Äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko

Jotta vahinko täyttää vakuutusehtojen mukaisen määritelmän äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, sen on tapahduttava sekä nopeasti että odottamattomasti. All Risk -vakuutukset kattavat monenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, mutta myös ilmiöpohjaisissa vakuutuksissa korvattavien vahinkotapahtumien on yleensä täytettävä nämä samat ehdot.

Käyn tässä artikkelissa läpi yleisimpiä mm. koti- ja yritysvakuutuksien vahinkotapauksia sen kannalta, milloin niitä voidaan korvata kyseisestä turvasta sekä milloin vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös voi olla väärin.

Vakuutuksien jaottelu – ilmiöpohjaiset ja All Risk -vakuutukset

Kaikki omaisuusvakuutukset, kuten koti-, kiinteistö-, ja yrityksen omaisuusvakuutukset, voidaan jaotella kahteen eri kategoriaan sen perusteella, miten laajaa turvaa ne tarjoavat erilaisten vahinkotapauksien korvaamiseen:

1. Ilmiöpohjaiset vakuutukset korvaavat vain ne vahinkotyypit, jotka on nimenomaisesti lueteltu vakuutuskirjalla korvattavaksi, sekä
2. All Risk -vakuutukset, jotka kattavat vakuutuskirjalle yksilöityjen vahinkotapauksien lisäksi kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja.

A) Suppea kotivakuutus ei kata pelkkiä lasin rikkoutumisia

Ilmiöpohjaisia vakuutuksia ovat tyypillisesti vakuutusyhtiön myymät edullisemmat koti- ja kasko- ja yrityksien omaisuusvakuutukset.

Kyseissä vakuutuksissa vakuutusyhtiö korvaa vakuutuksesta vain sellaiset vahingot, jotka on merkitty vakuutuskirjalle korvattavaksi.

Otetaan esimerkkinä vaikkapa LähiTapiolan suppeimmat koti-, kasko- ja yrityksen omaisuusvakuutukset asian havainnollistamiseksi.

Kyseisiin vakuutuksiin sisältyy aina turva tulipalojen ja salamaniskujen aiheuttamiin vahinkoihin. Myös luonnonilmiövahinkoja katetaan oletuksena LähiTapiolan 5600 suppeasta kiinteistövakuutuksesta sekä yrityksen esinevakuutuksesta ES 1. Suppeassa kotivakuutuksessa puolestaan luonnonilmiövahinkojen kattaminen on valinnainen lisäturva.

Mikäli vakuutetulle omaisuudelle aiheutuu vahinko jollain muulla tavalla, kuten esimerkiksi kaatuvat tikkaat rikkovat ikkunan, yhdestäkään yllä mainitusta vakuutuksesta ei korvata kyseistä vahinkoa.

Sama periaate pätee myös muidenkin vakuutusyhtiöiden suppeisiin vakuutuksiin, eikä vain yllä esimerkkeinä käytetyn LähiTapiolan tapauksessa.

Ilmiöpohjaisessa vakuutuksessa olet siis ostanut vakuutusturvaa vain juuri vakuutuskirjalle mainituille tietyille vahinkotapahtumille – et minkäänlaisille muille vahingoille.

Saan usein yhteydenottoja siitä, että vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta jotain vahinkoa, vaikka ”vakuutuskirjan mukaan kyseiset vahingot korvataan vakuutuksesta”.

Vakuutusyhtiöt käyttävät vakuutuksissaan lähes poikkeuksetta samaa vakuutusehtoliitettä siitä riippumatta, onko vakuutuksesi ilmiöpohjainen vai tuollainen kattavampi sanottu All Risk -vakuutus (AR-vakuutus).

Tämä johtaakin helposti harhaan, sillä se, että jokin vahinko mainitaan saamissasi vakuutusehdoissa korvattavaksi, ei tarkoita, että myös sinun vakuutuksessasi on kyseinen turva.

Jotta kyseistä turvaa voitaisiin soveltaa myös sinun vahinkoosi, vakuutuskirjalta pitää löytyä merkintä, jonka mukaan se kuuluu vakuutukseesi. Jos merkintää ei ole, vakuutusehtojen maininta ei silloin auta.

Ja tämä on samalla myös suppeampien ilmiöpohjaisten vakuutuksien hyvä ja huono puoli.

