Vesivahingon korvattavuus riippuu vakuutusturvan sisällöstä. Vesivahingon korvattavuuteen vaikuttavat alla mainitut seikat:

• millainen kotivakuutus sinulla on (suppea vai laaja)
• millainen vahinko on tapahtunut (putki- vai käyttölaitevuoto)
• millaista omaisuutta on vahingoittunut (irtaimisto, pinnoitteet vai rakenteet)
• kuuluu vahinko vakuutuksen rajoitusehtoihin (esim. rakennusvirhe), sekä
• tapahtuuko vahinko omakotitalossa, vai
• taloyhtiössä (rivi-, tai kerrostalo).

Kyseiset asiat yhdessä ratkaisevat, korvataanko vesivahinko kotivakuutuksesta ja miten paljon korvauksia vakuutuksesta maksetaan. Käyn artikkelissa näitä ja monia muita vesivahinkojen korvauksiin liittyviä kysymyksiä tarkemmin läpi.

Kun keittiön lattialla lainehtii muutama sentti vettä tai vesiputki pamahtaa rakenteissa rikki, vakuutusasiat eivät todennäköisesti ole heti ensimmäisenä mielessä. Vakuutusyhtiön vahinkopalvelu on hyvä auttamaan välttämättömissä toimenpiteissä vahingon havaitsemisen jälkeen, kuten esimerkiksi antamalla paikallisen putkimiehen yhteystiedot vuodon korjaamiseksi taikka kutsumalla suoraan paikalle asiantuntijan kuivattamaan kosteat rakenteet.

Vakuutusasiat tulevatkin yleensä ajankohtaiseksi vasta kun vahinkoa koskevia laskuja tipahtaa postiluukusta ja niille pitäisi löytää maksaja. Vakuutusyhtiöt mainostavat kotivakuutuksiaan yleensä niin, että ne ovat totta kai turvaltaan kilpailijoita kattavampia myös vesivahinkojen osalta, mutta pitääkö tämä paikkansa?

Finanssialan ry:n selvityksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain n. 37 000 korvattavaa vesivahinkoa. Tämä tarkoittaa yli 700 vuotovahinkoa joka viikko. Vahinkomäärän perusteella ei ole yllättävää, että FINEn Vakuutuslautakuntaa työllistävät eniten koti- ja kiinteistövakuutuksien osalta juurikin vesivahinkojen korvattavuutta koskevat erimielisyydet vakuutusyhtiöiden kanssa. Kun vahinkoja tapahtuu paljon, niistä myös riidellään paljon.

Markkinointitermeistään huolimatta vesivahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista on suurimpien vakuutusyhtiöiden ehtojen perusteella hyvin vaihtelevaa.

Laajin mahdollinen kotivakuutus voisi teoriassa kattaa mitä tahansa siirrettävän ilmastointilaitteen vesivahingosta naapurin aiheuttamaan tulvaan, mutta suurimpien vakuutusyhtiöiden vakuutusehtojen perusteella näin laajoja tuotteita ei näyttäisi olevan markkinoilla juuri lainkaan.

Markkinoilta löytyy tällä hetkellä kotivakuutuksia, jotka kattavat vakuutuskirjalla nimenomaisesti mainittuja vesivahinkoja, kuten esimerkiksi LVISA-laitteen vuotoja taikka myrskyvahinkoja.

Osa kotien tyypillisistä vesivahingoista kuuluu siten laajasta kotivakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin, mutta vakuutusyhtiön ja ehtolaajuuden valinnassa kanssa kannattaa olla tarkkana.

Vesivahingot, jotka kotivakuutus kattaa

Kotivakuutuksia myydään joko suppealla taikka laajalla vakuutusturvalla. Suppeimmillaan vakuutusturva kattaa vain muutamia vakuutuskirjalle nimettyjä vahinkotapahtumia, kuten esimerkiksi pelkät luonnonilmiövahingot ja varkaudet.

Laajemmat kotivakuutukset kattavat tyypillisesti lisäksi erilaisten lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteiden (LVISA) vuotovahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi putkivuodot taikka käyttölaitteiden kuten astian- tai pyykinpesukoneen yllättävät vuotovahingot.

Laajat kotivakuutukset korvaavat monesti lisäksi kaikenlaisia yllättäviä rikkoutumisvahinkoja. Vakuutuksesta voidaan korvata silloin esimerkiksi pyykinpesukoneen odottamaton rikkoutuminen, taulutelevisioon tulleen kolhun, tai vaikka puhelimen putoamisesta aiheutuvia vahinkoja.

Olen koonnut alle vertailuun vuoden 2024 Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen ja Turvan kaikki kotivakuutukset sen osalta, miten niistä korvataan vesiputkien vuotovahinkoja.

Vertailusta on todettavissa, että usean vakuutusyhtiön suppein vakuutustuote ei kata lainkaan putkivuodosta aiheutuvia vesivahinkoja. Tämän perusteella esimerkiksi Fennian palovakuutus, LähiTapiolan suppea kotivakuutus, POP Vakuutuksen S eikä Turvan suppea kotivakuutus korvaa lainkaan putkivuotoja. Lisäksi myöskään Pohjantähden kotivakuutus ei korvaa vahinkoja, ellet ole nimenomaisesti valinnut kyseistä turvaa kotivakuutukseesi sitä hankkiessasi.

Kotivakuutukset eivät tyypillisesti ole kuitenkaan niin laajoja, että ne kattaisivat ihan minkälaisia tahansa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vuotoja.

Laajatkin kotivakuutukset edellyttävät monesti vahingon aiheutuneen joko nimetystä laitteesta (esim. astian- tai pyykinpesukone), rakennukseen kiinteästi liitetystä LVISA-laitteesta taikka tietystä erikseen nimetyistä vahinkotapahtumista, kuten esimerkiksi akvaarion aiheuttamasta vesivahingosta, poikkeuksellisesta tulvasta taikka myrskystä.

Putkivuotojen lisäksi kotivakuutuksesta voidaan siis kattaa myös muiden LVISA-laitteiden rikkoutumisvahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi pyykin- tai astianpesukoneen rikkoutumiset ja niiden seurauksena syntyvät vesivahingot.

