Akkukotelon painauma ja kaskon korvaukset

Asiakkaamme vei Polestar-merkkisen sähköautonsa huoltoon elokuussa 2024 pohjahuopien vaihtoa varten. Huollon yhteydessä havaittiin, että myös auton pohjassa olevassa akkukotelossa oli useita painaumia. Suurimmat painaumat olivat yli viisi millimetriä syviä.

Huoltoliike totesi, että auton akusto täytyi vaihtaa painumien vuoksi kokonaan. Korjauskustannusarvio oli lähes 48 000 euroa. Auto todettiin samalla liikennelkelvottomaksi, koska sitä ei voinut turvallisesti ajaa vaurioituneen akkukotelon kanssa.

Asiakkaamme teki saman päivän aikana vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiö A:lle. Vahinkoilmoituksessa hän kertoi useista eri pohjakosketuksista, jotka olisivat voineet aiheuttaa vaurion. Selvästi voimakkaimmaksi hän mainitsi maaliskuun 2024 tapahtuman, jossa auton rengas putosi parkkipaikan reiässä ja pohja osui kovaäänisesti maahan.

Vakuutusyhtiö A kuitenkin kieltäytyi korvaamasta vahinkoa, koska sen mukaan auton aiemmassa huollossa kesäkuussa 2023 oli jo todettu pohjahuovassa näkyi naarmuja samoilla kohdilla.

Vakuutusyhtiön mukaan vahinko oli siis sattunut jo ennen kuin vakuutus oli alkanut yhtiö A:ssa marraskuussa 2023. Lisäksi yhtiö väitti asiakkaan antaneen vilpillisesti vääriä tietoja, koska hän ei ollut kertonut kaikista tapahtumista, joissa auton pohja olisi saattanut vaurioitua.

Keskeinen kysymys oli, milloin akkukotelon vauriot todella syntyivät. Jos ne olivat syntyneet ennen marraskuuta 2024, korvauksia tulisi hakea aiemmasta kaskovakuutusyhtiö B:stä. Mikäli vahingot olivat kuitenkin syntyneet sen jälkeen, vahinko kuului korvata nykyisestä kaskovakuutuksesta yhtiöltä A.

Ongelma oli siinä, että vakuutusyhtiö B:hen ei voinut enää tehdä vahinkoilmoitusta siinä vaiheessa kun A antoi asiaan kielteiseen päätöksen. Vahinkoilmoituksen tekemiseen kulunut vuoden määräaika oli jo ehtinyt umpeutumaan. Ainoa vaihtoehtoa oli silloin saada vakuutusyhtiö A korvaamaan vahinko.

Vakuutusyhtiö A perusteli kieltäytymistään siis sillä, että kesäkuussa 2023 tehdyssä huollossa pohjahuovassa oli ollut naarmuja samoissa kohdissa kuin missä elokuussa 2024 lopulta havaittiin akkukotelon painaumia.

Me haastoitimme tämän tulkinnan.

Osoitimme, että pelkkä pohjahuovan naarmu ei todista akkukotelon olleen tuolloin vaurioitunut. Pohjahuopa on kevyttä ja haurasta materiaalia, joka vaurioituu helposti kevyestäkin pohjakosketuksesta. Akkukotelo sen sijaan on kestävä rakenne, jonka vaurioittaminen vaatii huomattavasti voimakkaamman iskun.

Kesäkuun 2023 huoltoraportti olikin kannaltamme tärkeä todiste. Siinä mainittiin vain että “pohjahuovat ajettu kiinni, naarmuilla”, mutta ei mitään mainintaa akkukotelon vaurioista. Jos akkukotelossa olisi ollut yli viiden millimetrin painaumia, se olisi todennäköisesti huomattu hullon yhteydessä. Kyseessä oli sähköauto, joten akkukotelon kunto on kriittinen turvallisuustekijä ja siten olennainen osa tarkastusta.

Helmikuussa 2024 autolle tehty huolto muutti kuitenkin tilanne. Tuolloin akkukotelossa todettiin ensimmäistä kertaa painaumia. Pohjahuopa oli repeytynyt aiempaa laajemmalta alueelta ja sen alta näkyi akkukotelon vaurioita. Tämä tapahtui yli kolme kuukautta sen jälkeen, kun vakuutus oli siirtynty vakuutusyhtiö A:lle.

Elokuussa 2024 tehdyssä lopullisessa tarkastuksessa pohjahuopa poistettiin kokonaan ja akkukotelon kaikki vauriot dokumentoitiin. Suurin painauma oli 5,47 millimetriä. Lisäksi pohjahuopien kiinnikkeet olivat vääntyneet kiinni akkukoteloon, mikä osoitti voimakkaan iskun kohdistuneen jossain vaiheessa ajoneuvon pohjaan.