Koska vakuutus kattaa vain vakuutuskirjalla mainittuja vahinkoja, vakuutusmaksu on edullisempi, eikä sinun tarvitse silloin maksaa vakuutusturvasta, jota et välttämättä tarvitse.

Esimerkiksi mikäli yritys omistaa paljon vanhoja ja edullisia työvälineitä, joita saa mistä tahansa kaupasta tarvittaessa heti lisää, kannattaako kyseinen omaisuus vakuuttaa silloin kaikista kattavimmalla vakuutuksella, joka voi maksaa moninkertaisesti?

Yhden työvälineen vahingossa ei välttämättä ylity edes vakuutuksen omavastuu.

Mutta jos koko työvälinevarasto palaa maan tasalle, eurot voivat vilistä silmissä pidemmän aikaa. Tällöin suppeampi omaisuusvakuutus voikin olla parempi ratkaisu, koska se kattaa ne todennäköisimmät syyt (mm. tulipalo), joista koko varasto voisi tuhoutua.

Toisaalta arvokkaan tai yrityksen toiminnan kannalta tärkeän omaisuuden vakuuttamisessa laajempi vakuutus voi olla monesti parempi vaihtoehto.

B) All risk -vakuutukset – kun halutaan mahdollisimman kattava vakuutus

All risk -vakuutuksissa, kuten nimi jo antaa ymmärtääkin, vakuutus kattaa kaikenlaisia vahinkoja niin kauan, kun ne tapahtuvat äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti.

Toisin kuin ilmiöpohjaisissa vakuutuksissa, vakuutuskirjalla ei enää luetellakaan kaikkia erilaisia vahinkotapauksia, jotka korvataan vakuutuksesta.

Niissäkin on kuitenkin edelleen samankaltainen luettelo, mutta se sisältä yhden olennaisen eron. Esimerkiksi koti- tai kiinteistövakuutuksessa luettelo voisi olla seuraavan kaltainen.

Vakuutus kattaa:

• Tulipalot
• Salamanisku
• Luonnonilmiöt
• Poikkeukselliset tulvat
• Putkivuodot
• Ilkivalta, ryöstöt ja varkaudet, sekä
• Rikkoutumiset

Jos käytetään samaa esimerkkiä kuin yllä, LähiTapiolan laajat vakuutukset voisivat kattaa siten esimerkiksi:

Ero ilmiöpohjaisiin vakuutuksiin olisi tässä tapauksessa tuo viimeinen kohta ”rikkoutumiset”, joka sisältää kaikenlaisten äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen turvan.

Osa vakuutusyhtiöistä käyttää äkillisen ja ennalta arvaamattomien vahinkojen turvasta esimerkiksi nimitystä rikko- tai särkymisturva, mutta se on siis sama asia vain eri sanoilla sanottuna.

Mutta jos tuo rikko- ja särkymisturva kattaa kaikenlaisia vahinkoja, miksi noita muita vahinkotyyppejä edes mainitaan vakuutuskirjalla?

Se johtuu vakuutusehtojen kirjoittamistavasta ja vahinkotapaukseen soveltuvien korvausehtojen valinnasta.

Vakuutusehdoissa nimittäin tyypillisesti mainitaan, että vahinko käsitellään äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen turvasta vain, jos vahinkoa ei voida korvata mistään muusta turvasta.

Toisaalta jos vakuutusehdoissa ei ole mainintaa ilmiöpohjaisista turvista, niin silloin kaikki vahingot käsitellään suoraan vakuutuksen AR-turvasta.

Otetaanpa käytännön esimerkki.

Vahinkoesimerkki – All Risk -vakuutus

Vanhan rakennuksen peltikatto nousee ylös tuulenpuuskasta.

Lähimmän säähavaintoaseman mukaan tuuli ei ylittänyt edes puuskissa 15 m/s nopeutta, vaikka vahingon silminnäkijät kertoivatkin kaiken irtonaisen lähteneen kerralla lentoon vahingon tapahtuessa.

Vakuutusyhtiön käsittelijä käy korvauspäätöksen tekemiseksi läpi ensin luonnonilmiövahingon korvausedellytykset.

Esimerkki – LähiTapiolan kotivakuutuksen ehdot 1.1.2025 alkaen

5.1.2 Luonnonilmiö
Myrskyksi katsotaan sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 metriä sekunnissa mitattuna vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla.

Silminnäkijöiden havainnoilla ei ole merkitystä, koska säähavaintoaseman vähimmäisedellytys 15 m/s keskituulennopeudesta ei täyttänyt.