Suinkaan kaikki kotivakuutukset, joista korvatan putkivuotoja, eivät korvaa samalla myös LVISA-laitteiden rikkoutumisvahinkoja ja niiden vuotoja. Esimerkiksi Pohjolan perus- POP Vakuutuksen M- sekä Turvan peruskotivakuutukset kattavat putkivuodon vahinkoja, mutta eivät astian- tai pyykinpesukoneen aiheuttamia vahinkoja tai niiden korjauskuluja.

Tyypillisiä koti- ja kiinteistövakuutuksen kattamia vesivahinkoja ovat siten esimerkiksi:

• LVISA-laitteiden vuotovahingot (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteet)
• Käyttölaitevuodot (mm. astian- ja pyykinpesukone)
• Myrskyvahingot
• Poikkeukselliset tulvat

Vakuutusehtojen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, koska suppeat kotivakuutukset eivät edellä todetun mukaisesti välttämättä kata kuin osan yllä mainituista vahingoista. Huonoimmassa tapauksessa se ei kata kuin myrskyn tai poikkeuksellisen tulvan, jolloin putkivuotoja tai muita vesivahinkoja ei korvata lainkaan.

Monesti vesivahinkojen korjaus edellyttää esimerkiksi vuotokohdan korjausta putkimiehen toimesta, kastuneen alueen purkutöitä ja kuivatusta sekä uudelleenrakennusta.

Jos vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava, kotivakuutus kattaa kaikkia näitä kustannuksia, mutta ei välttämättä täysimääräisesti. 

Käydään läpi tyypillisiä vesivahinkoja, joita haetaan korvattavaksi kotivakuutuksesta.

Esimerkki – pyykinpesukoneen vuotovahinko

Pyykinpesukoneen vesiliitos vuotaa viikonlopun aikana, jonka seurauksena vettä pääsee kylpyhuoneen kynnyksen yli aina viereiseen keittiöön saakka aiheuttaen mittavat vahingot lattialle ja keittiön alakaapeille.

Esimerkiksi LähiTapiola tarjoaa kolmea erilaista vakuutusturvan tasoa kotivakuutukselle. Mikäli koti on vakuutettu heidän perus- tai laajalla kotivakuutuksellaan, vesiliitoksen vuotovahinko on todennäköisesti kotivakuutuksesta korvattava.

Vahingosta suoritettavat korvaukset jaettaisiin pyykinpesukoneen korjauskuluihin ja vuoteen veden aiheuttamaan vahinkoon. Molemmista korjauskuluista vähennettäisiin ehtojen mukainen ikävähennys sekä omavastuu.

Vahinkoa ei sen sijaan korvattaisi LähiTapiolan suppeasta kotivakuutuksesta, koska siitä ei korvata käyttölaitteiden vuotovahinkoja.

Esimerkki – siirrettävän ilmastointilaitteen vuotovahinko

Kesähelteillä asuntoon on kärrätty siirrettävä ilmastointilaite helpottamaan tuskaista sisälämpötilaa. Kun tuttu ja turvallinen suomalainen kesäsää vihdoin ilmestyy sateiden kera eikä laitetta enää tarvita, huomataan, että laite on koko kesän ajan valuttanut ilmasta poistamansa kosteuden suoraan laitteen alle ja parketille.

Laaja kotivakuutus voi korvata vesivahingon, jos vakuutusehdot eivät edellytä vesivahingon olevan seurausta rakennukseen kiinteästi liitetyn laitteen vuodosta.

Siirrettävä ilmastointilaite ei kuitenkaan ole rakennukseen kiinteästi liitetty laite, joten se ei täyttäisi kyseistä ehtoa.

Olennaista vahingon korvattavuudessa yllä olevassa esimerkiksi olisi myös se, toimiko laite oikein vai syntyikö vesivahinko laitteessa olleen äkillisen ja odottamattoman vian vuoksi.

Jos laitetta on kuitenkin käytetty sen ohjeiden vastaisesti, vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus vähentää tai evätä vahingon korvattavuus kokonaan.

Jos laitteessa on ollut vikaa, laitteen korjauskulut voivat myös olla kotivakuutuksesta korvattavissa.

Esimerkki – myrskyn aiheuttama vesivahinko

Liisa-myrskyn yhteydessä marraskuussa 2020 omakotitalon seinällä olleet ullakolle menevät luukut ovat tempautuneet myrskyn voimasta auki, jolloin ullakolle satoi koko yön vettä.

Useimmat kotivakuutukset kattavat myrskystä aiheutuneet vesivahingot, joten myös tällainen kosteusvaurio voidaan korvata vakuutuksesta.

Korvattavuuden kannalta on olennaista, edellyttävätkö vakuutusehdot myrskyjen osalta esimerkiksi tiettyä keskituulennopeutta, jotta kyse on myrskystä, tai oliko vahingoittunut omaisuus vahingolle alttiina esimerkiksi ulkona.

Jälkimmäisessä tapauksessa kyse voi olla ennalta arvattavissa olevasta vahingosta, jolloin korvausta ei välttämättä makseta lainkaan. Myrskyn aikana arvokasta omaisuutta ei saa jättää ulos, koska ei ole ennalta arvaamatonta, että omaisuus voi vahingoittua sen seurauksena.

Esimerkki – poikkeuksellinen tulva

Poikkeuksellinen tulva nostaa omakotitalon ensimmäiseen kerrokseen 30 cm vettä. Koska tulvan arviointiin toistuvan vain kerran 50 vuodessa, se katsottiin poikkeukselliseksi ja vahinko korvattiin vakuutuksesta.

Myös poikkeuksellisen tulvan aiheuttamat vesivahingot on tyypillisesti katettu kotivakuutuksella. Olennaista tulvavahingoissa on kuitenkin se, onko kyse poikkeuksellisesta tulvasta.

Jos tulvan arvioidaan toistuvan useammin kuin kerran 50 vuodessa, se ei täytä vakuutusehtojen edellytystä poikkeuksellisuudesta. Tulvavahinkoa ei silloin korvattaisi vakuutuksesta. Tämän myötä tulville alttiilla alueella sijaitsevan omakotitalon vesivahingot voivat helposti jäädä vakuutuksesta korvaamatta, koska kyseisissä tulvissa on silloin kyse toistuvista ja ennalta arvattavissa olevista asioista, ei poikkeuksellisista tapahtumista.

