Mitä vahinkoja yrityksen vastuuvakuutus ei korvaa?

Yrityksen vastuuvakuutuksesta jää tyypillisesti korvaamatta muun muassa vahingot, joissa ei ole kyse henkilö- tai esinevahingosta, jos vahinko aiheutetaan hallussa olevalle toisen omaisuudelle tai jos vahingon aiheuttaa oma alihankkija.

Käyn artikkelissa läpi yleisimmät rajoitusehdot sekä tilanteet, jolloin vakuutusyhtiö ei kuitenkaan saa vedota kyseiseen rajoitusehtoon. Lisäksi kerron, voiko vakuutusturvaa mahdollisesti laajentaa kattamaan myös vahinkoja, joita ei normaalisti korvattaisi vakuutuksesta.

Jos olet saanut kielteisen päätöksen vakuutusyhtiöltä tai sattunutta vahinkoa ei ole korvattu kokonaan, asiaan kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio. Saat arvion avulla nopeasti ja helposti varmistuksen, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös oikein vai ei.

Olen kirjoittanut oman artikkelin yrityksen vastuuvakuutuksen kattamista vahingoista, joten suosittelen tutustumaan siihen ensin, ellei vastuuvakuutuksen sisältö ja käyttäminen ole entuudestaan jo tuttua.

Käyn alla käytännön esimerkkejä yleisistä rajoitusehdoista, joilla vakuutusyhtiö jättää vahingon käsittelemättä.

On syytä korostaa, että vahinkoon voi soveltua useampiakin eri rajoitusehto, ja vaikka jonkin rajoitusehdon soveltuminen saataisiin kumottua, vahinko voi silti jäädä korvaamatta jonkin toisen rajoitusehdon perusteella.

Tämän takia on olennaista, että kaikki vakuutusyhtiön esittämät rajoitusehdot saadaan joko kumottua kerralla, tai muutoin korvauspäätöstä ei saada käännettyä.

Mikäli vakuutusyhtiö on antanut vahinkoon kielteisen korvauspäätöksen mistä tahansa syystä, vahinkoon kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio.

Kun käyn alla läpi erilaisia vahinkoesimerkkejä, viittaan vahingon ”korvattavuudella” siihen, voiko vakuutusyhtiö evätä vahingon käsittelyn rajoitusehdon perusteella. Vahingon korvattavuus ei siis kyseisissä esimerkeissä tarkoita, että yritys on aina vastuussa vahingosta.

Tyypillisiä vastuuvakuutuksen rajoitusehtoja

Suurin osa suomalaisista vakuutusyhtiöistä on aikoinaan rakentanut vakuutusehtonsa Finanssialan Keskusliiton malliehtojen mukaisesti, jonka vuoksi vakuutusehdot ovat monella vakuutusyhtiöillä hyvin samankaltaiset ja edelleen osittain jopa identtiset.

Kilpailuoikeutta koskevan sääntelyn tiukentuminen on kuitenkin johtanut siihen, että vakuutusehtoja ei voi enää vain kopioida keskusjärjestön mallista, kuten tehtiin ennen Euroopan unioniin liittymistä.

Vastuuvakuutuksien rajoitusehdoissa on siis yhtiökohtaisia eroja, jotka voivat joissain tapauksissa olla varsin merkittäviäkin. Kaikki toiminnan vastuuvakuutukset eivät siis suinkaan ole vakuutusyhtiöiden välillä tasavertaisia.

Yksittäiset rajoitusehdot on purettu ehtokohdittain omiksi sivuikseen toiminnan vastuuvakuutuksen rajoitusehtojen hakemistoon, jossa jokaisesta käydään läpi myös laajennusvaihtoehdot.

Yrityksen tai yrittäjän vastuuvakuutus – korvaukset, hinta, omavastuu ja pakollisuus.

Historiallisista syistä johtuen rajoitusehtojen tarkoitus on kuitenkin yleensä samanlainen, joten esimerkit toimivat suurimmassa osassa vakuutusyhtiöiden ehtoja.

Ennen kuin alla olevia esimerkkejä käyttää korvauspäätöksen arviointiin kannattaa kuitenkin varmistaa, että vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto on samanlainen kuin esimerkissäni.

