Hallinnon vastuuvakuutus (D&O) – huomioi nämä

Johdon vastuuvakuutuksella katetaan yhtiön johdon henkilökohtaista korvausvastuuta, joka voi syntyä esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana tehdystä virheellisestä päätöksestä.

Vaikka vakuutuksen hankkii yhtiö, se on voimassa vakuutuksella vakuutettujen henkilöiden, kuten toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten, hyväksi.

Vakuutuksen hankkineella yhtiöllä ei ole määräysvaltaa siihen, milloin vakuutusta käytetään, vaan siinä vakuutettuna olevat henkilöt voivat käyttää vakuutusta täysin itsenäisesti. Yhtiö ei voi siten estää vakuutuksen käyttämistä eikä se saa tietoonsa vahinkoon liittyviä asiakirjoja tai viestintää, ellei vakuutettu henkilö anna siihen suostumustaan.

Suomessa vakuutuksesta käytetään myös nimitystä hallinnon vastuuvakuutus. Kansainvälisillä vakuutusmarkkinoilla vakuutukseen viitataan nimellä Directors’ and Officers’ Liability Insurance (D&O) tai Management Liability Insurance. Kaikilla näillä tarkoitetaan kuitenkin samaa asiaa, eli johdon henkilökohtaisen vastuun varalta otettavaa vakuutusta.

Tilanteet, joissa yhtiön ylin johto voi joutua henkilökohtaiseen korvausvastuuseen

Henkilökohtaisen vastuun syntyminen edellyttää, että vastuusta on nimenomaisesti määrätty laissa.

Korvausvastuu ei voi siten syntyä missä tahansa tilanteissa, kuten esimerkiksi sen vuoksi, että joku ei vain pidä hallituksen päätöksestä, vaan vastuun syntymiseksi on täytynyt toimia lainvastaisesti.

Osakeyhtiölaissa on nimenomaiset pykälät, joita rikottaessa toimitusjohtajan, hallituksen jäsenen tai sen puheenjohtajan korvausvastuu on henkilökohtaista.

Nämä henkilökohtaisen korvausvastuun synnyttävät pykälät voidaan jaotella:

• yleisesti kaikkiin osakeyhtiön johdossa toimiviin sekä
• kutakin hallintoelintä koskeviin nimenomaisiin edellytyksiin

A) Osakeyhtiön toimitusjohtajan, hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan yhteiset vastuutilanteet

Osakeyhtiölaissa säädetään ylimmän johdon, eli toimitusjohtajan, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yhteisistä velvollisuuksista, joita rikkomalla henkilökohtainen vastuu voi syntyä.

Ensimmäinen yleinen velvoite liittyy siihen, että toimitusjohtajan, hallituksen jäsenen ja puheenjohtajan tulee huolellisesti toimien edustaa yhtiön etua (osakeyhtiölaki 8 §, johdon tehtävä). Viittaan tässä artikkelissa näihin osakeyhtiölaissa mainittuihin tahoihin jatkossa myös johtohenkilöinä.

Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei siten saa edistää vain omaa tai läheistensä etua, vaan päätöksenteossa tulee edetä yhtiö kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Mitä yhtiön etu sitten oikein tarkoittaa?

Ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta sovittu, osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa sen osakkeenomistajille (osakeyhtiölaki 5 §, toiminnan tarkoitus). Kaikessa päätöksenteossa tulee siten ottaa huomioon, ajaako kyseinen päätös, toimi tai toimeen ryhtymättä jättäminen voiton tuottamista yhtiön osakkeenomistajille.

Mikäli kyse on esimerkiksi velan ottamisesta, päätöksenteossa tulee huomioida yhtiön etu, eikä ottaa suurimman korkoprosentin tarjoavan pankin velkatarjousta, ellei siihen ole hyvää syytä. Hyvä syy voi olla esimerkiksi se, että kyseinen pankki tarjoaa ainoana riittävän suurta lainamäärää, kun taas muiden pankkien korot ovat pienemmät, mutta heidän lainansa eivät riitä kattamaan yhtiön menoja riittävän pitkäksi aikaa.

Mikäli johtohenkilöllä on syytä epäillä esimerkiksi hallitukselle annetun tiedon paikkansapitävyyttä, hänellä on aktiivinen selonottovelvollisuus oikean tiedon varmistamiseksi ennen päätöksen tekemistä. Johtohenkilön tietämättömyys osakeyhtiölaissa määrätyistä velvollisuuksista ei myöskään poista hänen korvausvastuutaan.

Mikäli johdon päätös tai passiivisuus aiheuttaa vahingon yhtiölle, johtohenkilön tulee korvata vahinko, jonka hän on tehtävässään huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle.

On olennaista huomata, että kyseisen huolellisuusvelvoitteen vastainen toiminta aiheuttaa korvausvastuun nimenomaan yhtiötä, mutta ei muita osapuolia, kuten esimerkiksi täysin ulkopuolisia kohtaan.

Yleisen huolellisuusvelvoitteen lisäksi osakeyhtiölaissa on muitakin velvollisuuksia siitä, miten päätöksenteossa tulee toimia.

Näiden perusteella korvausvastuu voi syntyä muitakin kuin yhtiötä kohtaan, eli myös muita osakkeenomistajia tai jopa täysin ulkopuolisia kohtaan (osakeyhtiölakin 22 luvun 1 §, johtohenkilön korvausvastuu).

Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen voi rikkoa osakeyhtiölakia muun muassa seuraavissa tilanteissa:

• Yhdenvertaisuuden vastainen toiminta (osakeyhtiölaki 7 §)
  • Päätöstä ei saa tehdä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
• Pätemättömiä päätöksiä ei saa noudattaa (osakeyhtiölaki 6 luvun 2 §)
  • Hallitus tai sen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.
• Päätöksentekoon osallistuminen esteellisenä (osakeyhtiölain 6 luvun 4 § ja 19 §)
  • Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja yhtiön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn.
  • Tämä ei saa myöskään osallistua yhtiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhtiön edun kanssa.
• Laiton varojenjako (osakeyhtiölaki 13 luvun 2 §)
  • Varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden.
  • Hallituksen jäsenen on arvioitava yhtiön taloudellista asemaa niin päätettäessä yhtiökokoukselle varojenjakoa koskevaa esitystä, että täytäntöön pantaessa yhtiökokouksen varojenjakoa koskevaa päätöstä.
• Yhtiöjärjestyksen rikkominen (osakeyhtiölaki 22 luvun 1 §)
  • Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Mikäli sama korvausvaatimus kohdistetaan useampaan hallituksen jäseneen tai samalla myös toimitusjohtajaan, korvausvastuuta arvioidaan jokaisen kohdalla erikseen.

Johdossa toimimisesta aiheutuva vastuu voi olla sekä rikosoikeudellista että siviilioikeudellista vastuuta. Ensimmäisessä tapauksessa johtohenkilö voidaan tuomita rikoksesta esimerkiksi sakkoon tai vankeuteen. Jälkimmäisessä tilanteessa vahingonkorvausvastuu on henkilökohtaista, joten korvauksen joutuu maksamaan itse, ellei joku muu suostu kantamaan sitä johtajan puolesta.

Esimerkki – hallituksen puheenjohtajan vastuu

Rakennusyhtiö A:n hallituksen puheenjohtaja B tietää, että hänen isänsä C:n kanssa yhteisomistamalla sähköalan yrityksellä D on haastava taloudellinen tilanne taantuman vuoksi. Uutta kauppaa ei ole tullut ja laskut ovat kasaantuneet.

Rakennusyhtiö A:lla on alkamassa uusi iso rakennusprojekti, johon on pyydetty myös tarjouksia sähkötöiden osalta. B on nähnyt saadut tarjoukset ja laatii sähköyhtiö D:n nimissä tarjouksen, joka on 50 % muita kalliimpi sekä tekee tästä huolimatta päätöksen, että A ostaa sähkötyöt D:ltä.

B:n toiminta hallituksen puheenjohtaja on rikkonut ainakin osakeyhtiölain velvollisuuksia yhdenvertaisuutta koskien, koska kalliimman tarjouksen hyväksyminen on aiheuttanut vahinkoa yhtiölle ja muille osakkeenomistajille. Lisäksi B on ollut esteellinen osallistumaan päätöksentekoon urakoitsijan valinnasta, koska hän hyötyi sähköalan yrityksen D:n urakan saamisesta henkilökohtaisesti.

B on hallituksen puheenjohtaja vastuussa aiheuttamastaan vahingosta.

Edellä mainittujen yleisten vastuuperusteiden lisäksi toimitusjohtajalla, hallituksen jäsenellä sekä hallintoneuvoston jäsenellä kullakin on lisäksi laissa säädettyjä kyseistä roolia koskevia velvollisuuksia.

Henkilökohtainen vastuu voi syntyä myös sen perusteella, että on rikkonut nimenomaan kyseistä roolia koskevia velvollisuuksia. Tämän vuoksi on olennaista ymmärtää, mitä eri velvollisuuksia kussakin roolissa ylipäänsä on.

Vertailusta on todettavissa, että vakuutusyhtiöiden välillä on merkittäviä eroja muun muassa korvausmäärissä, vakuutuksen myöntämis- ja päättymisiän osalta, omavastuun suuruudessa, kuntoutuksen kuulumisessa vakuutukseen, suorakorvauspalvelussa sekä etäeläinlääkäripalveluiden laajuudessa. Lisäksi osalla vakuutusyhtiöstä tietyt turvat ovat valinnaisia.

Millä vakuutusyhtiöllä on kattavin henkivakuutus?

B) Toimitusjohtajan vastuut ja velvollisuudet

Toimitusjohtajan velvollisuutena on hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Tätä kutsutaan toimitusjohtajan yleistoimivallaksi.

Toimitusjohtaja vastaa lisäksi esimerkiksi siitä, että kirjanpito on tehty lainmukaisesti ja että yhtiön varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan tulee myös antaa hallitukselle tai sen jäsenille tietoja, ovat tarpeen hallituksen omien tehtävien hoitamiseksi.

Vaikka toimitusjohtajalla on yleistoimivalta, hän ei kuitenkaan saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin, ellei hallitus ole häntä siihen valtuuttanut.

Tilanteissa, joissa hallituksen päätöstä ei voida odottaa, toimitusjohtaja saa ryhtyä tällaisiin laajakantoisiin toimiin, mutta hänen pitää silloin antaa asiasta tieto mahdollisimman pian hallitukselle.

