaukseen vain hyvin tarkkaan rajatuissa sairauksissa. Vertailusta erottuvat edukseen Fennia, If ja Nordea.

Mikäli saat useammalta vakuutusyhtiöltä saman hintaiset tarjoukset samalle vakuutusmäärälle, Fennian, Ifin ja Nordean vakuutukset voivat tarjota kokonaisuutena laajinta turvaa. Erojakin kuitenkin on, sillä kyseisetkään vakuutukset eivät kata kaikilta osin samoja vakavia sairauksia.

Esimerkiksi If tarjoaa lisäksi erillistä vakavan sairauden turvaa pysyvän työkyvyttömyyden varalta. Tätä ei pidä sekoittaa yllä vertailuun pelkkään vakavan sairauden turvaan, joka oikeuttaa korvaukseen aina, kun saat ehdoissa määritellyn sairauden diagnoosin.

Tällainen pysyvään työkyvyttömyyteen sidottu turva korvaa ehdoissa lueteltuja sairauksia vain, kun kyseinen sairaus aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden. Pelkkä sairauden toteaminen ei siten riitä korvauksien saamiseksi. Tämän vuoksi kyseisiä pysyvän työkyvyttömyyden turvia ei ole yllä olevassa mukana, koska jos sairausloma joskus päättyy tai sinun ei todeta olevan pysyvästi työkyvytön, vakuutuksesta ei saa samalla tavalla korvauksia.

Lisäksi on syytä huomioida, että vaikka yllä olevassa vertailussa kaikki vakuuttajat ilmoittavat maksavansa esimerkiksi syövän perusteella korvauksia, jokaisella vakuuttajalla on tästä huolimatta rajoituksia siitä, millaisia syöpiä vakuutus ei kuitenkaan kata. Tämän vuoksi onkin olennaista vertailla myös tilanteita, joissa vakuutuksesta ei suoriteta korvauksia.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa? Pyydä juristin ilmainen arvio.

Mitä sairauksia vakavan sairauden turva ei korvaa?

Ellei vakuutusehdoissa ole erikseen mainittu tiettyä sairautta, vakuutuksesta ei suoriteta kyseisen sairauden perusteella korvausta. Näin ollen vakuutuksesta jää korvaamatta muun muassa:

1. Krooniset sairaudet
2. Psyykkiset sairaudet
3. Autoimmuunisairaudet
4. Riippuvuudet ja päihdeongelmat
5. Tartuntataudit
6. Kosmeettiset toimenpiteet
7. Muiden kuin munuaisten vajaatoiminta

Lisäksi vaikka vakuutusehdoissa mainitaan, että syöpä kuuluu korvattaviin sairauksiin, sen tulee silti täyttää vakuutusehdoissa mainitut vähimmäisedellytykset korvauksen saamiseksi. Esimerkiksi Ifin vakavan sairauden turvassa syöpä oikeuttaa korvaukseen muutoin, mutta ei mikäli kyseessä on :

• Hyvänlaatuinen kasvain
• Ihosyöpä
• Histologisesti määritelty syövän esiaste
• Alkava pahanlaatuinen muutos, tai
• Pintakerrokseen rajoittunut kasvain

Lisäksi syövän tulee täyttää vakuutusehdoissa määritellyt tautiluokituskoodit. Muu kuin vakuutusehdoissa määritelty tautiluokituskoodi ei oikeuta korvaukseen.

Vastaavasti esimerkiksi Pohjolan tai Fennian vakavan sairauden turvasta ei korvata aivohalvauksen osalta tilapäisen aivoverenkierron häiriöitä (TIA-kohtaus), vaikka aivoinfarktit ovatkin muutoin vakuutuksesta korvattavia.

Vaikka olen käyttänyt yllä esimerkkeinä Fennian, Ifin ja Pohjolan vakuutusehtoja, muillakin vakuutusyhtiöillä on joko identtiset tai melkein samankaltaiset rajoitusehdot.

Rajanveto esiasteen ja varhaisen vaiheen välillä ratkaisee tällaisen riidan, eikä se ole itsestään selvä. Diagnoosin sanamuoto ja sen histologinen luokittelu ratkaisevat, ei se miten vakavalta sairaus tuntuu.

