Mitä oikeusturvavakuutus korvaa ja ei korvaa?

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan asianajajan taikka juristin palkkaamista monenlaisiin riita-, rikos- ja hakemusasioihin. Vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata tyypillisesti esimerkiksi omaan liiketoimintaan tai tiettyihin perhesuhteisiin taikka kaikkiin rikosasioihin liittyviä kuluja.

Oikeusturvavakuutus kuuluu monesti oletuksena mukaan moniin koti-, matka-, ja kaskovakuutuksiin kuin myös usein yritysvakuutuksiin. Vakuutusta ei siis usein tarvitse ostaa erikseen, vaan se tulee niin sanotusti kaupan päälle muiden vakuutuksien kanssa.

Käyn tässä artikkelissa läpi yleisimmät tilanteet, joissa oikeusturvavakuutuksesta korvataan juristisi kuluja kuin myös tilanteita, jolloin korvauksia ei makseta. Keskityn riita-asioiden juristin kulujen kattamiseen, sillä niistä haetaan eniten korvauksia oikeusturvavakuutuksesta.

Jos olet saanut kielteisen päätöksen oikeusturvavakuutuksesta, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Päivitys: sivua päivitetty viimeksi 30.8.2026.

Mitä kuluja oikeusturvavakuutuksesta korvataan?

Oikeusturvavakuutus korvaa kohtuulliset ja välttämättömät asianajo- ja oikeudenkäyntikulut sekä todistelun, jotka aiheutuvat riita-, rikos, tai hakemusasiassasi.

On tärkeää huomata, että vakuutus korvaa vain sinulle prosessista aiheutuvia kuluja – ei esimerkiksi riitelyn kohdetta.

Toisin sanoen, jos tarvitset lakimiesapua esimerkiksi maksamattomaan laskuun liittyvään oikeudenkäyntiin, oikeusturvavakuutus ei korvaa laskua, vaikka sinut tuomittaisiin käräjillä maksamaan se.

Oikeusturvavakuutus korvaa kuitenkin asianajajasi palkkiota siitä, että hän avusti sinua oikeudenkäynnissä.

Riippuen siitä, millaista asiaa riita koskee, itse riidan kohde voi kuitenkin olla korvattavissa muista vakuutuksistasi.

Jos sinut on esimerkiksi haastettu oikeuteen aiheuttamastasi vahingosta ja sinut veloitetaan käräjäoikeudessa maksamaan siitä korvaukset, voit tietyissä tilanteissa saada kyseiset korvaukset vastuu- tai esimerkiksi liikennevakuutuksestasi. Kyseinen vakuutus voi myös joissain tapauksissa kattaa juristisi palkkion, jolloin oikeusturvavakuutusta ei tarvitse käyttää (ja monesti sitä ei edes voi käyttää, ennen kuin toisesta vakuutuksesta on annettu kielteinen korvauspäätös).

Oikeusturvavakuutus ei ota mitään kantaa siihen, miten riita-, rikos- tai hakemusasia tulisi ratkaista tai kumpi prosessin osapuolista on oikeassa. Vakuutuksen tarkoitus on ainoastaan korvata asiasta sinulle aiheutuvia asiamies- ja oikeudenkäyntikuluja.

Tarkkasilmäinen huomasikin jo, että lähtökohtaisesti oikeusturvavakuutus ei siis korvaa vastapuolen kuluja lainkaan, vaikka sinut tuomittaisiinkin oikeudessa maksamaan ne.

Osa oikeusturvavakuutuksista voi kuitenkin kattaa myös vastapuolen kuluja silloin. Tämä turva tosin löytyy tyypillisesti vain yrityksien vakuutuksista. Koti- tai kaskovakuutuksessa tällainen lisäturva on hyvin harvinainen (mutta ainahan sitä voi silti kysyä vakuutusyhtiöltä).

Miten paljon oikeusturvavakuutuksesta korvataan?

A) Oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä on yläraja korvauksille

Oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärä (vakuutusmäärä) on kerrottu vakuutuskirjallasi.

Yleisiä vakuutusmääriä ovat esimerkiksi:

Vakuutusmäärää voi usein neuvotella ylöspäin niin halutessaan. Yllä mainituista kuitenkin harvemmin poiketaan alaspäin, sillä 8 500 euron vakuutusmäärä tulee helposti kulutettua loppuun jo käräjäoikeusvaiheessa. Sitä pienemmällä vakuutusmäärällä laskuja voi joutua silloin maksamaan itse jo ennen kuin asiaan saatu edes päätöstä.

