Pesukoneen vuotovahingossa ei ollut kyse käyttövirheestä

Asiakkaamme kotona tapahtui joulukuussa vesivahinko.

Pyykinpesukone vuoti kesken pesun, ja vettä levisi kodinhoitohuoneesta eteiseen sekä maku- ja vierashuoneeseen. Vahinko oli merkittävä – vesi ehti kastella useamman huoneen lattia- ja seinäpintoja.

Kohteessa tehtiin kosteuskartoitus muutama päivä tapahtuman jälkeen, jossa samalla selvisi vahingon syy: pyykinpesukoneen nukkasihti oli ollut huonosti paikallaan ja irronnut pesun aikana.

Asiakas oli tyhjentänyt sihdin ennen pesun aloittamista ja laittanut sen takaisin paikalleen. Sihti oli ilmeisesti mennyt vain osittain kiinni, mikä aiheutti vuodon.

Asiakas haki korvausta kotivakuutuksestaan, mutta vakuutusyhtiö antoi vahinkoon kielteisen päätöksen. Päätöksessä todettiin kaksi asiaa.

1. Vakuutusyhtiön mukaan nukkasihdin jääminen huonosti paikalleen ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko ja
2. vakuutusyhtiö vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan työvirheen seurauksena aiheutuneita vahinkoja ei korvata.

Laadimme uudelleenkäsittelypyynnön asiakkaan puolesta, jossa argumentoimme, että kyseessä oli nimenomaan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, eikä kyse ollut vakuutusyhtiön mainitsemasta työvirheestä.

Vakuutusyhtiö antoi uuden kielteisen päätöksen helmikuussa, mutta tällä kertaa perustelut olivatkin muuttuneet. Työvirheestä ei enää puhuttu mitään.

Sen sijaan vakuutusyhtiö väitti, että kyseessä oli käyttövirhe nukkasihdin asennuksessa. Tällainen kielteisen päätöksen perustelujen vaihtuminen oli mielenkiintoista. Se kertoi siitä, että vakuutusyhtiökään ei ollut varma omasta kannastaan.

Työvirhe ja käyttövirhe ovat juridisesti eri asioita, ja vakuutusyhtiö vaihtoi strategiaansa lennosta.

Kotivakuutuksesta voidaan korvata kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Tämä on vakuutuksen peruslähtökohta. Tästä huolimatta vakuutusehdoissa on kuitenkin myös rajoitusehtoja: vahinkoa ei korvata, jos se aiheutuu käyttö- tai työvirheestä.

Jos lähes mikä tahansa inhimillinen erehdys voidaan tulkita “käyttö- tai työvirheeksi”, vakuutusyhtiö voi välttää korvausvastuun hyvin monessa tilanteessa.

Mutta missä raja oikeasti kulkee?

Ennalta arvaamattomuutta on vakuutusjuridiikassa perinteisesti tulkittu siten, että vahingon aiheuttaneen syyn tulee olla odottamaton. Arvioinnissa ei oteta huomioon sitä, millainen vahinko kyseisen tapahtuman seurauksena lopulta syntyy.

Eli vaikka veden leviäminen useaan huoneeseen on sinänsä “arvattava” seuraus vuodosta, se ei tarkoita, että itse vuoto olisi ollut ennalta arvattavissa.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntö antoikin selvän vastauksen asiaan: pelkkä inhimillinen erehdys tai huolimattomuus ei tarkoita käyttövirhettä. Käyttövirheestä voidaan puhua vasta silloin, kun vakuutuksenottaja on toiminut vastoin nimenomaista ohjeistusta.

Eli jos laitteen käyttöohjeessa sanotaan “älä tee näin” ja teet silti niin – kyseessä voi olla käyttövirhe. Mutta jos teet jotain pesukoneen normaaliin käyttöön kuuluvaa ja sattuu vahinko, kyse on lähtökohtaisesti äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, joka kuuluu korvata kotivakuutuksesta.

Nukkasihdin tyhjentäminen ja takaisin laittaminen on täysin normaalia pyykinpesukoneen käyttöä. Jokainen pesukoneen omistaja tekee (tai ainakin pitäisi tehdä) tätä säännöllisesti. Se, että sihti menee kerran huonosti paikalleen, onkin inhimillinen erehdys eikä rajoitusehdon tarkoittama käyttövirhe.

Toinen keskeinen kysymys koski näyttötaakkaa. Vakuutusyhtiö vetosi rajoitusehtoon kielteisen päätöksensä tueksi, mutta kenen pitää tällaisessa tapauksessa todistaa mitäkin?

Vakuutuksen kannalta lähtökohta on selvä: korvauksia hakijan pitää osoittaa, että korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Tämän jälkeen pallo siirtyy vakuutusyhtiölle. Jos vakuutusyhtiö haluaa evätä korvauksen rajoitusehtoon vedoten, sen pitää osoittaa, että rajoitusehdon soveltamisen edellytykset täyttyvät.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei yksilöinyt lainkaan, minkä ohjeistuksen vastaisesti asiakas oli toiminut. Se vain totesi yleisellä tasolla, että kyseessä oli “käyttövirhe”.

