Petteri Pitkämäki, Perustaja (OTM)
Mitä kotivakuutus tarkoittaa ja mitä se korvaa
Kotivakuutus on tarkoitettu turvaamaan omaa kotia ja omaisuutta äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta.
Kotivakuutus voi kattaa esimerkiksi vesivahinkoja, tulipaloja, myrskyvahinkoja, varkauksia ja ilkivaltaa. Se, mitä vahinkoja vakuutus lopulta korvaa, määräytyy kuitenkin aina vakuutusehtojen perusteella.
Kotivakuutuksia myydään sekä suppealla että laajalla turvalla, ja vakuutusyhtiöiden välillä on joskus merkittäviäkin eroja turvan kattavuudessa. Kaikki vakuutukset eivät suinkaan ole yhtä kattavia, vaikka niitä myytäisiin samalla nimellä.
Monelle tulee yllätyksenä, että kotivakuutus ei korvaakaan aina kaikkea vahinkoa, vaikka seuraukset olisivat mittavat. Tyypillisiä riidanaiheita ovat muun muassa se, onko vahinkoon vaikuttanut hyvän rakentamistavan vastainen toteutus tai miten vakuutusehtoja tulisi soveltaa juuri sinun vahinkoosi.
Kotivakuutuksissa korvaus ei kuitenkaan aina ratkea vain sen perusteella, millainen vahinko on tapahtunut. Olennaista on myös se, mistä syystä vahinko on aiheutunut, miten asiasta on tarkalleen ottaen sanottu vakuutusehdoissa sekä mitä Vakuutuslautakunnan korvauskäytännössä kyseistä vahinkotyyppiä on arvioitu.
“Liian usein vakuutusyhtiö antaa ensimmäisen korvauspäätöksen kotivakuutuksesta vaillinaisin tiedoin. Korvauspäätöksen oikaisemiseksi täytyy silloin nähdä itse vaivaa sen sijaan, että vakuutusyhtiö olisi oma-aloitteisesti kysynyt tarvittavat lisätiedot heti.“
– Petteri Pitkämäki, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, perustaja
Tyypilliset kotivakuutuksen korvausriidat
Kotivakuutukseen liittyvät riidat syntyvät useimmiten tilanteissa, joissa sinun ja vakuutusyhtiön käsitys vahingon luonteesta poikkeavat toisistaan. Vakuutusyhtiö voi katsoa, ettei vahinko täytä korvattavuuden edellytyksiä, vaikka mielestäsi asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää.
Riitojen taustalla ei yleensä ole yksittäisen ehdon sanamuoto, vaan kyse on kokonaisuudesta: vahingon syntytapa, tapahtuma-aika, olosuhteet sekä vakuutusehtojen rajoitukset. Alla olevat tilanteet ovat käytännössä yleisimpiä kotivakuutusta koskevien erimielisyyksien aiheita.
1. Vesivahingot ja putkivuodot
Vesivahingoissa kiista koskee usein sitä, onko putki- tai laitevuoto ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton sekä kattaako kotivakuutuksesi juuri kyseisen vesivahingon vai ei.
Myös erilaiset myrsky- ja luonnonilmiövahinkojen seurauksena aiheutuneet vesivahingot ovat yleistyneet koko ajan.
2. Palovahingot
Tulipalon tai savun aiheuttamien vahinkojen kohdalla erimielisyyksiä syntyy esimerkiksi vahingon laajuudesta, vahingon syystä tai siitä, onko kyseessä vakuutusehdoissa tarkoitettu palovahinko vai jokin rajoitettu tapahtuma.
3. Varkaudet ja ilkivaltavahingot
Varkaus- ja ilkivaltatilanteissa korvaus voi kariutua esimerkiksi suojeluohjeisiin, murtojälkien arviointiin tai siihen, onko omaisuus ollut vakuutusehtojen mukaisesti suojattuna vahinkohetkellä.
4. Äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus
Moni kotivakuutuksen korvausratkaisu kaatuu siihen, ettei vahinkoa pidetä ehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisenä tai ennalta arvaamattomana, vaikka seuraukset olisivat ilmenneet nopeasti.