Ehdon sanamuoto ei siis yksin ratkaise, jos vakuutusyhtiö ei ole kertonut siitä ennen sopimuksen tekemistä. Olemme nähneet tämän toistuvan erityisesti puhelimessa myydyissä vakuutuksissa. Kun vakuutus on ostettu sillä ymmärryksellä, että syöpä korvataan, rajoitusehtoon vetoaminen jälkikäteen edellyttää vakuutusyhtiöltä näyttöä siitä, että rajoituksesta kerrottiin ajoissa.

Kielteinen päätös ei aina tarkoita lopullista ei-vastausta. Jos korvausta haetaan ennen kuin sairauden tila on vakiintunut, hakemus voi kaatua ennenaikaisena, vaikka korvauksen edellytykset myöhemmin täyttyisivät. Tällöin asiaan kannattaa palata uudelleen kuntoutuksen päätyttyä.

Jos saamasi diagnoosi ei siis täytä tarkalleen vakuutusehdoissa luetellun korvattavan sairauden määritelmää, vakuutuskorvaukset jäävät helposti saamatta.

Vakuutusta hankkiessa ei kannata siten tuudittautua uskoon, että vakuutuksesta saa aina esimerkiksi syöpädiagnoosilla korvauksen, vaan kyseessä täytyy olla juuri vakuutusehtojen määritelmän mukainen syöpä.

Millaisen korvauksen vakuutuksesta voi saada?

Voit vakuutusta hankkiessasi valita vakuutuksesta suoritettavan korvausmäärän. Vertailun vakuutusyhtiöillä korvausmäärä on tyypillisesti 10 000 eurosta 150 000 euroon, ja esimerkiksi Nordealla ylärajaa ei ole. Toisaalta mitä suuremman korvausmäärän valitset, sitä enemmän maksat vakuutuksesta vakuutusmaksua.

Voit myös omalla toiminnallasi joissain tapauksissa lisätä korvausmäärää. Esimerkiksi Nordea korottaa kertakorvaussummaa, mikäli harrastat aktiivisesti liikuntaa.

Jos sairastut vakuutusehdoissa määriteltyyn vakavaan sairauteen, saat kyseisen vakuutusmäärän korvauksena. Korvauksen maksamista ei ole sidottu esimerkiksi syntyneisiin hoitokuluihin, toisin kuin sairaskuluvakuutuksessa. Voit myös käyttää saamasi korvauksen haluamallasi tavalla, etkä maksa siitä veroja.

Kun vakuutusmäärä on maksettu kokonaisuudessaan, et voi saada enää saman vakuutuskauden aikana korvauksia vakuutuksesta.

If erottuu muista vakuutusyhtiöistä kuitenkin siinä, että Ifiltä voi saada korvauksen erikseen jokaisesta diagnoosiryhmästä eli useammasta eri vakuutuskauden aikana todetusta sairaudesta.

Osalla vakuutusyhtiöistä, kuten esimerkiksi Fennialla, vakuutus päättyy automaattisesti, mikäli vakuutuksesta suoritetaan korvaus.

Moni vakuutusyhtiö tarjoaa vakuutukseen lisäksi joko pakollisena tai valinnaisena lisäturvana henkivakuutusta. Vakuutuksesta suoritetaan kuolemantapauksessa silloin lisäksi erillinen, vakuutuskirjalle merkityn vakuutusmäärän mukainen korvaus.

Kannattaako vakavan sairauden vakuutus?

Vakavan sairauden vakuutus kannattaa usein silloin, kun perheen talous ei kestäisi sitä, että tulot katkeavat kuukausiksi vakavan sairauden takia. Kertakorvauksella voi maksaa lainanlyhennyksiä ja kiinteitä menoja sairausloman aikana, kun palkka ja sairauspäiväraha eivät riitä.

Vakuutus ei kuitenkaan korvaa mitä tahansa vakavalta tuntuvaa sairautta.

Korvaus maksetaan vain ehdoissa luetelluista sairauksista, ja vakuutusyhtiöstä riippuen listalla on kuudesta kymmeneen sairautta. Esimerkiksi masennus, reuma tai diabetes eivät yleensä ole listalla lainkaan.

Hyödyllisyyttä kannattaa arvioida myös sen kautta, mitä muita turvia perheellä jo on. Jos henkivakuutus ja pysyvän työkyvyttömyyden turva ovat jo kunnossa, vakavan sairauden turva paikkaa nimenomaan sairausajan alkua, jolloin kumpikaan niistä ei vielä maksa mitään.

