Milloin vakuutusyhtiö voi periä syylliseltä takaisin korvaamansa vahingon?

Mikäli yksityishenkilö aiheuttaa vahingon tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, vakuutusyhtiöllä on oikeus hakea maksamansa korvaukset takaisin vahingon aiheuttajalta. Vakuutusyhtiöt käyttävät tätä takautumisoikeuttaan yleisimmin liikennevahingoissa, mutta sillä on sama takautumisoikeus myös muissa vakuutuksissa.

Käyn artikkelissa tarkemmin läpi, missä tilanteissa vakuutusyhtiö voi periä maksamansa korvaukset takaisin ja ehkä tärkeämmin, milloin se ei ole mahdollista.

Mistä vakuutusyhtiön takaisinsaantivaatimuksessa on kyse?

Lähtökohtaisesti jokainen, joka aiheuttaa tahallaan tai tuottamuksellaan vahingon jollekin toiselle, on velvollinen korvaamaan sen. Sillä ei ole merkitystä, onko vahinko aiheutettu omaisuudelle vai henkilölle, vaan vastuu syntyy sekä esine- että henkilövahingoissa.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos toimii huolimattomasti tai laiminlyö jonkin asian tekemisen ja sen seurauksena aiheutuu vahinko, vahingon korvaamista voidaan vaatia suoraan kyseiseltä henkilöltä tai yhtiöltä.

Korvauksien hakeminen suoraan vahingon aiheuttajalta ei kuitenkaan ole aina järkevää, mikäli vahinko voidaan korvata jostain vahingoittuneen omasta vakuutuksesta.

Jos vahinko korvataan muusta kuin syyllisen omasta vakuutuksesta, herää tietysti kysymys, missä tilanteissa vahingon maksanut vakuutusyhtiö voi lähteä jälkikäteen perimään vahingon aiheuttaneelta maksamiaan korvauksia takaisin?

Lyhyt vastaus on silloin, kun vahinko on aiheutettu tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, mutta tarkka vastaus edellyttää vähän laajempaa pohtimista.

Tämä johtuu siitä, että eri vahingoissa ja eri vakuutuslajeissa on eri sääntöjä tilanteista, jolloin vakuutusyhtiöllä on oikeus käyttää takautumisoikeuttaan eli niin sanottua regressiä vahingon aiheuttajaa kohtaan.

Miksi korvauksia ei haeta aina suoraan vahingon aiheuttajalta?

Koska vahingon aiheuttaja on lähtökohtaisesti vastuussa aiheuttamastaan vahingosta, eikö olisi järkevää, että korvaukset haetaan suoraan syylliseltä?

Mikäli korvaukset voi saada aiheuttajalta nopeasti ja täysimääräisesti, niin se on ehdottomasti järkevä etenemistapa.

Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi siksi, että:

• Syyllisyys voi olla epäselvä tai tulkinnanvarainen
  • Esimerkiksi liikennevahingoissa väistämisvelvollisuuteen ja parkkipaikan kolarien korvausvastuu ovat jatkuvia kysymyksiä.
• Vahingon aiheuttajalla ei ole vakuutusta, josta vahinko voitaisiin korvata
  • Korvauksien maksaminen vakuutusyhtiön tililtä on aina helpompaa, kuin omalta tililtä.
• Vahingon aiheuttanut ei halua korvata vahinkoa oma-aloitteisesti, jolloin korvauksien saamiseksi hänet voi joutua haastamaan oikeuteen
  • Käräjöinnissä on aina merkittävä kuluriski ja päätöksen saamisessa kestää todennäköisesti vuosia.
• Syyllisellä ei ole välttämättä varaa korvata vahinkoa kokonaan tai edes miltään osin
• Vaikka vahingon aiheuttajalla olisikin vakuutus käytettävissään:
  • Korvauspäätös saatetaan tehdä virheellisin tiedoin eikä selvästi syyllinen osapuoli vahinkoon olekaan vakuutusyhtiön mielestä vastuussa. Tällöin esimerkiksi oman auton vahinko voi olla järkevämpi korjauttaa sen kaskovakuutuksesta, jotta auton saa takaisin käyttöön mahdollisimman pian.
  • Vapaaehtoissa vastuuvakuutuksissa (esimerkiksi koti- tai yritysvakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus) vakuutusyhtiössä vahinkokäsittelyssä voi kestää hyvin pitkään. Mitä haastavammasta tilanteesta on kysymys, sitä kauemmin vakuutusyhtiöllä kestää selvittää, onko vahingon aiheuttajan vastuussa vahingosta vai ei.
  • Mikäli vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiö suostuu lopulta korvaamaan vahingon, heidän arvionsa vahingon määrästä voi olla auttamatta liian pieni. Tämä on yleinen teema erityisesti autojen lunastustilanteissa, ja jos ajoneuvon kaskovakuutus sisältää lunastusturvan, siitä saa todennäköisesti enemmän korvauksia muutenkin.