Aiemmin mainitussa esimerkissä LähiTapiolan suppein kotivakuutus ei kata mitään vuotovahinkoja, mutta tyypillisesti suppeat vakuutukset kattavat ainakin esimerkiksi kiinteästi asennettujen LVISA-laitteiden vuodot.

Laajemmat kotivakuutukset vastaavasti kattavat vesivahinkoja nimensä mukaisesti laajemmin, esimerkiksi siten, että korvattavien kosteusvahinkojen aiheuttaneiden laitteiden luettelo on laajempi tai että vesivahingosta saatavat korvaukset ovat suuremmat.

Korvattavia vesivahinkoja voivat laajimmillaan olla myös muut tapahtumat kuin käyttölaite- tai LVISA-vuodot, kuten esimerkiksi siivouksen yhteydessä osutaan imurilla akvaarion kulmaan, jonka myötä koko lattia on veden vallassa.

Esimerkki – astianpesukoneen vuotovahinko

Vuonna 2005 hankittu astianpesukone alkaa vuotaa kesken pesun vuonna 2024. Vettä tulvii koko keittiöön, jolloin sekä parketti että keittiön alakaapit joudutaan uusimaan. Astianpesukone todetaan korjauskelvottomaksi.

Kotivakuutus korvaa vahingon, mikäli LVISA-laitteiden rikkoutumisvahingot ovat vakuutusehtojen mukaan korvattavia vahinkoja. Astianpesukonetta ei voitu enää korjata, joten vakuutuksesta korvataan 156 €, eli 30 % uuden astianpesukoneen hinnasta rikkovakuutuksen perusteella (astianpesukoneen ikä 19 vuotta, jonka perusteella ikävähennys laskettu).

Vuotaneen veden rakenteille aiheutuneesta vahingosta tehtäisiin yhtiöstä riippuen esimerkiksi 40 % ikävähennys. Mikäli astianpesukone voitaisiin korjata, mutta korjaus maksaisi enemmän kuin 156 €, vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata vahingosta silloin enempää kuin 156 €.

Varmista, paljonko voit saada korvauksia vakuutusyhtiöstä.

Millaisia kuluja vesivahingoista korvataan?

Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset ja välttämättömät kulut, jotka ovat olleet tarpeen vakuutuksella vakuutetun vahingoittuneen omaisuuden korjaamiseksi.

Kotivakuutus voi kattaa joko rakennuksen, irtaimiston, tai molempien vahinkoja. Omatikotitalon kotivakuutus kattaa tyypillisesti näitä kaikkia, kun taas kerros- tai rivitaloasuntoon hankitulla kotivakuutuksella ei vakuuteta taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevia rakenteita ja LVISA-laitteita. Taloyhtiössä tapahtuvien vahinkojen korvaamisesta lisää jäljempänä.

Esimerkiksi putken aiheuttamassa vuotovahingossa korvaus voi sisältää:

• Rakenteiden avaus ja sulkemiskustannukset vuotokohdan löytämiseksi ja sen korjaamiseksi
• Vahingon kartoituskulut, jolla ulkopuolinen asiantuntija selvittää vahingon laajuuden ja ehdottaa suositeltavat toimenpiteet vahingon korjaamiseksi
• Purkukustannukset, jotta vahingoittunut alue päästään korjaaman
• Kuivatuskulut, mukaan lukien siitä aiheutunut sähkönkulutus
• Jälleenrakennuskustannukset vahinkoa edeltävään tasoon, sekä
• Mahdollisen sijaisasunnon, mikäli asunto on korjaustöiden aikan asumiskelvoton (ei esimerkiksi käytettävissä olevaa kylpyhuonetta)

Omakotitalon kotivakuutuksella on järkevä vakuuttaa sekä irtaimisto että rakennus. Tällaisessa tapauksessa, jos vesivahinko vahingoittaa esimerkiksi omia huonekaluja, vakuutus kattaa myös niiden vahingot. Jos kotivakuutuksella on vakuutettu pelkkä rakennus, vakuutuksesta ei kateta irtaimiston vahinkoja luonnollisesti lainkaan. Vastaavasti pelkästä irtaimistovakuutuksesta ei korvata rakennuksen vahinkoja.

Missä tilanteissa vakuutusyhtiö on aina velvollinen korvaamaan vahingon?

Vesivahingon korvausmäärä ja ikävähennykset – mitä kotivakuutuksesta korvataan?

Korvausmäärään vaikuttaa olennaisesti vesivahingon aiheuttaneen laitteen tai putkiston ikä. Vakuutusyhtiö tekee vakuutusehtojen perusteella kaavamaisen vähennyksen korjauskulujen määrään vuodon aiheuttaneen laitteen tai putken iän perusteella.

Näistä vakuutusyhtiön tekemistä korvausmäärän vähennyksistä käytetään nimitystä ikävähennys, koska nimensä mukaisesti korvausmäärä pienenee suoraan sen perusteella, mitä vanhempi vahingon aiheuttanut laite tai putki on ollut.

Vakuutusehdoissa vesivahingosta maksettava korvausmäärä lasketaan lisäksi eri tavalla riippuen siitä, mistä vesivahingon korjauksen osuudesta on kyse.

• Vuotaneen laitteen tai putken korjauskustannukset, sekä
• Vuotaneen veden aiheuttamien vahinkojen korjauskulut (kuivatus ja siihen liittyvät kulut, kuten sähkölasku, purku ja jälleenrakentaminen)

Samat periaatteet korvausmäärän laskemiseen soveltuvat sekä astianpesukoneen vesivahinkoon että putkivuotoon.

Toisaalta mikäli putken tai laitteen korjauksesta ei aiheudu mitään kulua esimerkiksi sen vuoksi, että sen tekee itse, korvauksia ei tarvitse hakea korjauskuluista vaan ainoastaan vuodon aiheuttamasta vahingosta.

Osa vakuutusyhtiöistä saattaa soveltaa samaa ikävähennysprosenttia sekä laitteen korjauskuluihin että vuotaneen veden aiheuttamaan vahinkoon. Korvauspäätöksen saadessaan onkin syytä olla tarkkana, että vakuutusyhtiö on laskenut ikävähennyksen oikein.