Esimerkki – toimitusjohtajan vastuu kirjanpitovirheestä

Toimitusjohtaja A:n yhtiöllä on alkuvuosien kovan kasvun jälkeen ollut haastavampaa. Liikevaihto on pudonnut miljoonasta eurosta noin 50 000 euroon vain muutamassa vuodessa. Kaikki yhtiön työntekijät on irtosanottu ja toimitusjohtaja on hoitanut itse kaikki työt jo muutaman vuoden, silloin kun niitä on ollut.

Koska omalle kirjanpitäjällekin näytettiin ovea, A on päättänyt itse jatkaa kirjanpidon tekemistä ja säästää kuluissa. Excelien ja numeroiden kanssa painiminen ei ole kuitenkaan koskaan ollut A:n mieleen, joten hän on pitäytynyt kirjanpidossa lähinnä aikaisempien vuosien lukujen toistamiseen poistojen osalta, koska niiden laskemiseen ei ole koskaan ollut sopivaa tilaisuutta.

A:n yhtiöön suoritetaan verotarkastus, jossa huomataan, että A on tehnyt moninkertaisesti liian suuret poistot yhtiön tuotantokoneista jo muutamalta verovuodelta.
Verottaja toteaa, että veroja on maksettu useita satoja tuhansia liian vähän, joten yhtiölle määrätään veronkorotusta ja verottaja ohjaa toimitusjohtaja A:n laiminlyönnin poliisille. Esitutkinnan päätyttyä syyttäjä nostaa A:ta kohtaan syytteen törkeästä veropetoksesta, koska hän oli laiminlyönyt kirjanpidon asianmukaisen järjestämisen.

C) Hallituksen jäsenen vastuu

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on yleistoimivalta asioiden hoitamisesta, ellei toimivaltaa ole nimenomaisesti määrätty jollekin toiselle taholle.

Hallitus voi esimerkiksi tehdä päätöksen, että yhtiö ei hanki tietoturvavakuutusta tapahtuneesta tietomurrosta huolimatta, että yhtiö sitoutuu lainaehtoihin kassakriisin välttämiseksi tai se voi laiminlyödä velvollisuutensa huolehtia yhtiön taloudellisen tilanteen varmistamisesta.

D) Hallituksen puheenjohtajan vastuu

Hallituksen puheenjohtajan korvausvastuun perusteet ovat samat, kuin hallituksen jäsenen korvausvastuussa (ks. yllä).

Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu kuitenkin laajemmin velvollisuuksia, kuin muille hallituksen jäsenille. Näihin puheenjohtajan tehtäviin lukeutuu esimerkiksi hallituksen koolle kutsuminen sekä kokouksessa päätettävien asioiden listaaminen.

Hallituksen puheenjohtajan rooli on myös monesti aktiivisempi hänen pitäessä tiiviimmin yhteyttä toimitusjohtajaan, jolloin hän tietää hallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden taustoja muita hallituksen jäseniä paremmin.

E) Hallituksen varajäsenen vastuu

Hallituksen varajäsenen vastuu on sama kuin hallituksen varsinaisella jäsenellä silloin kuin varajäsen osallistuu päätöksentekoon. Hallituksen varajäsen ei ole vastuussa päätöksistä, joiden tekemiseen hän ei ole osallistunut.

Suurempi haaste varajäsenen kohdalla on tilanteet, joissa päätöksentekoon osallistutaan harvoin, jolloin hän ei ole saanut kaikkea samaa tietoa aiemmista päätöksistä ja niiden perusteista, kuin hallituksen varsinaiset jäsenet.

F) Yhteenveto

Toimitusjohtajan ja hallituksen mahdolliset vastuut eroavat sen vuoksi, että kummallakin erilaiset velvollisuudet. Yhteistä molemmissa tapauksissa on kuitenkin se, että velvollisuuden rikkominen voi johtaa henkilökohtaiseen vastuuseen. Erot toimitusjohtajan ja hallituksen rooleissa voi tiivistää alla olevaan.

Johtohenkilöiden korvausvastuun arviointi – miten todistaa huolellinen toiminta?

Henkilökohtainen korvausvastuu voi seurata osakeyhtiölain mukaan jopa 5 vuotta sen tilikauden päättymisestä, jolloin kyseinen päätös on tehty.

Koska vastuu voi syntyä vuosikausia päätöksen tekemisestä, se korostaa huolellisen dokumentaation tekemisen merkitystä.

Ellei muistiinpanoja ole tehnyt, itse hallituksen kokouspöytäkirjasta tai muista dokumenteista ei välttämättä ilmene, miksi juuri kyseiseen päätökseen on päädytty. Asiakirjassa voi olla pelkästään tehty päätös, mutta ei lainkaan perusteluja.

Tämän takia on olennaista dokumentoida perustelut ja pohdinnat, joiden vuoksi päädyttiin juuri kyseiseen päätökseen.

Jos esitetään väite, että hallitus tai toimitusjohtaja on toiminut huolimattomasti, korvausvastuun arvioimiseksi voidaan kysyä muun muassa seuraavia:

1. Onko päätös ollut perusteltu kyseisen ajankohdan tietojen perusteella?
2. Onko päätöksessä jätetty tietoisesti huomioimatta jotain olennaista?
3. Olisiko huolellisesti toimien päädytty erilaiseen päätökseen?
4. Onko päätöksessä laiminlyöty jotain toimitusjohtajalle tai hallitukselle nimenomaisesti kuuluvaa velvoitetta?
5. Oliko kyse tietoisesta, mutta sallitusta riskinotosta?
6. Jos päätös on tehty huolellisesti, voidaanko päätöksen asianmukaisuus todistaa riittävästi myös jälkikäteen?

