Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen – vakuutusyhtiö vaati koko kaskokorvauksen takaisin

Auton kuljettaja huomasi oikealta tulevan auton vasta ollessaan jo risteyksen keskellä. Reagoimaan hän ei enää ehtinyt, ja toinen auto osui hänen kuljettamansa auton oikeaan takapyörään.

Törmäys oli sen verran voimakas, että takapyörä vääntyi eikä autolla voinut enää ajaa. Myös auton takapenkillä istunut matkustaja loukkaantui. Vakuutusyhtiö maksoi autosta kaskovakuutuksen lunastuskorvauksen, ja toisen auton vahingot sekä matkustajan vammat korvattiin auton liikennevakuutuksesta.

Asia vaikutti hoidetulta. Noin viisi kuukautta myöhemmin vakuutusyhtiö kuitenkin teki uuden päätöksen saatuaan asiasta lisätietoja. Kuljettaja tuomittiin myös käräjäoikeudessa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, koska hän oli tuomion mukaan laiminlyönyt sekä pysähtymisvelvollisuuden liikennemerkin kohdalla että velvollisuuden väistää oikealta tulevaa liikennettä.

Uudessa päätöksessään vakuutusyhtiö arvioi kuljettajan menettelyä. Koska kuljettaja oli ajanut autoa omistajan luvalla, yhtiö arvioi hänen toimintaansa samoin kuin jos vakuutuksenottaja olisi itse ajanut. Yhtiön mukaan kuljettaja oli aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella, joten se olisi voinut evätä korvauksen kokonaan.

Siksi vakuutusyhtiö vaati kuljettajalta takaisin koko kaskovakuutuksesta maksetun korvauksen ja lisäksi liikennevakuutuksesta maksetut korvaukset. Lasku oli yhteensä yli 13 000 euroa.

Ei aina. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai evätä sen kokonaan, jos vakuutettu on aiheuttanut vahingon törkeällä huolimattomuudella. Samalla perusteella yhtiö voi myös periä jo maksamansa korvauksen takaisin. Rikostuomion nimike ei kuitenkaan vielä ratkaise, täyttyykö tämä kynnys vakuutusasiassa.

Rikosasiassa arvioidaan, miten kuljettaja vaaransi muiden turvallisuutta liikenteessä. Vakuutusasiassa kysymys on toinen, eli oliko kuljettaja toiminut juuri tämän vahingon syntymisen kannalta niin moitittavasti, että hän menettää oikeutensa korvaukseen kokonaan tai osittain.

Törkeä huolimattomuus on vakuutusoikeudessa lähellä tahallisuutta. Tyypillisesti se tarkoittaa, että ihminen tietoisesti laiminlyö tavanomaiset varotoimet ja saa aikaan tilanteen, jossa vahingon vaara on suuri. Näyttötaakka törkeästä huolimattomuudesta on vakuutusyhtiöllä.

Uudelleenkäsittelypyynnössä huomautimme, ettei vakuutusyhtiö ollut esittänyt vaatimuksensa tueksi muuta kuin käräjäoikeuden tuomion. Yhtiö oli mielestämme päätellyt törkeän huolimattomuuden käytännössä suoraan rikosnimikkeestä. Samaa rajanvetoa jouduimme tekemään myös riidassa, jossa vakuutusyhtiö vaati puolet sähköauton lunastuskorvauksesta takaisin ylinopeuden vuoksi.

Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä pelkkä väistämisvelvollisuuden laiminlyönti risteyksessä ei yleensä vielä ole törkeää huolimattomuutta, vaikka seuraukset olisivat vakavat. Korvauksen alentaminen edellyttää esimerkiksi sitä, että kuljettaja on laiminlyönyt muun liikenteen havainnoinnin vakavasti moitittavalla tavalla tai ajanut risteykseen, vaikka on nähnyt lähestyvän auton.

Jos kuljettaja on lisäksi ohittanut stop-merkin pysähtymättä, arvio voi kuitenkin kääntyä. Nämä kaksi laiminlyöntiä yhdessä Vakuutuslautakunta on katsonut voivan olla törkeää huolimattomuutta.

Pysähtymisestä tulikin riidan ydin. Kuljettajan ja todistajan kertomusten mukaan hän oli hiljentänyt vauhtia ennen risteystä ja tarkkaillut muuta liikennettä. Meidän mielestämme jäi epäselväksi, pysähtyikö auto merkille kokonaan. Huomautimme myös, ettei toisen auton todellista nopeutta ollut selvitetty ja että tapahtumahetkellä oli hämärää.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiö voi periä maksamansa korvauksen takaisin vain siltä osin, kuin se olisi voinut jättää korvauksen alun perin maksamatta. Jos korvausta olisi pitänyt alentaa kolmasosalla, takaisin voi vaatia vain sen kolmasosan.

Uudelleenkäsittelypyynnössämme vaadimme ensisijaisesti, ettei vakuutusyhtiö peri mitään takaisin. Esitimme kuitenkin myös toissijaisen vaatimuksen. Vaikka kuljettajan menettelyä pidettäisiin törkeän huolimattomana, koko korvauksen periminen olisi Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön vastaista.