Käyn jokaisen rajoitusehdon lopuksi lisäksi läpi mahdolliset vakuutusturvan laajennukset, jonka avulla vakuutusta voidaan kuitenkin laajentaa kattamaan kyseiset vahingot joko osittain tai kokonaan.

Kyseisiä vakuutusturvan laajennuksia, eli endorsementteja, ei kuitenkaan myydä kaikille halukkaille. Jokainen vakuutusyhtiö arvioi itsenäisesti, kenelle se on valmis myöntämään vakuutusturvan laajennuksia.

Yleisesti ottaen mitä enemmän maksat vakuutusmaksuja ja mitä parempi asiakas olet, sitä todennäköisemmin yrityksen vastuuvakuutusta voi olla mahdollista laajentaa.

Mikäli kuitenkin maksat vuodessa 1 000 euroa vakuutusmaksuja, laajennuksia ei tyypillisesti myönnetä.

Lisäksi sekin pitää aina huomioida, että vakuutusturvan laajennukset eivät ole lähtökohtaisesti ilmaisia, vaan niiden lisäys voi aiheuttaa hyvinkin suuren korotuksen vakuutusmaksuun.

Sekään lounas ei siis ole ilmainen.

Mitä kannattaa huomioida yhtiön johdon henkilökohtaisen vastuun vakuuttamisessa?

A) Itselle aiheutettu vahinko

Yleensä vahingoittuneen omaisuuden omistajasta ei ole epäselvyyttä, joten rajoitusehdon soveltuminen on nopeasti todettavissa.

Toisinaan vakuutusyhtiöt soveltavat rajoitusehtoa kuitenkin väärin sellaisten yrityksen ostamien tavaroiden vahingoissa, joissa viimeinen maksuerä on vielä suorittamatta.

Tyypillisesti tällaisissa tapauksissa omaisuus säilyy myyjän omaisuutena, kunnes viimeinenkin lasku on suoritettu. Tällöin ei luonnollisesti voi olla kyse yrityksen omalle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta, koska esineen omistusoikeus on edelleen myyjällä.

Vaikka timanttipora olisikin ollut vielä jonkin toisen yrityksen omistama vahinkohetkellä, vahinkoon saattaisi soveltua myös hallussa ja huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehto, jonka vuoksi vahinko jäisi joka tapauksessa korvaamatta.

Yrityksen vastuuvakuutuksen ehdoissa voidaan todeta, ettei vakuutuksesta korvata samaan konserniin kuuluvalle yritykselle aiheutettuja vahinkoja. Jos esimerkiksi emoyhtiö aiheuttaa tytäryhtiön laitteistolle vahingon, vahinkoa ei silloin korvata itselle aiheutuneena vahinkona.

Konsernin sisäisten vahinkojen kattamiseksi vakuutusturvaa voidaan laajentaa niin sanotulla Cross Liabilty endorsementilla, jolloin vakuutuksesta korvataan konserniyhtiöiden välisiä vahinkoja samalla tavalla, kuin vahinko olisi aiheutettu täysin ulkopuoliselle.

B) Vahinkoilmoitus on tehty myöhässä

Vahinkoilmoituksen tekemisessä ei kannata hidastella, koska oikeus vakuutuskorvauksiin voi vanhentua. Vahinkoilmoituksen tekemistä heti, kun siitä saa tiedon, ei voi olla korostamatta liikaa.

Yleensä vahingosta tai vahingonkorvausvaatimuksesta tulee tieto yrityksen vakuutusasioita hoitavalle henkilölle jo varhaisessa vaiheessa, mutta vahinkoilmoituksen tekemistä lykätään.

Tämä voi käydä esimerkiksi siksi, ettei omavastuu vaikuta ylittyvän tai ollaan varmoja siitä, että asia saadaan kyllä sovittua, kuten aina ennenkin.

Toisaalta ei myöskään haluta, että vakuutusyhtiö korottaisi vakuutusmaksuja, jos vakuutukseen ilmoitetaan vahinko.