Normaalisti vaatimuksen esittäjän velvollisuutena on esittää todisteet siitä, miksi korvausvastuu syntyy jollekin toiselle.

Yhtiön ylin johto, eli toimitusjohtaja ja hallitus, ovat kuitenkin siitä erikoisessa asemassa, että tietyissä tilanteissa heidän tulee osoittamaan oma huolellisuutensa vastuun välttämiseksi.

Mikäli vahinko on aiheutettu yhtiöjärjestystä tai muuta kuin osakeyhtiölain 1 luvun periaatteita rikkomalla, korvausvastuusta vapautumiseksi johtohenkilön pitää pystyä osoittamaan huolellinen toiminta. Jos huolellinen toiminta voidaan todistaa, vastuuta ei synny. Vastaavasti jos selvitystä ei voi toimittaa lainkaan, korvausvastuu syntyy automaattisesti.

Mikäli selvitystä huolellisesta toiminnasta ei lopulta löydy suuntaan taikka toiseen, asia ratkaistaan tyypillisesti sen osapuolen vahingoksi, jonka velvollisuutena oli asian toteen näyttäminen. Jos et siis pysty todistamaan toimineesi johtohenkilönä huolellisesti, vahingonkorvausvastuu oletetaan ja korvausvastuu syntyy.

Muun muassa tämän käännetyn todistustaakan vuoksi johdon vastuuvakuutus on niin tärkeä turva, koska ei riitä, että olet toiminut huolellisesti, vaan sinun pitää pystyä myös todistamaan se tai muutoin voit joutua automaattisesti henkilökohtaiseen korvausvastuuseen.

Johdon vastuuvakuutus auttaa kattamaan esimerkiksi puolustuskulut tällaisen näytön hankkimiseksi, jotta vahingonkorvausvastuuta ei pääse syntymään tai sen suuruutta voidaan rajoittaa.

Hallituksen tai toimitusjohtajan vastuuvapaus – onko sillä merkitystä?

Yhtiökokouksella on oikeus antaa hallituksen jäsenelle tai toimitusjohtajalle vastuuvapaus heidän päätöksiensä vahinkoseuraamuksista.

Monesti kuvitellaan, että tämän vastuuvapauden myöntämisen jälkeen henkilökohtaista korvausvastuuta ei tarvitse enää murehtia.

Tämä on kuitenkin virheellinen olettama, sillä silloin unohdetaan, että:

1. Vastuuvapautus sitoo vain sen antanutta yhtiötä. Ei esimerkiksi edes sen puolesta äänestänyttä osakkeenomistajaa tai velkojia.
2. Yhtiökokouksen päätös sen myöntämisestä ei ole sitova, jos yhtiökokoukselle ei ole annettu olennaisesti oikeita ja riittäviä tietoja korvausvelvollisuuden perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä.
3. Se ei sido yhtiön konkurssipesää tai yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitettua selvittäjää, jos yhtiö asetetaan konkurssiin tai saneerausmenettely aloitetaan hakemuksesta, joka tehdään kahden vuoden kuluessa päätöksestä.

Vastuuvapauden myöntäminen ei siten ole oikotie onneen, vaan korvausvastuu voi syntyä sen myöntämisestä huolimatta.

Ei ole epätavallista, että yhtiökokous vastuuvapauden myöntämisen jälkeen saa uutta tietoa, jolloin yhtiö voi vapaasti esittää korvausvaatimuksen yhtiön johtoa kohtaan sen myöntämisestä huolimatta.

Millaisia vahinkoja johdon vastuuvakuutuksesta korvataan?

Tyypillinen suomenkielinen kotimaisen vakuutusyhtiön johdon vastuuvakuutus kattaa toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten henkilökohtaista korvausvastuuta osakeyhtiölain perusteella.

Näitä riskejä on käyty tarkemmin läpi yllä, mutta olennaista on se, että laiminlyödään osakeyhtiölain mukaiset velvoitteet, esimerkiksi:

• Toimitusjohtaja laiminlyö kirjanpidon järjestämisen
• Hallitus ei valvo toimitusjohtajan toimintaa
• Nostetaan osakeyhtiöstä varoja osakeyhtiölain vastaisesti
• Rikotaan yhdenvertaisuusperiaatetta ja suositaan osakkeenomistajaa muiden osakkeenomistajien kustannuksella
• Aiheutetaan yhtiön konkurssi tahallisesti, jolloin yhtiön velkojat kärsivät vahingon lainojen takaisinmaksun päättymisestä

Vakuutuksen ottava yhtiö ei ole vakuutuksella vakuutettu, vaikka se hankkii vakuutuksen. Tosin laajemmissa kansainvälisissä vakuutusehdoissa turvaa voidaan ulottaa myös yhtiöön niin sanotuilla Side B ja C- turvilla. Näistä lisää myöhemmin.