Lausuntopyynnössämme Vakuutuslautakunnalle korostimme näyttötaakan merkitystä. Asiakas oli tässä taapuksessa täyttänyt oman velvollisuutensa: hän oli osoittanut, että pyykinpesukone vuoti ja aiheutti vesivahingon. Se on kiistatta äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutusyhtiö väitti käyttövirhettä, mutta ei kertonut mitä konkreettista ohjeistusta asiakas olisi rikkonut. Pyykinpesukoneen käyttöohjeissa ei ollut mitään erityistä ohjeistusta nukkasihdin asennustavasta, vaan sihti yksinkertaisesti laitetaan paikalleen kierteille ja kierretään kiinni. Ohjeissa ei siis ollut varoitettu erityisestä toimenpiteistä siitä, että sihti on varmasti oikein paikoillaan.

Argumentoimme lausuntopyynnössä, että vakuutusyhtiön pelkkä yleinen viittaus “käyttövirheeseen” ei riitä rajoitusehdon soveltamiseen. Vakuutusyhtiön olisi pitänyt yksilöidä konkreettisesti, minkä ohjeistuksen vastaisesti asiakas oli toiminut. Koska vakuutusyhtiö ei olult näin tehnyt, rajoitusehtoa ei voinut soveltaa.

Vetosimme useisiin Vakuutuslautakunnan aiempiin ratkaisuihin, joissa vastaavan kaltaiset tilanteet oli katsottu korvattaviksi. Tällä halusimme osoittaa, että vaatimuksemme ei perustu pelkkään omaan tulkintaamme vaan vakiintuneeseen ratkaisukäytäntöön.

Nostimme lausuntopyynnössä esiin myös vakuutusyhtiön vaihtuneet perustelut. Ensin puhuttiin työvirheestä, sitten käyttövirheestä. Tämä osoitti, että vakuutusyhtiökään ei ollut varma omasta juridisesta perusteestaan.

Kun lausuntopyyntö oli jätetty Vakuutuslautakunnalle, vakuutusyhtiö yllättäen muuttikin korvauspäätöstään. Ilmeisesti tässä vaiheessa he huomasivat, että päätös oli virheellinen.

Vesivahinko korvattiin vakuutuksesta ehtojen mukaisesti ja asiakkaamme sai 5 000 euroa korvauksia. Tosin päätöksen olisi pitänyt olla tuollainen jo alun alkaenkin, mutta tällä kertaa ehtojen mukaisten korvauksien saaminen edellytti juristin apua.

Tapaus osoittaa kaksi tärkeää asiaa, jotka jokaisen vakuutuskorvauksia hakevan kannattaa pitää mielessä.

Ensinnäkin vakuutusyhtiöiden kielteiset päätökset eivät aina ole oikein. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö vaihtoi perustelujaan kesken prosessin: ensin työvirhe, sitten käyttövirhe ja lopulta korvauspäätös muuttuikin kokonaan.

Se kertoo siitä, että alkuperäinen päätös oli tehty nopeasti ja ilman, että rajoitusehtojen soveltamiseen olisi perehdytty riittävästi ennen päätöksen antamista. Vakuutusyhtiöiden korvauskäsittelijät joutuvat liian usein tekemään päätöksiä kovan aikapaineen alla, koska johto pakottaa koko ajan toimimaan tehokkaammin ja antamaan päätöksiä nopeammin. He eivät myöskään välttämättä tunne ratkaisukäytäntöä yhtä hyvin kuin vakuutusriitoihin perehtynyt juristi.

Toiseksi hyvin perusteltu valitus voi ratkaista asian ilman pitkää lautakuntaprosessia. Kun vakuutusyhtiö näkee, että vastapuoli tuntee ratkaisukäytännön ja osaa argumentoida juridisesti, se kyllä muuttaa päätöstään. Panostamalla muutoksenhakuun säästää siis myös omaa aikaa ja hermoja, kuten kävi tässäkin tapauksessa.

Vesivahinkotapauksissa vakuutusyhtiöt vetoavat usein käyttövirheeseen, huollon laiminlyöntiin tai siihen, ettei vahinko ollut ennalta arvaamaton. Näiden perusteiden oikeellisuus kannattaa kuitenkin aina varmistaa juristilta, koska arkijärjellä sovellettuna ne johtavat monesti väärään lopputulokseen ja virheellinen päätös jää silloin riitauttamatta.

Erityisen tärkeää on ymmärtää näyttötaakan jakautuminen. Sinun korvauksien hakijana ei tarvitse todistaa, ettei esimerkiksi virhettä ole tehty, vaan vakuutusyhtiön pitää osoittaa konkreettisesti, miksi rajoitusehto soveltuu. Pelkkä yleinen viittaus “käyttövirheeseen” ei riitä perusteeksi jättää vahinkoa korvaamatta.

Vakuutusyhtiöiden päätökset eivät aina ole oikein. Usein ne perustuvat vakuutusehtojen virheelliseen tulkintaan, puutteellisiin selvityksiin tai automaattisiin laskelmiin, jotka eivät ota huomioon todellista tilannetta.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa nimenomaan vakuutusjuridiikkaan erikoistuneen juristin ilmaisella arviolla.

Me osaamme haastaa vakuutusyhtiöiden päätökset ja tarvittaessa hankkia asiantuntijalausunnot tai muut selvitykset, jotta saat korvaukset, joihin olet oikeasti oikeutettu.

→ Mistä kotivakuutuksissa yleensä riidellään?