Miten venevakuutuksen hinta muodostuu?
Venevakuutuksen hinta muodostuu suurimmaksi osaksi turvatasosta, eli siitä korvaako vakuutus törmäysvahingot vai ei.
Suppeasta venevakuutuksesta ei monesti korvata karilleajoa, pohjakosketusta eikä muutakaan törmäystä, laajemmasta korvataan. Laajempi turva kattaa tyypillisesti karilleajon ja pohjakosketuksen lisäksi vesillä tapahtuneen törmäyksen kiinteään tai uivaan esineeseen, esimerkiksi uppotukkiin. Halvempi hinta ei siis tarkoita samaa turvaa pienemmällä maksulla, vaan kapeampaa turvaa.
Vakuutuksen nimestä ei näe, kumpaan luokkaan turva kuuluu, koska osa yhtiöistä myy laajempaa turvaansa veneturvana tai veneilyturvana. Kahden yhtiön veneturvan hintavertailu voi siksi olla kahden eri tuotteen vertailua.
Loppusummaan vaikuttavat sen jälkeen veneen vakuutusmäärä eli enimmäiskorvaus sekä omavastuu. Omavastuu on se osa hinnasta, johon veneen omistaja pääsee itse vaikuttamaan, koska suurempi omavastuu laskee vuosimaksua. Vuosimaksun päälle lasketaan vielä 25,5 prosentin vakuutusmaksuvero.
Hinnasta ei kuitenkaan näe, paljonko vahingosta lopulta maksetaan. Korvauksesta vähennetään ikävähennys, joka lasketaan vaurioituneen osan iän perusteella, ja veneen moottorissa se voi pudottaa korvauksen selvästi alle uuden osan hinnan. Käytännössä korvausmäärä ratkeaa vasta ikävähennysten jälkeen, ei vakuutuskirjan summasta.
Jos vakuutusyhtiö on maksanut venevahingosta odotettua vähemmän, korvausmäärän voi tarkistuttaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.