Mutta kuten tiedetään, vaikka vakuutusmäärä olisi mitä tahansa, harvasta vakuutuksesta maksetaan koskaan 100 % kuluista.

Ja niin on myös oikeusturvavakuutuksessa.

B) Oikeusturvavakuutuksen korvauksesta vähennetään omavastuu

Vakuutusyhtiö korvaa vain omavastuun ylittäviltä osin sinulle aiheutuneita juristin- ja muita oikeudenkäyntikuluja.

Tyypillisiä omavastuita ovat:

Myös omavastuun suuruuteen voi vaikuttaa sopimalla asiasta vakuutusyhtiön kanssa. Tuota pienempiä omavastuita ei lähtökohtaisesti myönnetä tosin lainkaan, vaan mahdollisuus on vain suuremman omavastuun ottamiseen.

Tällöin riidasta sinulle itselle maksettavaksi jäävä osuus nousee, mutta toisaalta vakuutuksen vuosimaksu pienenee.

Yrityksellä oikeusturvavakuutuksen omavastuu onkin usein esimerkiksi vähintään 1 000 tai 2 000 euroa juuri vakuutusmaksun pienentämiseksi.

Otetaanpa käytännön esimerkki oikeusturvavakuutuksesta maksettavista korvauksista.

C) Jos oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärä loppuu kesken

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan enintään vakuutuskirjalle merkitty summa.

Kyseisessä summassa ei kuitenkaan oteta huomioon itse maksettavaksi jäävää omavastuuosuutta, vaan kyse on pelkästään vakuutusyhtiön maksamasta osuudesta.

Tämä menee yllättävän usein vakuutusyhtiöissä väärin.

Korvauksia maksettaessa enimmäiskorvausmäärä saatetaan laskea siten, että juristin laskun ylittäessä vakuutusmäärän, vakuutusmäärästä vähennetään omavastuu ja todetaan, että korvaus on maksettu täysimääräisesti.

Tämä on kuitenkin väärä tapa asian laskemiseen ja päätös kannattaakin silloin riitauttaa.

Mistä hetkestä alkaen juristin tai asianajajan kuluja korvataan oikeusturvavakuutuksesta?

Oikeusturvavakuutuksesta voidaan korvata juristinkuluja, jotka ovat syntyneet sen jälkeen, kun vakuutusehtojen mukainen vahinkotapahtuma on sattunut.

Vahinkotapahtuman syntymisajankohta lasketaan eri tavalla sen perusteella, onko kyse riita- tai hakemusasiasta vai rikosasiasta. Keskityn tässä asian läpikäymiseen kuitenkin vain riita-asioiden näkökulmasta.

Riita-asioissa juristin kuluja voidaan korvata sen jälkeen, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Tämä on aikamoista kapulakieltä, mutta tarkoittaa siis yksinkertaistettuna sitä, että esitetty vaatimus on ollut riittävän yksilöity, eikä liian ylimalkainen taikka tulkinnanvarainen ja se on sitten kiistetty.

Esimerkiksi jos joku sanoisi ”sinulle voi tulla lasku maksettavaksi”, ei ole itsessään määrältään taikka perusteeltaan yksilöity vaatimus. Vaikka vastaisit, ettet tiedä mihin asiassa edes viitataan, vakuutusehtojen mukaista riitaa ei ole todennäköisesti päässyt silloin vielä syntymään, eikä vakuutuksesta myöskään korvattaisi juristin kuluja sen jälkeen.

Toisaalta jos sinulle sanotaan ”vaadin sinua korvaamaan mökilleni aiheuttamasi vahingon, yhteensä 2 145 euroa”, vaatimus on silloin yksilöity sekä perusteeltaan että määrältään. Jos kiistät tällaiseen vastuusi joko kokonaan taikka vahingon määrän osalta, riita on silloin syntynyt ja oikeusturvavakuutuksesta voitaisiin korvata juristisi kuluja asiassa auttamisessa.

Esimerkiksi jos kyse on siitä, että sinulta tai yritykseltäsi vaaditaan korvauksia vahingosta, riita syntyy silloin, kun olet kiistänyt, ettet ole siitä mielestäsi vastuussa tai vaadittu korvausmäärä on liian suuri.

Riidan syntymishetken arvioinnissa on aina kyse tapauskohtaisesta arvioinnista.

