Mitä henkivakuutus korvaa – vakuutukset vertailussa 2026

Henkivakuutusten vertailu kannattaa tehdä ehdoista, ei mainoksista. Yhdeksän yhtiön henkivakuutukset eroavat toisistaan korvausmäärän haarukassa, myöntö- ja päättymisiässä sekä hinnassa, vaikka rajoitusehdot ovat lähes samat.

Käyn tässä artikkelissa läpi Aktian, Fennian, Ifin, If Primuksen, LähiTapiolan, Mandatumin, Nordean, Pohjola Vakuutuksen ja Turvan henkivakuutusten ehdot kohta kohdalta, vuosimaksut eri ikäisille sekä sen, millaisissa tilanteissa korvaus on Vakuutuslautakunnan mukaan jäänyt maksamatta.

Eikö vakuutusyhtiö maksanut henkivakuutuskorvausta? Lunasta juristin ilmainen arvio.

Huomioithan, että tässä vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa tässä artikkelissa esitetystä, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, sinulla on vielä voimassa aiemmin myyty kattavampi vakuutus, tai jos olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Kirjoituksessa on pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos sinulla on palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Päivitys: vertailu ja taulukot on päivitetty viimeksi 11.9.2026. Tiedot on tarkistettu yhtiöiden voimassa olevista vakuutusehdoista.

Henkivakuutusten vertailu 2026 – kenellä on paras henkivakuutus?

Vakuuttajien välillä on merkittäviä eroja muun muassa saatavilla olevan vakuutusmäärän, vakuutuksen myöntämis- ja päättymisiän, sekä vakuutusmaksun osalta. Vertailussa mukana myös henkivakuutuksien esimerkkihintoja eri ikäisille sekä pariturvalle. Niiden perusteella on todettavissa, että saman henkivakuutusturvan voi saada satoja euroja vuodessa edullisemmin toiselta vakuuttajalta, ja 72-vuotiaiden pariturvassa ero on yli 2 600 euroa vuodessa, joten vakuutuksien kilpailutus kannattaa.

Olen koonnut alle vertailuun Aktian, Fennian, Ifin, If Primuksen, LähiTapiolan, Mandatumin, Nordean, Pohjola Vakuutuksen ja Turvan henkivakuutukset vuonna 2026.

Miten vertailen eri vakuutusyhtiöiden henkivakuutuksia?

Vertaa ensin korvausmäärää ja sitä, pysyykö se kiinteänä vai aleneeko se iän myötä. Tarkista sitten ikärajat molemmista päistä, eli minkä ikäisenä vakuutuksen voi vielä ottaa ja minkä ikäisenä se päättyy automaattisesti. Rajoitusehdot ja itsemurhan vuoden karenssi ovat kaikilla lähes samat, joten ne harvoin ratkaisevat valintaa. Hinta vertaillaan aina samalla profiililla eli samalla iällä, korvausmäärällä ja terveystiedoilla, muuten luvut eivät ole vertailukelpoisia.

Klikkaamalla yhtiön nimeä arkin yläreunassa voit valita, mitkä yhtiöt näkyvät rinnakkain. Nordea ja Turva ovat oletuksena piilossa, jotta arkki mahtuu ruudulle, ja puhelimella arkki näyttää yhden yhtiön kerrallaan.

Mikä on henkivakuutus ja mitä se korvaa?

Henkivakuutuksessa vakuutusyhtiö korvaa vakuutuskirjalle kirjatun summan, mikäli vakuutettu henkilö kuolee vakuutuskauden aikana. Kuoleman syy voi olla esimerkiksi mikä tahansa tapaturma tai sairaus.

Korvaus maksetaan valitsemallesi edunsaajalle, jonka päätät vakuutusta hankkiessasi. Vakuutusta mainostetaan myös nimellä kuolemanvaraturva, mutta kyse on siis samasta asiasta, eli henkivakuutuksesta.

Vakuutuksesta maksettava korvaus ei ole sidottu mihinkään kuluerään, kuten esimerkiksi hautauskustannuksiin, vaan korvaus suoritetaan täysimääräisesti kuoleman jälkeen. Vakuutuksen edunsaaja voi käyttää saamansa korvauksen vapaasti mihin tahansa, kuten esimerkiksi palkattoman loman ottamiseen työstä tai asuntolainan poismaksuun. Vakuutusyhtiö ei aseta ehtoja sille, mihin korvauksen saa käyttää.

Henkivakuutus voi olla osana terveysvakuutuksia, kuten tapaturma- ja sairaskuluvakuutuksen ohessa, tai sen voi hankkia myös erillisenä vakuutuksena.

Vakavan sairauden turva - mikä on kattavin vakuutus?

Tapaturmavakuutukset vertailussa 2024.

Henkivakuutuksen voi ottaa monesti lisäksi myös pariturvana, jolloin vakuutus on vakuutettujen yhteinen. Korvaus pariturvasta maksetaan kuolleen henkilön edunsaajalle, esimerkiksi toiselle kumppanille tai lapselle. Mikäli molemmat vakuutetut menehtyvät yhtä aikaa, korvausmäärä jaetaan tyypillisesti puoliksi kummankin vakuutetun edunsaajille.

Mikä ihmeen pariturva?

Pariturva on kahden henkilön yhteinen henkivakuutus, jossa korvaus kuolemasta maksetaan elossa olevalle vakuutetulle.

Nimestään huolimatta sitä ei ole tarkoitettu vain seurustelukumppaneille, vaan sen voi hankkia kenelle tahansa kahdelle henkilölle, kuten esimerkiksi lapselle ja vanhemmalle.

Pariturvasta ei saa tuplasti enemmän korvauksia molempien kuollessa, vaan vakuutusmäärä jaetaan kahtia kummankin kuolleen edunsaajien kesken. Aivan kaikki vakuutusyhtiöt eivät tarjoa pariturvaa, mutta hyvin monella se on osa vakuutusvalikoimaa.

On hyvä huomioida, että monien pankkien tarjoama säästöhenkivakuutus ei ole sama asia, kuin henkivakuutus. Säästöhenkivakuutuksessa yhdistyy sijoittaminen ja kuolemantapausturva, eikä kyse ole pelkästä henkivakuutuksesta.

Henkivakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, joten vakuutusyhtiö tekee päätöksen vakuutuksen myöntämisestä heille annettujen terveystietojen perusteella.

Mitä henkivakuutuksia on olemassa ja mikä niistä sopii minulle?

Tavalliselle kuluttajalle sopivin henkivakuutus on riskihenkivakuutus, jossa maksetaan vain kuolemantapausturvasta eikä säästöosaa ole. Sen voi ottaa yksin tai pariturvana, ja korvausmäärä on joko kiinteä koko vakuutusajan tai aleneva, jolloin se pienenee iän myötä esimerkiksi asuntolainan lyhentyessä. Aleneva sopii lainan turvaksi, kiinteä perheen toimeentulon turvaksi.

Lainaturvavakuutuksessa on henkivakuutusosa, joka kattaa lainan jäljellä olevan pääoman. Pankin tarjoama lainaturva voi olla hinnaltaan hyvinkin kilpailukykyinen, mutta olemme nähneet, että ratkaisevaa on se, millä ehdoilla sen henkivakuutusosa on oikeasti voimassa. Yhtä oikeaa sääntöä ei ole. Joskus pankin vaihtoehto on paras, usein henkivakuutus kannattaa hankkia muualta, ja valinta tehdään aina vertaamalla lainaturvaa myös erillisiin henkivakuutuksiin.

Ammattiliittojen jäsenille on tarjolla ryhmähenkivakuutus, esimerkiksi Kalevan Primus-henkivakuutus, jota If myy. Se on jäsenhinnoiteltu ja sopii silloin, kun kuuluu johonkin yhteistyöliittoon. Työnantajan ottama ryhmähenkivakuutus kattaa vain työsuhteen ajan ja päättyy, kun työsuhde päättyy, joten se ei korvaa omaa vakuutusta.

Säästöhenkivakuutus on sijoitustuote, jossa kuolemantapausturva on sivuosassa. Se sopii varallisuuden siirtämiseen, ei perheen toimeentulon turvaamiseen.

Terveysselvityksen tekeminen ja esteet vakuutuksen myöntämiselle

Koska henkivakuutuksesta maksetaan korvauksia kuolemasta, joka aiheutuu tapaturmasta tai sairaudesta, vakuutuksen ottavan henkilön terveydentilalla on olennainen merkitys vakuutuksen myöntämiseen, sen hintaan sekä enimmäiskorvausmäärään.

Vakuutusta hankkiessa vakuutusyhtiö ei suinkaan pyydä käymään lääkärissä vakuutuksen myöntämiseksi, vaan terveystietoja kysytään suoraan sinulta.

Kaikki yhdeksän vertailun yhtiötä vaativat terveysselvityksen ennen vakuutuksen myöntämistä. Mandatum edellyttää kirjalliset vastaukset ennen myöntämistä, ja Nordea pyytää laajemman selvityksen yli 500 000 euron turvissa.

Vakuutuksen myöntämiseen vaikuttaa eniten nykyinen terveydentilasi, terveyshistoriasi esimerkiksi 5 edeltävältä vuodelta sekä ikäsi. Nuorellekaan ei myönnetä vakuutusta, mikäli terveydentila tai -historia ei täytä vakuutusyhtiön vähimmäisvaatimuksia.

