Veneen uppoaminen myrskyn aikana laiturissa

Asiakkaamme vene oli kiinnitettynä köysillä laituriin, kun 2024 marraskuun alun hirmumyrsky iski. Ilmatieteen laitoksen lähimmän säähavaintoaseman mukaan puuskatuulen nopeus ylitti 16 metriä sekunnissa jo iltapäivällä. Tuuli jatkoi voimistumistaan iltaan saakka, ja kovimmillaan puuskatuulen nopeudeksi mitattiin 31,7 metriä sekunnissa. Yön aikana vene upposi osittain laiturin viereen.

Asiakas haki korvausta venevakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö antoi korvauspäätöksen jo seuraavana päivänä vahingon havaitsemisesta. Yhtiö totesi, että veneen uppoamisen syynä oli auki jäänyt hytin takaovi, jonka kautta vettä pääsi veneen sisälle.

Vakuutusyhtiö katsoi, että asiakas oli rikkonut vakuutuksen suojeluohjeita. Veneen käyttöohjeissa nimittäin todettiin, että kovassa säässä ovet ja luukut on pidettävä suljettuina vesivuotoriskin minimoimiseksi. Koska ohjetta ei ollut noudatettu, yhtiö vähensi korvausmäärästä 50 prosenttia.

Laadimme uudelleenkäsittelypyynnön, mutta vakuutusyhtiö ei muuttanut kantaansa. Uudessa päätöksessä yhtiö esitti lisäperusteita: veneen kiinnitys laituriin olisi ollut puutteellinen, ja vene olisi pitänyt viedä suojaisampaan paikkaan ennen myrskyä. Yhtiö viittasi siihen, että veneen keula oli noussut osittain laiturin päälle, mikä olisi johtunut vain puutteellisesta kiinnityksestä.

Tässä vaiheessa päätimme viedä asian merivahingonlaskijan ratkaistavaksi. Kyseessä oli taloudellisesti suuresta riidasta, sillä veneen korjauskulut ja muut vahingot ylittivät 175 000 euroa.

Vakuutusyhtiö perusteli korvausmäärän vähentämistä 50 prosentilla sillä, että asiakas oli jättänyt veneen takaoven auki. Mutta mistä yhtiö tiesi, että ovi oli ollut auki jo ennen myrskyn alkamista?

Ainoa todiste oli valokuva, joka otettiin veneestä uppoamisen jälkeen. Kuvasta näkyi, että hytin takaovi oli ainakin osittain auki. Mutta se ei tarkoittanut, että ovi olisi ollut auki myös ennen myrskyä. Yksistään se seikka, että ovi oli auki vahingon havaitsemishetkellä, ei kerro mitään siitä, oliko se auki jo vahinkoa edeltävänä iltana.

Vakuutuksissa noudatetaan vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan korvauksia hakevan tulee osoittaa, että vahinko johtui vakuutuksesta korvattavasta syystä. Vakuutusyhtiön puolestaan tulee osoittaa, että korvauksen epäämiseen tai rajoittamiseen on perusteita. Suojeluohjeiden laiminlyönti on juuri tällainen rajoittamisperuste ja sen osoittaminen kuuluu vakuutusyhtiön todistustaakan piiriin.

Eli käytännössä vakuutusyhtiön olisi pitänyt näyttää, että asiakas todella jätti oven auki tai toimi oven suhteen muutoin suojeluohjeiden vastaisesti. Pelkkä havainto oven aukiolosta vahingon jälkeen ei riittänyt tämän todistamiseksi.

Vakuutusyhtiö esittikin myöhemmin uuden väitteen oven käyttöä koskien. Yhtiön mukaan hytin oven kiinnityshaka olisi jätetty auki. Tämäkään väite ei perustunut konkreettiseen näyttöön.

Toinen keskeinen kysymys koski vakuutusyhtiön vetoaman suojeluohjeen soveltumista tilanteeseen. Vakuutusyhtiö viittasi veneen käyttöohjeeseen, jonka mukaan kovassa säässä ovet ja luukut tulee pitää suljettuina. Mutta käyttöohjeen kyseinen kohta löytyi otsikon “Innan du ger dig ut” alta, eli se koski toimenpiteitä ennen vesille lähtöä.