Koska kyseessä on kuitenkin All Risk -vakuutus, vakuutusyhtiön korvauskäsittelijä varmistaa vielä sen, voisiko vahinko kuitenkin olla korvattavissa äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen turvasta.

Katto vuotaa – korvaako vakuutus?

Jokaisella vakuutusyhtiöllä on luonnollisesti vapaaehtoisissa vakuutuksissa aina omat vakuutusehtonsa, mutta otin esimerkiksi alle kahden eri laajan omaisuusvakuutuksen vakuutusehdot.

Esimerkki – If laajan kotivakuutuksen ehdot OMA 200.25 (1.1.2025)

3.1 Äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman turva
Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton välitön esinevahinko, jonka syynä on äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Tästä turvasta ei korvata vakuutustapahtumaa, joka näiden vakuutusehtojen mukaan voitaisiin korvata jostakin muusta turvasta.  

Esimerkki – Pohjola laajan kiinteistövakuutuksen ehdot KI 01 (1.1.2025)

3.13 Rakennusta palvelevan koneen, laitteen tai järjestelmän rikkoutuminen
Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma kohdassa 2.1.1 (ES) mainitulle omaisuudelle.

Kyseisistä ehdoista voi todeta hyvin nopeasti, että itse ehdon sisällössä ei ole monesti suuria eroja.

Jotkut vakuutukset voivat kuitenkin edellyttää, että rikkoutuminen on tapahtunut lisäksi nimenomaan ulkoisesta syystä. Esimerkiksi ikkunan rikkoutuminen sen sisäisen jännitteen purkautumisen vuoksi jäisi silloin korvaamatta tämän rajoitusehdon perusteella. Tosin monesti jännitteiden purkautumisessa ei ole kyse äkillisestä vahingosta, joten vahinko jäisi senkin perusteella korvaamatta.

Esimerkkitapauksessa katon vaurioituminen tuulesta on ollut kiistatta äkillinen, mutta korvauskäsittelijä antaisi vahinkoon silti kielteisen päätöksen, koska vahinko ei täyttänyt ennalta arvaamattomuuden vaatimusta.

Siis katon rikkoutuminen tuulenpuuskasta ei ole ennalta arvaamaton?

Tässä tapauksessa vahinko ei ollut ennalta arvaamaton, koska peltikatto ei kestänyt Suomen sääolosuhteissa normaalia tuulta. Vahinkoon saattoi silloin vaikuttaa esimerkiksi hyvän rakentamistavan vastainen toteutus, koska rakentamismääräyksien mukaan rakennetun rakennuksen pitää kestää myrskytuulta pienemmät myräkät.

En väitä, etteikö ylipäänsä vahinko voisi olla korvattavissa joissain tilanteissa, mutta tuossa tapauksessa ennalta arvaamattomuuden vaatimus ei täyttyisi.

Esimerkki osoittaakin, että äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden edellytyksiä ei aina tulkita samalla tavalla, kuin miten arkijärjellä voisi kuvitella.

Mitkä vahingot ovat äkillisiä ja ennalta arvaamattomia?

Äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden edellytyksiä arvioidaan aina objektiivisesti, eikä sen perusteella, miten korvauksien hakija itse on kokenut tilanteen.

Olennaista on myös vahingon aiheuttanut syy, ei aiheutunut vahinkoseuraamus. Vahinkoseuraamus voi nimittäin olla ennalta arvaamaton ja äkillinen, mutta jos vahingon aiheuttanut syy ei myös täytä näitä edellytyksiä, korvaukset jäävät silloin saamatta.

Molempien edellytyksien arviointi perustuu ensisijaisesti yleiseen elämänkokemukseen, eikä esimerkiksi mitään erityisasiantuntijauutta voida edellyttää.

Vaikka All Risk -vakuutukset kattavat kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, monesti myös ilmiöpohjaisessa vakuutuksessa kunkin vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman tulee myös täyttää kyseiset edellytykset.

Esimerkiksi myös myrskyn aiheuttamissa vahingoissa vaurion tulee syntyä äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti. Alla läpikäydyt edellytykset ovat siis olennaisia myös muissa kuin AR-vakuutuksissa, jos ilmiöpohjaisen korvauksen edellytyksenä on vahingon äkillisyys ja ennalta arvaamattomuus.