Melkein identtiseltä kuulostava tilanne voi siis johtaa erilaiseen lopputulokseen ihan vain sen perusteella, missä kontekstissa vaatimus ja/tai siihen tehty kiistäminen on esitetty.

Entäs sitten jos minä esitän vaateen. Korvaako vakuutus juristin apua silloinkin?

Kyllä. Oikeusturvavakuutus kattaa myös juristin kuluja tilanteissa, joissa sinä vaadit korvauksia joltain toiselta ja toinen osapuoli kieltäytyy maksamasta sitä kokonaan taikka joltain osin.

Joskus voi kuitenkin käydä niin, ettei vastapuoli vastaa vaatimukseen mitään.

Olet ehkä lähettänyt vaatimuksen erikseen kirjallisestikin, tekstiviestinä tai jopa kirjekyyhkyllä, mutta et saa mitään vastausta.

Et edes kuittausta, että viesti on mennyt perille.

Miten tällaisessa tilanteessa sitten oikein käy?

Vastapuolen passiivisuutta ei valitettavasti pääsääntöisesti katsota vakuutusehtojen tarkoittamaksi kiistämiseksi.

Koska kiistämistä ei ole tehty, vakuutusehtojen mukaista riitaakaan ei ole silloin päässyt syntymään. Tällöin vakuutusyhtiön ei välttämättä tarvitse korvata juristisi kuluja, vaikka saatat tarvita juristia toisen haastamiseksi oikeuteen.

Vakuutusyhtiö ei tällaisessa tilanteessa voi antaa myönteistä päätöstä oikeusturvasta ennen kuin sille on toimitettu näyttö riidasta eli edellä mainittu vaatimus sekä siihen tehty kiistäminen.

Passiivisuuden osalta on kuitenkin olemassa myös tiettyjä poikkeustilanteita, jolloin vakuutusyhtiön tulee korvata juristin kulut. Jos olet saanut kielteisen päätöksen oikeusturvavakuutuksesta, asiaan kannattaakin aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio.

Riitautuneen asian on myös oltava sellainen, että se voitaisiin välittömästi viedä käräjäoikeuden käsiteltäväksi Suomessa. Sillä ei ole korvauksien kannalta merkitystä, viedäänkö asia lopulta käräjille, vai päädytäänkö asiassa sovintoon sitä ennen. Olennaista on vain se, että käräjöinti on yksi mahdollinen reitti asian ratkaisemiseksi.

Otetaan käytännön elämästä esimerkkitapaus siitä, mistä lähtien juristin kuluja voidaan korvata.

Mitä oikeusturvavakuutus ei korvaa?

Vaikka riita-asiassa olisi sekä vaatimus että siihen tehty kiistäminen, se ei tarkoita, että vakuutuksesta korvataan kaikenlaisiin riitoihin liittyviä juristin kuluja.

Myös tietyntyyppiset riidat on nimittäin usein rajattu oikeusturvavakuutuksen ehdoissa korvattavuuden ulkopuolelle.

A) Erityistuomioistuimessa käsiteltävät asiat

Oikeusturvavakuutuksista ei pääsääntöisesti korvata kuluja sellaisissa asioissa, jotka käsitellään hallinnollisissa viranomaisissa tai erityistuomioistuimissa, kuten hallinto-oikeudessa, vakuutusoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Lisäksi asiat, jotka käsitellään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa tai EU:n tuomioistuimissa, on rajattu oikeusturvavakuutuksen korvattavuuden ulkopuolelle.

B) Tiettyjä riita-, rikos- ja hakemusasioita koskevat rajoitusehdot

Kuten aina, myös oikeusturvavakuutuksissa on rajoitusehtoja, joiden soveltuessa juristin apua ei korvata.

Esimerkiksi kotivakuutukseen sisältyvissä oikeusturvavakuutuksissa on rajoitusehtoja muun muassa sellaisten riita-asioiden osalta, jotka liittyvät:

• Lasten huoltoon ja elatukseen
• Elinkeino- ja ansiotoimintaan
• Avioeroon tai parisuhteen päättymiseen
• Muuhun kuin omassa käytössä olevaan asuntoon

Yritysten oikeusturvavakuutuksissa rajoitusehtoja on puolestaan esimerkiksi riidoissa, jotka koskevat:

• Huoneenvuokrasuhdetta
• Konkurssia tai ulosottoa
• Muuta kuin vakuutuskirjassa mainittua liiketoimintaa
• Yrityksen, sen osakkeiden tai yhtiöosuuden taikka sen liiketoiminnan tai osan luovutusta
• Patenttia tai muuta aineetonta oikeutta

Oikeusturvavakuutuksen rajoitusehdot eivät kuitenkaan ole aina niin yksiselitteisiä kuin niitä lukemalla voisi ehkä ymmärtää.