Päätöksen riitauttamisen yhteydessä kävimmekin veneen valmistajan ohjeen läpi kokonaisuudessaan. Kyseinen kappale 5 sisälsi ohjeita muun muassa veneen turvavarusteista, paloturvallisuudesta, laidan yli putoamisen vaarasta ja pelastuslauttojen säilyttämisestä. Kaikki nämä liittyivät selvästi veneen käyttöön vesillä.

Mikään kappaleen sisällössä ei viitannut veneen säilyttämiseen laiturissa. Argumentoimme, että suojeluohje ei ylipäänsä soveltunut tilanteeseen, jossa vene oli kiinnitettynä laituriin eikä venetty käytetty tai aiottu käyttää.

Vakuutussopimuslain mukaan suojeluohjeen on oltava selkeä, yksiselitteinen ja konkreettinen. Vakuutuksenottajan tulee sen perusteella ymmärtää, miten hänen tulee yksittäisessä tilanteessa toimia. Jos suojeluohje on tulkinnanvarainen tai epäselvä, vakuutusyhtiö ei voi vedota sen laiminlyöntiin.

Vakuutusyhtiö väitti myös, että veneen säilytyspaikka laiturissa oli sopimaton ja että vene olisi pitänyt viedä suojaisampaan paikkaan ennen myrskyä. Vakuutusehdoissa ei kuitenkaan ollut mitään viittausta tai määritelmää siitä, millainen paikka on “suojaisa” veneen säilyttämiseen.

Kyseessä oli lisäksi ollut yleisessä käytössä oleva venelaituri, jota muutkin veneilijät käyttivät saman myrskyn aikaan. Asiakkaamme ei siten voinut vakuutusehtojen perusteella tietää, ettei yleisesti käytössä oleva laituri olisi vakuutusyhtiön mielestä soveltunut veneen kiinnitykseen edes myrskyn aikana.

Esitimme merivahingonlaskijalle loogisen selityksen siitä, miksi hytin takaovi oli ollut auki vahingon havaitsemishetkellä.

Veneen takaovi oli liukuovi, jonka kiinnitysmekanismina toimi L-muotoinen hakanen. Kiinnitys perustui mekaaniseen puristukseen ilman erillistä lukitusta. Hakanen painettiin alas, jolloin se puristi liukuoven ja hytin reunan yhteen estäen oven aukeamisen.

Veneen kiinnitysköydet eivät olleet pettäneet myrskyn aikana, mutta kovan aallokon ja tuulen vuoksi veneen toinen kylki osui toistuvasti suoraan laituriin. Koska hytin ovi oli suorassa kulmassa veneen kylkeen, jokainen törmäys rasitti oven kiinnitysmekanismia.

Argumentoimme, että toistuvat törmäykset olivat vähitellen löysyttäneet hakasta. Jokaisen osuman seurauksena hakanen pyrki jatkamaan matkaansa laituria kohti ja pysähtyi äkillisesti. Vähitellen hakanen irtosikin toistuvien osumien seurauksena, kunnes hytin liukuovi vapautui kokonaan ja avautui.

Tätä tuki myös vahingosta tehneen HTT-tavarantarkastajan raportti. Tavarantarkastaja oli tarkastanut veneen vahingon jälkeen ja totesi raportissaan, että hytin peräovi oli ollut uppoamistilanteessa osittain tai kokonaan auki “mahdollisesti sen vuoksi, että vene on iskeytynyt laituria vasten avaten sen”.

Lisäksi viittasimme silminnäkijän havaintoihin. Ulkopuolinen henkilö oli käynyt veneellä vahinkopäivänä noin klo 20–21, kun myrsky oli voimakkaimmillaan. Hän totesi veneen takaoven olleen tuolloin kiinni ja lisäsi yhden kiinnitysköyden veneeseen. Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan tuuli oli kovimmillaan vasta sen jälkeen, kun tämä tarkastuskäynti oli suoritettu.

Vakuutusyhtiö ei kiistänyt silminnäkijän kertomuksen todenperäisyyttä. Merivahingonlaskija katsoi, että yleisen elämänkokemuksen valossa oli todennäköistä, ettei rutiininomaisia toimia veneen suojaamiseksi ollut laiminlyöty. Jos ovi olisi jätetty auki, se olisi voinut avautua jo aiemmin illalla, ja silminnäkijä olisi havainnut sen. Kun vakuutusyhtiöllä oli todistustaakka laiminlyönnistä, epäselvyys hytin ovean aukeamisen syystä pitäisi tulkita asiakkaan eduksi.