Mikäli korvaukset aiheutuneeseen vahinkoon saadaan omasta vakuutusyhtiöstä nopeasti, ei ole yllättävää, että kyseinen etenemistapa valitaan monesti ihan käytännön syistäkin.

Vahingon syntyminen voi aiheuttaa myös stressiä sekä itse tilanteen kuin myös vahingon selvittämiseen liittyen, josta pääsee nopeammin eroon käyttämällä omaa vakuutustaan.

Toisaalta oman vakuutuksen käyttäminen voi johtaa bonusmenetyksiin, jolloin kynnys oman vakuutuksen käyttämiseen voi olla korkeampi. Laajimmissa kaskovakuutuksissa ensimmäinen törmäysvahinko ei kuitenkaan vielä johda bonuksien menetyksiin, jolloin sitäkään ei tarvitse miettiä etenemistavan valinnassa.

Mikä on paras autovakuutus?

Miten vahinko on täytynyt aiheuttaa, jotta vakuutusyhtiö voi periä korvaukset syylliseltä takaisin?

Vahingon voi aiheuttaa monella tapaa ja juuri vahingon aiheuttaneen huolimattomuuden aste vaikuttaa siihen, milloin vakuutusyhtiöllä on oikeus takaisinperintään.

Huolimattomuuden astetta arvioidaan seuraavan asteikon mukaisesti:

• lievä tuottamus
• tavallinen tuottamus
• törkeä tuottamus
• tahallisuus

Koska kyseiset termit eivät itsessään kerro juuri mitään, avataan näitä autovahinkoja koskevilla esimerkeillä.

Esimerkki – lievä tai tavallinen tuottamus

Olet pysäköimässä autoasi ja peruutat liian pitkälle, jolloin kolhaiset takana ollutta autoa. Seurasit koko ajan peruutuspeilistä ja auton nopeus oli matala, mutta osuma tapahtui silti.

Kyseessä on lievästä tai tavallisesta huolimattomuudesta. Liikennevakuutuslain mukaan olet vastuussa toiselle autolle aiheutuneesta kolhusta. Vahinko korvattaisiin sinun autosi liikennevakuutuksesta.

Esimerkki – tavallinen tuottamus

Sinulla on kiire töihin ja ehtiäksesi vielä edessä näkyvillä vihreillä valoilla, painat kaasujalan pohjaan ja auton vauhti kiihtyy 30 km/h yli nopeusrajoituksen.

Menetät ajoneuvosi hallinnan yllättäen, kun ajoradalla ollut vesilätäkkö oli syvempi, kuin miltä se ennalta näytti. Autosi törmää ajoradan vieressä pysäköitynä olleeseen autoon.

Kyse ei ole ylinopeudesta huolimatta törkeästä huolimattomuudesta, sillä vahinkoon vaikutti lätäkön yllättävä syvyys, eikä pelkästään liian suuri vauhti.
Kyseessä olisi tavallisesta tuottamuksesta ja liikennevakuutuslain mukaan olet vastuussa aiheutuneesta vahingosta. Vahinko korvattaisiin sinun autosi liikennevakuutuksesta.

Esimerkki – törkeä tuottamus

Lähdet perjantai-illan päätteeksi illanistujaisista autolla kotia kohti, vaikka tiedät juoneesi liian paljon alkoholia.

Matkalla harkinta pettää ja törmäät kaarteessa vastaan tulevaan autoon. Poliisin puhalluttaessa tarkkuusalkometrin lukema näyttää 0,76 mg/l. Normaalin rattijuopumuksen alaraja on 0,22 mg/l ja törkeän rattijuopumuksen 0,53 mg/l.

Vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella ja liikennevakuutuslain mukaan vastaat aiheutuneesta vahingosta. Vastaan tulevan auton vauriot korvataan liikennevakuutuksestasi, mutta sinulle itselle aiheutunutta henkilövahinkoa ei välttämättä korvattaisi lainkaan (liikennevakuutuslain 3 luvun 48 § ”Alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vaikutus korvaukseen”).