Miten perheen toimeentulon voi turvata vakavan sairauden varalta?

Perheen toimeentuloa ei turvaa yksi vakuutus, vaan useampi turva, joista jokainen laukeaa eri tilanteessa. Vakavan sairauden turvasta maksetaan kertakorvaus diagnoosin perusteella, henkivakuutuksesta korvaus vasta kuolemantapauksessa ja pysyvän työkyvyttömyyden turvasta vasta, kun työkyky on menetetty lopullisesti.

Ero näkyy selvimmin juuri siinä tilanteessa, jota useimmat miettivät vakuutusta hankkiessaan. Sairaus todetaan, työnteko katkeaa, mutta kuolemaa tai pysyvää työkyvyttömyyttä ei ole todettu. Silloin maksuun tulee vain vakavan sairauden kertakorvaus, ja sekin vain jos diagnoosi vastaa ehdoissa lueteltua sairautta.

Pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ei kannata ajatella nopeana apuna sairastumisen jälkeen. Fennian ehdoissa kertakorvaus edellyttää, että työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ja että korvausta on haettu vakuutetun elinaikana. Aktialla kertakorvaus maksetaan vasta, kun vakuutetulle on myönnetty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke täytenä eläkkeenä. Kummassakin tapauksessa kyse on kuukausien tai vuosien mittaisesta selvittelystä, ei sairausajan ensimmäisistä viikoista.

Sairauskuluvakuutus ei paikkaa tätä aukkoa, koska se korvaa hoitokuluja eikä tulonmenetystä. Jos vakuutukseen kuuluu päivärahaturva, sekin on rajattu: Turvan terveysvakuutuksen ehdoissa päivärahaturva korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä vain tapaturman perusteella ja enintään vuoden ajalta. Sairaudesta johtuva ansionmenetys jää tämän ulkopuolelle.

Kertakorvaus ei myöskään jousta tilanteen mukaan. Vakuutusmäärä valitaan vakuutusta otettaessa, ja korvaus maksetaan samansuuruisena riippumatta siitä, kuinka pitkäksi sairausaika venyy tai paljonko ansioita jää saamatta. Vakuutusmäärää mitoittaessa kannattaa siksi katsoa perheen kiinteitä menoja ja lainanhoitokuluja, ei sairauden hoitokuluja.

Turvan kokoaminen kannattaa tehdä terveenä. Jokainen näistä vakuutuksista myönnetään terveysselvityksen perusteella, ja pitkäaikainen tai krooninen sairaus johtaa tavallisesti joko yksilölliseen rajoitusehtoon tai siihen, ettei vakuutusta myönnetä lainkaan. Käymme tätä tarkemmin läpi osiossa milloin vakuutusta ei myönnetä.

Vaikka turvat olisi hankittu ajoissa, kolme ehtokohtaa ratkaisee sen, maksetaanko korvaus oikeasti. Vakuutuksen alun karenssi, elossaoloehto diagnoosin jälkeen ja korvattavan sairauden tarkka määritelmä käsitellään kukin omassa osiossaan. Ne kannattaa lukea ennen vakuutuksen ottamista, koska niihin vakuutusyhtiöt vetoavat korvausvaiheessa.

Kenelle korvaus maksetaan?

Vakuutuskorvaus maksetaan vakuutuksen ottaneelle henkilölle, tai kuolemantapauksessa hänen edunsaajilleen (esimerkiksi puoliso tai perilliset).

Minkä ikäisenä vakavan sairauden turvan voi hankkia?

Vakavan sairauden vakuutus myönnetään vain tietyn ikäisille ja ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat vakavan sairauden vakuutuksia esimerkiksi 18–64-vuotiaille. Vastaavasti vakuutusturva päättyy automaattisesti, kun ikää on vakuutusyhtiön mielestä liikaa (ja korvausmenot nousevat vakavien sairauksien yleistyessä).

Olen koonnut alle vertailuun ikärajat vakuutuksen hankkimisesta ja sen päättymisestä.

Käytännössä vakuutus myönnetään täysi-ikäisille aina eläkeikään saakka. Vakuutus päättyy eläkeiän lähestyessä tai pian sen jälkeen.