Vakuutusyhtiö A vaati asiakkaaltamme tarkkaa tietoa siitä, milloin ja missä vahinko oli sattunut. Asiakkaamme ei pystynyt yksilöimään yhtä tiettyä tapahtumaa, vaan hän kertoi useista eri pohjakosketuksista.

Tämä on täysin ymmärrettävää. Auton pohjan vauriot eivät aina näy heti. Kuljettaja ei välttämättä edes huomaa kaikkia pohjakosketuksia ajon aikana. Sähköautossa ei ole moottoria, joka voisi antaa äänimerkkejä vaurioista.

Asiakkaamme kertoi neljästä eri tapahtumasta: helmikuussa 2024 auto jäi pohjastaan kiinni tien pettäessä, maaliskuussa auton rengas putosi kahdesti erikokoisiin reikiin ajoväylällä, ja tammikuussa 2024 hän joutui ajamaan aurausvallin yli.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan asiakkaan velvollisuus antaa selvityksiä rajoittuu siihen, mitä häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Tässä tilanteessa asiakkaamme oli kertonut kaikki ne tapahtumat, jotka hän muisti ja jotka olisivat voineet aiheuttaa vahingon.

Korostimme, että vahingon syntymekanismi teki ymmärrettäväksi sen, ettei kaikkia osumia voinut tarkasti yksilöidä. Auton pohjaan oli kohdistunut useita iskuja. Jotkin niistä olivat olleet pieniä, toiset suurempia. Vauriot olivat kehittyneet vähitellen.

Vakuutusyhtiö väitti myös asiakkaan antaneen vilpillisesti vääriä tietoja. Yhtiön mukaan asiakkaamme olisi tiennyt auton pohjan vaurioista jo kesäkuussa 2023, mutta salannut ne hakiessaan vakuutusta marraskuussa 2023.

Väitettä ei ollut perusteltu sen enempää kuin että pohjahuovan vaurioiden vuoksi asiakkaan olisi täytynyt samalla tietää myös akkukotelon vaurioista. Siis siitä huolimatta, että ensimmäinen dokumentaatio akkukotelon vaurioista tehtiin vasta helmikuussa 2024, kun vakuutus oli jo siirtynyt A:lle.

Olennaisesti vakuutussopimuslain 72 § edellyttää vilpillisyydeltä kahta asiaa: tietoisuutta tiedon virheellisyydestä ja tietoista hyötymistarkoitusta. Molemmat edellytykset on täytyttävä tai muutoin kyse ei ole vilpistä.

Asiakkaamme ei ollut tietoinen akkukotelon vaurioista tehdessään vahinkoilmoituksen elokuussa 2024. Hän oli kertonut kaikki ne pohjakosketukset, jotka muisti eikä hän ollut yrittänyt salata mitään.

Ratkaisevaa asiassa oli ajoneuvon huoltohistorian systemaattinen läpikäynti ja analysointi. Keräsimme kaikki huoltoraportit ja valokuvat eri huoltokerroilta ja asetimme ne aikajärjestykseen.

Kesäkuu 2023: Pohjahuovassa naarmuja, ei mainintaa akkukotelon vaurioista. Huoltoraportissa luki vain “pohjahuovat ajettu kiinni, naarmuilla”. Pohjahuopaa ei oltu poistettu, joten akkukoteloa ei oltu näkyvissä.

Helmikuu 2024: Ensimmäistä kertaa akkukotelossa todettiin painaumia. Pohjahuopa oli repeytynyt ja sen alta näkyi akkukotelon vaurioita vasemmalla puolella. Tämä oli yli kolme kuukautta sen jälkeen, kun vakuutus oli alkanut vakuutusyhtiö A:ssa.

Elokuu 2024: Pohjahuopa poistettiin kokonaan. Akkukotelon kaikki painaumat dokumentoitiin. Suurin painauma oli 5,47 millimetriä.

Osoitimme, että kesäkuussa 2023 oli ollut vain kevyitä pohjakosketuksia, jotka olivat aiheuttaneet pohjahuopaan naarmuja mutta eivät olleet vaurioittaneet akkukoteloa. Kovemmat iskut, jotka olivat vaurioittaneet akkukotelon, olivat tapahtuneet myöhemmin vakuutuksen jo siirryttyä vakuutusyhtiö A:lle.