Vakuutusta ei välttämättä myönnetä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

1. Olet vakuutusta hakiessa sairauslomalla
2. Sairauden tai oireen tutkiminen on kesken vakuutusta hakiessa
3. Tupakoit tai olet tupakoinut viimeisen vuoden aikana (tupakointi nostaa vakuutuksen hintaa, mutta ei ole aina ehdoton este vakuutuksen myöntämiselle)
4. Olet sairastanut syövän tai jonkin muun pahanlaatuisen kasvaimen viimeisen 3-5 vuoden aikana
5. Olet vakuutusta hakiessa tai sitä ennen ollut kuntoutuslomalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä
6. Sinulla on todettu aivoverisuonisairaus, sepelvaltimotauti tai sydämen vajaatoiminta viimeisen 3-5 vuoden aikana.
7. Olet vanhempi, kuin vakuutusyhtiön enimmäisikä vakuutuksen myöntämiselle (ikärajoista lisää alempana).

Toisin kuin yleisesti luullaan, vakavakaan sairaus ei välttämättä estä henkivakuutuksen myöntämistä.

Jokainen vakuutusyhtiö käyttää omia kriteerejään henkivakuutuksen myöntämiselle. Ei siten kannata luovuttaa, mikäli vakuutusyhtiö ei suostu myöntämään vakuutusta, koska joku toinen saattaa sen kuitenkin myöntää.

Poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi aiemmin sairastetun vakavan sairauden tilanteissa, vakuutusyhtiö voi pyytää toimittamaan lisätietoja terveydentilastasi, jotta se voi tehdä päätöksen vakuutuksen myöntämisestä. Tyypillisesti lisätietoja voidaan kysyä esimerkiksi lääkärinkertomuksista tai diagnoosista.

Vakuutusyhtiön terveysselvitykseen on syytä vastata totuudenmukaisesti ja täydellisesti. Mikäli vakuutusyhtiölle on annettu virheellistä tietoa, huonoimmassa tapauksessa sen ei tarvitse maksaa korvausta lainkaan ja vakuutuksesta on silloin maksettu turhaan (vakuutussopimuslain 4 luvun 22 §).

Mikäli henkivakuutuksen haluaa vaihtaa toiseen vakuutusyhtiöön, kannattaa hankkia uudelta vakuutusyhtiöltä ensin sitova tarjous ennen vanhan irtisanomista.

Voi nimittäin käydä niin, että terveydentila on heikentynyt ensimmäisen henkivakuutuksen hankkimisen jälkeen, eikä uusi vakuutusyhtiö myönnäkään vakuutusta tai se on olennaisesti kalliimpi. Jos olet ehtinyt irtisanomaan aiemman vakuutuksesi, sitä ei myöskään välttämättä enää myönnetä nykyinen ikä tai terveydentila huomioiden.

Voikin olla järkevämpää jatkaa olemassa olevan henkivakuutuksen kanssa, ellei ole varmaa, että uusi henkivakuutus saadaan voimaan yhtä hyvin ehdoin ja/tai halvemmalla hinnalla.

Joskus rajanveto oikeiden ja väärien tietojen antamisen välillä voi olla vaikeaa tehdä, sillä asiaan vaikuttaa myös se, mitä vakuutusyhtiö on tarkalleen ottaen kysynyt. Vakuutusyhtiö ei voi vedota puutteellisten tietojen toimittamiseen, mikäli sen kysymyksiin on kuitenkin vastattu totuudenmukaisesti.

Vakuutuslautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia myös henkivakuutuksiin liittyviin riitoihin, on ottanut useassa tapauksessa kantaa siihen, onko terveysselvityksessä annettu vääriä tietoja ja voiko vakuutusyhtiö siten jättää kuolemantapauskorvauksen maksamatta.

VKL 114/16 – Terveysselvityksen puutteet vapauttivat vakuutusyhtiön korvausvastuusta

A haki 12.6.2015 henkilövakuutusta, joka sisälsi muun muassa henkivakuutuksen kuoleman varalta. Samana päivänä hän allekirjoitti terveysselvityksen ja vakuutti olevansa terve ja työkykyinen, ettei hänellä ole selvittämätöntä muutosta kehossa eikä pitkäaikaista lääkitystä. A hakeutui 30.6.2015 hoitoon, ja hänelle tehtiin 17.7.2015 leikkaus mahalaukun syövän vuoksi. Hän kuoli syöpäsairauteen saman vuoden elokuun lopulla.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta. Potilaskertomusten mukaan A:lle oli uusittu närästyslääkkeen resepti jo 12.11.2014, ja hän oli käyttänyt lääkettä sekä isoja annoksia ibuprofeenia parin vuoden ajan. Yhtiön mukaan A ei olisi voinut terveysselvityksessä ilmoittaa olevansa terve, ja oikeilla tiedoilla vakuutusta ei olisi myönnetty lainkaan.

Vakuutuksen edunsaajat B ja C vaativat korvausta kuolinpesän osakkaina ja katsoivat A:n olleen terve terveysselvitystä antaessaan.

Vakuutuslautakunta piti potilaskertomusmerkintöjen perusteella selvitettynä, ettei A olisi voinut perustellusti vakuuttaa olevansa terve tai vailla pitkäaikaista lääkitystä. Pitkäaikainen lääkitys ja oireet viittasivat mahdolliseen vakavaan sairauteen, joten laiminlyöntiä ei voitu pitää vähäisenä. Lautakunta piti uskottavana, ettei vakuutusta olisi myönnetty lainkaan, jos A olisi joutunut vastaamaan laajempaan terveysselvitykseen oikein.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut päätökseen muutosta.

Tapauksessa oli olennaista se, että mikäli A olisi vastannut terveysselvitykseen totuudenmukaisin tiedoin, häneltä olisi kysytty lisätietoja ja tarkennuksia erillisellä, kattavammalla terveysselvityksellä.

Kyseisessä kattavammassa terveysselvityksessä A:lta olisi kysytty muun muassa ” viiden viimeksi kuluneen vuoden ajalta, onko vakuutuksen hakijalla tai onko hänellä ollut selvittämätön muutos kehossa tai terveydentilassa.” Tähänkin vastaus olisi ollut A:n sairaushistorian perusteella myönteinen, eikä vakuutusyhtiö olisi silloin lainkaan myöntänyt vakuutusta.

Tapaus muistuttaa, että terveysselvityksen kysymykset koskevat myös näennäisen vähäisiä asioita, kuten reseptin uusimista tai särkylääkkeiden pitkäaikaista käyttöä. Vakuutusyhtiö ei tarvitse näyttöä siitä, että hakija olisi tiennyt sairastavansa jotain vakavaa. Riittää, että hän ei voinut perustellusti vakuuttaa olevansa täysin terve. Siksi terveysselvitys kannattaa täyttää huolellisesti ja mieluummin liikaa kuin liian vähän kertoen. Epäselvässä tilanteessa kysymykseen voi aina pyytää tarkennusta vakuutusyhtiöltä ennen allekirjoittamista.

FINE-81981-R4J9B7 – Selvittämättömät vatsaoireet eivät velvoittaneet kertomaan niistä terveysselvityksessä

A haki lainaturvavakuutusta ja täytti sen henkivakuutusosaan liittyvän terveysselvityksen 19.6.2025. Hän vastasi selvityksessä kieltävästi kysymykseen, oliko tai oliko hänellä ollut jatkuvaa tai säännöllistä hoitoa, lääkitystä tai seurantaa vaativaa sairautta tai vammaa. Ennen selvityksen antamista A oli käynyt lääkärissä 23.4.2025 ja 23.5.2025 närästyksen ja ylävatsavaivojen vuoksi, ja hänelle oli määrätty Somac- ja Rennie-lääkitykset tarvittaessa otettaviksi. Oireet pahenivat, ja A kävi vastaanotolla uudelleen 4.6.2025, jolloin hän sai lähetteen ruokatorven, mahalaukun ja ohutsuolen alkuosan tähystykseen.

Vakuutusyhtiö antoi kielteisen päätöksen 27.10.2025. Yhtiön mukaan A:n olisi pitänyt kertoa terveysselvityksessä sekä närästykseen määrätystä lääkityksestä että saamastaan lähetteestä jatkotutkimuksiin. Yhtiö piti terveysselvityksen kysymystä yksiselitteisenä ja katsoi, ettei sairauden käsitettä ollut sidottu vakuutetun saamaan diagnoosiin, vaan siihen, oliko vakuutettu saanut säännöllistä hoitoa, lääkitystä tai seurantaa. Yhtiön mukaan pitkään jatkuneet oireet, niihin määrätty lääkitys, terveydenhuollon seuranta ja jatkotutkimuksen tarve viittasivat vahvasti sairauteen, josta A:n olisi pitänyt kertoa.

Vakuutuslautakunta totesi ensin, että närästys ja ylävatsavaivat ovat hyvin yleisiä oireita, sillä useampi kuin joka kymmenes kokee närästystä viikoittain, ja ylävatsavaivojen taustalla voi olla useita hoidettavia sairauksia tai ne voivat olla vaarattomia, toiminnallisia vaivoja. A:lla oli juuri ennen terveysselvityksen täyttämistä huomattavia oireita, jotka olivat pahentuneet ja joiden vuoksi hän oli saanut lähetteen jatkotutkimuksiin, mutta oireiden taustalla ei ollut vielä todettu mitään sairautta.

