Kaskovakuutus ja vakuutusriidat

Kaskovakuutus on vapaaehtoinen ajoneuvovakuutus, joka täydentää lakisääteistä liikennevakuutusta.

Toisin kuin liikennevakuutus, kaskovakuutus on tarkoitettu kattamaan vain omalle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ulosajo, ilkivalta, auton varkaus ja luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot.

Kaskovakuutusten sisällöt vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin ja vakuutustyypeittäin. Laajimmat kaskot kattavat tyypillisesti muun muassa törmäysvahingot, pysäköintivahingot, palot, varkaudet ja ilkivallan. Suppeammat kaskot voivat kattaa esimerkiksi vain tulipalon ja varkauden.

Kaskovakuutusta käytetään oman auton vahinkojen korvaamiseen yleensä silloin, kun kyse ei ole liikennevahingosta tai sinut katsotaan liikennevahingossa syylliseksi. Kaskoa voi kuitenkin käyttää myös silloin, vaikka kolari olisi toisen kuljettajan syytä.

Tämä voi olla järkevää esimerkiksi silloin, jos saat kaskovakuutuksesta paremmat korvaukset kuin vastapuolen liikennevakuutusyhtiöstä. Lunastusturvan avulla korvaus voi olla huomattavasti parempi.

Kaskovahinkojen korvauksissa ratkaisevaa on se, miten vahinko on tarkalleen ottaen aiheutunut ja mitä kuluja siitä on syntynyt. Monesti kaskon korvausriidoissa on kyse vakuutusehtojen soveltamisesta tiettyyn vahinkoon sekä auton lunastuskorvauksen määrittelystä.

→ Vakuutusriidat eri vahinkolajeissa

– Petteri Pitkämäki, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, perustaja

Kaskovakuutukseen liittyvät vakuutusriidat eivät aina synny siitä, mitä on tapahtunut, vaan siitä, miten tapahtunutta vahinkoa tulkitaan vakuutusehtojen perusteella. Riita ei useinkaan liity vahingon olemassaoloon, vaan siihen, täyttääkö vahinko vakuutusehdoissa asetetut korvattavuuden edellytykset.

Tosin myös siitä riidellään, onko auton vahinko oikeasti aiheutunut samasta tapahtumasta vai oliko se autossa jo aiemmin.

Alla on yleisimmät tilanteet, joissa kaskovakuutuksen korvauspäätökset johtavat erimielisyyksiin.

→ Esimerkkejä hoitamistamme kaskovakuutusriidoista

Korvattavuus määräytyy sen perusteella, mikä vahingon syyksi katsotaan. Riita voi syntyä esimerkiksi siitä, onko kyse äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vai vähitellen syntyneestä vauriosta.

Vakuutusyhtiön ja vakuutetun näkemykset vahingon syntymekanismista voivat poiketa merkittävästi toisistaan.

Vakuutuskorvaus voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Riita syntyy usein siitä, täyttyykö törkeän huolimattomuuden kynnys vai onko kyse tavanomaisesta huolimattomuudesta, joka ei estä korvausta.

Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus voi täyttyä esimerkiksi ylinopeudessa, alkoholin nauttimisessa, kilpa-ajossa tai kiihdyttelyssä. Mutta ei niissäkään aina.

Vakuutusyhtiöt vetoavat korvauspäätöksissä usein rajoitusehtoihin tai suojeluohjeiden laiminlyöntiin. Erimielisyys koskee tällöin sitä, onko rajoitusehtoa sovellettu oikein.

Tai onko suojeluohjeen noudattamatta jättäminen ollut syy-yhteydessä syntyneeseen vahinkoon? Jos ei, vahinko tulee korvata täysimääräisesti.

Ajoneuvon varkaustilanteet ovat tyypillinen kaskoriitojen aihe. Riitaa syntyy erityisesti silloin, kun ajoneuvo on anastettu sen omilla avaimilla.

Tai kun vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyse ole vakuutusehdoissa tarkoitetusta varkaudesta tai murrosta.