Korvausmäärän eli ikävähennyksen laskentapa voi kuitenkin olla erilainen, mikäli kyseessä on putkivuoto kuin jos kyseessä on käyttölaitteen, kuten astian- tai pyykinpesukoneen vuoto.

Yleensä saman vakuutusyhtiön suppean ja laajan vakuutusturvan ikävähennykset lasketaan kuitenkin samalla periaatteella. Itse korvausmäärässä ei siten ole eroa suppean ja laajan vakuutuksen välillä, kunhan vahinko on ylipäänsä myös suppeasta vakuutuksesta korvattava vahinko.

Miten ikävähennykset sitten näkyvät käytännössä korvausmäärissä?

Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat vakuutusehtonsa, joten korvausmäärä voi vaihdella hyvinkin merkittävästi valitun vakuutusyhtiön mukaan.

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto vuonna 1987 rakennetun rakennuksen putkivuodoissa korvausmäärään tehtävistä ikävähennysprosenteista , joita Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan kotivakuutuksisssa sovellettaisiin.

Ikävähennysprosentit tarkoittavat prosenttiosuutta, jonka vakuutusyhtiö vähentää korvausmäärästä.

Käydään samanlainen vahinko läpi käytännön esimerkin avulla.

Vuonna 1987 valmistuneen omakotitalon käyttövesiputken vuoto aiheuttaa vesivahingon.

Vahingosta syntyy yhteensä 10 000 euron korjauskulut siten, että rakenteiden avaus putken korjaamiseksi maksaa 1 000 euroa ja loput 9 000 euroa koskevat vuotaneen veden aiheuttaman vahingon korjaamista (purku, kuivatus ja jälleenrakennus).

Miten eri kotivakuutukset korvaisivat tällaisen vuotovahingon kuluja?

Kokosin alle vertailuun Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan vuoden 2024 kotivakuutukset.  Korvausmäärästä vähennettäisiin lisäksi kotivakuutukseen valitsemasi omavastuu. Sitä ei ole kuitenkaan huomioitu alla olevassa vertailussa, vaan vertailu on tehty ilman omavastuuvähennys, koska omavastuun määrä voi vaihdella valintasi mukaan esimerkiksi 150 eurosta aina 1 000 euroon.

Vertailusta huomaa nopeasti, ettei yhdelläkään kotivakuutusyhtiöllä jää maksettavaa vuodelta 1987 peräisin olevan putkivuodon korjauksesta.

Se myös osoittaa, että mitä vanhemmasta putkesta tai laitteesta on kyse, sitä epätodennäköisempää on, että korjauksesta maksetaan korvauksia. Ikävähennykset korjauskuluissa ovat vähänkään vanhemmissa asunnoissa tai taloissa helposti 100 %, jolloin korvattavaa osuutta ei jää.

Mitä kotivakuutus korvaa silmälasien tai puhelimen rikkoutumisesta?

Entä vuotaneen veden aiheuttama vahinko, kai siitä kuitenkin korvataan jotain?

Kyllä, siitä saa korvauksia.

Jatketaan samalla esimerkillä, mutta käydään läpi 9 000 euron vuotaneen veden aiheuttaman vahingon korjauskulut (purku, kuivatus ja jälleenrakentaminen).

Alla vertailussa nyt Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan samat kotivakuutukset.

Vertailusta voisi päätellä, että Fennian ja POP Vakuutukset kotivakuutukset ovat kattavuudeltaan parhaimpia vesivahinkojen korvaamisessa.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.

Korvausmäärät eivät laske putken tai laitteen iän perusteella jokaisella vakuutusyhtiöllä lineaarisesti tai edes samalla tavalla.

Vaikka Fennia ja POP Vakuutus korvaisivat esimerkin vuoden 1987 rakennuksen vahingossa parhaiten, se ei tarkoita, että ne korvaisivat aina vesivahingosta muita enemmän.

Otetaan havainnollistavana esimerkkinä sama vahinkotilanne, mutta vuonna 1997 valmistuneen omakotitalon osalta.

Putken korjauskustannusten korvausmäärissä ei ole merkittäviä eroja ja korvausmäärät ovat kaikilla hyvin samankaltaisia.

Tarkasteltaessa sen sijaan vuotaneen veden korjauskulujen korvaamista, tilanne kääntyykin aivan toisenlaiseksi, sillä sekä If että Pohjola eivät tekisi vuotaneen veden 9 000 euron korjauskuluihin lainkaan vähennystä.

Vuotaneen veden osalta ikävähennys ei ole myöskään koskaan 100 %, vaan vakuutusyhtiöt ovat ehdoissa rajanneet vähennyksen määrän joko tiettyyn euromäärään tai prosenttiosuuteen korjauskuluista. Tämä eroaa vuotaneen laitteen tai putken korjauskuluista, sillä niissä ikävähennys voi olla 100 %, jolloin kyseisestä korjauskustannuksesta ei välttämättä jää lainkaan korvattavaa.

Huomioithan, että yllä olevissa vertailussa on mukana vain kyseisten yhtiöiden sellaiset vakuutukset, joista voidaan ylipäänsä korvata putkivuotoja (ks. yhteenvetotaulukko).

Lisäksi vahingon korvaamisedellytyksissä on olennaisiakin eroja eri vakuutusyhtiöillä. Lisäksi vahinkokäsittelyn laatu vaihtelee.

Esimerkki – vesiputkivuoto rv 1994

Vuonna 1994 rakennetun omakotitalon vesiputki vuotaa keväällä 2024 aiheuttaen vesivahingon. Putki korjataan putkimiehen toimesta (lasku 786 €), kohteessa käy kosteuskartoittaja selvittämässä vahingon laajuuden (lasku 421 €) ja urakoitsija korjaa vahingon (lasku 4.000 €).

Vuotovahingon syyksi todettiin putken sisäinen pistesyöpymä, joten vakuutusyhtiö antaa asiasta myönteisen korvauspäätöksen.

Vahingosta syntyy yhteensä 5.207 € suuruinen kustannus omakotitalon omistajalle.