Suomalaisilla vakuutusyhtiöillä on varsin erilaisia vakuutusehtoja sen osalta, mistä tapahtumasta tai olosuhteesta vahinkoilmoituksen vanhentuminen alkaa. Osa vakuutuksista voi edellyttää, että vahinkoilmoitus tulee tehdä vielä saman vakuutuskauden aikana, jolloin yritys on itse huomannut vahingon tapahtuneen, vaikka kukaan ei esittäisi siihen liittyvää vaadetta.

Toisilla vakuutusyhtiöillä olennaista vanhentumisessa voi sen sijaan olla pelkkä vaatimuskirjeen saapumisajankohta, jolloin vahingon havaitsemisajakohdalla ei olekaan lainkaan merkitystä.

Olennaista voi olla myös se, kuka yrityksessä on saanut tiedon vahingonkorvausvaatimuksesta: työntekijän tietoisuus vaatimuksesta ei riitä, vaan nimenomaan yhtiön ylimmän johdon tulee tietää asiasta.

Vahinkoilmoituksen tekeminen ajallaan pelkkiä vakuutusehtoja lukemalla voi olla hyvin haastavaa, ellei lukija ymmärrä vastuuvakuutuksien toimintaperiaatteita.

Vastaavasti vakuutusyhtiöt valitettavan usein tulkitsevat vakuutusehtoja liian laajasti sen osalta, milloin yrityksen voidaan ylipäänsä katsoa tulleen tietoiseksi vahingosta. Tällöin vakuutusyhtiöt jättävät korvaamatta vahinkoja, jotka on kuitenkin ilmoitettu ajallaan.

Suurimmalla osalla vakuutusyhtiöistä on internet-sivut, joiden kautta pystyy helposti tekemään vahinkoilmoituksen. Kunhan muistaa valita vahinkotyypiksi vastuuvahingon, jolloin vakuutusyhtiön lomake kysyy olennaiset asiat.

Vaikka ilmoitushetkellä kaikki yksityiskohdat eivät olisikaan tiedossa, vastaukset voi tarvittaessa jättää tyhjiksi. Olennaista on vahinkoilmoituksen tekeminen loppuun asti, jotta ilmoitus menee perille. Vahinkoilmoitusta voi aina täydentää myöhemmin.

Vakuutusyhtiö ei rankaise vahinkoilmoituksen tekemisestä, joten vahinkoilmoitus on syytä tehdä aina, kun yritys havaitsee vahingon, josta se voi olla korvausvastuussa. Näin kannattaa toimia aina, vaikka vaadetta ei olisi vielä esitettykään.

Vahinkoilmoitus kannattaa jättää tekemättä ainoastaan silloin, mikäli tiedetään varmasti, ettei vakuutuksen omavastuuosuus tule ylittymään tai ettei vakuutuksesta muutoinkaan korvattaisi vahinkoa. Arvioinnissa kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä hyvin usein käy niin, että pieneltä vaikuttanut vahingon määrä paisuukin moninkertaiseksi korjaustöiden yhteydessä, tai tulee uusia vaateita, jotka olisivat voineet olla vakuutuksesta korvattavissa.

Mikäli vahinkoilmoitus tapahtuu myöhässä, vakuutusyhtiöt säännönmukaisesti jättävät vahingon käsittelemättä ilman sen suurempia perusteluita. Tämä on myös täysin vakuutusehtojen mukaista. Ilmoitusajankohdan ehdottomuus on toistettu useissa Vakuutuslautakunnan suosituksissa, eikä kielteistä päätöstä välttämättä saada muuttumaan.

Vahingon ilmoittamisajankohdan vaatimuksia voidaan lieventää tekemällä niistä vakuutuksen ottajalle edullisempia muun muassa siten, että vahinkoilmoitukseen on aina vuosi aikaa tai että määräajan laskeminen alkaa vasta siitä, kun esimerkiksi toimitusjohtaja tai lakiasiainjohtaja on saanut asiasta tiedon (Responsible Persons endorsement).

C) Hallussa, työn kohteena, käsiteltävänä, tai huolehdittavan olevan omaisuuden vahinko

Yllä mainitut rajoitusehdot ovat ehkä yleisimpiä syitä, joiden perustella vakuutusyhtiö jättää vahingon korvaamatta.

Osalla vakuutusyhtiöistä hallussa, käsiteltävänä tai huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehto on jaettu kahteen eri ehtoon kuten yllä, mutta osalla vakuutusyhtiöistä samat asiat mainitaan yhden rajoitusehdon alla.