Vakuutussopimuslain mukaan korvausta voidaan alentaa vain, jos asiakas on laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Vähäinen huolimattomuus ei siis oikeuta vähennyksen tekemiseen lainkaan.

Merivahingonlaskija katsoi, että vaikka asiakkaamme olisi syyllistynyt johonkin laiminlyöntiin veneen kiinnityksessä, kyse olisi ollut korkeintaan vähäisestä huolimattomuudesta.

Asiakas asui saaristossa ja käytti venettään ympärivuotisesti. Hän kiinnitti veneen köysillä usein montakin kertaa päivässä, joten hyvän merimiestavan mukainen kiinnitys oli hänelle tuttua ja muodostunut vuosien saatossa rutiiniksi. Veneen kiinnitykset tarkastettiin vielä vahinkopäivänä, jolloin yksi köys lisättiinkin. Köydet eivät olleet löystyneet eivätkä pettäneet myrskyn aikana.

Ratkaisevaa oli myös myrskyn poikkeuksellisuus. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen merialueilla mitattiin hirmumyrskytuulta. Tällaisen tapahtuman ennakoiminen oli käytännössä mahdotonta. Merivahingonlaskija korosti, että asiakkaan huolellisuutta tuli arvioida sen perusteella, miten tapahtumainketju oli ennakoitavissa, ei pelkän lopputuloksen perusteella.

Asiakas oli osoittanut huolellisuutta myös sen osalta, että hän oli järjestänyt veneen tarkastuksen myrskyn aikana, vaikka ei ollut itse päässyt paikalle. Se, että vahinko silti tapahtui, johtui olosuhteista, joita kukaan ei voinut ennakoida.

Merivahingonlaskija hyväksyi vaatimuksemme kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö velvoitettiin maksamaan korvaus ilman 50 prosentin vähennystä ja korvaamaan vahingosta 180 000 euroa.

Asiakkaalle tämä oli valtavan suuri helpotusta, sillä ilman riitautusta asiakas olisi menettänyt puolet korvaussummasta, vaikka hän ei ollut toiminut huolimattomasti. Avullamme päätös saatiin kuitenkin käännettyä ja asiakkaamme sai ne korvaukset, jotka hänen olisi tullut saada alun perinkin.

Tapaus osoittaa, miten tärkeää on kyseenalaistaa vakuutusyhtiön olettamukset.

Yhtiö oletti, että hyutin takaovi oli jätetty auki, koska se oli auki vahingon jälkeen. Tämä päättely ei kuitenkaan kestänyt tarkempaa analyysiä. Vahingon jälkeinen tilanne ei kerro, mikä se oli ennen vahinkoa.

Vakuutusyhtiöllä on myös aina todistustaakka suojeluohjeiden laiminlyönnistä. Pelkkä epäily tai oletus ei riitä. Jos yhtiö ei pysty näyttämään laiminlyöntiä, se ei voi vähentää korvausmäärää.

Toinen opetus koskee suojeluohjeiden tulkintaa. Vakuutusyhtiöt viittaavat usein yleisluonteisiin ohjeisiin ja väittävät niitä rikotun. Kannattaa aina tarkistaa, soveltuuko viitattu ohje todella kyseiseen tilanteeseen. Tässä tapauksessa veneen valmistajan ohje koski veneen käyttöä vesillä, ei sen säilyttämistä laiturissa.

Kolmas opetus liittyy vähennyksen suuruuteen. Vaikka suojeluohjetta olisi rikottu, 50 prosentin vähennys olisi edellyttänyt poikkeuksellisen moitittavaa menettelyä. Tavallinen huolimattomuus ehdon rikkomisessa oikeuttaa tyypillisesti korkeintaan 20-33 prosentin vähennykseen.

Vakuutusyhtiöiden päätökset eivät aina ole oikein. Usein ne perustuvat vakuutusehtojen virheelliseen tulkintaan, puutteellisiin selvityksiin tai automaattisiin laskelmiin, jotka eivät ota huomioon todellista tilannetta.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa nimenomaan vakuutusjuridiikkaan erikoistuneen juristin ilmaisella arviolla.

Me osaamme haastaa vakuutusyhtiöiden päätökset ja tarvittaessa hankkia asiantuntijalausunnot tai muut selvitykset, jotta saat korvaukset, joihin olet oikeasti oikeutettu.

→ Mistä yritysvakuutuksissa yleensä riidellään?