Esimerkki – tahallisuus

Liikennevaloissa viereiselle kaistalle tulee toinen ajoneuvo ja päätätte ottaa kiihdytyskisan valojen jälkeen olevalla pitkällä suoralla.

Valot vaihtuvat vihreiksi ja autosi nopeus kiihtyy yli 180 km/h, jolloin kuitenkin menetät ajoneuvosi hallinnan. Auto pyörähtää useita kertoja ympäri ennen kuin se osuu tien varrella olevaan sähkökeskukseen.

Tiellä on ollut 60 km/h nopeusrajoitus ja ylinopeus huomioiden vahinkoriski on ollut etukäteen ilmeinen. Vahinko katsotaan tahallaan aiheutetuksi, eikä sinulle aiheutunutta henkilövahinkoa korvata liikennevakuutuksesta. Sähkökeskuksen vahingot korvataan liikennevakuutuksestasi.

Koska kaikissa tapauksissa syntyi vastuu toiselle aiheutetuista vahingoista, tarkoittaako se sitä, että ajaa miten tahansa, vastuu syntyy aina?

Ei suinkaan. Otetaan esimerkki tilanteesta, jossa vastuuta ei synny.

Esimerkki – ei tuottamusta

Olet peruuttamassa parkkipaikasta pois ja olet jo osittain sen ulkopuolella, kun huomaat, että takaviistosta toinen auto alkaa peruuttamaan.

Pysäytät peruutuksen päästääksesi toisen ajoneuvon lähtemään ensin pois, mutta hän ei huomaakaan ajoneuvoasi ja törmää autosi puskuriin ennen kuin ehdit painaa äänitorvesta.

Et ole vastuussa vahingosta, koska ajoneuvosi oli pysähtyneenä törmäyshetkellä ja peruuttaja törmäsi sinuun.

Esimerkeistä on nähtävissä, että korvausvastuun arvioinnissa on olennaista se, mistä syystä vahinko on päässyt aiheutumaan.

Vaikka vahingon aiheuttamisen moitittavuudella ei ole välttämättä vaikutusta korvausvastuuseen (tavallinen tai lievä tuottamus), sillä voi kuitenkin olla vaikutusta sinulle maksettaviin korvauksiin (törkeä tuottamus tai tahallisuus).

Lisäksi tuottamuksen aste vaikuttaa siihen, missä tilanteissa vakuutusyhtiöllä on oikeus vaatia sinulta takaisin maksamiaan korvauksia. Ei ole siten merkityksetöntä, yrittikö vahinkoa edes välttää, vaan korvausvastuu voi nousta merkittävästi, mikäli vakuutusyhtiöllä on oikeus lähteä vahingon jälkeen vaatimaan sinulta korvauksia.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa? Lunasta juristin ilmainen arvio.

Onko vakuutusyhtiöllä takautumisoikeus liikennevahingoissa?

Liikennevakuutuslaissa on nimenomaiset säännöt tilanteista, joissa vakuutusyhtiöllä on oikeus hakea maksamansa korvaukset takaisin vahinkoon syylliseltä.

Säännöt ovat erilaiset siitä riippuen, onko vahinko aiheutettu yksityishenkilönä tai työntekijänä, vai ei.

Yksityishenkilöiden ja työntekijöiden kohdalla vakuutusyhtiö voi vaatia maksamiaan korvauksia takaisin suoraan sinulta vain, jos vahinko on aiheutettu:

• törkeästä huolimattomuudesta (ks. alkoholiesimerkki yllä)
• tahallisuudesta (ks. kiihdytyskisaesimerkki yllä), tai
• vahinko on aiheutettu alkoholin (vähintään 0,22 mg/l) tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena

Vakuutusyhtiöllä ei ole yksityishenkilöä tai työntekijää kohtaan takautumisoikeutta missään muissa tilanteissa (liikennevakuutuslain 5 luku 73 § ”vakuutusyhtiön takautumisoikeus”).

Jos siis epähuomiossa kolaroit omalla tai työnantajan autolla parkkipaikalla ja vahingoittuneen ajoneuvon omistaja päättää hakea korvaukset kaskovakuutuksestaan, kaskovakuutusyhtiö ei voi menestyksekkäästi väittää, että olit toiminut kolaroinnissa törkeän huolimattomasti tai tahallisesti. Se ei siten pysty vaatimaan suoraan sinulta korvauksia siltä osin, kuin se korvasi vahinkoa kaskovakuutuksen perusteella.