Vaikka mainitun kaltainen rajoitusehto löytyykin kaikista suomalaisten vakuutusyhtiöiden toiminnanvastuuvakuutuksista, vastuuvakuutusta voidaan laajentaa kattamaan osa siinä mainituista vahingoista.

Tämä on yleensä mahdollista ihan vain kysymällä niitä koskevaa laajennusta vakuutusyhtiöstä. Esimerkiksi Pohjola Vakuutuksella kyseinen laajennus löytyy erityisehdoista VA 04 ja Fennialla mm. ehdosta YT330.

Kaikilla vakuutusyhtiöillä tämä rajoitusehto ei kuitenkaan ole sisällöltään samanlainen, eikä turvan laajennus välttämättä yhtä kattava.

Tällä hetkellä esimerkiksi Pohjola Vakuutuksen, LähiTapiolan ja Ifin toiminnanvastuuvakuutuksen perusehdot sisältävät rajoitusehtoon pienen laajennuksen, jonka myötä esimerkiksi suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja korvataan yllä todetusta poiketen esimerkiksi 10 000 euron vakuutusmäärään.

Mikäli vahingon käsittelystä tulee siis kielteinen päätös, kannattaa aina ensin varmistaa vakuutuskirjalta, löytyykö siitä kyseinen turvan parannus ja voisiko se soveltua vahinkoon. Tai jos asian haluaa varmistaa suoraan alan asiantuntijalta, siihen voi pyytää juristin ilmaisen arvion.

Joskus nämä jäävät vahinkokäsittelijöiltä nimittäin huomaamatta.

Mutta käydäänpä lisää esimerkkejä rajoitusehdon oikeasta ja väärästä soveltamistavasta.

C.1) Hallussa, lainassa tai muutoin hyödyksi käytettävän omaisuuden vahinko

C.2) Valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsiteltävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena olevan omaisuuden vahinko

C.3) Säilytettävänä olevan omaisuuden vahinko

C.4) Suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena olevan omaisuuden vahinko

”Eikös puun vieressä oleva kiinteistö olekaan samalla tavalla vahingolle alttiina?”

Kyllä, mutta puun kääntyminen täysin vastoin kaatosuuntaa ei olisi ollut ennalta arvattavaa, eikä puunkaadon yhteydessä ole tavanomaista, että kaikki muu kuin aiottu puunkaatosektori suojataan.

Rajoitusehdon kannalta on olennaista, onko vahingon riski ympäröivälle omaisuudelle ennakoitavissa työn laatu huomioiden. Mikäli puunkaataja on ammattilainen ja puuta selvästi kaadetaan parkkipaikan suuntaan, ei ole ollut ennakoitavissa, että puu yllättäen kääntyykin kohti rakennusta.

Jos kuitenkin esimerkiksi tiedettäisiin, että puu on laho ja sen kaatumissuuntaa ei siten voida riittävästi ohjata tai ennakoida, rakennus voi silloin olla suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta. Mikäli puun on kuitenkin arvioitu olevan terve ennen kaatoa ja kaatosuunta on selvästi turvallinen, rajoitusehto ei voisi soveltaa.

Se, että ympäröivän omaisuuden vahingoittuminen on ylipäänsä mahdollista työn luonteesta johtuen, ei vielä tarkoita sitä, että kaikki ympäröivän omaisuuden vahingot ovat tämän rajoitusehdon piirissä.

Tätä rajoitusehtoa sovelletaankin usein vakuutusyhtiössä väärin ja vahinkoja jää virheellisesti korvaamatta.

Yhteenveto

Vakuutusyhtiöiden tällaisten vahinkojen varalta perusehtoihin tekemä osittainen turvan laajennus ei kuitenkaan ole aina yhtä kattava kuin erikseen vakuutusturvaan lisättävä laajennus.

Kaikilla vakuutusyhtiöillä turvan laajennus ei myöskään ole identtinen, joten vahinkotilanteesta riippuen laajennetullakin vakuutuksella vahinko voi olla jonkun vakuutusyhtiön vakuutuksesta korvattava, vaikka toiselta sitä ei korvata lainkaan.