Aktia myöntää vakuutuksen 15–60-vuotiaalle. Yhdessä Ifin kanssa se on vertailun ainoa vakuutusyhtiö, joka myöntää turvan jo alaikäiselle, sillä muilla alaraja on 18 vuotta ja Mandatumilla 20 vuotta.

Nordean turva päättyy 65-vuotiaana ja Pohjolan 67-vuotiaana. Pohjola on siten LähiTapiolan ohella ainoa, jonka turva jatkuu yli 65 ikävuoden. LähiTapiolalla turva on voimassa pisimpään, 68-vuotiaaksi asti.

Vaikka vakuutus voi olla voimassa esimerkiksi 65-vuotiaaksi saakka, se ei tarkoita, etteikö vakuutusyhtiöllä ole oikeutta irtisanoa vakuutus sitä ennen tai tehdä vakuutusehtoihin muutoksia.

Maksetaanko vakavan sairauden korvaus myös kuolemantapauksissa?

Vakava sairaus saatetaan diagnosoida juuri ennen kuin se, jolle vakuutus on otettu, syystä tai toisesta menehtyy. Tällöin tietysti herää kysymys, voiko vakavan sairauden korvausta hakea vain vakuutuksen ottanut henkilö itse vai myös hänen edunsaajansa kuoleman jälkeen?

Lähtökohtaisesti korvausta voi hakea sekä vakuutettu kuin myös se, jonka eduksi vakuutus on ollut voimassa. Korvauksien hakeminen onnistuu myös valtakirjalla vakuutetun puolesta, vaikka hän olisi vielä elossa. Korvaus ei siis jää silloin maksamatta vain sen vuoksi, ettei vakuutettu ole enää elossa ja siten hakemassa korvauksia itse.

Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutusyhtiön tarvitsisi kuolemantapauksissa aina maksaa korvaukset.

Melkein kaikilla vakuutusyhtiöillä on nimittäin ehdoissaan rajoitusehto, jonka mukaan vakuutusyhtiön ei tarvitse suorittaa korvausta vakavasta sairaudesta, ellei vakuutettu henkilö ole ollut diagnoosin jälkeen elossa vakuutusehdoissa määrättyä aikaa.

Esimerkiksi Fennia, LähiTapiola ja Pohjola edellyttävät vakuutusehdoissaan, että vakuutettu on elossa 28 päivää diagnoosin jälkeen, ja Mandatumilla aika on 30 päivää. Ifin ehdoissa vaatimus on 24 tuntia. Mandatumilla, Pohjolalla ja LähiTapiolalla vakuutetun on lisäksi haettava korvausta itse. LähiTapiolan 28 päivän ehto ei tosin koske syöpädiagnoosia.

Vakuutuksien sanamuotojen perusteella vakuutetulla taikka edunsaajilla ei olisi siten oikeutta saada korvausta kuoleman jälkeen, mikäli kuolema on seurannut ennen kuin ehdoissa määrätty aika diagnoosista on kulunut.

Elossaoloehto ja sen pituus vakuutusyhtiöittäin on koottu edellä olevaan voimassaoloa koskevaan vertailuun.

Ratkaisevaa ei siis ollut se, milloin korvausta haettiin tai kuinka kauan vakuutettu eli, vaan se oliko ehtojen mukainen korvausperuste syntynyt ja lääketieteellisesti todettavissa vakuutetun eläessä. Jos oli, oikeus korvaukseen siirtyy kuolinpesälle.

Mikäli ehtojen määritelmä elossalosta diagnoosin jälkeen ei toteudu, vakuutusyhtiön ei tarvitse suorittaa vakavan sairauden turvasta korvausta. Jos vakuutus sisältää kuitenkin myös henkivakuutuksen, vakuutusyhtiö käsittelee vahingon silloin myös henkivakuutuksesta ja korvaa siitä ehtojen mukaisen summan.

Minkä hintainen vakavan sairauden turva on?