Vakuutusehdoissa saatetaan esimerkiksi rajata pois vahingot, jotka ”liittyvät” johonkin, kun taas toisaalla on rajattu pois riidat, jotka puolestaan ”koskevat” jotain.

Ja kyllä. Näitä molempia tulkitaan eri tavalla

Valitettavan usein kokemukseni mukaan vakuutusyhtiöt antavatkin virheellisesti kielteisiä päätöksiä oikeusturvasta, vaikka oikeusturvaetu pitäisi myöntää. Tällöin asiaan kannattaakin pyytää aina vakuutusjuristin ilmainen arvio.

C) Kuluja, jotka ovat syntyneet ennen riitaa

Oikeusturvavakuutuksesta korvataan riita-asiaan liittyvän juristin kuluja sen jälkeen, kun riita on syntynyt.

Jos käytät juristin apua ennen kuin ehtojen mukainen vaatimus ja sen kiistäminen on tapahtunut, oikeusturvavakuutus ei korvaa kyseisiä kuluja, vaikka kyseiset edellytykset täyttyisivät myöhemmin.

Toisin kuin vakuutusyhtiöt monesti ehdoissaan väittävät, sinulla ei kuitenkaan tarvitse olla myönteistä päätöstä oikeusturvavakuutuksesta ennen kuin palkkaat juristin. Vakuutus voi korvata juristin apua myös takautuvasti.

Mikä ihmeen kahden vuoden sääntö?

Oikeusturvavakuutus kannattaa aina pitää katkeamattomana voimassa. Vaikka vaihtaisi vakuutusyhtiötä, edes päivän aukkoa ei kannata jättää vakuutuksien välille.

Oikeusturvavakuutuksen ehdoissa on nimittäin yleensä niin sanottu kahden vuoden sääntö.

Sen tarkoitus on estää se, ettei vakuutusta voi ottaa vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään riidan olevan jo tulossa.

Kahden vuoden sääntö tarkoittaa oikeusturvavakuutuksen ehtoa, jonka mukaan, jos vakuutus on ollut voimassa alle kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin riita, vaatimus tai syyte perustuu, olla syntynyt voimassaoloaikana.

Eli yllä oleva esimerkki selkokielellä: koska riita liittyisi asuntokauppasopimukseen, joka oli tehty ennen oikeusturvavakuutuksen voimaantuloa eikä oikeusturvavakuutus ehtinyt olla voimassa vähintään 2 vuotta yhtäjaksoisesti siihen mennessä, vakuutusyhtiö antaisi vahinkoon kielteisen päätöksen.

Jatketaan edellistä asuntokauppaesimerkkiä, mutta tällä kertaa vaade ja kiistäminen tapahtuvat sinä aikana, kun oikeusturvavakuutus on ollut voimassa.

Mitä sitten tapahtuu, jos vaihdat vakuutusyhtiötä toiseen? Alkaako aina uusi kahden vuoden aika?

Tätä niin sanottua kahden vuoden sääntöä on täsmennetty vakuutusehdoissa yleensä niin, että vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan myös muut päättyneet peräkkäiset ja vastaavan sisältöiset oikeusturvavakuutukset, kunhan ne ovat olleet katkeamatta voimassa.

Oikeusturvavakuutuksen kielteinen päätös perustuu monesti rajoitusehtoon, jota vakuutusyhtiö soveltaa liian laajasti. Näissä tilanteissa vakuutusyhtiön päätöksen oikaiseminen on usein mahdollista.

Usein kysyttyjä kysymyksiä oikeusturvavakuutuksesta

A) Millaisen korvauksen saa, jos olen vaihtanut vakuutusyhtiötä tai tehnyt muutoksia oikeusturvavakuutukseen?

Oikeusturvavakuutuksen ehdossa voi olla määräys, jonka mukaan:

1. jos vakuutus on ollut nykyisessä vakuutusyhtiössä alle kaksi vuotta tai
2. vakuutusturvaan on tehty muutos alle kaksi vuotta sitten

vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus maksaa korvaus vain sen mukaisena, mitä se olisi ollut aiemmasta vakuutuksesta tai aiemman turvatason mukaisesti.