Vuotovahingot kattavat kotivakuutuksesta voidaan korvata:

• 235,80 € putkimiehen laskusta (30 % laskusta), koska vakuutusehtojen mukaan vuonna 1991 asennetun LVI-laitteen korjauskulusta tehdään sen iän perusteella 70 % ikävähennys.
• 2.800 € vuotaneen veden aiheuttaman vahingon kustannuksista (70 % laskusta), koska vuodon aiheuttanut putkisto on ollut 30-39 vuotta vanha, sekä
• 421 € kosteuskartoittajan raportista.

Koska vahingosta tehdään yllä mainitut ikävähennykset, 5.207 € korjauskuluista korvataan siten lopulta 3.456,80 €, eli noin 67 % kaikista korjauskuluista. Mikäli vahingon aiheuttanut putki olisi kuitenkin uusittu esimerkiksi vuonna 2022, vakuutusyhtiö ei tekisi putken korjauskuluista taikka vuotaneen veden vahingosta lainkaan ikävähennyksiä, koska ikävähennyksiä voidaan ehtojen mukaan tehdä vasta kun laite on useamman vuoden ikäinen.

Esimerkki osoittaa, että mitä vanhempi vesivahingon aiheuttanut putki tai käyttölaite on ollut, sitä vähemmän vesivahingosta korvataan. Vakuutusyhtiöillä on vuosikymmenien ajalta tietoa siitä, kuinka paljon vanhat LVI-laitteet lisäävät vuotovahingon riskiä. Yksi ikävähennysten soveltamisen tarkoitus onkin kannustaa vakuutuksenottajia uusimaan vanhoja putkistoja, koska niiden vakuuttaminen on selvästi kalliimpaa kuin uusien LVI-laitteiden. Tämän vuoksi myös korvausmäärät laskevat nopeasti laitteen iän karttuessa.

Entä tilanteet, joissa vesivahinko vahingoittaa myös irtaimistoa, eikä pelkästään rakenteita ja pinnoitteita?

Vakuutusehdoista löytyy taulukko, johon on eritelty esimerkiksi kodinkoneiden, ATK-laitteiden ja vaatteiden ikävähennysprosentit, joita sovelletaan, mikäli rikkoutunutta esinettä ei voida korjata.

Ikävähennyksiä ei välttämättä vähennetä heti ensimmäisestä käyttövuodesta alkaen. Laskentatapa vaihtelee vakuutusyhtiöittäin, joten se tulee tarkastaa aina vakuutusehdoista.

Esimerkki – kellarin vuotovahinko ja irtaimisto

Omakotitalon kellarissa on viemärin vuotovahinko vuonna 2024. Viemärivesi vahingoittaa kellarissa säilytyksessä olleita talvivaatteita.

Koska kyse on viemärivahingosta, vaatteita ei saada ”korjattua” niiden pesulla, vaan ne joudutaan tuhoamaan. Vaatteet on hankittu vuonna 2022. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön ehdoissa mainitaan, ettei ikävähennystä lasketa esineen käyttöönottovuodelta, joten sen vuoksi ikävähennysvuodet lasketaan vuosien 2023-2022, eikä 2024-2022 perusteella.

Vuotovahingot kattavat kotivakuutuksesta voidaan korvata:

• Uusien vastaavien vaatteiden hinta 1.896 euroa x (2 vuotta x 15 %) = 1.896 euroa x (100 % – 30 %) = 1.327,20 euroa – omavastuu (esimerkiksi 200 euroa).

Näitä ikävähennyksiä sovelletaan tyypillisesti kyseisien omaisuuserien vahinkoihin siitä riippumatta, oliko kyse putki- vai astianpesukoneen vuodosta taikka tulipalosta. Vastaavasti myös rakenteiden korjauksen osalta löytyy samanlainen ikävähennystaulukko, mutta kyseistä taulukkoa sovelletaan tyypillisesti vain silloin kun rakenteet ovat vaurioituneet LVISA-laitteiden vuotovahingoista.

Missä tilanteissa vakuutusyhtiö on aina velvollinen korvaamaan vesivahingon?

Miksi kotivakuutuksien ehdot vaikuttavat kaikilla yhtiöillä niin samanlaisilta?

Suurin osa suomalaisista vakuutusyhtiöistä on rakentanut vakuutusehtonsa aikoinaan Finanssialan Keskusliiton malliehtojen mukaisesti. Toisin sanoen, vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot olivat aiemmin hyvin suurelta osin identtisiä eri yhtiöiden välillä, koska kaikki käyttivät samoja keskusjärjestön malliehtoja.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja sen jälkeen seurannut kilpailuoikeutta koskevan sääntelyn tiukentuminen ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että jokaisen vakuutusyhtiön on täytynyt panostaa enemmän omatoimiseen vakuutusehtojen kehittämiseen. Vakuutusehtoja ei voi enää vain kopioida malliehdoista.

Vakuutusehdot ovatkin vähitellen kehittyneet vähän eri suuntaan eri vakuutusyhtiöissä. Kilpailun tiukentumisen myötä monet vakuutusyhtiöt ovat lähteneet parantamaan ehtojaan, joten vesivahinkojen korvattavuudessa on nykyään merkittäviäkin eroja.

Valitettavan usein kilpailu kuitenkin tapahtuu vain kopioimalla toisten vakuutusehtoja sen sijaan, että vakuutuksen kattavuutta olennaisesti parannettaisiin uusilla ratkaisuilla. Tällaisiakin on kuitenkin tullut, kuten Ifin, LähiTapiolan ja Turvan Laaja Plus -lisäturvat, jotka parantavat olennaisesti muun muassa irtaimistojen vahinkojen korvausmääriä.

Mikä vakuutus tarjoaa parasta suojaa syntymättömälle lapselle ja vauvalle?

Vesivahinko kerros- tai rivitalossa – korvausvastuun jakautuminen

Rivi- tai kerrostalossa tapahtuneen vesivahingon korvaaminen kotivakuutuksesta noudattaa samoja periaatteita kuin omakotitalossa.