5. Hyvän rakentamistavan vastaisuus
Vakuutusyhtiö voi perustella kielteistä korvauspäätöstään sillä, että vahinko johtuu hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta. Kyse voi olla esimerkiksi rakenteellisista ratkaisuista, materiaaleista tai asennustavasta, joiden katsotaan poikenneen rakentamishetkellä voimassa olleesta sääntelystä.
Mikä on olennaista kotivakuutuksen korvauspäätöksen arvioinnissa?
Kotivakuutuksen korvauspäätöksen arviointi perustuu harvoin yhteen yksittäiseen seikkaan. Ratkaisevaa on kokonaisuus, jossa tarkastellaan sekä vahingon tapahtumista että vakuutusehtojen soveltumista juuri sinun tilanteeseesi. Pelkkä vakuutusyhtiön viittaus yhteen rajoitukseen tai perusteluun ei vielä tarkoita, että päätös olisi aina oikein.
Arvioinnissa keskeistä on vahingon juurisyy. On selvitettävä, mikä on varsinainen vahingon aiheuttanut tapahtuma ja milloin se on tapahtunut. Se, mikä vahingon syntymekanismi on ollut, vaikuttaa usein suoraan korvattavuuteen.
Toinen olennainen tekijä on vakuutusehtojen tarkoituksen ja sanamuodon soveltaminen tapaukseesi. Kotivakuutusten ehdot sisältävät usein rajoituksia, joiden soveltaminen ei ole yksiselitteistä. Rajoitusehdon olemassaolo ei vielä automaattisesti tarkoita kielteistä päätöstä, vaan sen sanamuoto voi toisinaan johtaa vakuutusyhtiön korvauskäsittelijöitäkin harhaan siitä, miten ehtoa tulisi soveltaa käytännössä. Ehdot ovat joskus niin vaikeaselkoisia, ettei vakuutusyhtiötkään aina tiedä, mikä sen vakiintunut tulkintatapa on.
Lisäksi arvioinnissa on huomioitava vakuutussopimuslain säännökset. Kaikkia kotivakuutuksen ehtoja ei voida soveltaa sellaisenaan, jos ne ovat lain pakottavien säännösten vastaisia tai jos vakuutusyhtiön menettely ei täytä hyvän vakuutustavan vaatimuksia. Näillä kysymyksillä on usein suuri merkitys tilanteissa, joissa vakuutusyhtiöllä voisi olla ehtojen mukaan oikeus jättää vahinko korvaamatta, mutta lain mukaan kyseistä ehtoa ei saakaan soveltaan.
Käytännössä kotivakuutuksen korvauspäätöksen arviointi vaatii sekä vakuutusteknistä että oikeudellista osaamista. Juuri tämän vuoksi moni näennäisesti selvä kielteinen päätös osoittautuukin tarkemmassa arvioinnissa virheelliseksi.
Saana Välimäki, Associate (KTM, ON)
Kotivakuutusriidan ratkaiseminen käytännössä
Kotivakuutusriita etenee joskus suoraviivaisesti ja selkeästi, mutta toisinaan mutkia voi tulla matkaan useampia.
Useimmiten prosessi alkaa vakuutusyhtiön kielteisestä tai osittain kielteisestä korvauspäätöksestä, jonka perustelut ovat jääneet epäselviksi tai puutteellisiksi. Tässä vaiheessa on olennaista arvioida, mihin vakuutusyhtiö ratkaisunsa tosiasiassa perustaa ja mitä selvityksiä päätöksen tueksi on käytetty. Korvauspäätöksestä ei nimittäin aina ilmene kaikki olennainen. Valitettavasti vakuutusyhtiöllä on aina kuitenkin oikeus vedota myöhemmin täysin uusiin perusteisiin kielteisen päätöksensä tueksi, mikäli se muuttaa mieltään. Tämän takia muutoksenhaussa voi olla järkevä pyrkiä kumoamaan myös muut mahdolliset esteet jo valmiiksi, vaikka vakuutusyhtiö ei ole niihin vielä edes vedonnut.