Lautakunta katsoi, ettei terveysselvitykseen vastaavalta voida yleensä edellyttää, että hän osaisi yhdistää oireitaan mahdollisiin sairauksiin tai muutoinkaan arvioida tilaansa lääketieteellisin perustein. Esitetyn kysymyksen sanamuodon voitiin ymmärtää viittaavan varmistuneisiin sairausdiagnooseihin, sillä siinä tiedusteltiin nimenomaan jatkuvaa tai säännöllistä hoitoa, lääkitystä tai seurantaa vaatineita sairauksia, ei oireita, sairausepäilyjä tai niiden vuoksi toteutuneita vastaanottokäyntejä. Lautakunta kiinnitti lisäksi huomiota siihen, ettei A:lle ollut määrätty varsinaista jatkuvaa tai säännöllistä hoitoa, lääkitystä tai seurantaa, ja käynnit olivat toteutuneet hänen omasta aloitteestaan, ja närästyslääkitys oli määrätty kuuriluontoisesti, vain tarvittaessa otettavaksi.

Lautakunta totesi, että vakuutusyhtiö vastaa terveysselvityksessä esittämiensä kysymysten muotoilusta ja siitä, että kaikki vastuunvalintaan vaikuttavat seikat tulevat kysytyiksi. Koska kysymys oli yleisluontoinen eikä siinä ollut kysytty oireita tai sairausepäilyjä, eikä A:lla ollut todettu närästyksen taustalla sairautta, lautakunta katsoi, ettei A ollut laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö maksaa A:n edunsaajalle vakuutussopimuksen mukaisen henkivakuutuskorvauksen.

Tapaus koskee lainaturvavakuutuksen henkivakuutusosaa, ei erillistä henkivakuutusta. Terveysselvitys ja sen tulkinta toimivat kuitenkin samalla periaatteella riippumatta siitä, onko kyse itsenäisestä henkivakuutuksesta vai lainan yhteyteen liitetystä turvasta. Tapaus on hyvä vastapaino tapaukselle VKL 114/16, jossa A hävisi väärien vastausten vuoksi. Ratkaiseva ero on siinä, mitä terveysselvitys kysyy ja mitä hakija tuolloin tosiasiassa tiesi. Jos terveysselvityksen kysymys koskee todettua tai diagnosoitua sairautta, hakijan ei tarvitse osata itse arvioida selvittämättömiä oireitaan lääketieteellisin perustein eikä kertoa niistä, varsinkaan jos hoito on ollut hakijan oma-aloitteinen, kertaluonteinen käynti ilman jatkuvaa lääkitystä tai seurantaa. Vasta kun oireiden taustalla on todettu sairaus, tai kysymys on muotoiltu kattamaan myös oireet ja epäilyt, vastausvelvollisuus ulottuu niihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että "olen käynyt lääkärissä oireiden vuoksi enkä vielä tiedä mistä on kyse" ei automaattisesti ole salattava asia terveysselvityksessä. Raja on kuitenkin tulkinnanvarainen, ja jos oireiden vuoksi on jo saatu jokin diagnoosi, lääkitys pysyvään käyttöön tai seurantasuunnitelma, tilanne on toinen.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa? Lunasta juristin ilmainen arvio.

Miksi ottaa henkivakuutus?

Henkivakuutus voi olla järkevää ottaa useasta eri syystä, kuten esimerkiksi:

• Perheen taloudelliseksi turvaksi
  • Vakuutussumma voi kattaa lainat, asuntolainat ja muut velat, mikä estää perhettäsi joutumasta taloudellisiin vaikeuksiin.
• Lasten tulevaisuuden takaamiseksi
  • Henkivakuutuksen avulla voit varmistaa, että lasten koulutus- ja elinkustannukset tulevat katetuiksi, vaikka et itse olisi paikalla huolehtimassa niistä.
• Omaisuuden suojaamiseksi
  • Henkivakuutuksesta saatava korvaus voi auttaa suojaamaan omaisuutta, kuten kotia ja autoa, estämällä niiden myynnin taloudellisten vaikeuksien vuoksi
• Hoitokustannuksien kattamiseksi
  • Jos kuoleman syy on pitkäaikainen sairaus, vakuutussumma voi auttaa kattamaan niitä hoito- ja lääkärikuluja, jotka on täytynyt maksaa itse
• Joustavuuden ja mielenrauhan takaaminen
  • Henkivakuutus tuo mielenrauhaa, koska perhe on suojattu taloudellisesti, mikäli pahin tapahtuu. Voit huomioida yksilöllisen tilanteesi vakuutusmäärän valinnassa, esimerkiksi nostamalla sitä jokaisen lapsen kohdalla 20 000 eurolla, kuten vakuutusyhtiöt suosittelevat.
• Liiketoiminnan jatkuvuus yrittäjille
  • Yrittäjille henkivakuutus voi turvata yrityksen toiminnan jatkuvuuden, mikäli avainhenkilö menehtyy.

Henkivakuutukseen valittavassa korvausmäärässä kannattaa huomioida aina kunkin yksilölliset tarpeet. Esimerkiksi jos on useampi lapsi tai suuri määrä asuntolainaa, 20 000 euron korvaus ei välttämättä riitä turvaamaan lapsien tai muun perheen taloudellista tilannetta kuoleman jälkeen.

Henkivakuutuksesta saatava korvaus – milloin ja miten paljon?

Henkivakuutuksesta suoritetaan vakuutuskirjalle merkitty korvausmäärä kuoleman jälkeen.

Vakuutusmäärä on vapaasti neuvoteltavissa vakuutusyhtiön kanssa. Kukin vakuutuksen tarjoaja voi päättää itsenäisesti, minkä suuruisena se suostuu myöntämään henkivakuutuksen.

Henkivakuutuksen korvausmäärä voidaan sopia kolmella eri tavalla ja kussakin niistä on omia hyötyjä ja heikkouksia:

Valitun korvauksen määräytymistavan lisäksi kullakin vakuuttajalla on omat euromääräiset rajat, joiden puitteissa se suostuu myöntämään henkivakuutuksen.

Korvausmäärät yhtiöittäin ovat vertailuarkin rivillä Korvausmäärä. Vakuutuksen korvausmäärän pystyy valitsemaan vapaasti yhtiön ilmoittaman haarukan sisältä, mutta vakuutusyhtiö ei välttämättä myönnä suurempia vakuutusmääriä aivan kaikille halukkaille.

Henkivakuutukseen valittavissa olevaa pienintä korvausmäärää tarjoavat Nordea ja Pohjola Vakuutus 10 000 euron ja Fennia 20 000 euron korvausmäärillä. Turvassa-henkivakuutuksen pienin summa on 50 000 euroa, ja muilla yhtiöillä alarajaa ei ole kirjattu ehtoon eikä tuoteselosteeseen. Pieni vähimmäissumma näkyy luonnollisesti myös vakuutusmaksun suuruudessa, joten mikäli henkivakuutus halutaan voimaan mahdollisimman edullisesti, Nordea, Pohjola sekä Fennia saattavat olla siihen parhaimmat vaihtoehdot.

Sekä Fennia että Nordea tarjoavat korvausmäärään 25 % korotusta ja Pohjola Vakuutus jopa 50 % korotusta, mikäli vakuutuksen ottaa omistaja-asiakas.

Suurinta mahdollista korvausmäärää henkivakuutukseen tarjoaa If, jolta voi hankkia jopa 1,5 miljoonan euron henkivakuutuksen. Tällainen henkivakuutus on kuitenkin vain harvojen saatavilla, sillä vakuutusta ei oletettavasti tulla myöntämään kuin poikkeustapauksissa. Ja luonnollisesti korvausmäärä heijastuu myös vakuutusmaksun suuruudessa.

If Primus -henkivakuutus on ainoa vakuutus, joka tarjoaa ylimääräisen 2 000 euron korvauksen muun vakuutusmäärän lisäksi. Tätä lisäkorvausta mainostetaan selviytymisturvana, ja Kaleva päättää kulloinkin voimassa olevan lisäedun määrän. If Primus ja Kaleva eivät ole kaksi eri vakuutusta vaan sama tuote, sillä vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja If toimii sen asiamiehenä.

Kenelle henkivakuutuksen korvaus maksetaan – edunsaajamääräys

Henkivakuutusta hankkiessa vakuutusyhtiö pyytää varmistamaan, kenelle korvaus maksetaan kuoleman tapahduttua. Näitä tahoja, joille korvaus suoritetaan, nimitetään vakuutuksessa edunsaajiksi.

Edunsaajia voivat olla esimerkiksi, avopuoliso, lapset, vanhemmat tai kuolinpesä.

Mikäli vakuutusyhtiölle ei ole annettu erityisiä määräyksiä korvauksien saajasta, korvaus suoritetaan omaisille seuraavasti:

• Aviopuolisolle 50 % ja lapsille 50 % korvauksista
• Jos on lapsia, mutta ei aviopuolisoa, lapset saavat 100 % korvauksista
• Jos on aviopuoliso, mutta ei lapsia, aviopuoliso saa 100 % korvauksista
• Ellei ole aviopuolisoa, lapsia, tai vakuutuskirjalle merkittyä edunsaajaa, korvaus maksetaan perintökaaressa tarkoitetuille perillisille

Yllä olevasta listasta on syytä huomioida, että esimerkiksi avopuoliso ei ole automaattisesti oikeutettu korvaukseen, ellei häntä ole erikseen nimetty edunsaajaksi.