A) Äkillisyyden vaatimus

Lyhyesti ja ytimekkäästi kerrottuna äkillisyyden vaatimus tarkoittaa, että vahingon tulee tapahtua nopeasti ja lyhyen ajan kuluessa.

Äkillisiä vahinkoja ovat esimerkiksi:

• Myrskytuuli heittää pihakalusteen ikkunaa päin, joka särkyy osumasta
• Tikkaisiin osutaan vahingossa niiden ohi kulkiessa, jolloin ne kaatuvat työvälineiden päälle rikkoen porakoneen
• Vesiputki alkaa yllättäen vuotamaan sen sisältä alkaneen pistesyöpymän vuoksi
• Astian- tai pyykinpesukone päästää vedet ulos kesken pesun laitteen rikkoutumisen vuoksi
• Työkone syttyy palamaan sen latauksen yhteydessä
• Televisio putoaa pöydältä alas ja särkyy, tai
• Puhelin tippuu taskusta ja rikkoutuu asfaltille

Vahinkoesimerkkejä pystyy luettelemaan vaikka kuinka paljon, mutta yllä olevan perusteella varmasti selkenee se, että vaurio tapahtui heti tai lyhyen ajan kuluessa.

Korvaako kotivakuutus maalämpöpumpun rikkoutumisen?

Puhelin tai näyttö rikki – vakuutuskorvaukset

B) Ennalta arvaamattomuuden vaatimus

Pelkkä vahingon äkillisyys ei kuitenkaan yksistään riitä vahingon korvaamiseksi, vaan vahingon tulee lisäksi samanaikaisesti olla myös ennalta arvaamaton.

Ennalta arvaamattomuus edellyttää, ettei vahingon syntyminen ole ollut etukäteen odotettavissa. Arvionti perustuu yleiseen elämänkokemukseen, eikä siihen, miten joku alan asiantuntija arvioisi asiaa.

Mikäli esimerkiksi poltat lehtiä aivan aitasi vieressä ja sen seurauksena muutama aitatolppa syttyy tuleen, vakuutusyhtiö voi evätä vahingon korvattavuuden.

On ilmeistä, että tulen läheisyydessä oleva omaisuus voi syttyä tuleen, joten tulta ei tule tehdä paikkaan, jossa se on vaarassa levitä.

Ennalta arvaamattomuuden vaatimus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa vahinko, jonka voi kuvitella tapahtuvan, olisi aina myös ennalta arvattavissa.

Ennalta arvattavuudessa pitääkin huomioida kunkin tapauksen yksityiskohdat siltä kannaltako, olisiko kyseisen vahingon syntymiseen pitänyt esimerkiksi varautua jotenkin.

Jos samassa esimerkissä poltat piharoskia hiekkapohjalla metallitynnyrissä 35 metrin päässä rakennuksesta, kun kova tuulenpuuska kuljettaa kipinöitä rakennuksen vieressä olleisiin villoihin, kyse ei ole vakuutusehtojen kannalta todennäköisesti ennalta arvattavissa olevasta vahingosta.

Kyllä, jokainen tietää, että tulesta voi levitä kipinöitä, mutta tyynellä säällä tapahtuvassa roskienpoltossa kipinöiden lentäminen 35 m päähän juuri villoihin? Se ei ole ollut ennalta arvattavissa tapauksen olosuhteet huomioiden.

Vakuutusyhtiö ei voisi kyseisessä esimerkissä jättää vahinkoa korvamaatta ennalta arvattavana, tosin ennalta arvaamattomuuden kriteerejä aina tulkita vakuutusyhtiössäkään oikein.

Lapsi aiheutti vahingon – korvaako kotivakuutus?

Vakuutuslautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia vapaaehtoisten vahinkovakuutuksien korvausriitoihin, on oikaissut esimerkiksi alla olevassa tapauksessa vakuutusyhtiön päätöksen tällaisessa tilanteessa.

FINE-044279 – Auki unohtuneen käyttövesipisteen aiheuttama vesivahinko oli ennalta arvaamaton

Rakenteilla olevan omakotitalon vesipisteeseen kytketty puutarhaletku oli irronnut ja aiheuttanut vesivahingon. Vahinko tapahtui, koska asiakas oli erehdyksessä kääntänyt vesipisteen hanan auki-asentoon sen sijaan, että olisi sulkenut sen. Tämä johti veden leviämiseen laajalle alueelle kastellen rakenteille olleen rakennuksen lattia- ja seinärakenteiden alaosia.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vahinko ollut korvattavissa vakuutusehtojen perusteella muun muassa sen vuoksi, koska hanan auki unohtumisesta aiheutunut vahinko ei ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma.