Tämän vuoksi vakuutusturvan laajennuksessa pitää aina miettiä myös riskiä, jolta halutaan suojautua. Jos esimerkiksi lastataan monesti asiakkaiden tavaraa autoihin, vakuutusyhtiön tarjoama turvan peruslaajennus ei välttämättä katakaan tällaisia vahinkoja lainkaan, vaan kyseinen turva pitää erikseen neuvotella vakuutukseen mukaan.

Vakuutusturvan laajennus omalla endorsementilla mahdollistaakin laajemman turvan tällaisten vahinkojen varalle (Care, Custody, and Control endorsement).

D) Sopimusvastuu

Rajoitusehdon vaikeaselkoisuudesta huolimatta kyse on lopulta varsin yksinkertaisesta ehdosta: jos vahingonkorvausvastuu voi perustua vain sopimukseen, vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Toiminnan vastuuvakuutus kattaa kuitenkin vahinkoja sekä sopimuskumppanille että ulkopuolisille.

Miten tämä voi olla mahdollista, mikäli sopimukseen perustuvaa vastuuta ei sitten korvatakaan lainkaan?

Se johtuu siitä, että vahingonkorvausvastuu sopimuskumppaniakin kohtaan voi perustua pelkän sopimuksen lisäksi myös suoraan lakiin.

Jos esimerkiksi aliurakoitsija rikkoo pääurakoitsijan työkoneen, aliurakoitsija on vastuussa vahingosta vahingonkorvauslain perusteella. Ei ole merkitystä, ovatko osapuolet tuolloin olleet sopimuskumppaneita, koska vastuu syntyy myös suoraan lain nojalla.

Rajoitusehto rajaa siis pois sellaiset vahingot, joissa vastuu voisi perustua pelkkään sopimukseen.

Jos esimerkiksi ali- ja pääurakoitsijan välisessä sopimuksessa todettaisiin, että aliurakoitsija maksaa 5 000 euron sopimussakon rikkoessaan pääurakoitsijan koneen, sopimussakon maksuvelvollisuus voisi perustua vain näiden väliseen sopimukseen.

Suomessa ei ole lakia, jonka mukaan jokaisesta sopimuskumppanille aiheutetusta vahingosta tulee maksaa 5 000 euroa korvausta.

Se, milloin vastuu perustuu yksinomaan sopimukseen ja milloin se voidaan johtaa voimassa olevasta laista, täytyy tutkia tapauskohtaisesti.

Valitettavasti sopimusrikkomuksien kohdalla ei siten ole mahdollista antaa yleisluonteista ohjetta, milloin tämä rajoitusehto soveltuu, mutta asiaa voi ajatella esimerkiksi näin: olisiko yritys mielestäsi vastuussa vahingosta, jos vahinko olisi aiheutettu sopimuskumppanin sijaan täysin ulkopuoliselle?

Jos vastaus on kyllä, on todennäköisempää, ettei kyse ole sopimusvastuusta.

Monesti rakennusurakoissa pääurakoitsija on velvoitettu ottamaan kohteelle rakennus- ja asennustyövakuutuksen, josta vahinko voisi olla myös korvattavissa.

Kuitenkin jos rakennus- ja asennustyövakuutuksessa ei ole katettu ympäröivää omaisuutta vaan ainoastaan työn kohde, vahinko jää silloin myös siitä korvaamatta. Ja kuten esimerkistä nähdään, B Oy:n omaasta vastuuvakuutuksesta ei ole apua C:n aiheuttaman vahingon korvaamisessa.

C Oy:n oma vastuuvakuutus voisi parhaimmassa tapauksessa korvata vahingon, mutta se ei tietysti pääurakoitsijaa B Oy:tä kauheasti auta, mikäli C:n vakuutusyhtiön päätöksessä kestää ja tilaaja A Oy uhkaa oikeustoimilla, jos vahinkoa ei korvata.

Vakuutusturvaa voidaan laajentaa kattamaan sopimusvastuuta henkilö- ja esinevahingoista Contractual Liability endorsementilla.