Avopuoliso voi kuitenkin olla oikeutettu henkivakuutuksen korvaukseen mikäli häntä ei ole merkitty edunsaajaksi, mikäli vakuutetulla on tämän kanssa yhteinen lapsi tai jos yhteiseloa on jatkunut riittävän pitkään. Avopuolisoiden kohdalla yksin hankittavassa tai pariturvassa edunsaaja on kuitenkin syytä aina erikseen nimetä, jotta korvaus menee varmasti oikealle taholle.

Vastaavasti jos korvaukset haluaa vain omille lapsilleen eikä lainkaan nykyiselle aviopuolisolle, tämä tulee erikseen kirjata vakuutussopimukselle.

Mikäli elämäntilanne muuttuu, edunsaajan voi vaihtaa vakuutuksen voimaantultuakin toiseen.

FINE-023038 – Edunsaajamääräys "omaiset" ei jaa korvausta tasan kaikille lähiomaisille

Alaikäinen A oli vakuutettuna yksityistapaturmavakuutuksella, jonka edunsaajaksi oli merkitty "omaiset" ilman nimettyjä henkilöitä. A kuoli toisen vanhempansa B:n tahallisen teon seurauksena, ja B kuoli samassa yhteydessä. Vakuutuksesta tuli maksettavaksi kuolemantapauskorvaus.

Vakuutusyhtiö maksoi korvauksen kokonaan A:n toiselle vanhemmalle. B:n kuolinpesän osakkaat vaativat osuutta korvauksesta. Heidän mukaansa "omaiset" tarkoitti molempia vanhempia, joten korvaus olisi pitänyt maksaa joko molemmille tai ei kummallekaan.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei asiassa ollut selvitystä siitä, mitä vakuutuksenottaja oli määräyksellä "omaiset" tarkoittanut. Silloin sovelletaan vakuutussopimuslain 50 §:n tulkintaolettamaa, jonka mukaan korvaus kuuluu puolisolle ja perintökaaren mukaisille perillisille, ja jos puolisoa ei ole, perillisille perintökaaren mukaisessa järjestyksessä. Alaikäisellä A:lla ei ollut puolisoa eikä rintaperillisiä, joten edunsaajia olivat lähtökohtaisesti molemmat vanhemmat.

B:n osuus ei kuitenkaan siirtynyt hänen kuolinpesälleen. Vakuutussopimuslain 29 §:n mukaan edunsaaja, joka on tahallaan aiheuttanut vakuutustapahtuman, ei saa korvausta, ja hänen osuutensa maksetaan muille korvaukseen oikeutetuille. Lautakunta totesi nimenomaisesti, ettei perintöoikeuden sijaantulosääntöä sovelleta henkilövakuutuskorvauksiin.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta.

Ratkaisu koskee tapaturmavakuutusta, mutta sääntö on sama henkivakuutuksessa, koska molemmat perustuvat vakuutussopimuslain 50 §:ään. Pelkkä "omaiset" ei tarkoita tasajakoa kaikille lähiomaisille eikä kuolinpesää. Korvaus menee ensin puolisolle ja rintaperillisille, ja vasta heidän puuttuessaan muille perillisille perintökaaren järjestyksessä. Jos haluat korvauksen tietylle henkilölle tai tietyssä suhteessa, edunsaaja on nimettävä.

Henkivakuutuksen verotus – kuinka paljon korvauksesta jää käteen?

Henkivakuutuksesta saatavan korvauksen verotus riippuu siitä, onko korvauksen saanut vakuutuksen ottaneen tahon lähiomainen vai ei.

Lähiomaisten verotus määräytyy perintöverolain mukaan, eli veron määrä on sama kuin muullekin perinnölle.

Esimerkki - vanhemman henkivakuutuksesta lapselle maksettava korvaus

Vanhempi on ottanut 100 000 euron henkivakuutuksen ainoan lapsensa talouden turvaamiseksi.

Koska henkivakuutuksessa ei ole muita edunsaajia kuin vakuutetun oma lapsi, lapselle suoritettavan henkivakuutuskorvauksen verotus määräytyy perintöverotaulukon 1. luokan mukaan ja hänen täytyy maksaa perintöveroa 8 700 euroa.

Verohallinnon sivuilta löytyy kätevä laskuri verojen määrän laskemiseksi.

Muille kuin lähiomaisille maksettava henkivakuutuskorvaus on sen edunsaajalle tavanomaista pääomatuloa.

Esimerkki - pariturvan korvaus yrittäjien välillä

Yrittäjät A ja B ovat ottaneet pariturvan yhtiönsä liiketoiminnan jatkamisen turvaamiseksi, mikäli jompikumpi menehtyy.

A:n menehtyessä B:lle henkivakuutuksesta maksettavaa 100 000 euron korvauksesta tulee maksaa pääomatuloveroina 32 800 euroa.

Mitä henkivakuutus ei korvaa?

Henkivakuutuksissa on tavanomaisten vakuutuksien tapaan myös erillisiä rajoitusehtoja, joiden soveltuessa vakuutuksesta ei suoriteta korvauksia. Toisin kuin muissa vakuutuksissa, rajoitusehtoja on vähän ja ne ovat kaikilla vakuuttajilla hyvin samanlaisia, ellei täysin identtisiä.

Henkivakuutuksesta ei suoriteta korvauksia, mikäli kuolema on aiheutunut:

• Itsemurhasta, ellei vakuutus ole ollut sitä ennen voimassa vähintään 1 vuoden
• Sotaan tai rauhanturvaamiseen osallistumisesta
• Ydinaseesta

LähiTapiola, Nordea, Pohjola Vakuutus ja Turva rajaavat lisäksi pois kuoleman, joka aiheutuu osallistumisesta terroritekoon, mellakkaan, kapinaan tai rikolliseen toimintaan. Muiden yhtiöiden henkivakuutusehdoissa tällaista rajoitusta ei ole.

Vakuutuksesta ei suoriteta korvauksia myöskään silloin, mikäli vakuutusta hankkiessa vakuutusyhtiölle on ilmoitettu virheellisiä tietoja, eikä vakuutusyhtiö olisi ne huomioiden myöntänyt vakuutusta. Terveysselvityksessä annettujen tietojen vaikutuksesta vakuutukseen lisää ylempänä. Myös henkilövakuutuksiin liittyvissä korvausriidoissa terveysselvityksen puutteelliset tiedot ovat yksi yleisimmistä syistä korvauksen epäämiseen.

Rajoitusehto ei kuitenkaan aina päde sellaisenaan, kuten seuraava lainaturvavakuutuksen henkivakuutusosaa koskeva ratkaisu osoittaa.

FINE-020413 – Alkoholikuolemien rajoitusehtoa ei voitu soveltaa, koska sen sisällöstä ei ollut sovittu yksilöllisesti

A otti lainaturvavakuutuksen pankin verkkosivujen kautta samassa yhteydessä, kun hän sopi luotosta. Vakuutus, johon sisältyi myös henkivakuutusturva, tuli voimaan 11.6.2018. A kuoli 4.11.2018 alkoholin käytön aiheuttamaan maksasairauteen, alle puoli vuotta vakuutuksen voimaantulosta. A:n kuolinpesä haki henkivakuutuskorvausta.

Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen vetoamalla vakiovakuutusehtojen rajoitusehtoon, jonka mukaan henkivakuutuskorvausta ei makseta, jos vuoden kuluessa vakuutuksen voimaantulosta sattuu kuolemantapaus, joka liittyy alkoholin, huumaavien aineiden tai lääkkeiden väärinkäyttöön. Koska A:n kuolema oli lääketieteellisen selvityksen mukaan seurausta alkoholin käytöstä ja tapahtui alle vuoden kuluttua vakuutuksen alkamisesta, yhtiö katsoi rajoitusehdon soveltuvan eikä maksanut korvausta.

Vakuutuslautakunta arvioi, oliko rajoitusehto ylipäätään tullut osaksi sopimusta. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksenantajan vastuu alkaa lähtökohtaisesti heti, kun osapuolet ovat sopineet vakuutuksesta, ellei toisesta alkamisajankohdasta ole sovittu yksilöllisesti vakuutuksenottajan kanssa. Lautakunta totesi, että vuoden mittainen alkoholikuolemia koskeva rajoitus tarkoitti tosiasiassa sitä, ettei henkivakuutusta koskeva vastuu ollut täysimääräisesti voimassa ensimmäisenä vakuutusvuonna. Kyse oli siis vakuutuksenantajan vastuun alkamisajankohtaa lykkäävästä ehdosta, ei tavanomaisesta rajoitusehdosta.

Tällaisen ehdon tehokas voimaantulo olisi lain mukaan edellyttänyt, että vastuun poikkeavasta alkamisajankohdasta oli sovittu yksilöllisesti vakuutuksenottajan kanssa, sillä pelkkä maininta vakiovakuutusehdoissa ei riitä, vaikka asiasta olisi kerrottu myös myyntimateriaalissa.

Lautakunta kävi läpi vakuutuksen verkkomyyntiprosessin, joka eteni kolmessa vaiheessa: hakemus, tarjous ja allekirjoitus. Prosessiin sisältyi ehtoja koskeva ponnahdusikkuna ja linkki ennakko-ostotietoihin, mutta missään vaiheessa osapuolet eivät sopineet yksilöllisesti vastuun poikkeavasta alkamisajankohdasta. Koska yksilöllistä sopimista ei ollut, pelkkä vakiovakuutusehtoihin kirjattu määräaikaehto ei tullut sopimuksen osaksi. Lautakunta ei tässä yhteydessä ottanut kantaa rajoitusehdon lainmukaisuuteen muilta osin.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö maksaa henkivakuutuskorvauksen.