Vakavan sairauden vakuutuksen hinta muodostuu useasta eri tekijästä. Näistä tärkeämpiä ovat:

1. Ikä: Nuoremmat henkilöt saattavat maksaa alhaisempaa vakuutusmaksua kuin vanhemmat, koska nuoremmilla on yleensä pienempi riski sairastua vakaviin sairauksiin.
2. Tupakointi: Tupakointi lisää terveysriskejä, joten tupakoitsijat maksavat korkeampia vakuutusmaksuja kuin ei-tupakoitsijat.
3. Terveystila: Hakijan terveydentila vaikuttavaa merkittävästi vakuutusmaksuihin.
4. Vakuutusmäärä: Valittu kertakorvaussumma vaikuttaa suoraan vakuutusmaksuihin. Mitä suurempi kertakorvaussumma on, sitä korkeampi vakuutusmaksu.
5. Vakuutuksen kattavuus: Eri vakuutuspaketeilla ja lisävaihtoehdoilla voi olla erilaiset kustannukset. Kattavampi suojelu voi johtaa korkeampiin maksuihin.
6. Vakuutusyhtiö: Eri vakuutusyhtiöillä on erilaiset hinnoittelupolitiikat. On suositeltavaa vertailla useita vakuutusyhtiöitä ennen päätöksen tekemistä.

Hinta selviää vasta tarjouksesta, koska vakuutusyhtiö hinnoittelee turvan terveysselvityksen, iän ja valitun vakuutusmäärän perusteella. Samalla vakuutusmäärällä pyydettyjä tarjouksia kannattaa siksi verrata myös siihen, mitä kunkin vakuutusyhtiön turva korvaa.

Milloin vakuutusta ei myönnetä?

Vakavan sairauden vakuutuksen myöntäminen perustuu vakuutusyhtiön tekemään riskinarviointiin. Koska kyseessä on vapaaehtoinen vakuutus, vakuutusyhtiön ei ole pakko myöntää vakuutusta.

Alla syitä, miksi vakuutusta ei välttämättä myönnetä:

1. Terveyshistoria: Jos hakijalla on jo olemassa oleva vakava sairaus tai terveysongelma, vakuutusyhtiö voi jättää tarjouksen antamatta tai rajoittaa vakuutuksen kattavuutta. Tyypillisiä kieltäytymisperusteita ovat esimerkiksi se, että on hakeutunut lääkärin hoitoon edeltäneen 12 kuukauden aikana, on lääkärin seurannassa minkä tahansa terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi tai jos on sairastunut sydänsairautta, verenpainetautia tai verenkierron häiriötä.
2. Epäselvyydet terveystiedoissa: Jos annat vääriä tai epätäsmällisiä tietoja hakemuksessa tai salailet tietoja terveydentilastasi, se voi johtaa vakuutuksen tarjoamatta jättämiseen tai jo voimaan saatetun vakuutuksen irtisanomiseen.
3. Liian monta riskitekijää: Jos hakijalla on korkea riski sairastua vakavaan sairauteen, tai aikaisempia terveysongelmia, vakuutusyhtiö voi kieltäytyä myöntämästä vakuutusta.
4. Ikä: Vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutusta, mikäli olet ehdoissa määriteltyä vanhempi.

Hakemisen yläikäraja on vakuutusyhtiöstä riippuen 59–64 vuotta.

Saako vakavan sairauden turvan pitkäaikaissairaana tai ilman terveysselvitystä?

Vertailun seitsemästä vakuutusyhtiöstä jokainen edellyttää terveysselvitystä ennen kuin vakavan sairauden turva myönnetään.

Pitkäaikaissairaus, kuten diabetes tai reuma, ei kuitenkaan aina estä vakuutuksen saamista. Vakuutusyhtiö voi myöntää turvan niin, että siihen liitetään yksilöllinen rajoitusehto, jonka mukaan kyseisestä sairaudesta tai sen seurauksista ei makseta korvausta. Vakuutusyhtiö voi myös korottaa vakuutusmaksua tai jättää vakuutuksen kokonaan myöntämättä.

Rajoitusehto kannattaa siksi lukea vakuutuskirjasta tarkasti. Jos rajoitus on muotoiltu laajasti, sen piiriin voi jäädä myös sairauksia, jotka eivät liity alkuperäiseen diagnoosiin, ja juuri tästä voi syntyä riitaa korvausvaiheessa.

Voiko vakuutusyhtiö jättää vahingon korvaamatta terveystietojen virheen perusteella?

Vakuutusta hakiessa vakuutusyhtiö pyytää täyttämään terveydentilaselvityksen, jonka perusteella se arvioi vakuutuksen ehdot ja vakuutusmaksun suuruuden.