Lautakunta katsoi, että erehdyksessä hanan kääntäminen väärään suuntaan rinnastuu sen aiempaan ratkaisukäytäntöön, joissa vahinko on aiheutunut henkilön huolimattomuudesta, mutta sitä on silti pidetty vakuutuksen kannalta äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Lautakunta huomautti myös, että vahingon ennalta arvaamattomuutta arvioitaessa yksittäinen huolimattomuus ei automaattisesti sulje vahinkoa korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutuslautakunta suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Myös alla olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö katsoi, ettei huolimattomuudesta aiheutunutta vahinkoa voitu jättää korvaamatta sen vuoksi, että kyse ei olisi ollut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta.

FINE-023849 – Vedensuodatinlaitteiston jäätyminen auki unohtuneen oven vuoksi tuli korvata vakuutuksesta

Tapauksessa vapaa-ajan kiinteistön vedensuodatinlaitteisto jäätyi ja vaurioitui, kun LVI-laitteiston suojakopin luukku jäi auki talvella. Asiakas vaati vakuutusyhtiöltä korvausta 13 058,51 euroa viivästyskorkoineen, koska tapahtuma johtui hänen mukaansa vieraana olleen henkilön inhimillisestä virheestä.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa sen perusteella, ettei jäätyminen ollut vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma.

Vakuutuslautakunta katsoi, että kopin luukun auki unohtuminen oli luonteeltaan äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Lisäksi lautakunta totesi, että kyseessä oli rikkoutumis- ja vuotovahinko, jotka ovat lähtökohtaisesti laajasta kotivakuutuksesta korvattavia.

Lautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon.

Tapauksien merkittävyydestä kertoo sekin, että joudun työssäni säännöllisin väliajoin muistuttamaan vakuutusyhtiöitä kyseisten suosituksien olemassaolosta virheellisten korvauspäätöksien oikaisemiseksi.

Ennalta-arvaamattomuus ei siis edellytä, että kaikki on tehty täysin oikein ja vahinko syntyi siitä huolimatta, vaan myös huolimattomuuden seurauksena aiheutuvat virheet voivat olla korvattavia. Olennaista ei ole silloin se, että esimerkiksi yllä olevassa tapauksessa vahinko aiheutui jäätymisestä, vaan se, mistä syystä jäätyminen tapahtui.

Mikäli vakuutusyhtiö on kieltäytynyt maksamasta korvauksia sen perusteella, ettei vahinko ole äkillinen ja ennalta arvaamaton, asiaan kannattaakin aina kysyä juristin ilmainen arvio.

Millaisia vahinkoja ei korvata äkillisenä ja ennalta arvaamattomana?

A) Vahinko ei ole aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, mikäli vahingon juurisyynä on pidemmän ajan kuluessa vaikuttanut tapahtuma, kuten esimerkiksi kuluminen, haihtuminen, löystyminen, ruostuminen tai mikä tahansa muu vastaava ilmiö.

Tällaisia tapauksia tulee itsellenikin usein vastaan, jossa vahinko on aiheutunut pitkän ajan kuluessa ja kun se lopulta tulee ilmi, on liian myöhäistä.

Sillä ei ole merkitystä äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden arvioinnissa, ettei vahinkoa ollut voitu havaita aiemmin. Olennaista on vain se, miten vahinko syntyi, vaikka sitä ei ole ollut mahdollista havaita.

VKL 116/14 – jäähdytysjärjestelmän repeämä oli aiheutunut hitaasti

Jäähallin jäähdytysjärjestelmän lauhduttimen lämmönsiirto-osasta löytyi repeämä, jonka seurauksena kylmäainetta karkasi. Vakuutuksenottaja haki korvausta yritysvakuutuksen laajasta rikkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö korvasi kylmäaineen ja osan työstä, mutta kieltäytyi korvaamasta lauhduttimen korjauskustannuksia. Yhtiön mukaan lauhduttimen vahinko johtui pitkäaikaisesta rasituksesta, kuten lämpötilavaihteluista ja tärinästä, eikä ollut vakuutusehtojen mukaisesti äkillinen.