Tämän takia mahdollisen huolellinen toiminta onkin aina suotavaa, koska vaikka vahinko pääsisi kaikesta huolimatta syntymään, huolellisemmin toimimalla voit varmistua siitä, että et joudu maksamaan korvauksia myös vahingon kärsineen vakuutusyhtiölle.

Onko vakuutusyhtiöllä takautumisoikeutta muissakin vahingoissa?

Kyllä, vakuutussopimuslain nojalla vakuutusyhtiöllä on oikeus hakea takaisin maksamiaan korvauksia myös erilaisista henkilö- ja omaisuusvakuutuksissa (vakuutussopimuslain 75 § ”vakuutuksenantajan takautumisoikeus”).

Tästä on olennaista huomata, että vakuutusyhtiön takautumisoikeus vapaaehtoisissa vakuutuksissa vaihtelee sen perusteella, onko kyse henkilö- vai muusta vakuutuksesta, sekä onko vahingoin aiheuttanut yksityishenkilö tai työntekijä.

A) Vakuutusyhtiön takautumisoikeus omaisuusvahingoissa

Omaisuusvakuutuksissa, kuten esimerkiksi kotivakuutuksessa, vakuutusyhtiöllä on oikeus periä maksamansa korvaus takaisin vahingon aiheuttaneelta yksityishenkilöltä tai työntekijältä vain, jos vahinko on aiheutettu:

• törkeästä huolimattomuudesta (esimerkiksi sytytetty tulipalo liian lähellä rakennusta), tai
• tahallisuudesta (esimerkiksi tehty tahallaan ilkivaltaa omaisuudelle), tai
• jos olet lain mukaan vastuussa vahingosta tuottamuksen asteesta huolimatta (tällainen vastuu yksityishenkilöiden kohdalla hyvin poikkeuksellista eikä siten todennäköistä)

Samalla tavalla kuin liikennevahingon esimerkeissä, poikkeuksellisen huolimaton toiminta (törkeä huolimattomuus) tai tahallisuus ovat ainoat syyt, joiden perusteella omaisuuden vahingon korvannut vakuutusyhtiö voi vaatia maksamiaan korvauksia takaisin.

Jos siis esimerkiksi ystäväsi luona käydessäsi aiheutat vahingossa tulipalon, voit huonoimmassa tapauksessa joutua korvaamaan kotivakuutusyhtiölle heidän maksamansa korvaukset.

Vakuutusyhtiön esittämissä takaisinsaantivaatimuksissa kannattaa kuitenkin olla tarkkana ja pyytää juristin ilmaista arviota, mikäli vakuutuksesi ei suostu korvaamaan vahinkoa.

Jos vahingon on aiheuttanut yritys, tilanne on erilainen. Vakuutusyhtiöllä on oikeus hakea korvauksia vahingon aiheuttaneelta yritykseltä aina, mikäli vakuutusehdoissa heille on tällainen oikeus annettu. Vaikka et työntekijänä joutuisikaan korvaamaan vahinkoa vakuutusyhtiölle, työnantajasi voi kuitenkin joutua sen maksamaan.

Tämä johtuu siitä, että vahingonkorvauslain mukaan työnantaja on lähtökohtaisesti vastuussa työntekijänsä aiheuttamasta vahingosta (vahingonkorvauslain 3 luvun 1 § ”työnantajana ja julkisyhteisön korvausvastuu”).

Lisäksi tietyillä toimialoilla korvausvastuu perustuu niin sanottuun ankaraan vastuuseen, jossa tuottamuksen asteella ei ole väliä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi räjäytys- ja louhintatyöt sekä raideliikennöinti.

Vakuutuslautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia vapaaehtoisten vakuutuksien korvauspäätöksiin, on ottanut takautumisoikeuteen kantaa esimerkiksi alla olevassa tapauksessa.

Kyseisessä vahingossa oli riitaa siitä, oliko korvauksia maksaneella vakuutusyhtiöllä takaisinsaantioikeus palon aiheuttaneeseen yksityishenkilöön (törkeä vai tavallinen tuottamus).

FINE-030430 – vakuutusyhtiöllä ei ollut takautumisoikeutta saunan tulipalossa

B oli aiheuttanut palovahingon taloyhtiössä jättämällä petauspatjan sekä päiväpeiton saunaan samalla, kun kiuas oli päällä. Syntyneestä tulipalosta oli aiheutunut mittavat vahingot taloyhtiöön.