Mikäli vakuutusyhtiölle on annettu virheellisiä tietoja, sillä voi olla oikeus muuttaa vakuutuksen ehtoja ja hintaa jopa vakuutuskauden aikana. Vakuutusyhtiöllä voi olla myös oikeus jättää vahinko korvaamatta.

Kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista sen suhteen, kuinka vakava puute terveysselvityksen vastauksissa on ollut. Osa terveyshistorioista on sellaisia, ettei vakuutusta myönnettäisi niiden perusteella yhdessäkään vakuutusyhtiössä, ja silloin vakuutusyhtiön on helppo osoittaa uskottavasti, ettei se olisi myöntänyt vakuutusta.

Vaikeampia ovat tilanteet, joissa kertomatta on jäänyt muutama lievempi asia. Yksittäin ne eivät välttämättä johtaisi vakuutuksen epäämiseen, mutta vakuutusyhtiön mukaan kokonaisuutena vakuutusta ei olisi myönnetty. Silloin ratkaistavaksi jää, kuinka uskottava vakuutusyhtiön selitys on.

Hoidossamme on ollut tapauksia, joissa vakuutusyhtiö väittää, ettei vakuutusta olisi myönnetty lainkaan, vaikka todellisuudessa se olisi myönnetty kyseistä terveyshistoriaa koskevalla rajoitusehdolla. Jos haettava korvaus ei liity siihen rajoitusehtoon mitenkään, vakuutusyhtiö pyrkii vapautumaan korvausvelvollisuudesta kokonaan väitteellä, joka on ylimitoitettu. Tämä kannattaa tarkistaa aina, kun kielteinen päätös perustuu terveysselvitykseen.

Oikeiden tietojen antamisessa kannattaa siis olla tarkkana, koska vakuutusyhtiöt käyttävät herkästi oikeuttaan olla korvaamatta vahinko, jos niille on annettu puutteellisia tietoja. Vakuutuslautakunnan sivuilta löytyy monia suosituksia, joissa vakuutusyhtiön on katsottu toimineen lain mukaisesti kyseisenkaltaisissa tilanteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutusyhtiö olisi aina oikeassa.

Olemme kääntäneet useita vastaavia kielteisiä päätöksiä asiakkaidemme hyväksi, joista löydät esimerkkejä ratkaistuista vakuutusriidoistamme.

Mitä eroa on vakavan sairauden turvalla ja syöpävakuutuksella?

Vakavan sairauden turva ja syöpävakuutus ovat molemmat vakuutustyyppejä, jotka tarjoavat taloudellista turvaa terveyskriisien varalta. Vaikka nämä vakuutukset liittyvät usein toisiinsa ja voivat kattaa osittain samoja sairauksia, niiden välillä on merkittäviä eroja.

Vakavan sairauden turva on vakuutus, joka kattaa monenlaisia vakavia terveysongelmia, eikä pelkästään syöpiä. Vakuutuksesta maksetaan diagnoosin perusteella kertakorvaus, kun sairaus on todettu.

Syöpävakuutuksesta korvataan sen sijaan yksinomaan syöpiin liittyviä diagnooseja. Siinäkin korvaus suoritetaan kertakorvauksena diagnoosin perusteella, mutta kuten vakuutuksen nimestä voi päätellä, vakuutus kattaa vain ehdoissa nimettyjen syöpien diagnoosin. Erillisen syöpävakuutuksen korvausmäärät, rajaukset ja hinnat olen koonnut artikkeliin mitä syöpävakuutus korvaa ja mitä ei.

Vakavan sairauden turvan ja syöpävakuutuksen keskeisiä eroja:

1. Vakavan sairauden turva kattaa laajemman kirjon sairauksia, mukaan lukien syöpä, sydänkohtaus, aivohalvaus ja MS-tauti. Syöpävakuutus kattaa nimensä mukaisesti vain syöpäsairauksia.
2. Korvausmäärä: Vaikka molemmat vakuutustyypit tarjoavat kertakorvauksen, summat voivat vaihdella merkittävästi. Vakavan sairauden turva voi tarjota laajemman kattavuuden ja suuremman korvausmäärän.
3. Vakuutuksen käyttötarkoitus: Vakavan sairauden turva tarjoaa yleisen taloudellisen turvan vakaviin sairauksiin, kun taas syöpävakuutus keskittyy erityisesti syöpään liittyviin kustannuksiin ja tarpeisiin.