Tapaus on hyvä muistutus siitä, ettei vakuutusyhtiön vakioehtoihin kirjoitettu rajoitus aina päde sellaisenaan. Jos ehto tosiasiassa siirtää vakuutusturvan alkamista, vaikka se olisi kirjattu tavallisen "tätä ei korvata" -kohdan alle, laki vaatii, että siitä on sovittu yksilöllisesti asiakkaan kanssa, ei vain kerrottu ehdoissa tai myyntisivulla. Pelkkä ponnahdusikkuna tai linkki ehtoihin verkkokaupassa ei riitä yksilölliseksi sopimiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos vakuutusyhtiö vetoaa vastaavaan alkukarenssiin tai määräaikaehtoon henkivakuutuksen kohdalla, kannattaa aina tarkistaa, miten ja missä vaiheessa vakuutusta myytäessä ehdosta on todellisuudessa sovittu. Ei riitä, että se löytyy ehtokirjasta.

Kun vakuutusyhtiön päätös on kielteinen - näin haet muutosta.

Korvaako henkivakuutus luonnollisen kuoleman tai sairauden aiheuttaman kuoleman?

Kyllä, henkivakuutus korvaa kuoleman riippumatta siitä, johtuuko se sairaudesta, tapaturmasta vai luonnollisesta kuolemasta. Toisin kuin monissa muissa vakuutuksissa, henkivakuutuksessa kuolinsyyllä ei ole monesti merkitystä korvauksen kannalta.

Aktia, If Primus, LähiTapiola, Mandatum, Nordea, Pohjola Vakuutus ja Turva sanovat ehdoissaan suoraan, että kuolinsyyllä ei ole merkitystä. Fennian ja Ifin ehdoissa tätä ei ole kirjoitettu auki, mutta niiden rajoituslistat eivät sulje sairaudesta johtuvaa kuolemaa pois, joten myös ne korvaavat sen.

Tämä erottaa henkivakuutuksen esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, joka korvaa ainoastaan tapaturmaisen kuoleman. Jos vakuutettu menehtyy sairauteen, tapaturmavakuutuksesta ei makseta mitään. Henkivakuutuksessa tällaista rajausta ei ole.

Ainoa edellytys korvaukselle on, että vakuutus on voimassa kuolinhetkellä eikä mikään rajoitusehto sovellu. Kuten edellä kävin läpi, rajoitusehdot ovat henkivakuutuksessa poikkeuksellisen suppeat: itsemurha ensimmäisen vuoden aikana, sota ja ydinase. Sairaus tai ikääntyminen eivät ole rajoitusehtoja.

Yksi tilanne voi kuitenkin mutkistaa korvauksen saamista. Jos vakuutettu on jättänyt terveysselvityksessä kertomatta sairaudesta, joka myöhemmin osoittautuu kuolinsyyksi, vakuutusyhtiö voi vedota tietojen puutteellisuuteen ja evätä korvauksen. Kyse ei silloin ole siitä, että sairaus olisi rajoitusehto, vaan siitä, että vakuutusta ei olisi välttämättä myönnetty, jos yhtiö olisi tiennyt sairaudesta etukäteen.

Minkä ikäisenä henkivakuutuksen voi saada ja milloin se päättyy?

Koska ikääntymisen myötä riski kuolemaan esimerkiksi sairauden tai tapaturman myötä kasvaa, vakuutusyhtiöt joutuvat arvioimaan, minkä ikäisille he ovat valmiita myöntämään henkivakuutuksen.

Ikärajat yhtiöittäin ovat vertailuarkin riveillä Voi ottaa ja Päättyy viimeistään.

Vertailuarkista voi todeta heti, että toisin kuin yleisesti ehkä kuvitellaan, henkivakuutuksen voi hankkia vielä reilusti yli 70-vuotiaanakin.

Toinen vertailusta tehtävä huomio on se, että uuden vakuutuksen myöntämisikä ei ole sama asia kuin se, mihin ikävuoteen saakka vakuutus voi olla voimassa. Kaikilla vakuuttajilla vakuutuksen voi hankkia aina sen viimeiseen myöntämisvuoteen saakka (rivi Voi ottaa) ja vakuutus voidaan sen jälkeen uudistaa niin pitkään, kunnes vakuutusehdoissa mainittu enimmäisikä saavutetaan (rivi Päättyy viimeistään).

Suuremmat erot vakuutusyhtiöiden välillä syntyvätkin siitä, minkä ikäisenä uuden vakuutuksen voi vielä hankkia, ja minkä ikäisenä vakuutus päättyy automaattisesti.

Tältä osin edukseen erottautuvat positiivisesti Fennia (74-vuotiaat), LähiTapiola ja Turva (80-vuotiaat), If (84-vuotiaat) sekä Mandatum (89-vuotiaat), jotka myöntävät vakuutuksen kaikkein vanhimmille.

Pitkäikäisimmille parhaat henkivakuutukset ovat Fennialla, Ifillä, LähiTapiolalla, Mandatumilla ja Turvalla, joilla kaikilla henkivakuutus päättyy vasta 90 vuoden iässä. Henkivakuutuksen vertailua tehtäessä syyskuussa 2026 en löytänyt yllä mainittujen vakuutusyhtiöiden ulkopuoleltakaan yhtäkään vakuuttajaa, jolla henkivakuutus olisi voimassa vielä 90 vuoden iän jälkeen.

Heikoimman henkivakuutusturvan iän osalta tarjoaa If Primus, jossa henkivakuutus päättyy sinä vuonna, jolloin vakuutettu täyttää 70 vuotta. Aktialla, Nordealla ja Pohjola Vakuutuksella vakuutus päättyy 80 vuoden iässä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli henkivakuutusturvaa haluaa jatkaa kyseisen iän saavutettuaan, vakuutusta on sen jälkeen haettava Fennialta, Ifiltä, LähiTapiolalta, Mandatumilta tai Turvalta, ja 80 vuoden jälkeen enää Ifiltä tai Mandatumilta.

Henkivakuutusta valitessa kannattaa olla tarkkana, sillä mikäli vakuutusta joutuu vaihtamaan enimmäisiän saavuttamisen vuoksi toiselle vakuuttajalle, uuteen vakuutusyhtiöön täytyy toimittaa silloin uusi terveysselvitys. Mikäli terveydentila on heikentynyt vuosien saatossa, uutta vakuutusta ei välttämättä saakaan enää hankittua sen hetkisellä terveydellä.

Tämän takia voikin olla järkevämpää hankkia henkivakuutus suoraan sellaiselta vakuutusyhtiöltä, jolla vakuutuksen enimmäisikä on mahdollisimman suuri.

Vakuutusjuristin matkavakuutusvertailu 2025.

Milloin henkivakuutus astuu voimaan?

Ellei muuta ole sovittu, henkivakuutus astuu voimaan heti, kun olet jättänyt vakuutusyhtiölle hakemuksen vakuutuksesta sekä toimittanut terveysselvityksen.

Voimaantulon edellytyksenä on kuitenkin se, että vakuutus on myönnettävissä hakemuksen mukaisilla tiedoilla. Vakuutus ei siten tule voimaan, mikäli vakuutusyhtiö ei myöntäisi vakuutusta jättämilläsi tiedoilla. Vakuutuksen myöntämättä jättäminen voi johtua esimerkiksi siitä, että olet sairastanut vakavan sairauden viimeisen vuoden aikana (terveysselvityksen vaikutuksesta vakuutuksen myöntämiseen lisää ylempänä).

Yhtiöiden ehdot eroavat tässä. Fennialla, Nordealla ja Pohjola Vakuutuksella vastuu alkaa hakemuksen ja terveysselvityksen jättämisestä, kun taas Aktialla, Ifillä ja Mandatumilla vasta siitä, kun yhtiö on lähettänyt hyväksyvän vastauksen. LähiTapiolalla ja Turvalla vakuutus alkaa hakemukseen merkittynä päivänä, aikaisintaan hakemuksen lähetyspäivänä.

FINE-069149 – Yhtiön "tarjous" ei sitonut, sopimus ei syntynyt pelkällä hakemuksella

B Oy haki A:lle henkivakuutusta. Vakuutusyhtiö toimitti 6.2.2023 B Oy:lle asiakirjan, jonka otsikkona oli "Tarjous". Siinä luki muun muassa "Tarjoamme teille alla olevan erittelyn mukaista vakuutusturvaa" ja että henkivakuutussopimus perustuu vakuutetun terveydentilasta annettuihin tietoihin, joiden perusteella turvaa voidaan rajoittaa, maksua korottaa tai vakuutusta olla myöntämättä kokonaan. Asiakirjan liitteenä B Oy:lle toimitettiin vakuutushakemus ja terveysselvitys, jotka allekirjoitettiin 22.2.2023 ja lähetettiin vakuutusyhtiölle 23.2.2023.

Vakuutusyhtiö antoi hakemukseen hylkäävän päätöksen 24.8.2023. Perusteena oli, ettei A:n verenpainetaudin ja munuaisten vajaatoiminnan seuranta ollut toteutunut yliopistollisen sairaalan 29.4.2022 antaman suosituksen mukaisesti, sillä potilaalle oli suositeltu puolivuosittaista virtsanäytteen, munuaisarvojen ja muiden kokeiden kontrollointia työterveyshuollossa, mutta työterveyshuollon potilaskertomusten perusteella näitä kontrolleja ei ollut tehty lainkaan seurantajakson päätyttyä. Yhtiö katsoi, ettei se puuttuvien seurantatietojen vuoksi voinut arvioida vakuutukseen liittyvää riskiä.