Kansainväliset vakuutusehdot tarjoavatkin kattavampaa turvaa kotimaisiin vakuutusehtoihin verrattuna erityisesti seuraavien osalta:

• korvattavien vahinkotapahtumien määritelmä on laajempi, sillä vakuutus kattaa kaikkea henkilökohtaista vastuuta, eikä vain osakeyhtiölain vastaista toimintaa
• vakuutuksella on vakuutettuna toimitusjohtajan ja hallituksen lisäksi kaikki henkilöt, jotka ovat esimies- tai johtoasemassa. Laajimmat vakuutukset kattavat jopa kaikki työntekijät, jolloin vakuutusyhtiö ei voi evätä turvaa henkilöiltä, joiden osalta vakuutusyhtiö katsoo tittelin olevan liian alhainen tai ettei siihen sisälly esimiesvastuuta.
• vakuutuksen omavastuu vakuutetuille henkilöille on 0 euroa. Kotimaisissa vakuutuksissa omavastuu on tyypillisesti vähintään esimerkiksi 1 000 euroa, mikä nostaa kynnystä vakuutuksen käyttämiseen ja lisää korvausvastuun syntymisriskiä, mikäli asiaa hoidetaan itse sen sijaan, että asianajaja hoitaisi asian tämän puolesta.

Alla eräitä esimerkkejä kotimaisten johdon vastuuvakuutuksien turvista verrattuna kansainvälisiin johdon vastuuvakuutusehtoihin.

Ensimmäisiä on saatavilla kaikilta kotimaisilta vakuutusyhtiöiltä, ja ne ovat monesti osa yrityksen pakettivakuutusta, joka sisältää muun muassa omaisuusvakuutuksen ja toiminnan vastuuvakuutuksen.

Laajat johdon vastuuvakuutukset hankitaan kuitenkin monesti kansainvälisiltä vakuutusmarkkinoilta, koska kotimaiset vakuutusyhtiöt eivät tarjoa laajempaa turvaa kaikille yhtiöille eikä niiden laajakaan turva kata riittävästi erilaisia johdon henkilökohtaisen vastuun riskejä.

Laajat vakuutusehdot korvaavat asianajokuluja korvausvastuun selvittämiseksi tai vastineen kirjoittamiseksi jo ennen kuin mitään vaadetta on edes esitetty, koska vakuutusturvan tarkoituksena on puolustaa vakuutettua henkilöä (”duty to defend”). Vakuutetulla on myös oikeus päättää itse, miten hän haluaa puolustautua.

Suppeissa vakuutuksissa sen sijaan vakuutusyhtiöllä on oikeus arvioida henkilön korvausvastuuta itsenäisesti, eikä vakuutus perustu henkilön puolustamiseen. Vain jos vakuutusyhtiön mielestä vastuuta ei ole, voidaan vakuutuksesta korvata puolustuskuluja. Olennaisena erona laajoihin turviin on myös se, että vakuutusyhtiöllä on oikeus

Jos vakuutusyhtiö kuitenkin katsoo, että vastuu on syntynyt, sillä on huonoimmassa tapauksessa jopa oikeus vain korvata vahingon määrä ilman, että henkilöllä on edes mahdollisuutta puolustaa omaa syyttömyyttään. Tämä on erityisen hankala tilanne silloin, kun oma maine halutaan puhdistaa ja syyllisyyden leima estää esimerkiksi hallitusammattilaisen toimintaa jatkossa muissa yhtiöissä.

Toinen olennainen ero turvassa on vakuutuksen omavastuu. Lähes poikkeuksetta kansainväliset johdon vastuuvakuutusehdot perustuvat siihen, että vakuutettujen henkilöiden käyttäessä itse vakuutusta, vakuutuksessa ei ole lainkaan omavastuuta. Tällöin kynnys vakuutuksen käyttämiselle on pieni, eikä asiaa yritetä korjata ensin itse. Yrityksen korvatessa ensin kuluja henkilön puolesta, kansainvälisissä vakuutuksissa on niiden osalta oma erillinen omavastuu, tyypillisesti esimerkiksi 10 000 eurosta ylöspäin. Tämä korvauksien maksaminen yhtiölle D&O-vakuutuksissa aiemmin viitattu Side B-turva.

Kotimaisissa vakuutuksissa omavastuu on kaikille sama ja tyypillisesti vähintään 600 euroa, mutta joskus useita tuhansiakin euroja.

Millaisia vahinkoja ei korvata hallinnon vastuuvakuutuksesta?

Kotimaiset hallinnon vastuuvakuutusehdot eivät korvaa esimerkiksi seuraavia:

• henkilö- ja esinevahinkoja
• rikosasian puolustuskuluja
• työturvallisuusrikkomuksien vahingonkorvausvastuuta
• yhdenvertaisuuslain mukaista syrjintää
• työsopimuslain vastaista toimintaa, esimerkiksi laittomien potkujen seurauksena syntyvää korvausvastuuta tai tasapuolisen kohtelun kiellon rikkomista
• toimialaa koskevien erityislakien vastaisesta toiminnasta, kuten esimerkiksi finanssialan sääntelyn rikkomisesta (KYC, AML, ja muut compliance -asiat)
• arvopaperimarkkinalain mukaista vastuuta (tärkeä erityisesti pörssiyhtiöille)

Kansainvälisissä vakuutusehdoissa rajoitusehtoja on huomattavasti vähemmän. Niissä tyypillisiä rajoitusehtoja ovat muun muassa:

• henkilö- ja esinevahinkoja (pois lukien Corporate Manslaughter -tilanteiden puolustuskulut)
• Tahallaan rikollisella teolla aiheutettuja vahinkoja
• Vahinkoja, jotka ovat olleet tiedossa ennen vakuutuskauden alkua

Koska kotimaiset vakuutusehdot kattavat ainoastaan osakeyhtiölain yhtiöorgaanien, eli toimitusjohtajan, hallituksen ja hallintoneuvoston, korvausvastuun, vakuutuksella on vakuutettu vain hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä hallintoneuvoston jäsenet.