Ensimmäinen askel on yleensä lisäselvitysten kasaaminen ja päätöksen uudelleenarvioinnin pyytäminen vakuutusyhtiöltä. Monissa tapauksissa korvauspäätös on tehty puutteellisten tietojen perusteella, jolloin lisäselvityksillä vahingon syystä tai laajuudesta päätös voidaan saada helpoiten käännettyä.
Jos vakuutusyhtiö ei uudelleenkäsittelypyynnöstä huolimatta muuta kantaansa, seuraava vaihe on muutoksenhaku Vakuutuslautakuntaan. Lautakuntamenettely on kirjallinen ja perustuu osapuolten toimittamiin selvityksiin. Vaikka lautakunnan ratkaisusuositus ei ole oikeudellisesti sitova, vakuutusyhtiöt noudattavat niitä käytännössä 99 prosenttia tapauksista.
Kotivakuutusriita voidaan viedä myös käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tämä edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa, sillä oikeudenkäyntiin liittyy merkittävä kustannusriski häviäjän maksaessa lähtökohtaisesti myös voittajan oikeudenkäyntikulut. Kaikkia kotivakuutusriitoja ei siten ole tarkoituksenmukaista viedä tuomioistuimeen, mutta joissakin tilanteissa se on ainoa keino saada asia vakuutusyhtiöltä lain ja ehtojen mukaiset korvaukset.
Huolellinen perehtyminen tapaukseen sekä vain olennaisiin asioihin vetoamalla saavutetaan aina paras lopputulema.
Miksi kotivakuutusriidoissa kannattaa käyttää vakuutusjuristia?
Kotivakuutusriidat eivät ole pelkästään rakennusteknisiä taikka ehtojen soveltamiskysymyksiä, vaan ennen kaikkea vakuutusjuridiikkaa, johon vaikuttaa moni muukin seikka. Vakuutusyhtiön päätös perustuu aina ehtojen, selvitysten ja lain yhteisvaikutukseen.
Ilman kokemusta vakuutusriidoista on usein hyvin hankala tai jopa mahdotonta arvioida, onko kielteinen päätös aidosti oikein vai onko vakuutusyhtiö mahdollisesti soveltanut omaa ehtoaan väärin, onko se jättänyt noudattamatta soveltuvaa lainsäädäntöä tai onko ratkaisu jopa lautakuntakäytännön vastainen. Lukemalla ja soveltamalla pelkästään vakuutusehtoja päätyy siis hyvin usein täysin virheelliseen lopputulemaan päätöksen oikeellisuudesta.
Vakuutusjuristin keskeinen tehtävä onkin tunnistaa olennaiset asiat sekä ehdon soveltamisesta että muista kyseiseen vahinkoon vaikuttavista tekijöistä. Usein vakuutusyhtiö perustelee ratkaisua yhdellä tai kahdella eri syyllä, vaikka oikeasti ratkaiseva kysymys olisi jokin ihan jokin muu. Jos juristi tuntee nimenomaan vakuutusjuridiikan sekä kyseisen vakuutuslajin korvauskäytännön, pystytään heti alusta lähtien keskittymään olennaiseen sen sijaan, että juristi tai asianajaja alkaa riitauttamaan päätöstä argumenteilla, jotka eivät voi edes menestyä.
Kotivakuutusriidoissa korostuu usein lisäksi näyttökysymykset. Se, mitä tietoja vahingon syntymisestä ja laajuudesta on olemassa sekä onko näyttötaakka asiasta sinulla vai vakuutusyhtiöllä, ratkaisee hyvin monen vakuutusriidan. Vakuutusjuristilla on käytännön kokemusta siitä, millaisilla selvityksillä ja argumenteilla vakuutusyhtiöiden päätöksiä on käytännössä saatu muutettua.