A:n edunsaaja katsoi Vakuutuslautakunnalle tekemässään valituksessa, että vakuutussopimus oli syntynyt jo silloin, kun B Oy toimitti allekirjoitetun vakuutushakemuksen vakuutusyhtiölle 23.2.2023, koska yhtiö oli jo aiemmin, 6.2.2023, antanut asiakirjan, jonka otsikko oli "Tarjous".

Vakuutuslautakunta arvioi ensin, oliko yhtiön 6.2.2023 lähettämä "tarjous" sellainen sitova tarjous, jonka hyväksymällä vastaanottaja olisi voinut saada vakuutuksen voimaan. Lautakunta katsoi, ettei asiakirjaa voitu pitää tällaisena tarjouksena, koska vakuutusyhtiö oli asiakirjassa itse edellyttänyt B Oy:ltä hakemusta ja A:lta terveysselvitystä sen arvioimiseksi, voitiinko laskelman mukainen turva ylipäätään myöntää. Sopimus ei siten ollut syntynyt hakemuksen allekirjoittamisella, vaan syntyminen olisi vaatinut vielä vakuutusyhtiön myönteistä päätöstä.

Lautakunta totesi lisäksi, ettei vakuutussopimuslaissa ole säädetty sopimuspakkoa, joten vakuutuksenantajalla ei ole velvollisuutta tehdä vapaaehtoista vakuutussopimusta jokaisen sitä haluavan kanssa, vaan vakuutusyhtiöllä on oikeus itsenäisesti arvioida vakuutettavan terveydentilaan liittyviä riskiä kasvattavia seikkoja omien vastuunvalintaperiaatteidensa mukaisesti, kunhan perusteet ovat lain ja hyvän vakuutustavan mukaisia. Lautakunta piti yhtiön ilmoittamia vastuunvalintaperiaatteita uskottavina: A oli ollut yli vuoden ajan yliopistollisen sairaalan seurannassa munuaisten vajaatoiminnan vuoksi, eikä hänelle suositeltuja kontrollikokeita ollut seurantajakson päätyttyä tehty lainkaan, minkä vuoksi yhtiö ei ollut voinut arvioida riskiä. Lautakunta katsoi hylkäysperusteen olevan sekä lain että hyvän vakuutustavan mukainen.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Tapaus näyttää konkreettisesti, missä vaiheessa henkivakuutus oikeasti astuu voimaan. Se tapahtuu vasta kun vakuutusyhtiö on tehnyt myönteisen päätöksen hakemukseen, ei silloin kun hakija allekirjoittaa hakemuksen tai kun yhtiö lähettää alustavan laskelman. Otsikko "Tarjous" ei tässä tapauksessa tarkoittanut sitovaa tarjousta oikeustoimilain mielessä, koska asiakirja itsessään edellytti vielä terveysselvitystä ja yhtiön arviota ennen kuin turva voitiin myöntää. Toinen keskeinen huomio on, ettei vapaaehtoisia henkivakuutuksia koske sopimuspakko, joten yhtiöllä on oikeus kieltäytyä myöntämästä vakuutusta terveysperustein, kunhan päätös perustuu sen vastuunvalintaperiaatteisiin eikä ole lain tai hyvän vakuutustavan vastainen. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei laskelman tai alustavan tarjouksen saaminen ole tae siitä, että vakuutus tulee voimaan. Turva on voimassa vasta, kun hakemus on hyväksytty.

Mistä syistä henkivakuutus voi päättyä?

Henkivakuutus päättyy automaattisesti, mikäli vakuutettu henkilö kuolee.

Vakuutus voi päättyä myös siksi, että vakuutetun henkilön ikä on liian suuri. Vakuutusehdoissa on säädetty ikäraja, jonka ylittyessä vakuutus päättyy automaattisesti, vaikka vakuutusta ei haluaisi päättää (ks. yllä henkivakuutuksen päättymisen ikärajat).

Henkivakuutus voi lisäksi päättyä siksi, että vakuutus irtisanotaan vakuutuksenottajan tai vakuutusyhtiön toimesta. Vakuutuksen ottanut saa päättää oma-aloitteisesti koska tahansa, mutta vakuutusyhtiön irtisanomisoikeus on rajatumpaa. Vakuutusyhtiöllä voi olla irtisanomisoikeus esimerkiksi siksi, että sille on annettu vääriä tietoja vakuutusta haettaessa.

Vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus päättää vakuutus myös esimerkiksi sen vuoksi, ettei vakuutusmaksua ole maksettu.

Vakuutussopimuslain 39 §:n mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättyväksi 14 päivän kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Henkivakuutuksen voi kuitenkin saattaa takaisin voimaan maksamalla lasku ennen kyseisen 14 päivän irtisanomisajan päättymistä.

Iän myötä lisääntyvät sairaudet ja muistin heikentyminen voivat johtaa siihen, ettei vakuutuksen ottanut muista tai pysty maksamaan vakuutusmaksuaan, jolloin vakuutus saattaa yllättäen lakata maksamattoman laskun vuoksi, vaikka se on ollut tarkoitus pitää voimassa. Henkivakuutuksen yllättävä katkeaminen saatetaankin huomata vasta kuolleen asioita selvittäessä tai perinnönjaossa.

Tällöin herää kysymys, onko sairaan tai vanhuksen unohtaessa maksaa henkivakuutusmaksu mitään tehtävissä, jos vakuutusyhtiö on jo ehtinyt irtisanoa vakuutuksen?

Kyllä, virhe voi olla oikaistavissa, mutta vain jos se tehdään riittävän nopeasti.

Mikäli vakuutusmaksun laiminlyönti on johtunut vakuutuksenottajan maksuvaikeuksista, joihin hän on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiassa omatta syyttään, vakuutus päättyy irtisanomisesta huolimatta vasta 14 päivän kuluttua esteen lakkaamisesta (vakuutussopimuslain 39 § 3 momentti).

Tämä rajoittaa vakuutusyhtiön oikeutta irtisanoa vakuutus sinä aikana, kun maksun laiminlyönti johtuu esimerkiksi sairaudesta. Pykälässä mainittu 14 päivän irtisanomisaika alkaa kulumaan uudelleen vasta sen jälkeen, kun este on lakannut.

Lailla on siten haluttu estää tilanteet, joissa vakuutus lakkaisi olemasta voimassa sinä aikana, kun vakuutuksen ottanut ei ole perustellusti pystynyt hoitamaan laskun maksamista.

Vaikka tällainen vakuutuksen ottaneen sosiaalinen suorituseste estää vakuutusyhtiötä irtisanomista vakuutusta 14 päivän kuluessa laskun maksamatta jättämisestä, se ei voi kuitenkaan lykätä vakuutusmaksua ikuisesti.

Samassa momentissa nimittäin säädetään, että vakuutus päättyy viimeistään 3 kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sairaus, työkyvyttömyys tai muu sosiaalinen suorituseste mahdollistaa enintään 3 kuukauden jatkoajan maksamattomaan laskuun, jonka jälkeen vakuutusyhtiöllä on aina oikeus päättää vakuutus.

Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa maksamattoman henkivakuutuslaskun seurauksiin muun muassa alla mainitussa suosituksessaan, jossa oli kyse edunvalvontaan määrätyn muistisairaan vanhuksen maksamatta jättämästä laskusta.

VKL 185/16 – Laskun maksamattomuus johti henkivakuutuskorvauksien menettämiseen

A oli ollut vuodesta 1992 saakka voimassa henkivakuutus.

Vakuutusyhtiö oli lähettänyt A:lle 15.6.2015 päivätyn vakuutusmaksulaskun. Laskun eräpäiväksi oli merkitty 23.7.2015. Yhtiö oli määräajan umpeuduttua lähettänyt A:lle 6.8.2015 huomautuslaskun ja irtisanomisilmoituksen, jossa mainittiin, että vakuutus irtisanotaan päättymään, jos vakuutusmaksua ei makseta 26.8.2015 mennessä. Vakuutusmaksua ei ollut maksettu.

A kuoli 7.1.2016 ja tämän omaiset olivat sen jälkeen yhteydessä vakuutusyhtiöön henkivakuutuksen voimaansaattamiseksi maksamalla sitä koskevat avoimet laskut. Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta henkivakuutuksesta korvauksia, koska vakuutus oli päättynyt maksamattomaan laskuun 26.8.2015 irtisanomisilmoituksen mukaisesti.

A:n omaiset hakivat vakuutusyhtiön päätökseen muutosta sillä perusteella, että A oli ollut muistisairas. Edunvalvonta-asia oli tullut vireille käräjäoikeuteen 11.8.2015, mitä ennen maistraatti oli hankkinut A:n terveydentilasta lääkärinlausunnon. Huomautuslasku ja irtisanomisilmoitus olivat löytyneet A:n kodista vasta hänen kuolemansa jälkeen tammikuussa 2016.

Edunvalvonnan alettua 2.9.2015 yleinen edunvalvoja oli lähettänyt rahoituslaitoksille tiedustelun A:n asiakkuuksista. A:n henkivakuutus oli irtisanottu vain viikkoa ennen edunvalvonnan alkamista, joten A:n omaisten mielestä pankin olisi tullut selvittää myös kolmen kuukauden kuluessa irtisanotut henkivakuutukset.