Myös ilkivallan ja yksittäisten vaurioiden osalta korvattavuus voi olla tulkinnanvaraista. Riita voi koskea esimerkiksi sitä, onko vahinko aiheutunut jostain yksittäisestä tapahtumasta, vai onko kyse ajoneuvon käytöstä tai normaalista kulumisesta.

Usein riitaa on myös siitä, voidaanko vahingon näyttää aiheutuneen nimenomaan ilkivallan seurauksena, eikä esimerkiksi puhtaasti vahingosta. Jälkimmäinen ei nimittäin ole korvattava ilkivaltavahinko.

Kaskovakuutuksen korvauspäätöksen arviointi tulee aina tehdä kokonaisarviona. Vakuutussopimus, vakuutusehdot, lainsäädäntö ja vahinkotiedot katsotaan läpi yhdessä.

Ratkaisevaa on se, miten vakuutusehtoja ja lakia voidaan soveltaa juuri kyseiseen, vahinkoon johtaneeseen tapahtumaketjuun.

Keskeinen lähtökohta on vakuutusehtojen sanamuoto ja niiden tarkoitus. Ehtoja ei siis voi aina arvioida irrallisina lauseina, vaan osana kokonaisuutta, jossa huomioidaan myös ehtojen mahdollinen keskinäinen epäselvyys.

Jos ehtoa voidaan perustellusti tulkita usealla tavalla, riita kääntyy usein silloin korvauksen hakijan eduksi.

Päätöksen arvioinnissa merkitystä on myös sillä, mihin selvitykseen vakuutusyhtiö on ratkaisunsa perustanut. Korvauspäätös voi olla virheellinen, jos vahingon olosuhteita ei ole selvitetty riittävästi. Tai jos käytettävissä olevaa selvitystä on tulkittu yksipuolisesti.

Erityisesti teknisissä vahingoissa ja törmäystilanteissa johtopäätökset vahingon syystä perustuvat liian usein vakuutusyhtiön oletuksiin. Faktat eivät kuitenkaan tue niitä.

Arvioinnissa tulee aina huomioida vakuutussopimuslain pakottavat säännökset, joita ei voida syrjäyttää vakuutusehdoilla. Jos korvauspäätös perustuu ehtoon tai menettelyyn, joka on ristiriidassa lain pakottavien säännösten kanssa, asia ratkaistaan lain eikä vakuutusehtojen nojalla.

Tämä seikka tuntuu unohtuvan valitettavan usein vakuutusyhtiöillä korvauskäsittelyssä.

Kaskovakuutuksen korvauspäätösten arviointi edellyttää siten sekä ehtojen että tosiseikkojen huolellista läpikäyntiä. Ratkaisevaa ei ole se, mitä vakuutusyhtiö on päätöksessään todennut. Vaan se, mihin päätös tosiasiassa perustuu ja mitä se jättää huomioimatta.

Kun kaskovakuutuksen korvauspäätös perustuu tulkintaan tai puutteelliseen selvitykseen, asian jatko edellyttää päätöksen huolellista arviointia. Tällöin onkin järkevintä edetä vakuutusyhtiön päätöksen oikaisemisella.

Kaskovakuutukseen liittyvä vakuutusriita ratkaistaan aina tapauskohtaisesti sen perusteella, mihin vakuutusyhtiön korvauspäätös perustuu ja kuinka tulkinnanvarainen tilanne on. Kaikki riidat eivät edellytä pitkää prosessia, mutta ratkaiseminen edellyttää lähes aina päätöksen ja sen perustelujen huolellista arviointia.

Riidan ratkaiseminen alkaa siitä, että selvitetään, perustuuko kielteinen korvauspäätös vakuutusehtojen selkeään soveltamiseen vai tulkintaan, joka jättää liikkumavaraa.

Jos päätöksen perusteissa on epäselvyyksiä tai ristiriitoja, asian oikaiseminen on yleensä helpointa vakuutusyhtiölle tehtävällä uudelleenkäsittelypyynnöllä. Vakuutusyhtiö voi kuitenkin olla kielteisessä päätöksessään myös täysin oikeassa. Tällöin on harvoin järkevä lähteä riitelemään asiasta edes juristin avustuksella.