Vastaavasti jos olet korottanut voimassa olevan oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärää, vakuutusyhtiöllä voi olla korotuspäivästä lukien kahden vuoden ajan oikeus maksaa tänä aikana syntyneistä riidoista korvausta pienemmän vakuutusmäärän mukaan, jos riidan perusteena olevat seikat ajoittuvat ajalle ennen vakuutusmäärän korotusta.

Yllä mainittua kahden vuoden sääntöä ei siis usein pääse kiertämään myöskään siten, että vakuutusmäärää korottaisi valmiiksi, mikäli tietää riidan olevan tulossa. Joskus tämäkin on kuitenkin mahdollista, sillä kaikilla vakuutusyhtiöillä tulkintalinja asiassa ei ole yhtä tiukka sekä vakuutusehdot voivat mahdollistaa tällaisen ”kikkailun”.

B) Milloin oikeusturvailmoitus pitää viimeistään tehdä?

Lähtökohta on, että oikeusturvailmoitus tulee tehdä vuoden sisällä riidan syntymisestä.

Vakuutuslautakunta on tosin antanut ratkaisusuosituksia, jossa vuoden määräaika on alkanut kulua vasta siitä, kun riidasta on annettu toimeksianto asiamiehelle silloin, kun toimeksianto on annettu myöhemmin kuin riita on syntynyt.

Jatketaan edellistä esimerkkiä.

Varminta on kuitenkin aina toimia nopeasti ja tehdä oikeusturvailmoitus heti, kun riita syntyy. Hoitamissamme riidoissa teemme oikeusturvailmoituksen puolestasi, jolloin sinun ei tarvitse murehtia tästäkään byrokratiasta vakuutusyhtiön kanssa.

Oikeusturvailmoituksen voi tietysti tehdä jo ennen riidan syntymistä, mutta tällöin vakuutusyhtiö antaa päätöksen vasta sitten, kun riita on syntynyt.

C) Milloin vakuutusyhtiö maksaa korvauksen?

Vakuutusyhtiö maksaa korvaukset yleensä vasta, kun riita on ratkaistu – tavallisesti joko sovinnolla tai käräjäoikeuden päätöksellä. Jos asia käsitellään useammassa eri oikeusasteessa, korvausta maksetaan oikeusasteittain.

Varaudu siis maksamaan asiamiehen palkkio itse siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu, ellet ole sopinut asiasta toisin juristisi kanssa.

Ennakkokorvausta voi joissain tapauksissa saada, mutta pääsääntöisesti laskut korvataan vasta jälkikäteen.

D) Mitkä ovat välttämättömät ja kohtuulliset kulut?

Oikeusturvavakuutuksen ehdoissa on tavallisesti kerrottu, että vakuutuksesta korvattavat asianajo- ja oikeudenkäyntikulut määrätään riita-asioissa oikeudenkäymiskaaren oikeusohjeiden mukaisesti. Asiamiehen kuluista korvataan kohtuullinen palkkio työstä ja välttämättömät kulut.

Kohtuullisuuden arviointi tehdään tapauskohtaisesti. Arviossa otetaan huomioon riidan intressin suuruus, asian vaikeus ja laajuus sekä asiamiehen työn määrä ja laatu.

E) Pitääkö sovintosopimus hyväksyttää vakuutusyhtiöllä?

Turvallisinta on hyväksyttää sovintosopimus etukäteen vakuutusyhtiöllä ennen sen allekirjoittamista. Näin varmistat, että saat kuluistasi täyden korvauksen. Sovintosopimus kannattaa hyväksyttää etenkin silloin, jos sovinnossa ollaan luopumassa suuresta osasta vaatimuksista tai sovinto koskee asiaa, joka on jo edennyt käräjäoikeuden pääkäsittelyyn.

F) Ketä saa käyttää asiamiehenä?

Vakuutusyhtiöt määrittelevät vakuutusehdoissaan itse, millainen pätevyys asiamieheltä vaaditaan. Useimmiten edellytetään, että kyseessä on asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja (eli niin sanottu lupalakimies).

Yrityksen vastuuvakuutus toimii usein rinnakkain oikeusturvavakuutuksen kanssa. Käsittelen yrityksen vastuuvakuutuksen sisältöä ja käyttöä erillisessä artikkelissa.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö antaa kielteisen päätöksen oikeusturvavakuutuksesta?

Asian kanssa ei kannata jäädä yksin pähkäilemään, vaan päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.