Vakavan sairauden vakuutus voi astua voimaan vasta viiveellä

Toisin kuin voisi kuvitella, vakuutuksen myöntäminen ja voimaantulo ei tarkoita, että vakuutus on kaikilta osin heti voimassa.

Moni vakuutusyhtiö ei nimittäin korvaakaan kaikkia vakuutuksen alkamisen jälkeen diagnosoituja vakavia sairauksia, vaan ehdot edellyttävät, että vakuutus on ensin ollut voimassa ehdoissa määritellyn ajan.

Toisin sanoen, maksat alkuun vakuutusturvasta, josta ei kuitenkaan vielä makseta korvauksia. Se, miten pitkään vakuutuksen tulee olla voimassa ja mitkä sairaudet korvataan vain sen umpeuduttua, vaihtelee vakuutusyhtiöittäin.

Sairauksiin perustuvat karenssiajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: osa vakuutusyhtiöistä soveltaa karenssiaikaa vain kasvaimiin ja osa soveltaa niitä kaikkiin sairauksiin.  

Karenssi on kuudella vakuutusyhtiöllä seitsemästä 90 päivää. LähiTapiolalla sitä ei ole lainkaan. Ero on siinä, mitä karenssi koskee: Fennialla, Mandatumilla ja Pohjolalla se koskee kaikkia korvattavia sairauksia, Aktialla ja Nordealla vain syöpää ja Ifillä kasvaimia. Ifin ehtojen mukaan karenssi on voimassa vain, jos siitä on sovittu ja se on merkitty vakuutuskirjaan, mutta Ifin tuoteselosteen mukaan kasvainten karenssi on 90 päivää. Karenssi kannattaa siksi tarkistaa omasta vakuutuskirjasta.

Karenssiajat vakuutusyhtiöittäin on koottu edellä olevaan voimassaoloa koskevaan vertailuun.

Millaisia kokemuksia vakavan sairauden vakuutuksesta on korvaustilanteessa?

Hoitamissamme riidoissa kielteinen päätös vakavan sairauden turvasta johtuu useimmiten kahdesta asiasta.

Ensimmäinen on rajoitus korvattavan sairauden sisällä. Syöpä on ehdoissa korvattava sairaus, mutta juuri se syöpä, joka vakuutetulla on todettu, voi jäädä korvaamatta esimerkiksi syövän esiasteena tai pintakerrokseen rajoittuneena kasvaimena.

Toinen on terveysselvitys. Jos vakuutusyhtiö katsoo, ettei sen kysymyksiin ole vastattu täydellisesti, se voi jättää vahingon korvaamatta ja irtisanoa koko vakuutuksen.

Vakuutusyhtiön kielteinen päätös ei silti aina pidä. Rajoitusehdon olemassaolo ei tarkoita, että vakuutusyhtiöllä olisi aina oikeus vedota siihen, ja terveysselvityksen puutteessakin ratkaisevaa on, olisiko vakuutus oikeilla tiedoilla jäänyt kokonaan myöntämättä.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa vakavan sairauden turvasta?

Kielteinen korvauspäätös perustuu vakavan sairauden turvassa lähes aina yhteen kolmesta perusteesta: diagnoosi ei vastaa ehdoissa määriteltyä sairautta, sairaus on todettu karenssiaikana tai terveysselvityksessä katsotaan olleen puute. Jokaisessa näistä ratkaisu riippuu ehtojen sanamuodosta ja lääketieteellisistä asiakirjoista, ei siitä miten vakavalta sairaus tuntuu.

Päätös kannattaa lukea niin, että siitä selviää mihin ehtokohtaan vakuutusyhtiö vetoaa. Jos perustelu jää epäselväksi, vakuutusyhtiöltä voi pyytää kirjallisen perustelun ja ne asiakirjat, joihin päätös perustuu. Kielteinen päätös ei myöskään aina tarkoita lopullista ei-vastausta, sillä esimerkiksi ennenaikaisena hylätty hakemus voi menestyä myöhemmin, kun sairauden tila on vakiintunut.

Jos vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen vakavan sairauden turvasta, päätöksen oikeellisuus kannattaa tarkistuttaa ennen kuin asia jää siihen. Arvioimme päätöksen veloituksetta ja kerromme suoraan, kannattaako siitä valittaa. Pyydä vakuutusjuristin ilmainen arvio.