Vakuutuksen piirissä eivät ole esimerkiksi C-tason johtajat, muu ylempi johto, keskijohto, tai esihenkilöt.

Tarkkasilmäinen voi tässä vaiheessa huomata, että eihän osakeyhtiölaissa ole määritelty muun johdon henkilökohtaista korvausvastuuta, joten onko näitä edes tarpeen vakuuttaa? Kyllä, koska vastuu voi syntyä muun kuin osakeyhtiölain nojalla.

Jos vakuutusyhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen, sen oikeellisuus on syytä varmistaa juristin ilmaisella arviolla.

Muiden johtajien henkilökohtainen korvausvastuu

Myös muilla kuin osakeyhtiölaissa luetelluilla johtohenkilöillä on riski henkilökohtaiseen korvausvastuuseen, mutta heidän vastuunsa ei perustu osakeyhtiölakiin vaan muuhun lainsäädäntöön.

Esimerkki – työturvallisuusrikos työmaalla

Rakennusliike A:n työmaalla tapahtuu työtapaturma, jossa työntekijä B:n käsi jää puristuksiin betonielementin alle. Työntekijän käsi joudutaan lopulta amputoimaan ja työntekijä kouluttautuu uusiin työtehtäviin.

Poliisi suorittaa tapahtumasta esitutkinnan ja syyttäjä päättää nostaa syytteen työmaan vastaavaa mestaria C:tä kohtaan. Syyte perustuu työturvallisuusmääräyksien rikkomiseen, sillä B oli ollut kesätyöntekijä eikä häntä ollut koulutettu mitenkään kyseisen työn suorittamiseen. Elementtien asennusta ei myöskään ollut valvottu.

C:n mielestä syyte on perusteeton, sillä kesätyöntekijä B:tä oli kielletty osallistumasta betonielementteihin liittyviin töihin. Tämän vuoksi häntä ei myöskään ollut koulutettu kyseiseen työhön. Tapaturma oli sattunut puoli tuntia sen jälkeen, kun C oli poistunut valvomasta elementtien nostoa ja B oli tällöin ollut vielä tekemässä hänelle osoitettuja töitä muualla.

C ei kuitenkaan ole johdon vastuuvakuutuksella vakuutettuna, joten johdon vastuuvakuutuksesta ei korvata hänen puolustuskulujansa. Ellei Rakennusliike A suostu maksamaan niitä hänen puolestaan, C joutuu maksamaan itse omat asianajokulut syytteeltä puolustautumiseksi.

Esimerkistä voidaan todeta, että todellisuudessa henkilökohtaista vastuusta on paljon muuallakin, kuin vain osakeyhtiölain mukaisesti toimitusjohtajalla ja hallituksella. Suppeat kotimaiset vakuutusehdot eivät kuitenkaan kata tätä riskiä miltään osin.

Esimerkissä ei tietysti auttaisi, että myös vastaava mestari olisi mukana johdon vastuuvakuutuksella vakuutettuna henkilönä, sillä suppeat vakuutukset eivät korvaa myöskään rikosasian puolustuskuluja. Puolustuskulut olisivat kuitenkin korvattavissa laajasta kansainvälisestä hallinnon vastuuvakuutuksesta.

Millaiset yritykset ostavat laajan ja mitkä suppean D&O-vakuutuksen?

Suppea turva on yleisempi sen takia, että D&O-vakuutus ostetaan osana yhtiön muuta vakuutusturvaa. Turvan sisältöä ei ole välttämättä käydä vakuutusmyyjän kanssa miltään osin läpi ja D&O-vakuutuksen riskit ovat haastavia vakuutusyhtiöiden vahinkokäsittelijöillekin – myyjistä puhumattakaan.

Vakuutusyhtiö tarjoaa suppea vakuutusta oletuksena ja jos paremmasta ei tiedä, sitä ei osaa kysyäkään. Toisaalta laaja vakuutusturva ei aina ole järkevä esimerkiksi pienille yrityksille.

Peukalosääntönä voi pitää, että esimerkiksi suomalaisten pörssiyhtiöiden kohdalla mitä suurempi yritys on kyseessä, sitä todennäköisemmin johdon vastuuvakuutus on hankittu kansainvälisiltä vakuutusmarkkinoilta.

Tähänkin on tosin poikkeuksia, koska kattava vakuutusturva voi olla liian kallis, tai jos yhtiö ei käytä kansainvälistä vakuutusmeklaria apunaan, heillä ei ole välttämättä pääsyä esimerkiksi Lloydsin vakuutusmarkkinoille. Monesti kansainvälisen vakuutuksen hinta ei kuitenkaan merkittävästi eroa kotimaisen vakuuttajan hinnasta, jolloin samalla hinnalla on tietysti järkevämpi hankkia parempi turva.

