LVI-asentajan aiheuttama vesivahinko

Asiakas tilasi LVI-asentajalta kylpyhuoneen käyttövesiputkien uusimisen. Työ sisälsi putkien ja lämminvesivaraajan vaihdon.

Seuraavan vuoden lopulla asiakas havaitsi autotallin katossa kosteutta. Vesipisaroita löytyi laajalta alueelta, myös niistä putkien läpivienneistä, jotka LVI-asentaja oli uusinut edellisenä vuonna.

Tutkimuksissa selvisi, että vuoto oli peräisin yläkerran kylpyhuoneen seinärakenteen sisällä olleesta putkiliitoksesta. LVI-asentaja kävi paikalla ja uusi vuotaneen liitoksen, jolloin se lakkasi.

Koska vuoto oli aiheutunut samasta liitoksesta, joka oli tehty vain alle vuosi sitten, asiakkaamme haki vahinkoon korvauksia LVI-asentajalta, joka puolestaan ilmoitti vahingosta omaan vastuuvakuutusyhtiöönsä.

Vakuutusyhtiö antoi ensimmäisen kielteisen päätöksen noin kuukausi vahingon havaitsemisen jälkeen. Yhtiön mukaan putki oli painettu pohjaan asti ja puristettu oikein, ja liitos oli todettu pitäväksi painekokeella. Vuodon syynä oli vakuutusyhtiön mukaan ollut o-renkaan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, josta LVI-asentaja ei ollut vastuussa.

Vakuutusyhtiö perusteli hylkäystä sillä, että LVI-asentaja oli koeponnistanut liitoksen 10 barin paineella tunnin ajan asennuspäivänä. Todisteena oli asentajan itsensä allekirjoittama koeponnistuspöytäkirja.

Ongelma oli siinä, ettei putkien asennusta ollut tehty kyseisenä päivänä, joka oli merkitty koeponnistuspöytäkirjaan.

Asiakkaamme oli seurannut asennustyötä koko päivän ja tiesi tarkalleen, miten se oli edennyt. Asennus tehtiin yhden aamupäivän aikana: työt aloitettiin kello seitsemän vanhojen kupariputkien ja vesivaraajan poistolla, ja uudet putket olivat kytkettyinä kello 10.40. Asentaja poistui kohteesta kello 10.55. Tunnin mittaista koeponnistusta ei yksinkertaisesti ehditty tehdä tuossa ajassa.

Asiakkaamme kysyi asennuspäivänä painekokeen järjestämisestä, mutta asentaja ilmoitti suoraan, ettei sille ollut tarvetta. Asentajalla oli ilmeisesti kiire seuraavalle työmaalle.

Entä olisiko koeponnistus voitu tehdä myöhemmin pöytäkirjaan merkittynä päivänä?

Ei, koska rakennus oli tuolloin tyhjillään ja lukittuna. Ainoat avaimet olivat kiinteistön omistajalla, eikä niitä ollut annettu LVI-asentajalle. Jos koeponnistus todella olisi tehty, asentaja pystyisi varmasti kertomaan, miten hän pääsi lukittuun rakennukseen sisälle?

Pöytäkirjan uskottavuutta heikensi sekin, ettei asiakas ollut saanut sitä urakan valmistuttua. Asiakas kuuli koko asiakirjan olemassaolosta ensimmäisen kerran vasta vahingon havaitsemisen jälkeen. Kukaan muu kuin asentaja itse ei ollut nähnyt pöytäkirjaa ennen korvausvaatimuksen esittämistä.

Vaikka koeponnistus olisi tehty jonain muuna päivänä, sekään ei olisi riittänyt. Liittimien valmistajan asennusohjeen mukaan koeponnistus tuli suorittaa kahdessa vaiheessa: ensin 1,5 barin esipaineistus puristamattomien liitosten havaitsemiseksi ja sen jälkeen varsinainen painekoe, jossa painetta pidetään yllä kaksi tuntia. Koepainepöytäkirjan mukainen tunnin koe 10 barilla ei olisi joka tapauksessa täyttänyt näitä vaatimuksia.

Kokosimme uudelleenkäsittelypyynnössä yhteen kaikki koepainepöytäkirjan uskottavuutta heikentävät seikat. Osoitimme, ettei koeponnistusta ollut tehty asennuspäivänä eikä pöytäkirjaan merkittynä päivänä, koska rakennus oli lukittuna. Viittasimme myös liittimen valmistajan asennusohjeeseen, jonka mukaan koeponnistusta ei ollut joka tapauksessa tehty valmistajan edellyttämässä laajuudessa.