Taloyhtiön kiinteistövakuutusyhtiö X oli maksanut vahingosta taloyhtiölle yhteensä yli 130 000 euroa. Vakuutusyhtiö X vaati tämän jälkeen B:tä maksamaan yhtiölle takaisin vahingon johdosta suoritetut korvaukset, koska vahinko oli seurausta B:n törkeän huolimattomasta toiminnasta tämän jättäessä palavaa materiaalia saunaan sen ollessa päällä.

B saattoi vakuutusyhtiö X:n korvausvaatimuksen omaan kotivakuutukseen sisältyneen vastuuvakuutusyhtiö Z:n tutkittavaksi. B:n vakuutusyhtiö Z päätyi katsomaan, ettei X:llä ollut takautumisoikeutta, koska vahinkoa ei ollut aiheutettu törkeällä huolimattomuudella.

Lautakunta piti B:n selitystä uskottavana, että hänen tarkoituksenaan ei ollut ollut jättää petauspatjaa ja päiväpeittoa saunaan kuivumaan laittaessaan saunan päälle, vaan hän oli lapsen itkiessä lähtenyt kiireessä katsomaan lastaan tarkoituksenaan tulla takaisin.

Vakuutuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, että tulipalo oli tapahtunut B:n kotona, jossa oli B:n lisäksi ollut hänen 5 kuukautinen vauvansa. Havaittuaan savun B oli poistunut välittömästi asunnosta lapsensa kanssa, minkä voitiin katsoa osoittaneen, ettei B:n suhtautuminen mahdollisen tulipalon seurauksiin ollut välinpitämätöntä tai häikäilemätöntä, vaan hän on palon havaitessaan pyrkinyt saamaan sekä itsensä että lapsensa turvaan.

Lautakunta totesi, että törkeä huolimattomuuden tulee olla lähellä tahallisuutta. Arvioitaessa B:n toimintaa kokonaisuutena, sitä ei voitu pitää niin moitittavana, että se olisi lähellä tahallisuutta.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei B ole toiminut asiassa törkeän huolimattomasti jättäessään petauspatjan ja päiväpeitteen saunaan, laittaessa saunan päälle ja aiheuttaessaan palovahingon.

Kiinteistövakuutusyhtiö X:llä ei siten ollut oikeutta hakea B:ltä korvauksia takaisin siltä osin, kuin se oli korvannut palovahinkoa taloyhtiölle.

Koska B ei ollut menetellyt törkeän huolimattomasti palovahingon aiheuttamisessa, kiinteistövakuutusyhtiö Z:lla ei ollut oikeutta vaatia häntä korvaamaan vahinkoa, jonka vakuutusyhtiö maksoi taloyhtiölle.

B) Vakuutusyhtiön takautumisoikeus henkilövahingoissa

Henkilövakuutuksissa, kuten esimerkiksi tapaturma-, sairaus, tai henkivakuutuksissa, vakuutusyhtiöllä takautumisoikeus, mutta se on rajatumpi kuin omaisuusvakuutuksissa.

Henkilövakuutuksissa pätee yksityishenkilöiden ja työntekijöiden kohdalla samat edellytykset kuin omaisuusvakuutuksissa, eli vakuutusyhtiöllä on oikeus periä maksamansa korvaus takaisin vahingon aiheuttaneelta yksityishenkilöltä tai työntekijältä vain, jos vahinko on aiheutettu:

• törkeästä huolimattomuudesta (esimerkiksi sytytetty tulipalo liian lähellä rakennusta), tai
• tahallisuudesta (esimerkiksi tehty tahallaan ilkivaltaa omaisuudelle), tai
• jos olet lain mukaan vastuussa vahingosta tuottamuksen asteesta huolimatta (tällainen vastuu yksityishenkilöiden kohdalla hyvin poikkeuksellista eikä siten todennäköistä)

Toisin kuin omaisuusvakuutuksissa, henkilövakuutuksissa vakuutusyhtiöllä ei kuitenkaan ole oikeutta periä kaikkia maksamiaan korvauksia takaisin. Tämä voisi ymmärrettävistä syistä johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa henkivakuutusyhtiölle pitäisi maksaa takaisin 100 000 euron korvaus, jonka he maksoivat kuolleen omaisille.

Mikä on paras henkivakuutus? Henkivakuutukset vertailussa.