D&O-vakuutus on vakuutus, joka hankitaan monesti eri vakuuttajilta, kuin yrityksen muut vakuutukset. Se ei siten ole samalla tavalla sidottu kaikkien vakuutuksien hankkimiseen samalta vakuuttajalta, kuin esimerkiksi omaisuus- ja toiminnanvastuuvakuutuksen kohdalla voi olla tilanne.

D&O-vahinkokäsittelyen eteneminen ja korvaukset

Tyypillisesti D&O-vakuutuksen käyttämistilanne liittyy siihen, että toimitusjohtajaa tai hallitusta kohtaan esitetään suora väite tai vihjaus siitä, että he eivät ole toimineet oikein.

Jos yhtiö on konkurssissa, tämä tulee yleensä konkurssipesän selvittäjältä, joka tutkii yhtiön päätöksentekoa ennen konkurssia. Esimerkiksi se, että miksi yhtiö päätti korottaa hallituksen kokouspalkkioita suhteettomasti tai toimitusjohtajan palkkaa korotettiin vain 3 kk ennen konkurssia.

Yhtiön liiketoiminnasta riippuen väite tai vihjaus voi tulla myös sopimuskumppanilta, tai kyse voi olla yhtiön työntekijän esittämästä syrjintäväitteestä.

Vaikka houkutus voi olla suuri, vihjaukseen tai vaatimukseen ei kannata lähteä tekemään vastausta itse ellei ole aivan varma vastauksestaan, jotta itseään ei kaiva entistä syvemmälle kuoppaan sanomalla vääriä asioita. Juristin apua on syytä käyttää vastauksessa, mutta ennen juristin palkkaamista on hyvä huomioida D&O-vakuutuksen käyttäminen, jotta kulut ja mahdollinen korvausvastuu voidaan saada vakuutuksesta korvatuksi.

Vahinkoilmoituksen tekemisessä ei kannata jäädä odottamaan erillisen kirjallisen vaateen saapumista, sillä huonoimmassa tapauksessa vahinkoilmoitus annetaan silloin vanhentuneena. Ei ole yleensä merkitystä, onko vaade tai vihjaus suullinen tai kirjallinen, vaan vahinkoilmoitus on aina syytä tehdä mahdollisimman pian.

Vakuutusehdoissa on tarkat määritelmät siitä, missä ajassa vahinkoilmoitus tulee tehdä, tai muutoin oikeus korvaukseen menetetään. Vakuutusyhtiöt jättävät säännönmukaisesti korvaamatta vahinkoja, jos vahinkoilmoitus on tehty liian myöhään.

Kansainväliset vakuutusehdot toimivat lähes poikkeuksessa niin sanotulla claims made -periaatteella, jonka mukaan vahinkoilmoitus tulee tehdä sen vakuutuskauden aikana, jolloin vaade tai olosuhde tuli ensi kertaa tietoon. Vahinkoilmoitusta ei voi tehdä enää vakuutuskauden vaihdettua esimerkiksi sen vuoksi, että asiassa jäätiin odottamaan kirjallista vaatimusta, vaan vakuutusyhtiö antaa silloin kielteisen korvauspäätöksen.

Vahinkokäsittelyn eteneminen vahinkoilmoituksen tekemisen jälkeen riippuu vakuutusturvan laajuudesta ja vakuutusyhtiöstä. Molemmissa tapauksissa vahinkokäsittelyn etenee kuitenkin tyypillisesti vakuutusyhtiön arviolla, jossa se pohtii seuraavia kysymyksiä:

1. Onko vakuutusta tarvitse henkilö vakuutuksella vakuutettu?
2. Onko vahinkoilmoitus tehty ajallaan vai onko se päässyt vanhentumaan?
3. Soveltuuko vahinkoon jokin rajoitusehto, jonka perusteella vahinkoa ei voida korvata?

Tämän jälkeen vahinkokäsittelyn eteneminen eroaa suppeissa ja laajoissa vakuutuksissa.

Suppeissa vakuutuksissa vakuutusyhtiö tutkii johtajan korvausvastuun sekä tekee asiasta korvauspäätöksen.

Jos vakuutusyhtiön mielestä vastuuta ei ole, se maksaa tarvittavat asianajajan puolustuskulut, jos häntä kohtaan esitetään vaatimus. Vakuutusyhtiö ei siis lähde itse oikeuteen johtajan puolesta, vaan johtaja hyväksyttää haluamaansa asianajajan ja tämän tuntiveloituksen etukäteen vakuutusyhtiöllä.

Jos vakuutusyhtiön mielestä korvausvastuu on olemassa, se arvioi vahingon määrän ja tarvittaessa neuvottelee suoraan vahingonkärsineen kanssa. Tosin monesti neuvottelut käydään vakuutetun henkilön kautta, vaikka vakuutusyhtiöllä onkin suppeissa ehdoissa oikeus neuvotella korvauksesta suoraan vaatimuksen esittäjän kanssa ilman vakuutetun johtajan osallistumista.

Vakuutusyhtiön velvollisuutena on vakuutussopimuslain 68 §:n nojalla lähettää korvauspäätös tiedoksi suoraan vahingonkärsineelle. Vakuutettu johtaja ei voi kieltää vakuutusyhtiöstä lähettämästä päätöstä, mutta käytännön syistä päätös voi kiertää johtajan kautta.

Mikäli vahingonkärsinyt on kuitenkin ajan tasalla ja tietää vakuutuksen olemassaolosta, hän voi vaatia korvauspäätöstä suoraan itselleen, eikä vakuutusyhtiö tai johtaja voi sitä estää.