Sen sijaan toisin omakotitalossa tapahtuneissa vesivahingoissa, taloyhtiö on vastuussa sen kunnossapitovastuulle kuuluvien LVISA- ja muiden laitteiden aiheuttamista vahingoista sekä niiden korjauskuluista. Taloyhtiö maksaa siten rakenteiden ja tietyissä tilanteissa myös kiinteiden kalusteiden taikka pinnoitteiden korjaukset.

Mikäli esimerkiksi kerrostalossa tapahtuu käyttövesiputken asuntosi katossa, taloyhtiö on velvollinen korjaamaan putken korjauksen sekä vuotaneen veden aiheuttaman vahingon. Jos samalla vahingoittuu myös irtaimistoasi, kuten vaatteita tai huonekaluja, niiden korvaamista täytyy hakea omasta kotivakuutuksesta.

Jos vahinko on seurausta asukkaan huolimattomuudesta, vesivahingon kuluja muulle kuin omalle omaisuudelle (mm. asunnon pinnoitteet) voidaan hakea asukkaan kotivakuutuksen vastuuvakuutuksesta.

Mikäli vahinko ei ole ollut kenenkään syy, pääsääntönä voi pitää sitä, että kotivakuutus kattaa irtaimistoa ja pinnoitteita ja muu kuuluu taloyhtiön vastuulle.

Rivi- tai kerrostaloon ostetusta kotivakuutuksesta ei siten korvata vahinkoja omaisuudelle, jotka kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ellei asukas ole aiheuttanut vesivahinkoa.

Taloyhtiön ja asukkaan kunnossapitovastuun jakautumisesta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Kyseisen lain 4 luvun 2 §:n mukaan:

2 §

Yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.

Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

On syytä huomioida, että asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa osakkeenomistajan ja taloyhtiön välisestä kunnossapitovastuusta poikkeamisen yhtiöjärjestyksellä.

Yllä mainittua lain säännöstä noudatetaankin vain siinä tapauksissa, ettei kunnossapitovastuusta ole sovittu toisin yhtiöjärjestyksessä.

Mikäli vakuutusyhtiö ei katso jotain vahingon osuutta korvattavaksi sen vuoksi, että asunto-osakeyhtiölain mukaan kyseisen omaisuuden kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä, kannattaa varmistaa yhtiöjärjestyksestä, ettei asiasta ole kuitenkaan sovittu toisin. Mikäli näin on käynyt, kyseinen osuus pitää silloin korvata kotivakuutuksesta.

Esimerkki – rivitaloasunnon katossa läiskiä

Rivitaloasunnon eteisen kattoon ilmestyy tummia läiskiä, jotka vähitellen kasvavat suuremmiksi. Huoltomiehen tullessa paikalle huomataan, että alakatossa sijaitsevan kuuman käyttöveden putkessa on pistesyöpymä, joka on vähitellen kastellut koko eteisen alueen.

Vuotaneen veden aiheuttama vahinko muille kuin taloyhtiön rakenteille korvataan suppeasta sekä laajasta kotivakuutuksesta, koska kyse on kiinteistön kiinteästä putkistosta aiheutuneesta vahingosta.

Itse rakenteiden vahinko kuuluu kuitenkin taloyhtiön korvausvastuulle, joten kotivakuutuksesta ei korvaa kyseistä osuutta.

Esimerkki – vesipusseja kerrostaluasunnon katossa

Kerrostaloasunnon olohuoneen katossa havaitaan maalipusseja, jotka paljastuvat kartoituksen yhteydessä johtuvan yläkerran kylpyhuoneesta vuotaneesta vedestä. Vahinkoalueeksi tarkentuu koko olohuoneen katto sekä sen viereinen seinä, jotka joudutaan kuivattamaan.

Korjaustöiden yhteydessä avataan myös huoneiston lattiaa vahingon laajuuden selvittämiseksi ja todetaan, että myös lattia sekä seinän vierellä ollut kiinteä kaappi ovat kärsineet pahat vesivauriot. Huoneiston laminaatti sekä kaappi uusitaan kokonaan korjaustöiden yhteydessä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa rakenteiden läpi vuotaneen veden aiheuttamista vahingoista. Tämän perusteella taloyhtiö on velvollinen korvaaman asunnon lattiapinnoitteet taloyhtiön perustasoon. Mikäli taloyhtiön perustaso on ollut laminaatti, kiinteistövakuutus korvaa kyseisen laminaatin, eikä kotivakuutusta tarvitse käyttää.

Mikä ihmeen perustaso?
On tavanomaista, että osakkeenomistajat sisustavat huoneistoja itselleen sopiviksi. Kotiin saatetaan laittaa mm. kalliimmat lattiapinnoitteet, tyylikkäät laatat kylpyhuoneeseen tai vaikkapa hienot keittiökaapit.

Taloyhtiön vahingonkorvausvastuu on kuitenkin asunto-osakeyhtiölain mukaan rajattu vain perustason mukaiseen varustukseen, mikäli kyseessä on ollut vahinko, joka ei ole ollut kenenkään syytä (esimerkiksi yllättävä putkivuoto).

Perustasona pidetään joko rakennuksen alkuperäisen rakennuttajan päättämää taikka yhtiön peruskorjauksessa valittua tasoa.

Mikäli huoneistossa on ollut perustasoa paremmat pinnoitteet, taloyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan lattiapinnoitetta kuin perustasoon asti, ellei taloyhtiö ole huolimattomuudellaan aiheuttanut vesivahinkoa (esimerkiksi KKO 2003:80). Omistaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa hakea perustason ja vahingoittuneen materiaalin erotusta kotivakuutuksestaan, mikäli kyseinen vesivahinko kuuluu siitä korvattavaksi.

Taloyhtiö on velvollinen maksamaan myös kaapin korjauksen, mikäli kyse on ollut kiinteästä kalusteesta. Kiinteänä kalusteena ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi siirrettäviä kaappeja, joten yksittäistapauksissa rajanveto voi olla hankalaa, onko kaapisto ollut kiinteä vai ei.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vesivahinkoa? Kysy juristin ilmaista arviota.

Voiko korvauksia hakea taloyhtiön vakuutuksesta, jos kotivakuutus ei korvaa vahinkoa?