Lautakunta katsoi, että repeämä johtui lämmönsiirto-osan vähitellen tapahtuneesta heikkenemisestä, joka johtui lämpötilavaihteluista ja tärinästä 13 vuoden käytön aikana. Vakuutusehtojen mukaan tällainen vähitellen tapahtunut vahingoittuminen on rajoitusehtojen nojalla vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolella.

Lautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

VKL 301/14 – Kylmäaineen vuoto löystyneestä sulkuventtiilistä ei ollut äkillinen

Yrityksen marketissa havaittiin kylmälaitteiston lämmenneen 10.12.2013. Vian syyksi selvisi kylmäaineen vuoto, joka johtui lauhduttimelta palaavan putken sulkuventtiilin löystymisestä. Vuoto saatiin korjattua kiristämällä venttiili.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta kylmälaitteiston 5 322,08 euron korjauskustannuksia, koska kyse ei ollut äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttama vahinko, vaan venttiilin löystyminen oli tapahtunut vähitellen pitkän ajan kuluessa.

Yritys puolestaan katsoi vahingon olleen äkillinen ja ennalta arvaamaton, sillä kylmälaitteisto oli huollettu vain kaksi päivää ennen vahinkoa, eikä vuotoa ollut silloin havaittu. Huoltoliikkeen mukaan kyseessä oli äkillinen ja odottamaton tapahtuma.

Lautakunta totesi, että sille toimitetusta selvityksessä venttiilissä ei ollut havaittu äkillistä rikkoutumista eikä venttiiliä myöskään vaihdettu vahingon havaitsemisen jälkeen. Vahinko saatiin myös korjattua pelkästään venttiilin kiristyksellä.

Lautakunta katsoi, että vahinko ei siten täyttänyt vakuutusehtojen edellyttämää äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden vaatimusta, eikä suosittanut vakuutusyhtiötä muuttamaan päätöstään.

Olen aiemmin todennut, että esimerkiksi putken sisäisten syöpymien aiheuttamat vuodot ovat kuitenkin äkillisiä ja ennalta arvaamattomia.

Mistä syystä ne korvataan, mutta yllä mainittuja lautakunnan tapauksia ei korvattu?

Putkivuodot on historiallisesti tulkittu äkillisiksi ja ennalta arvaamattomiksi. Jos tilanne olisi toinen ja myös putken sisältä alkaneet syöpymät katsottaisiin hitaiksi, tyypillisiä putkivuotoja ei korvattaisi nykyisillä vakuutusehdoilla välttämättä mistään vakuutuksesta.

Lautakunta on kuitenkin tehnyt rajanvedon sen osalta, että mikäli putken vuotovahinko on aiheutunut sen ulkoapäin tulleesta hitaasta vaikutuksesta, kuten esimerkiksi ruostumisesta, vahinko ei ole silloin äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Tavanomaisista sääolosuhteista aiheutuneet vahingot eivät myöskään täytä äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden edellytystä.

FINE-075224 – rankkasateen aiheuttamaa vahinkoa talon rakenteille ei korvattu

Asiakas teki vahinkoilmoituksen rankkasateiden seurauksena omakotitalon kellariin päässeen veden aiheuttamasta rakenteiden kosteusvahingosta.

Vahinkokartoitus osoitti kosteutta kellarin seinissä ja lattioissa, ja ulkoseinän patolevystä löydettiin reikä, jonka kautta sade- ja sulamisvesien epäiltiin kulkeutuneen rakenteisiin. Asiakas haki korvausta kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa vedoten siihen, ettei vahinko ollut johtunut vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusyhtiö katsoi vesivahingon syyn olleen patolevyn reiän kautta kulkeutuneessa maakosteudessa. Vahinkohetken sademäärä 14,9 mm ei myöskään täyttänyt rankkasateen määritelmää (20 mm/vrk).

Lautakunta totesi, että asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, miten tai milloin kyseinen patolevyn reikä oli syntynyt, eikä ollut osoitettu, että sen syntyminen olisi johtunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä.

Lautakunta kiinnitti huomiota myös asiakkaan esittämään väitteeseen, jonka mukaan rännikaivon poistoputken jäätyminen yhdessä rankkasateen kanssa aiheutti veden kertymisen rakenteisiin.

Lautakunta katsoi, ettei Suomen ilmasto-olosuhteissa vesiputkien jäätymistä voida lähtökohtaisesti pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana, mikäli putkessa on vettä. Jäätymistä ei siten voitu pitää vakuutusehtojen tarkoittamana korvattavana vahinkotapahtumana.

