Onko henkivakuutuskorvaus perintöä?

Henkivakuutuskorvaus ei ole perintöä, jos vakuutuksessa on voimassa oleva edunsaajamääräys.

Korvaus maksetaan silloin suoraan edunsaajalle, eikä se kuulu vainajan kuolinpesään. Sitä ei siis jaeta perinnönjaossa eikä testamentin mukaan. Verotuksessa lähiomaisen saamasta korvauksesta maksetaan kuitenkin perintöveroa, ja muulle kuin lähiomaiselle maksettu korvaus on pääomatuloa.

Lyhyesti
Edunsaaja määrätty
Korvaus ei kuulu kuolinpesään
Ei edunsaajaa
Korvaus voi kuulua kuolinpesään
Verotus
Lähiomaiselle perintövero
Vainajan velat
Eivät pääsääntöisesti ulotu korvaukseen

Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta henkivakuutusta tai kiistää edunsaajan oikeuden? Vakuutusjuristi arvioi päätöksen maksutta.

Pyydä ilmainen arvio

Milloin henkivakuutuskorvaus kuuluu kuolinpesään?

Henkivakuutuskorvaus kuuluu kuolinpesään, jos voimassa olevaa edunsaajamääräystä ei ole. Näin säädetään vakuutussopimuslaissa. Silloin korvaus on osa kuolinpesän omaisuutta, ja se jaetaan pesän osakkaille kuten muukin pesän omaisuus.

KysymysEdunsaaja määrättyKorvaus kuolinpesään
Kenelle korvaus maksetaanEdunsaajalle suoraanKuolinpesälle
Jaetaanko perinnönjaossaEiKyllä
Voidaanko maksaa vainajan velkojaEi pääsääntöisestiKyllä, korvaus on pesän varaa
PerintöveroKyllä, jos edunsaaja on lähiomainenKyllä, osana perintöä

Perintöveron määrä riippuu korvauksen suuruudesta ja saajan veroluokasta. Esimerkkilaskelmat on koottu henkivakuutusvertailuun.

Jos edunsaajaa ei ole erikseen määrätty, ratkaisevat vakuutusehdot. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan henkivakuutusehdoissa korvaus maksetaan silloin vakuutetun omaisille, eli yleensä puolisolle ja lapsille. Pohjolan henkivakuutuksessa korvaus maksetaan vakuutetun kuolinpesään, jos vakuutuksenottaja ei ole määrännyt muuta edunsaajaa.

Edunsaajamääräys voi myös raueta tai olla mitätön. Näin käy, jos ainoa nimetty edunsaaja kuoli ennen vakuutettua tai jos määräyksestä ei ole ilmoitettu vakuutusyhtiölle kirjallisesti. Jos nimettyjä edunsaajia on useita, määräys jää voimaan muiden osalta.

Kun edunsaajiksi on määrätty ”lapset”, määräys on voimassa vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi, ja korvaus jaetaan heidän kesken perintökaaren mukaisessa suhteessa, vaikka se ei ole perintöä.

Tärkein yksittäinen asia: tarkista vakuutuskirjasta, kuka on merkitty edunsaajaksi. Jos siinä lukee kuolinpesä tai edunsaajaa ei ole, korvaus voi päätyä perinnönjakoon ja vainajan velkojen maksuun.

Kokemuksemme mukaan epäselvä edunsaajamääräys voi aiheuttaa suuria riitoja edunsaajan ja kuolinpesän osakkaiden välillä. Vakuutusyhtiö maksaa korvauksen sille, joka on ehtojen ja vakuutusyhtiölle ilmoitetun määräyksen mukaan edunsaaja. Vainaja on voinut tarkoittaa korvauksen jollekulle muulle. Jos tarkoitusta ei ole ilmoitettu vakuutusyhtiölle eikä se ilmene testamentistakaan, tarkoitettu saaja jää ilman. Testamentti ei kuitenkaan yksin muuta edunsaajaa, koska vakuutussopimuslain mukaan edunsaajamääräys ja sen muutos ovat mitättömiä, ellei niistä ole ilmoitettu vakuutusyhtiölle kirjallisesti.

Kokemuksemme mukaan on myös hyvin yleistä, ettei edunsaajamääräystä ole päivitetty elämäntilanteen muuttuessa. Jos edunsaajaksi on merkitty entinen puoliso nimeltä, korvaus maksetaan hänelle. Jos määräyksessä lukee pelkkä ”puoliso”, korvaus menee pääsääntöisesti sille, jonka kanssa vakuutettu oli kuollessaan avioliitossa.

Voiko vainajan velkoja saada henkivakuutuskorvauksen?

Vainajan velkojat eivät pääsääntöisesti pääse käsiksi henkivakuutuskorvaukseen, jos vakuutuksessa on voimassa oleva edunsaajamääräys. Korvaus ei silloin kuulu kuolinpesään, joten vainajan velat maksetaan pesän muista varoista, vaikka ne eivät riittäisi kaikkiin velkoihin.

Vakuutussopimuslaissa on kaksi poikkeusta. Jos vakuutus on pantattu esimerkiksi pankille lainan vakuudeksi, pantinhaltija saa korvauksesta saatavaansa vastaavan osuuden, ja edunsaajalle jää loppu.

Toinen poikkeus koskee kuolinpesän konkurssia. Jos vainaja oli konkurssihakemusta edeltäneiden kolmen vuoden aikana maksanut vakuutusmaksuja, jotka eivät olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, konkurssipesä voi vaatia liikaa maksetun osan takaisin vakuutusyhtiöltä, jos vakuutukseen perustuva saaminen riittää siihen.

Vakuutusyhtiö maksoi korvauksen kuolinpesälle tai väärälle edunsaajalle? Edunsaajamääräys ja vakuutusehdot ratkaisevat, kenelle korvaus kuuluu. Vakuutusjuristi arvioi maksutta, onko päätös käännettävissä.

Pyydä ilmainen arvio