Kyllä, mikäli esimerkiksi astianpesukoneen vuotovahinkoa ei korvata asukkaan kotivakuutuksesta, korvausta voi hakea myös taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Vaikka vahinkoa ei ole aiheuttanut taloyhtiön kunnossapitovastuulla ollut laite, taloyhtiön All Risk -kiinteistövakuutus voi korvata myös asukkaan/osakkeenomistajan mm. astian- tai pyykinpesukoneen tai muun käyttölaitteen aiheuttaman vesivahingon.

Kiinteistövakuutukseen sisältyvä omaisuusvakuutus ei kuitenkaan koskaan korvaa osakkeenomistajan/asukkaan irtaimiston vahinkoa. Jos irtaimistolla ei ole ollut vakuutettuna kotivakuutuksella tai vakuutus ei ole korvannut kyseistä vahinkoa, sen korjauskulut ja vahingot joutuu kärsimään itse.

Asukkaan käyttölaitteen aiheuttamaa vesivahinkoa ei korvata taloyhtiön vakuutuksesta, mikäli taloyhtiöllä on ollut suppea kiinteistövakuutus. Tällainen vakuutus kattaa samalla tavalla vahinkoja kuin suppea kotivakuutus, eli vain vakuutuskirjalle nimetyt vahinkotapahtumat, kuten esimerkiksi putkivuodot.

Mikäli korjauskustannusten jakautumisesta ei ole sovittu osakkaan ja taloyhtiön välillä ennakolta, asunto-osakeyhtiölain mukaan kiinteistövakuutuksesta korvaamatta jäävä osuus jaetaan kunnossapitovastuun mukaisessa suhteessa taloyhtiön ja asukkaan välillä.

Esimerkki – taloyhtiön asukkaan astianpesukone vuotaa

Asukkaan astianpesukone vuotaa ja aiheuttaa 5.000 € vesivahingon. Asukkaan kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, koska se ei kata käyttölaitevuotoja.

Vesivahingon korjaustöistä 4.000 € kohdistuu taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevien rakenteiden korjaamiseen (mm. rakenteiden kuivatus ja uudellenrakennus) ja 1.000 € osakkeenomistajan vastuulle (mm. lattiapinnoitteet).

Koska 4/5 vahingosta kuuluu taloyhtiön vastuulle, taloyhtiö päättää hakea koko 5.000 € korvauksia sen kiinteistövakuutuksesta, vaikka osa vahingosta kohdistuu asukkaan pelkästään vastuulla olevaan omaisuuteen (pinnoitteet).

Taloyhtiön vakuutuksesta korvaan omavastuun ja ikävähennysten jälkeen yhteensä 3.000 €. Vakuutuksesta korvaamatta jäävä osuus 2.000 € jaetaan silloin korjauskustannusten mukaisessa suhteessa:

Osakkeenomistajan maksettava osuus: 20 % x 2.000 € = 400 €
Taloyhtiön korvattaksi jää: 80 % x 2000 € = 1.600 €

Taloyhtiö ja osakkeenomistajat voivat vapaasti sopia kunnossapitovastuun jakautumisesta tällaisissa vahingoissa, kun vahingon aiheuttaa asukkaan käyttölaite.

Taloyhtiön ei ole pakko käyttää kiinteistövakuutustaan koko vahingon korjaamiseen, vaan korvausta voidaan pyytää myös pelkästään taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan omaisuuden osalta.

Millaisia vesivahinkoja kotivakuutus ei korvaa?

Kotivakuutuksesta korvaan vain vesivahinkoja, jotka on lueteltu korvattaviksi vahingoiksi vakuutusehdoissasi. Suppeista kotivakuutuksista ei siten korvata esimerkiksi putki- tai astianpesukoneen vesivahinkoja.

Laajatkaan kotivakuutukset eivät välttämättä korvaa muiden kiinteästä asennettujen LVISA-laitteiden vuotovahinkoja. Tämän vuoksi vakuutuksesta voi jäädä korvaamatta esimerkiksi siirrettävän ilmastointilaitteen aiheuttava vesivahinko.

Olen koonnut alle vertailuun vuoden 2024 Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen ja Turvan kaikki kotivakuutuksen kattavuuden vesivahinkojen osalta.

Vaikka vahinko täyttäisi kunkin vakuuttajan korvausedellytykset korvattavasta vesivahingosta, vakuutuksista ei siitä huolimatta korvata aina kaikkia vahinkoja.

Tämä johtuu siitä, että mikäli vesivahingon on aiheutunut rajoitusehdossa mainitusta tapahtumasta, vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa. Tyypillisesti vesivahinkojen kielteistä korvauspäätöstä perustellaan alla olevilla syillä:

A) Vahinko on aiheutunut rakennus- tai asennusvirheestä

Kotivakuutuksista ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet rakennus- tai asennusvirheestä.

Mikäli rakentamistapa ei ole täyttänyt sen rakentamis- tai asennusajankohtana voimassa olleita rakentamista koskevia määräyksiä, siihen liittyviä ohjeita taikka sen aikaista hyvää rakentamistapaa.

Olennaista on nimenomaan rakentamis- tai asennusajankohdan määräykset, ei vahingon tapahtumisvuosi. Esimerkiksi vuonna 1960 valmistuneen rakennuksen rakentamismääräykset kodinhoito- ja kylpyhuoneiden osalta ovat olleet merkittävästi suppeammat, kuin vuonna 2020 valmistuneelta rakennukselta vaadittava taso. Vakuutusyhtiö tyypillisesti vetoaa kielteisessä korvauspäätöksessään hyvää rakentamistapaa koskevaan määräykseen nimenomaisesti.

Esimerkki – vedeneristyksen puuttuminen lattiakaivollisesta tilasta

Vuonna 1990 valmistuneen omakotitalon lämminvesivaraaja on vuotanut. Huoneessa on ollut lattiakaivo, mutta lattian vedeneristys on puuttunut. Vakuutuksesta haetaan korvauksia vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta vahinkoa rakennusvirheen perusteella. Vuoden 1987 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattian on oltava vedenpitävä ja liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Esimerkki samankaltaiseen ratkaisusuositukseen Vakuutuslautakunnasta.

Sillä ei ole korvattavuuden kannalta merkitystä, ettet ole tiennyt hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta tai että olet vastikään ostanut kyseisen rakennuksen.