Korvauksen alentamisessa pitää nimittäin ottaa huomioon huolimattomuuden laatu ja olosuhteet muutoinkin. Vakuutuslautakunta on linjannut, että korvaus evätään kokonaan vain kaikkein törkeimmissä tapauksissa.

Esimerkiksi tapauksessa, jossa kuljettaja oli ajanut päin punaisia ja hänet oli tuomittu törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, lautakunta suositti korvauksen maksamista kolmasosalla alennettuna. Samaan lautakunta päätyi, kun kuljettaja oli ajanut stop-merkin ohi pysähtymättä vartioimattomaan tasoristeykseen junan eteen.

Liikennevakuutuksesta maksettujen korvausten osalta vaadimme, että takaisinperintää kohtuullistetaan vahingonkorvauslain perusteella. Kohtuullistamisessa otetaan huomioon muun muassa vahingon aiheuttajan taloudellinen tilanne, ja takaisinperintä olisi ollut kuljettajan tulot huomioon ottaen kohtuuttoman raskas.

Uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen vakuutusyhtiö luopui vaatimuksesta periä koko kaskokorvaus takaisin. Se alensi kaskokorvausta kolmasosalla ja vaati takaisin vain tämän kolmasosan. Myös liikennevakuutuksen takaisinperintä pieneni noin 40 prosenttia.

Halusimme vielä selvittää, olisiko vakuutusyhtiöllä ollut oikeutta alentaa kaskokorvausta lainkaan, joten veimme asian Vakuutuslautakuntaan. Tässä kohdassa lautakunta oli kuitenkin vakuutusyhtiön kanssa samaa mieltä.

Lautakunnan mukaan käräjäoikeuden tuomio ei sido vakuutusasiaa, mutta tuomioistuimen arvio näytöstä voi ohjata sitä, miten tapahtumia arvioidaan myöhemmin. Asiassa ei ollut esitetty mitään, minkä perusteella käräjäoikeuden näkemystä pysähtymisen laiminlyönnistä pitäisi arvioida toisin. Autojen vauriot viittasivat lisäksi siihen, että törmäys tapahtui melko pian sen jälkeen, kun kuljettaja oli ohittanut stop-merkin.

Vakuutusyhtiö oli vastineessaan vedonnut siihen, että merkki oli helposti havaittavissa, ajovalot erottuvat hämärissä hyvin ja tie oli jäinen. Lautakunta totesi, etteivät olosuhteet olleet sellaiset, ettei kuljettaja olisi pysähtymällä voinut havaita toista autoa. Pysähtyminen stop-merkille oli lautakunnan mukaan väistämisvelvollisuuden tehoste, ja jos kuljettaja olisi pysähtynyt ja katsonut risteykseen, törmäystä ei todennäköisesti olisi sattunut.

Lautakunta piti menettelyä törkeän huolimattomana, koska se oli törmäyksen pääasiallinen syy ja varsin moitittavaa, ja siihen liittyi suuri vahinkoriski. Kolmasosan vähennys oli lautakunnan mukaan perusteltu, ja ratkaisu oli yksimielinen.

Alkuperäinen takaisinperintälasku oli yli 13 000 euroa. Vakuutusyhtiö sai lopulta periä takaisin kolmasosan kaskokorvauksesta, ja liikennevakuutuksen vaatimus pieneni noin 40 prosenttia. Laskusta putosi yhteensä noin 7 500 euroa.

Ilman riitautusta kuljettaja olisi joutunut maksamaan itse koko auton lunastuskorvauksen ja lisäksi liikennevakuutuksesta maksetut korvaukset.

Väistämisvelvollisuuden laiminlyönti risteyksessä ei yleensä vielä yksinään riitä siihen, että vakuutusyhtiö saisi alentaa kaskokorvausta. Jos kuljettaja on lisäksi ohittanut stop-merkin pysähtymättä, korvausta voidaan kuitenkin alentaa, ja jo maksettu korvaus voidaan periä osittain takaisin.

Koko korvauksen perimiseen vakuutusyhtiöllä on oikeus vain harvoin. Näemme valitettavasti usein tilanteita, joissa vakuutusyhtiö saa tiedon lainvoimaisesta tuomiosta ja lähettää kuljettajalle laskun koko korvauksesta miettimättä, onko sillä lain mukaan siihen oikeutta. Tuomion nimike, kuten törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, ei kuitenkaan yksin ratkaise vakuutusasiaa.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä laskun jo maksetusta korvauksesta, laskun peruste kannattaa tarkistaa ennen maksamista. Riidanalaista ei nimittäin ole usein vain se, saako vakuutusyhtiö periä korvausta takaisin, vaan myös se, kuinka paljon.

Vakuutusyhtiöiden päätökset eivät aina ole oikein. Usein ne perustuvat vakuutusehtojen virheelliseen tulkintaan, puutteellisiin selvityksiin tai automaattisiin laskelmiin, jotka eivät ota huomioon todellista tilannetta.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa nimenomaan vakuutusjuridiikkaan erikoistuneen juristin ilmaisella arviolla.

Me osaamme haastaa vakuutusyhtiöiden päätökset ja tarvittaessa hankkia asiantuntijalausunnot tai muut selvitykset, jotta saat korvaukset, joihin olet oikeasti oikeutettu.

→ Mistä kaskovakuutuksissa yleensä riidellään?