Lautakunta ei suosittanut e muutosta vakuutusyhtiön antamaan kielteiseen korvauspäätökseen.

Kokemukseni mukaan vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan aina arvioi äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden vaatimusta oikein, kuten esimerkiksi seuraava lautakunnan tapaus osoittaa.

FINE-016800 – Puominosturin katkeaminen noston yhteydessä tuli korvata vakuutuksesta

Asiakas käytti rakennustyömaalla ristikkopuominosturia nostaessaan 10 572 kilogramman painoista elementtiä 15.5.2018. Nostotilanteessa taakka liikkui sivulle, mikä aiheutti puomiin vinottaisen vedon. Puomi katkesi ja kaatui. Asiakas haki vakuutuksesta korvausta nosturin korjaus- ja siirtokustannuksista ulkoisen rikkoutumisen perusteella.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei kyseessä ollut vakuutusehtojen mukainen ulkopuolelta äkillisesti vaikuttanut vahinko, vaan se oli aiheutunut nosturin puomin sisäisestä rikkoutumisesta, joka johtui todennäköisesti rakenteen murtumisesta kuormituksen alaisena. Vakuutusyhtiö vetosi myös rajoitusehtoon, jonka mukaan pitkäaikaisesta vaikutuksesta, kuten materiaalin kulumisesta tai korroosiosta, aiheutuneita vahinkoja ei korvata.

Lautakunta totesi, että vahinko oli aiheutunut nosturiin ulkopuolelta äkillisesti vaikuttaneesta tekijästä, eli nostettavan taakan aiheuttamasta sivuttaisesta vedosta. Näin ollen vahinko täytti vakuutusehtojen mukaiset korvattavuuden kriteerit.

Vakuutusyhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että vahinko olisi johtunut vakuutusehtojen rajoituksen mukaisesta puomin pitkäaikaisesta vaikutuksesta, kuten korroosiosta tai aineen väsymisestä. Vahingon selvityksen yhteydessä puomista ei myöskään ollut todennettu rakenteiden aiempaa viallista tilaa.

Lautakunta katsoi, ettei vakuutusyhtiöllä ollut oikeutta evätä korvausta sen vuoksi, ettei vahinko olisi aiheutunut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti ja suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

B) Vahinkoon soveltuu jokin vakuutusehdoissa mainittu rajoitusehto

Kuten kaikki arvaa, vakuutuksissa on aina rajoitusehtoja. Tämän myötä vakuutuksista jää sellaisia vahinkoja korvaamatta, jotka muutoin voisivat täyttää äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden kriteerit.

Koska myös ilmiöpohjaisissa vakuutuksissa monesti edellytetään jonkin korvattavan vahingon, kuten esimerkiksi myrskyn, tapahtuneen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti, samat rajoitusehdot voivat silloin soveltua sekä ilmiöpohjaisiin että All Risk -vakuutuksiin.

Koti-, kiinteistö- ja omaisuusvakuutuksista on tyypillisesti rajattu vakuutuksen ulkopuolelle vahingot, joka on aiheutunut:

• rakennus- tai asennusvirheestä
• maan routimisesta tai liikkumisesta
• kulumisesta, syöpymisestä tai muusta hitaasta vaikutuksesta
• lumen tai jään painosta tai liikkumisesta
• hyönteisistä tai tuhoeläimistä
• ammattimaisesta räjäytys- tai louhintatoiminnasta
• omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta
• käyttövirheestä
• huollon laiminlyönnistä

Nopeampi huomasikin jo yllä olevasta listasta, että osa rajoitusehdoista ei välttämättä laajenna vakuutuksen ulkopuolelle jääviä vahinkoja. Samanlainen vahinko voisi nimittäin jäädä korvamaatta myös sen vuoksi, ettei vahinko täytä äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden edellytystä.

Tällaisia ovat muun muassa maan routiminen ja liikkuminen sekä kuluminen ja syöpyminen.

Kaikkien rajoitusehtojen sisältö ja vakiintunut tulkintapa eivät kuitenkaan ole aina yksiselitteisiä. Vakuutusyhtiö voi siten jättää vahingon virheellisesti korvaamatta rajoitusehtoon vedoten. Kielteiseen korvauspäätökseen kannattaakin aina kysyä vakuutusjuristin ilmainen arvio.