Lautakunta totesi, että vakuutussopimuslain 39 §:n mukaan vakuutus voi jatkua sosiaalisen suoritusesteen perusteella enintään kolmen kuukauden ajan vakuutuksen irtisanomisesta, vaikka vakuutusmaksua ei olisi maksettu. Käsillä olevassa tapauksessa vakuutuksen irtisanomisen (26.8.2015) ja A:n kuoleman välillä (7.1.2016) oli kuitenkin yli 3 kuukauden aika, joten vakuutus ei ole voinut olla voimassa sosiaalista suoritusestettä koskevien sääntöjen nojalla A:n kuollessa.

Lisäksi vakuutuksenantajan vastuu alkoi tässä tapauksessa vakuutusmaksun suorittamista seuraavasta päivästä. Jos vakuutettu on kuollut, vakuutusta ei voi saattaa tehokkaasti voimaan vakuutetun kuoleman jälkeen.

Lautakunta päätyi katsomaan, että vakuutusyhtiö oli toiminut vakuutuksen irtisanomisessa lain mukaisesti, eikä henkivakuutus ole ollut voimassa A:n kuollessa 7.1.2016. Se ei siten suosittanut muutosta vakuutusyhtiön kielteiseen päätökseen.

FINE-020790 – Vakuutusmaksu maksettiin vasta kuoleman jälkeen, henkivakuutus ei ollut voimassa

Yhtiö oli ottanut työntekijälleen A:lle henkivakuutuksen, jossa vakuutuksenottajana oli osakeyhtiö B. Vakuutusmaksukautta 28.1.–27.4.2019 koskeva maksu jäi maksamatta, minkä vuoksi vakuutusyhtiö lähetti B:lle irtisanomisilmoituksen, jonka mukaan vakuutus irtisanotaan päättymään, ellei maksua suoriteta 4.3.2019 mennessä. Ilmoituksessa mainittiin myös oikeudesta saattaa vakuutus uudelleen voimaan kuuden kuukauden kuluessa päättymisestä. Maksua ei suoritettu määräaikaan mennessä, ja vakuutus päättyi 5.3.2019. A kuoli 22.4.2019. Erääntynyt vakuutusmaksu maksettiin vasta seuraavana päivänä, 23.4.2019.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei sillä ollut velvollisuutta maksaa henkivakuutuskorvausta, koska vakuutus ei ollut kuolinhetkellä voimassa. Yhtiö oli toiminut irtisanomismenettelyssä lain vaatimusten mukaisesti, ja vakuutuksen voimaansaattaminen jälkikäteen edellytti maksun suorittamista, mitä ei ollut tehty ennen kuolemaa.

A:n edunsaaja vetosi FINEssä siihen, ettei maksun viivästyminen johtunut vakuutuksenottajasta vaan tilitoimiston inhimillisestä virheestä. Lisäksi edunsaaja vetosi siihen, että vakuutusmaksut oli aina aiemmin maksettu ajallaan ja vakuutus oli ollut voimassa useiden vuosien ajan, sekä siihen, että vakuutusyhtiön verkkopalvelu näytti vakuutuksen voimassa olevana vielä 24.4.2019. Näiden seikkojen vuoksi korvauksen epääminen olisi edunsaajan mukaan kohtuutonta.

FINE totesi, ettei vakuutuksenottajana ollut osakeyhtiö B, minkä vuoksi vakuutussopimuslain 39.3 §:n sosiaalista suoritusestettä koskevia säännöksiä ei sovellettu asiaan, koska kyse ei ollut yksityishenkilön vakuutuksesta. FINE katsoi, että vakuutusyhtiö oli toiminut irtisanomismenettelyssä lain mukaisesti ja että vakuutus oli päättynyt 5.3.2019. Vakuutuksenottajalla oli kuuden kuukauden ajan päättymisestä oikeus saattaa vakuutus uudelleen voimaan maksamalla erääntynyt maksu, mutta tällöin vakuutusyhtiön vastuu alkaisi vasta maksun suorittamista seuraavasta päivästä, ei takautuvasti. Koska erääntynyt maksu suoritettiin vasta A:n kuoleman jälkeen, vakuutusyhtiön vastuu ei ollut voimassa 22.4.2019, eikä vakuutusta voitu enää saattaa tehokkaasti voimaan kuoleman jälkeen.

FINE totesi lisäksi, ettei sillä, että maksun viivästyminen johtui tilitoimiston virheestä eikä vakuutuksenottajasta itsestään, ollut merkitystä asian arvioinnissa, sillä vakuutusmaksun maksaminen on vakuutuksenottajan päävelvoite, eikä maksutehtävän antaminen kolmannelle poista tätä velvollisuutta. Myöskään sillä, että vakuutus oli ollut voimassa useita vuosia ennen irtisanomista, ei ollut merkitystä. Asiassa ei myöskään ollut väitetty, että B olisi saanut virheellistä tietoa vakuutuksen voimassaolosta ennen vahinkotapahtumaa, sillä tilitoimisto oli tarkastanut vakuutuksen tilan verkkopalvelusta vasta kuoleman jälkeen, 24.4.2019, jolloin maksu oli jo suoritettu ja vakuutus näkyi järjestelmässä voimassa olevana. Tälläkään seikalla ei ollut vaikutusta arviointiin.

FINE ei suosittanut muutosta asiassa.

Tapaus näyttää, että vakuutuksen voimaansaattaminen maksamattoman maksun jälkeen ei toimi takautuvasti. Kun vakuutus on irtisanomisilmoituksen mukaisesti päättynyt maksamattomuuden vuoksi, vakuutuksenottajalla on tavallisesti kuuden kuukauden määräaika saattaa vakuutus uudelleen voimaan maksamalla erääntynyt erä. Vastuu alkaa kuitenkin vasta maksupäivää seuraavasta päivästä eikä kata sitä väliaikaa jolloin vakuutus oli katkolla. Jos vahinko, tässä tapauksessa kuolema, sattuu ennen maksun suorittamista, voimaansaattaminen ei enää auta. Kuollutta ei voi vakuuttaa jälkikäteen, ja yhden päivän myöhästyminen riittää epäämään koko korvauksen. Tapaus muistuttaa myös siitä, ettei maksuvelvollisuuden ulkoistaminen esimerkiksi tilitoimistolle siirrä vastuuta pois vakuutuksenottajalta. Vakuutusyhtiön suuntaan vastuu maksusta on aina vakuutuksenottajalla itsellään, riippumatta siitä kuka teknisesti hoitaa maksatuksen.

Mikä syntymättömän lapsen ja vauvan vakuutus antaa parhaan turvan äidille ja lapselle raskausaikana?

Mitä henkivakuutus maksaa – vakuutushintojen vertailu

Henkivakuutuksen vakuutusmaksu määräytyy vakuutuksen ottavan henkilön tietojen sekä valittavan korvausmäärän perusteella.

Vakuutusmaksuun vaikuttavia tekijöitä ovat siten esimerkiksi:

• Henkilön ikä,
• Sairaushistoria,
• Tupakointi, sekä
• Korvausmäärä (euromäärä, sekä onko kyse alenevasta korvausmäärästä. Ks. ylempää kohta henkivakuutuksesta saatava korvaus)

Vakuutusmaksuun ei sen sijaan vaikuta vakuutuksen ottavan henkilön sukupuoli. Ainoa poikkeus on Mandatum, jolla sukupuoli vaikuttaa yritysasiakkaiden hinnoitteluun.

Olen koonnut alle vertailuun Aktian, Fennian, LähiTapiolan, Mandatumin, Nordean, Pohjola Vakuutuksen sekä Turvan henkivakuutuksien vuosimaksuja syyskuussa 2026 eri ikäisille vakuutuksenottajille. Vuosimaksu on yhtiön laskurin ilmoittama kuukausimaksu kerrottuna kahdellatoista.

Hinnat perustuvat kunkin vakuuttajan verkkosivuilla tarjoamaan laskuriin valitulle korvausmäärälle. Niissä ei ole huomioitu yksilöllisen terveysselvityksen vaikutusta hintaan eikä mahdollisia korotuksia korvausmäärään (Fennia ja Nordea 25 % korotus korvaukseen ja Pohjolalla vastaavasti 50 % korotus omistaja-asiakkaille). If ja If Primus edellyttävät henkilötunnusta henkivakuutuksen hinnan laskemista varten, minkä vuoksi niiden hintoja ei saatu mukaan vertailuun.

Hinnat ovat siten suuntaa antavia, koska vakuutusmaksu lasketaan jokaiselle yksilöllisesti yllä mainittujen hinnoittelukriteerien avulla. Hyvin moni vakuutusyhtiö tarjoaa lisäksi erilaisia keskittäjä- tai bonusetuuksia, joita ei ole voitu huomioida vertailussa.

Arkin ylempi ryhmä on yksilöturva 100 000 euron korvausmäärällä ja alempi pariturva 200 000 euron korvausmäärällä. Viiva tarkoittaa, ettei yhtiö myönnä vakuutusta sen ikäiselle lainkaan.

A) 100 000 euron korvausmäärä - 20-, 40-, 55- ja 72-vuotiaalle

Graafin yläreunasta voi valita vakuutetun iän. Nuorelle henkivakuutus on halpa, ja yhtiöiden väliset erot ovat muutamia kymmeniä euroja vuodessa. Silloin hintaa tärkeämpää on tarkistaa, että korvausmäärä ja päättymisikä vastaavat omaa tarvetta.