Nostimme esiin myös muita LVI-asentajan työssä havaittuja virheitä. Alakerran käsipesualtaan kuumavesiliitos oli mennyt väärille kierteille ja jäänyt vuotamaan, ja lämminvesivaraajan varoventtiilin purkuputki oli asennettu vastoin valmistajan ohjeita. Nämä muut virheet urakkakohteessa osoittivat laajempaa huolimattomuutta työn suorittamisessa.

Lisäksi ulkopuolinen LVI-liike teki pian vahingon havaitsemisen jälkeen vuotaneelle o-renkaalle painekokeen. Vuotoa ei havaittu lainkaan. Tämä oli vahva osoitus siitä, ettei o-renkaassa ollut vikaa, vaan ongelma oli ollut itse asennuksessa. Vakuutusyhtiön väite o-renkaan äkillisestä rikkoutumisesta jäi pelkäksi spekulaatioksi ilman minkäänlaista näyttöä sen tueksi.

Kuluttajansuojalain mukaan todistustaakka ammattitaitoisesta ja huolellisesta suorituksesta on aina palveluntarjoajalla. Eli LVI-asentajan olisi pitänyt osoittaa, ettei asennuksessa ollut virhettä.

Tämä oli käytännössä mahdotonta, koska koeponnistusta ei ollut suoritettu lainkaan eikä o-renkaasta löydetty mitään vikaa vakuutusyhtiön väitteistä huolimatta. Vahingon syyn oli siten täytynyt olla liitoksen puutteellisessa asennuksessa.

Vakuutusyhtiö muutti korvauspäätöstään uudelleenkäsittelypyynnön käsittelyn jälkeen. Vakuutusyhtiön ei tarvinnut korvata koko vesivahinkoa, koska vesivahingon laajuuteen oli vaikuttanut rakennuksessa olleet tietyt hyvän rakentamistavastan vastaiset toteutukset. Vakuutusyhtiö saatiin kuitenkin korvaamaan 2/3 aiheutuneesta vahingosta.

Asiakkaallemme tämä tarkoitti sitä, ettei laajan vesivahingon korjauskustannuksia pitänyt maksaa kokonaan itse. Kyse oli varsin laajasta vahingosta, joten ilman muutoksenhakua asiakas olisi jäänyt yksin todella merkittävän vesivahingon korjauslaskun kanssa tilanteessa, jossa vahinko oli kuitenkin selvästi aiheutunut LVI-asentajan virheellisestä työsuorituksesta.

Tapaus on hyvä muistutus siitä, ettei vakuutuksenottajan omia ilmoituksia vakuutusyhtiölleen kannata hyväksyä sellaisenaan. Koepoinnistuspöytäkirja näytti paperilla uskottavalta, mutta todellisuudessa se ei kestänyt lähempää tarkastelua.

Vastuuvakuutusriidoissa tärkeintä on selvittää huolellisesti, mitä oikeasti on tapahtunut. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö luotti aluksi pelkästään oman vakuutuksenottajansa kertomukseen ja sivuutti asiakkaamme esittämät tosiseikat. Kun todisteet koottiin yhteen riittävän perusteellisesti, korvauspäätös muuttuikin heti.

Tyypillinen virhe vastaavissa tilanteissa on luovuttaa ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen. Kielteinen päätös ei kuitenkaan tarkoita, että päätös olisi oikein. Vakuutusyhtiö ei välttämättä ole yksinkertaisesti ole saanut riittävää selvitystä tehdäkseen heti oikean päätöksen.

Vakuutusyhtiöiden päätökset eivät aina ole oikein. Usein ne perustuvat vakuutusehtojen virheelliseen tulkintaan, puutteellisiin selvityksiin tai automaattisiin laskelmiin, jotka eivät ota huomioon todellista tilannetta.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa nimenomaan vakuutusjuridiikkaan erikoistuneen juristin ilmaisella arviolla.

Me osaamme haastaa vakuutusyhtiöiden päätökset ja tarvittaessa hankkia asiantuntijalausunnot tai muut selvitykset, jotta saat korvaukset, joihin olet oikeasti oikeutettu.

→ Mistä vastuuvakuutuksissa yleensä riidellään?