Vakuutusyhtiöllä on oikeus vedota rajoitusehtoon siitä riippumatta, mistä syystä rakennus- tai asennusvirhe on tapahtunut.

Toisinaan vakuutusyhtiöt vetoavat kuitenkin vääriin rakentamismääräyksiin tai ohjeisiin tai tulkitsevat niiden edellytyksiä virheellisesti. Mikäli vakuutusyhtiö esimerkiksi vetoaa rakennusajankohtaa uudempaan määräykseen, päätöksen oikaisuun voi olla hyvät mahdollisuudet.

Toinen tyyppitilanne, jolloin vakuutusyhtiö ei korvaa vesivahinkoa, on vedeneristyksen puutteellisuus. Mikäli esimerkiksi vesi on päässyt kaivon korokerenkaan ja vedeneristeen välistä, kyseessä on puutteellisesta vedeneristyksestä aiheutunut vahinko.

Vesivahingoissa on kuitenkin aina olennaista selvittää, mistä vuoto on aiheutunut ja mitä reittiä vesi on kulkenut. Toisinaan korjaustöiden edetessä huomataan, että vahinko ei ollutkaan aiheutunut vedeneristyksen läpi, vaan esimerkiksi aivan viemärin pinnassa olleen putken vuodosta. Tällöin vahinkoon kannattaakin pyytää uutta korvauspäätöstä.

Voit varmistaa rakentamismääräyksien soveltumisen vahinkoon juristin ilmaisella arviolla.

B) Sijaisasunnon kustannukset, kun muuta vesivahinkoa ei korvata

Kotivakuutukseen voi sisältyä sijaisasumisen kustannuksien korvaaminen, mikäli asunto ei ole asumiskelpoinen korjaustöiden aikana.

Sijaisasunnon kuluja ei kuitenkaan korvata vakuutuksesta, ellei vesivahingon syynä ole jokin vakuutuksesta korvattava vahinko. Mikäli pyykinpesukoneen vuotovahingon korjaaminen edellyttää väliaikaismajoitusta toisaalla, mutta kotivakuutuksesta ei korvata pyykinpesukoneen vuotoja, vakuutuksesta ei korvata myöskään sijaisasumisen kuluja.

Kotivakuutuksien vertailusta

Kaikki laajat ja suppeat vakuutusturvat eivät todetun mukaisesta kata samoja vahinkoja, vaikka vakuutusyhtiö markkinoisikin tuotettana samalla nimellä kuin kilpailijansa.

Pelkästä vakuutuksen nimestä ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kyseessä vain tietyt muutaman eri vesivahingon kattavasta vakuutuksesat vai laajasta vakuutuksesta, joka kattaa useampia erilaisia vesivahinkoja.

Syvällinen perehtyminen asiaan viekin todennäköisesti tunnin jos toisenkin, joten voi olla houkuttelevaa tehdä vakuutusehtojen vertailu vakuutusten avaintietoasiakirjojen (Insurance Product Information Document, IPID) perusteella, joissa on vakuuttajan lyhyt kuvaus vakuutuksen olennaisesta sisällöstä.

Alla esimerkki POP-vakuutuksen kotivakuutuksen vakuutustietoasiakirjasta:

Avaintietoasiakirjasta on nähtävissä, että siinä on lueteltu vain nimetyt vahinkotapahtumat, joita vakuutus korvaa. Kyse voi siis olla suppeaksi luokitellusta vakuutuksesta, koska se ei kata kaikkia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja.

Toisaalta korvattavien vahinkojen osalta ei mainita, minkälaisia niiden tulee olla: voiko vuoto olla mikä tahansa vuotovahinko, vai pitääkö olla tietyn LVI-laitteen vuodosta? Entä jos kyseistä avaintietoasiakirjaa verrataan esimerkiksi LähiTapiolan kotivakuutuksen vastaavaan:

Näiden kahden esimerkin perusteella voisi helposti tulla johtopäätökseen, että LähiTapiolan vakuutushan on selvästi kattavampi, koska siinä on pidempi luettelo asioista, joita vakuutus kattaa.

Todellisuudessa LähiTapiolan avaintietoasiakirja koskee kuitenkin sen kaikkia kotivakuutustuotteita: sekä suppeaa vakuutusta, josta ei korvata LVISA-laitteiden vuotovahinkoja että myös heidän laajoja vakuutuksia.

Avaintietoasiakirjojen sisältöä koskevat sääntely edellyttää tiettyjen asioiden kertomista asiakirjassa, kuten esimerkiksi esimerkkejä vahingoista, joita vakuutus ei korvaa, missä vakuutusturva on voimassa, tai mitkä ovat vakuutuksenottajan velvoitteet.

Sen sisältöä koskeva sääntely ei kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, missä laajuudessa asioista tulee kyseisessä asiakirjassa kertoa.

Avaintietoasiakirjassa mainitaan lisäksi nimenomaisesti, että tarkemmat tiedot vakuutusturvan sisällöstä löytyvät vakuutusehdoista. Edellä mainitun vuoksi eri vakuutusyhtiöiden avaintietoasiakirjojen sisällöt voivat olla hyvinkin erilaisia. 

Avaintietoasiakirjaa ei ole tarkoitettu vakuutustuotteiden yksityiskohtaiseen vertailuun, joten vakuutuksen valitsemien pelkästään kyseisen asiakirjan perusteella johtaa todennäköisesti huonosti soveltuvan vakuutuksen valitsemiseen.

Valitettavasti tämä tarkoittaa samalla sitä, ettei kotivakuutuksien vertailuun ole olemassa nopeaa keinoa. Mikäli kuitenkin tiedetään, että talon putket tai astian- tai pyykinpesukone ovat vanhoja, valittavasta kotivakuutuksesta kannattaa ainakin varmistaa, että kyseiset vuotovahingot kuuluvat vakuutuksesta korvattaviksi.

Halvin vakuutus voi siis todellisuudessa olla varsin suppea muutaman kymmenen euroa kalliimpaan vakuutukseen nähden, jolloin maksamalla vähän enemmän vesivahinko olisikin voinut olla kotivakuutuksesta korvattava.

Kuten vanha sanonta kuuluu, halvalla ei yleensä saa hyvää, ja se pätee myös vakuutuksiin.