Laajoissa vakuutuksissa vakuutusyhtiö ei lähde tutkimaan vakuutetun mahdollista korvausvastuuta, vaan korvaa tämän asianajajan kohtuulliset kulut vaateelta puolustautumiselta.

Valtaosassa johdon vastuuvahinkoja vakuutuksesta korvataan puolustautumiskuluja, koska erinäisiä väitteitä tai vaatimuksia saatetaan esittää heppoisinkin perustein. Sitten kun niihin vastataan kumoten väitteet hyvin perusteluin, asiat kuivuvat monesti kasaan. Hyvin harvoin vakuutuksesta korvataan varsinaista vahingonkorvausta, vaikka sekin kuuluu vakuutuksen piiriin.

Mihin kiinnittää huomiota johdon vastuuvakuutuksen valinnassa?

Kotimaisen vakuutusyhtiön johdon vastuuvakuutusturva ei todennäköisesti tarjoa riittävää turvaa, mutta toisaalta jos riski mielletään vähäiseksi, laajasta turvasta ei kannata silloin maksaa yhtään ylimääräistä.

Johdon vastuuvakuutuksen hinnat lähtevät yrityksen koosta riippuen kotimaisilla vakuuttajilla jop noin 300 eurosta ylöspäin useisiin tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin.

Kansainvälinen laaja turva maksaa tavanomaisesti vähintään 1 000 euroa. Henkilökohtaisen vastuun kattaminen mahdollisimman laajasti ei siten maksa vuositasolla kovinkaan paljon.

Vakuutuksen laajuuden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin.

1. Tuleeko vakuutuksen kattaa toimitusjohtajan ja hallituksen lisäksi muuta ylintä johtoa, keskijohtoa, esihenkilöitä tai työntekijöitä?
   • Jos D&O-vakuutuksesi on kirjoitettu Suomeksi, se ei hyvin todennäköisesti kata kuin vain toimitusjohtajan, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet.
   • Esimerkiksi työturvallisuusrikoksissa vakuutuksesta ei silloin korvata lähiesihenkilön puolustuskuluja tai C-tason johtajien vastuita miltään osin
2. Onko tarpeen vakuuttaa muuta kuin osakeyhtiölain mukaista vastuuta?
   • Yhtiön toimiala ja liiketoiminnan luonne vaikuttavat siihen, mitä muita riskejä yhtiön johdon henkilökohtaiselle vastuulle on (esimerkki työturvallisuusrikoksesta yllä)
   • Toimialat, jotka sisältävät paljon erityissääntelyä, kuten esimerkiksi finanssialalla, epäilys johtohenkilön vahingon aiheuttamisesta syntyy todennäköisemmin muun muassa Know your customer (KYC), Anti-money laundering (AML), tai muiden compliance-asioiden laiminlyönnistä, jolloin riski D&O-vakuutuksen käyttämistarpeelle kasvaa
3. Jos yhtiö toimii toimialalla, johon liittyy valvovan viranomaisen toimenpiteiden riski, kattaako vakuutus viranomaistutkimuksista aiheutuvia puolustuskuluja?
   • Jos D&O-vakuutuksesi on kirjoitettu suomeksi, se ei hyvin todennäköisesti kata näitä miltään osin
4. Kattaako vakuutus puolustuskuluja rikosasioissa?
   • Rikosasian puolustuskulut voidaan vakuuttaa, mutta ei itse rikollista tekoa. Syytönkin voi kuitenkin joutua puolustautumaan, mutta jos D&O-vakuutuksesi on kirjoitettu suomeksi, se ei hyvin todennäköisesti kata näitä miltään osin.
5. Jos vakuutusta ei ole tai se ei korvaa kuluja/vastuuta, otetaanko riski, että verottaja puuttuu yhtiön johtajan puolesta maksamiin puolustuskuluihin?
   • KHO:n alkuvuodesta 2024 Sanoma tapauksessa antaman päätöksen mukaan yhtiön johtajan puolesta maksamien puolustuskulujen korvaaminen voi synnyttää henkilökohtaisen verovastuun johtajalle. Tätä riskiä voi minimoida kattavamalla D&O-vakuutuksella, jossa vakuutuskorvaukset maksetaan suoraan vakuutetulle henkilölle.
6. Onko yhtiön vakuutusturvan jatkuvuus varmistettu myös yhtiön palveluksesta lähteneiden johtajien osalta?
   • Miten varmistetaan se, että vakuutus on voimassa myös vuosia sen jälkeen, kun olet poistunut yhtiön johdosta? Entä jos yhtiö ei päätäkään uusia vakuutustaan lähdettyäsi, jäätkö kokonaan ilman turvaa?
7. Onko vakuutusyhtiöllä oikeus sopia vaade vakuutetun mielipiteestä riippumatta? Vai onko vakuutusyhtiöllä velvollisuus puolustaa vakuutettua? Vetääkö vakuutusyhtiö sovintoneuvotteluita?
   • On hankala tilanne, mikäli vakuutusyhtiö haluaa sopia vaateen, mutta johtaja haluaa puhdistaa oman maineensa, ettei hän tehnyt mitään väärää. Huonoimmillaan vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta puolustaa johtajan syyttömyyttä, mutta vaateesta syntynyt mainehaitta jää silti johtajan kannettavaksi