Kaskovakuutusriidan ratkaiseminen edellyttää ennen kaikkea realistista arviota siitä, miten todennäköisesti päätös voidaan saada käännettyä. Tämän arvioinnin perusteella voidaan sitten faktoihin perustuen päättää, onko päätös järkevä riitauttaa.

Vai onko perusteltua jättää asia sillensä?

→ Miten vakuutusyhtiön korvauspäätös oikaistaan?

Ei välttämättä. Osassa kaskovakuutuksia on saatettu rajata esimerkiksi kattoikkuna vakuutuksen ulkopuolelle.

Tällöin lasivahingon korvaaminen edellyttää, että autossa on ollut kolariturva ja että vahinko voidaan korvata siitä. Kolariturvan käyttäminen johtaa kuitenkin tyypillisesti bonuksien alentumiseen.

Lasivakuutuksen korvauksissa näin ei käy, jonka vuoksi sitä onkin järkevämpi käyttää aina kun mahdollista.

Ylinopeus ei automaattisesti estä korvausta, mutta se voi johtaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen. Ylinopeuden vaikutus korvauksiin on aina tapauskohtaista.

Vakuutusyhtiöllä ei suinkaan ole aina oikeutta tehdä korvauksiin mitään vähennyksiä ylinopeudesta huolimatta.

Tahallisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa vahinko on aiheutettu tietoisesti tai vahingon aiheutuminen on ollut todennäköistä. Tahallisuuden kynnys on korkea.

Vahinko ei yleensä ole tahallinen pelkästään riskialttiin tai huolimattoman toiminnan perusteella.

Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus voi täyttyä esimerkiksi kilpa-ajossa tai kiihdyttelyssä. Mutta ei niissäkään aina.

Vakuutusyhtiö voi vedota suojeluohjeeseen, jos ohjeen laiminlyönnillä on ollut syy-yhteys vahingon syntyyn. Pelkkä suojeluohjeen rikkominen ei yksinään riitä korvauksen epäämiseen.

Jos autolla ajaa esimerkiksi selvästi havaittavissa olleeseen kuoppaan tiessä, huonoimmassa tapauksessa korvausmäärään voidaan tehdä 20–33 % vähennys.

Avaimilla tehdyt varkaudet ovat hyvin tyypillinen vakuutusriita. Korvattavuus riippuu siitä, miten avaimet ovat päätyneet varkaalle ja täyttyvätkö vakuutusehdoissa asetetut varkauden tunnusmerkit.

Monesti korvaus voi edellyttää sitä, että ne on saatu haltuun ryöstön taikka murtautumisen yhteydessä. Muutoin vahinkoa ei korvata.

Vakuutusyhtiö voi arvioida päätöstä uudelleen, jos asiassa ilmenee uutta olennaista selvitystä tai jos alkuperäinen päätös perustuu virheelliseen arvioon.

Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan voi omasta aloitteestaan muuttaa myönteistä päätöstään kielteiseksi kuin vain tarkkaan rajatuissa tilanteiss

Jos saamasi kotivakuutuksen korvauspäätöksen oikeellisuus arveluttaa, voit pyytää meiltä vakuutusjuristin ilmaisen arvion. Käymme päätöksen ja sen perustelut läpi ja arvioimme, millaist mahdollisuudet päätöksen kääntymiseen voisi olla.

Ilmaisen arvion pyytäminen ei myöskään sido mihinkään. Sen tarkoituksena on antaa sinulle selkeä käsitys siitä, onko vakuutusyhtiön ratkaisu juridisesti kestävällä pohjalla vai voisiko se olla virheellinen. Samalla saat arvion siitä, millä keinoilla asiaa olisi mahdollista viedä eteenpäin meidän avullamme.

Jos päätät pyytää arvion, voit toimittaa vakuutusyhtiön päätöksen ja asiaan liittyvän selvityksen ja palaamme asiaan mahdollisimman nopeasti. Sen jälkeen pystyt tekemään faktoihin perustuen päätöksen, olisiko vakuutusyhtiön päätös kuitenkin syytä oikaista vai ei.