Vakuutusyhtiö saakin periä maksamansa korvaukset takaisin vain seuraavilta osin:

• sairauden tai tapaturman aiheuttamat kustannukset (esim. hoitokulut), sekä
• niihin liittyvät varallisuuden menetykset (kuten esim. korvaukset, jotka on maksettu työkyvyttömyysvakuutuksesta)

Jos vahingosta on vastuussa esimerkiksi yritys, eikä yksityishenkilö, vakuutusyhtiöllä on oikeus periä kaikki maksamansa korvaukset vahingon aiheuttajalta, mikäli vakuutusehdoissa niin mainitaan.

Jälleen, mikäli et työntekijänä olisikaan vastuussa vahingosta itse, vakuutusyhtiöllä voi olla takautumisoikeus työnantajaasi kohtaan.

Miten asia etenee, jos vakuutusyhtiö vaatii korvauksia?

Vakuutusyhtiö lähestyy takaisinsaantivaatimuksella kirjeitse, joissa se käy läpi vahinkotapahtuman tilanteen, sen vahingosta maksamat korvaukset sekä perustelut, joiden vuoksi se katsoo sinun olevan vastuussa vahingosta. Vaatimuksessa tulee olla mukana lakipykälät tai sopimusehdot, joiden perusteella vakuutusyhtiö katsoo, että se voi vaatia takaisinsaantia.

Mikäli korvausvaatimus koskee liikennevahinkoa, vaatimus lähetetään suoraan autosi liikennevakuutusyhtiölle. Jos vaatimus koskee esimerkiksi muuta henkilö- tai omaisuusvahinkoa, vaatimus lähetetään suoraan sinulle tai yhtiölle, jonka katsotaan olevan vastuussa vahingosta.

Muissa kuin liikenne- tai lakisääteisissä vakuutuksissa korvausvaatimus kannattaa välittää eteenpäin yksityishenkilöiden kohdalla kotivakuutuksen vastuuvakuutukseen sekä yrityksien kohdalla yrityksen toiminnan vastuuvakuutukseen.

Parhaimmassa tapauksessa vastuuvakuutuksesta korvataan vahinko, jolloin vakuutusyhtiö arvio korvausmäärän puolestasi ja suorittaa korvauksen. Itse maksettavaa osuutta jää silloin vastuuvakuutuksen omavastuu sekä vakuutuksesta korvaamatta jäänyt osuus (monesti vakuutuksesta tosin korvataan koko vahinko omavastuuta lukuun ottamatta).

Miten pitkän ajan kuluessa takaisinsaantivaatimus voidaan esittää?

Joskus vahinkotapahtuma on niin selkeä ja yksiselitteinen, että vakuutusyhtiö voi esittää takaisinsaantivaatimuksen esimerkiksi viikkojen kuluessa korvauksien maksamisesta. Toisaalta vakuutusyhtiön regressiosastot voivat olla kiireisiä, eikä vaatimusta lähetetä kuin vasta kuukausien tai jopa vuoden kuluttua vahingosta.

Mitä monimutkaisempi vahinko on tapahtunut, sitä pidempään vakuutusyhtiöllä kestää ensin oikean korvausmäärän selvittämisessä. Jos kyse on suuresta vahingosta, vakutuusyhtiö voi joutua odottamaan lisäksi esimerkiksi OTKESin tutkintaraportin valmistumista tai viranomaisselvityksiä.

Vahinko on voinut tapahtua esimerkiksi keväällä, mutta korvaukset saadaan maksettua vasta seuraavana vuonna. Joskus vakuutusyhtiö voi tehdä ensin väärän päätöksen olla korvaamatta vahinkoa, mutta päätös kääntyykin uudelleenkäsittelypyynnön myötä.

Ei ole siten mitenkään epätavallista, että takaisinsaantivaatimus voi tulla vielä vuosia itse vahinkotapahtuman jälkeenkin.

Korvausvaatimuksen esittämiseen on kuitenkin olemassa laissa mainittuja määräaikoja, joiden umpeuduttua vakuutusyhtiö ei voi enää esittää takaisinvaatimusta. Määräajat ovat erilaisia siitä riippuen, mihin lakiin korvausvaatimus perustuu.

Vakuutusyhtiön regressioikeus vanhenee monissa tapauksissa 3 vuodessa siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut tiedon vastuussa olevasta tahosta. Määräaikaa ei siis lasketa itse vahinkotapahtumasta, vaan siitä, kun vakuutusyhtiö sai tietää, kuka on vastuussa vahingosta.