Hinta nousee iän myötä kiihtyvällä tahdilla, ja samalla kasvavat yhtiöiden väliset erot. Keski-iässä ero halvimman ja kalleimman välillä on jo satoja euroja vuodessa, ja kymmenen vuoden aikana samasta turvasta voi maksaa tuhansia euroja enemmän kuin edullisimmassa yhtiössä.

Eläkeiässä vakuutuksen saa enää kolmesta yhtiöstä, ja vuosimaksu lasketaan tuhansissa euroissa. Ero halvimman ja kalleimman välillä on silloin satoja euroja vuodessa, joten jäljellä olevat yhtiöt kannattaa kilpailuttaa.

Tarkkasilmäinen on saattanut huomata vertailusta, että Turvan ja LähiTapiolan vakuutuksien hinnat ovat identtisiä. Tämä johtuu siitä, että Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö ja Turva toimii vain sen asiamiehenä. Samalla tavalla If Primus -vakuutuksen myöntää Kaleva, ei If.

B) Pariturva 200 000 euron korvausmäärä - 25-, 40-, 55- ja 72-vuotiaat parit

Pariturvan hinnat ovat vertailuarkin alemmassa ryhmässä. Nordea, Pohjola Vakuutus ja Turva eivät tarjoa pariturvaa lainkaan, joten niiden hintoja ei ole mukana. If ja If Primus edellyttävät hintojen selvittämiseksi henkilötunnusta, eivätkä Aktia ja Mandatum anna verkkosivuillaan pariturvan hintaa, joten hinta saatiin vain Fennialta ja LähiTapiolalta.

Pariturvan hinnat seuraavat samaa kaavaa. Nuorella parilla kahden yhtiön ero on parikymmentä euroa vuodessa, keski-iässä satoja ja eläkeiässä tuhansia. Koska tarjoajia on vain kaksi, kannattaa pyytää tarjous myös kahdesta erillisestä henkivakuutuksesta ja verrata sitä pariturvan hintaan.

Korvaako henkivakuutus itsemurhan?

Kyllä, henkivakuutuksesta korvataan myös itsemurha, mikäli se on tehty aikaisintaan vuoden kuluttua vakuutuksen voimaantulosta.

Karenssi lasketaan aina sen yhtiön vastuun alkamisesta, jossa vakuutus on kuolinhetkellä voimassa. Tilanne on harvinainen, mutta se kannattaa huomioida, kun henkivakuutus vaihdetaan yhtiöstä toiseen.

VKL 433/14 – Uuden vakuutuksen itsemurhakarenssi alkoi alusta aiemmasta vakuutuksesta huolimatta

A:n puoliso B teki itsemurhan 2.8.2012. Pariskunnalla oli aiemmin henkivakuutus toisessa vakuutusyhtiössä, mutta he vaihtoivat sen vuonna 2011 sisällöltään vastaavaan henkivakuutukseen toisessa yhtiössä. Uuden vakuutuksen vastuu alkoi 5.10.2011, alle vuosi ennen B:n kuolemaa.

Vakuutusyhtiö epäsi henkivakuutuskorvauksen vetoamalla itsemurhakarenssiin. Ehtojen mukaan korvausta ei makseta, jos kuolema aiheutuu itsemurhasta ennen kuin vuosi on kulunut yhtiön vastuun alkamisesta. Yhtiö laski vuoden kulumaan uuden sopimuksen vastuun alkamisesta eli 5.10.2011, ei aiemman vakuutuksen alkamisajankohdasta.

A katsoi yhtiön laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa. A kertoi kysyneensä toimihenkilö D:ltä useaan kertaan, voisiko uusi vakuutusturva heikentyä aiempaan verrattuna, ja D:n vastanneen, että turva jatkuu samanlaisena, kunhan A:n ja B:n terveydentilassa ei ollut tapahtunut muutosta. D ei ollut maininnut itsemurhakarenssia suullisesti, ja A:n käsitys oli, että aiemman vakuutuksen voimassaoloaika laskettaisiin mukaan karenssiin.

Vakuutuslautakunta totesi, että A oli ennen sopimuksen päättämistä saanut tuoteselosteen, jossa itsemurhakarenssi mainittiin selvästi omana kohtanaan. Lautakunnan mukaan tuoteselosteeseen normaalilla huolellisuudella tutustuva vakuutuksen hakija ei voi perustellusti jäädä siihen käsitykseen, että vuoden karenssiaikaan laskettaisiin mukaan aika, jonka vastaavansisältöinen vakuutus oli ollut voimassa toisessa yhtiössä. Lautakunta katsoi myös, ettei asiassa ilmennyt seikkoja, joiden perusteella yhtiön edustajan olisi pitänyt erikseen ja suullisesti kiinnittää A:n huomiota juuri tähän rajoitukseen, vaan kirjallisen tuoteselosteen antaminen riitti tiedonantovelvollisuuden täyttämiseen tässä tilanteessa.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta.

Vakuutuksen vaihtaminen yhtiöstä toiseen nollaa itsemurhakarenssin. Vaikka turva olisi ollut katkeamatta voimassa vuosikausia yhdessä yhtiössä, uuden yhtiön kanssa solmittu sopimus käynnistää oman, uuden vuoden mittaisen karenssiajan. Vakuutussopimuslain 28 §:n mukainen vuoden sääntö lasketaan aina kyseisen vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta, ei siitä, kuinka pitkään vakuutettu on ollut hengissä henkivakuutuksen piirissä ylipäätään. Tämä on olennainen tieto erityisesti niille, jotka harkitsevat henkivakuutuksen kilpailuttamista tai siirtämistä toiseen yhtiöön. Karenssi ei "siirry mukana", vaikka turvan sisältö pysyisi samana.

Saako yli 70-vuotias henkivakuutuksen?

Kyllä, useampi vakuutusyhtiö tarjoaa henkivakuutusta yli 70-vuotiaalle, mutta eivät kaikki. Yhtiökohtainen tieto on vertailuarkin rivillä Yli 70-vuotiaalle. Fennia, If, LähiTapiola, Mandatum ja Turva myöntävät vakuutuksen yli 70-vuotiaalle; Aktia, If Primus, Nordea ja Pohjola Vakuutus eivät. Aktialla kiinteän korvausmäärän vakuutuksen voi ottaa vielä 70-vuotiaana, mutta ei enää sen jälkeen.

Vaikka vakuutus myönnetään yli 70-vuotiaalle, vakuutus ei ole sen jälkeen voimassa ikuisesti, vaan vakuutusehdoissa mainittuun enimmäisikään saakka (enimmäisikärajoista lisää ylempänä).

Myönnetäänkö henkivakuutus masentuneelle?

Masennus ei ole ehdoton este henkivakuutuksen saamiselle, mutta myöntäminen riippuu ainakin kunkin tapauksen yksityiskohdista.

Olennaisia asioita vakuutuksen myöntämisen arvioinnissa voivat olla muun muassa:

• Tarkka masennusdiagnoosi (lievä, keskivaikea, vaikea tai psykoottinen).
  • Mitä vaikeammasta sairaudesta on kyse, sitä epätodennäköisempää, että vakuutus myönnetään
• Onko masennus aiheuttanut pitkäaikaisia työkyvyttömyysjaksoja?
  • Mikäli kyllä, on epätodennäköisempää, että vakuutus myönnetään.
• Mikäli masennusta on ollut aiemmin, miten pitkään sen päättymisestä on kulunut?
  • Mitä kauemmin sairaudesta on kulunut, sitä todennäköisemmin vakuutus voidaan myöntää. Esimerkiksi yli 5 vuotta aiemmin sairastettu masennus ei ole välttämättä este vakuutuksen myöntämiselle
• Mikäli masennus on ollut seurausta tietystä kriisistä ja se on ollut lyhytaikainen, sairaus ei välttämättä vaikuta lainkaan vakuutuksen myöntämiseen

Henkivakuutuksen myöntäminen tapahtuu aina tapauskohtaisesti, joten vakuutusta kannattaa tarvittaessa kysyä useammalta vakuutusyhtiöltä. Esimerkiksi mielialalääkitys tai lyhytkestoinen masennus kriisin vuoksi ei välttämättä vaikuta lainkaan vakuutuksen saamiseen.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei maksa henkivakuutuskorvausta?

Olemme nähneet, että henkivakuutuksen korvausriidat liittyvät tyypillisesti kolmeen kysymykseen. Onko kuolinsyy rajattu rajoitusehdossa pois, onko vakuutusyhtiölle kerrottu terveysselvityksessä oikeat ja täydelliset tiedot, ja kenellä on oikeus korvaukseen. Kuten yllä olevista Vakuutuslautakunnan ratkaisuista näkyy, yhtiön kanta ei pidä aina paikkaansa. Ratkaisevaa on, mitä ehdoissa ja terveysselvityksessä on tarkalleen sanottu ja mitä vakuutettu tuolloin tosiasiassa tiesi.

Kielteinen päätös ei ole lopullinen. Sen voi viedä ensin yhtiön sisäiseen muutoksenhakuun tai suoraan FINEn Vakuutuslautakuntaan, ja tarvittaessa käräjäoikeuteen. Jos olet edunsaajana saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen henkivakuutuskorvauksesta, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.