Korostimme myös sitä, että jos akkukotelossa olisi ollut yli viiden millimetrin painaumia jo kesäkuussa 2023, huoltoliike olisi varmasti huomannut asian. Sähköauton akkukotelon turvallisuus on niin kriittinen asia, ettei sitä jätettäisi huomiotta.

Keskeinen oikeudellinen kysymys olikin se, kuinka tarkkaa näyttöä asiakkaalta voidaan vaatia vahingon ajankohdan todistamisesta?

Vakuutussopimuslain 69 § sanoo selvästi, että asiakkaan velvollisuus antaa selvityksiä rajoittuu siihen, mitä häneltä kohtuudella voidaan vaatia. Lain mukaan on otettava huomioon myös vakuutusyhtiön omat mahdollisuudet hankkia selvitystä.

Vetoasimme siihen, että törmäysvahingoissa on täysin tavallista, ettei vahinkoa havaita heti. Varsinkaan auton pohjan vauriot eivät aina näy välittömästi. Kuljettaja ei välttämättä edes huomaa kaikkia pohjakosketuksia tai osaa yhdistää niitä vaurioiden syntymiseen, jos auto toimii tämän jälkeen moitteetta.

Asiakkaamme oli kertonut kaikki ne tapahtumat, jotka hän muisti ja jotka olisivat voineet aiheuttaa vahingon. Hän oli myös toimittanut valokuvia ja selvitystä eri huoltokerroilta. Hän oli esittänyt kaiken sen selvityksen, mitä häneltä kohtuudella voitiin vaatia.

Lautakunta yhtyikin näkemykseemme ja totesi, ettei asiakkaalta voida vaatia mahdottomia vahinkoajankohdan selvittämisessä. Jos asiakas on esittänyt kaiken sen selvityksen, mitä häneltä kohtuudella voidaan vaatia, ja vahingon voidaan todennäköisesti katsoa sattuneen vakuutuksen aikana, vakuutusyhtiön on korvattava vahinko.

Vakuutuslautakunta ratkaisi asian lausuntopyyntömme mukaisesti ja suositti, että vakuutusyhtiö A:n tulee korvata vahinko kaskovakuutuksesta. Lautakunta katsoi, että asiakkaamme oli esittänyt riittävän selvityksen vahingon sattumisesta vakuutuksen voimassaoloaikana.

Lautakunta totesi, että pelkästään siitä, että akkukotelossa vuonna 2024 todetut vauriot osittain kohdistuvat samoihin kohtiin kuin pohjahuovassa kesäkuussa 2023 todetut vauriot, ei voitu päätellä vaurioiden syntyneen jo ennen kesäkuuta 2023.

Lautakunta myös totesi, että kesäkuun 2023 huollossa ei ollut viitteitä akkukotelon vaurioista.

Ratkaisevaa oli helmikuun 2024 huolto, jolla voitiin kiistatta todistaa akkukotelon painaumien olleen olemassa. Tämä oli yli kolme kuukautta sen jälkeen, kun vakuutus oli alkanut vakuutusyhtiö A:ssa.

Tämä tapaus on tärkeä kolmesta syystä.

Ensinnäkin se osoittaa, ettei asiakkaan tarvitse yksilöidä yhtä tarkkaa vahinkotapahtumaa, jos hän voi kohtuudella osoittaa vahingon sattuneen kuitenkin vakuutuskauden aikana.

Toiseksi tapaus näyttää, miten tärkeää uudelleenkäsittelypyynnössä on saada riittävät todisteet omien argumenttien tueksi. Muutoin korvauspäätös ei muutu.

Kolmanneksi tapaus osoittaa vakuutusyhtiön vilppiväitteen korkean kynnyksen. Pelkästään se, että vaurioita ei ole havaittu tai kerrottu aikaisemmin, ei todista vilppiä eikä vakuutusyhtiö saa jättää vahinkoa sen perusteella korvaamatta.

Vakuutusyhtiöiden päätökset eivät aina ole oikein. Usein ne perustuvat vakuutusehtojen virheelliseen tulkintaan, puutteellisiin selvityksiin tai automaattisiin laskelmiin, jotka eivät ota huomioon todellista tilannetta.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa nimenomaan vakuutusjuridiikkaan erikoistuneen juristin ilmaisella arviolla.

Me osaamme haastaa vakuutusyhtiöiden päätökset ja tarvittaessa hankkia asiantuntijalausunnot tai muut selvitykset, jotta saat korvaukset, joihin olet oikeasti oikeutettu.

→ Mistä kaskovakuutuksissa yleensä riidellään?