Valitsemalla nimenomaan vakuutusriitoihin erikoistuneen juristin, osataan myös arvioida, missä vaiheessa riidan jatkaminen on tarkoituksenmukaista ja milloin ei. Suurin osa kielteisesti korvauspäätöksistä on valitettavasti oikein, eikä tällöin rahojaan kannata tuhlata turhia lupaavaan juristiin. Tämän vuoksi annammekin aina aluksi rehellisen arvion päätöksen kääntymismahdollisuuksista. Tällainen realistinen arvio päätöksen kääntymismahdollisuuksista onkin usein kaikkein tärkeintä.
Käyttämällä vakuutusriitoihin erikoistunutta juristia varmistat, että asiaa tarkastellaan alusta alkaen oikeasta näkökulmasta.
Usein kysyttyä kotivakuutuksen korvauspäätöksistä
1. Voiko kielteisen kotivakuutuspäätöksen saada muutettua?
Kyllä, jos siihen on perusteet.
Kielteinen korvauspäätös ei vielä tarkoita, että asia olisi lopullisesti ratkaistu. Päätös voi perustua puutteellisiin selvityksiin, virheelliseen tulkintaan vahingon syystä tai vakuutusehtojen soveltamiseen tavalla, jota voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Jokainen tapaus on kuitenkin arvioitava yksilöllisesti.
2. Kuinka paljon aikaa muutoksenhakuun on?
Kotivakuutuksen korvauspäätökseen voi hakea muutosta 3 vuoden ajan.
Vakuutusyhtiön sisäisissä muutoksenhakukeinoissa voi olla tätä lyhyhempiä, esimerkiksi 3 kk määräaikoja. Ne ovat kuitenkin harvoin olennaisia muutoksenhakureittejä.
Päätöksen riitauttamisessa ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan, sillä se voi hankaloittaa asian selvittämistä. Käytännössä asia kannattaa arvioida mahdollisimman pian päätöksen saamisen jälkeen.
3. Kannattaako kotivakuutusriita viedä Vakuutuslautakuntaan?
Vakuutuslautakunta on monissa kotivakuutusriidoissa varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kaikissa. Lautakuntamenettely on kirjallinen ja perustuu asiakirjoihin, joten asian menestymismahdollisuudet riippuvat pitkälti siitä, kuinka hyvin vahingon synty ja ehdon soveltuminen voidaan osoittaa. Kaikissa tapauksissa lautakuntamenettely ei tuo lisäarvoa.
4. Kuinka kauan kotivakuutusriidan käsittely kestää?
Käsittelyaika vaihtelee merkittävästi. Vakuutusyhtiön sisäinen uudelleenkäsittely voi kestää viikoista kuukausiin, ja Vakuutuslautakunnan käsittely tyypillisesti 4–7 kuukautta. Käräjäoikeudessa käsittelyajat ovat tyypillisesti tätäkin pidempiä. Aikatauluun vaikuttaa olennaisesti asian laajuus ja tarvittavien selvitysten määrä.
Ilmainen arvio vakuutusyhtiön päätöksestä
Jos saamasi kotivakuutuksen korvauspäätöksen oikeellisuus arveluttaa, voit pyytää meiltä vakuutusjuristin ilmaisen arvion. Käymme päätöksen ja sen perustelut läpi ja arvioimme, millaist mahdollisuudet päätöksen kääntymiseen voisi olla.
Ilmaisen arvion pyytäminen ei myöskään sido mihinkään. Sen tarkoituksena on antaa sinulle selkeä käsitys siitä, onko vakuutusyhtiön ratkaisu juridisesti kestävällä pohjalla vai voisiko se olla virheellinen. Samalla saat arvion siitä, millä keinoilla asiaa olisi mahdollista viedä eteenpäin meidän avullamme.
Jos päätät pyytää arvion, voit toimittaa vakuutusyhtiön päätöksen ja asiaan liittyvän selvityksen ja palaamme asiaan mahdollisimman nopeasti. Sen jälkeen pystyt tekemään faktoihin perustuen päätöksen, olisiko vakuutusyhtiön päätös kuitenkin syytä oikaista vai ei.