Tällaisen laajennuksen avulla kaikki sopimuksen vastuut ei kuitenkaan tule katetuksi, vaan se kattaisi vain henkilö- ja esinevahinkojen vastuuta ja lisäksi monesti edellytetään, että vastuu perustuu esimerkiksi:

• Yrityksen omiin yleisiin sopimusehtoihin,
• toimialalla yleisesti hyväksyttyihin tai käytössä oleviin ehtoihin, tai
• vakuutusyhtiön erikseen hyväksymiin ehtoihin

Contractual Liability -laajennus ei kattaisi sopimusvastuuta puhtaista varallisuusvahingoista, joihin päästäänkin seuraavaksi.

Aliurakoitsijoiden aiheuttamia vahinkoja voidaan kattaa myös Additional Insured endorsementilla.

E) Puhtaat varallisuusvahingot – kun kyse on muusta kuin henkilö- tai esinevahingosta

Toiminnan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata henkilöiden tai esineiden vahinkoja. Kun savu nousee, on helppo todeta, että jotain on mennyt rikki. Mikäli sen sijaan yritys aiheuttaa esimerkiksi toimituksen viivästyksellä ylimääräisiä kuluja tilaajalle, mitään ei ole mennyt rikki, joten vahinkoa ei korvata toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Puhtaita varallisuusvahinkoja voidaan kattaa esimerkiksi varallisuus- tai konsulttivastuuvakuutuksilla toimialoilla, joilla tällaisten vahinkojen riski on olennainen, kuten esimerkiksi arkkitehtien tai LVI-suunnittelijoiden vastuuta.

Esineiden vahinkojen osalta on lähtökohtana, että vain esineen omistajalla on oikeus korvaukseen. Jos joku muu kuin esineen omistaja vaatii korvauksia, kyse voi olla esimerkiksi puhtaasta varallisuusvahingosta, jolloin vahinkoa ei tämän rajoitusehdon perusteella käsitellä vakuutuksesta. On kuitenkin myös rajattuja tilanteita, joissa joku muukin kuin esineen omistaja voi olla oikeutettu korvaukseen. Tällöin vahinkoa ei voida jättää käsittelemättä tähän rajoitusehtoon vedoten.

Edellisen esimerkin tavoin vahinkoa kärsineellä ruokakaupalla ei ole omistusoikeutta rikkoutuneeseen sähkökeskukseen. Vastaavasti sähkön jakelun keskeytyksestä korvausvastuuta ei lähtökohtaisesti synny. Tulisiko vahinko siis katsoa puhtaaksi varallisuusvahingoksi, jota ei käsitellä toiminnan vastuuvakuutuksesta?

Lopputulos ei olekaan mitä ennalta kuvittelisi.

Tämä johtuu siitä, että sähkökeskus on ollut suoraan kiinteistössä, joka on myös käyttänyt kyseistä sähköä, ja sähkökaapin rikkoutumisen välittömänä seurauksena kauppa on menettänyt elintarvikkeitaan. Kauppa on siis kärsinyt esinevahinkoja elintarvikkeiden pilaantumisesta.

Tässä tapauksessa elintarvikkeiden pilaantuminen hyväksyttäisiin esinevahingoiksi ja ne korvattaisiin yrittäjän vastuuvakuutuksesta, mutta kaupan kärsimä myyntitulojen menetys ei välttämättä kuuluisi kokonaisuudessaan korvattavaksi. Kaupan sulkeminen sähkökatkoksen vuoksi on aiheutunut toisen omistaman sähkökeskuksen vahingoittumisesta ja siitä seuranneesta sähkön jakelun katkeamisesta.

Kaupan sulkeminen ei aiheuta kaupalle minkään esineen vahingoittumista. Yleinen liikevaihdon lasku ei siis ole yhteydessä kaupan kärsimään esinevahinkoon, toisin kuin elintarvikkeiden pilaantumisen seurauksena aiheutunut vahinko.

Rajanveto esine- ja puhtaan varallisuusvahingon välillä on esimerkkienkin perusteella joskus hyvin haastavaa. Tässä tapauksessa olennaista elintarvikkeiden korvaamisessa on ollut se, että sähkökaapin vahingoittuminen – sähkön jakelun katkeaminen – elintarvikkeiden pilaantuminen heti samassa kiinteistössä, on muodostanut ennalta arvattavan esinevahinkojen ketjun.

Toisin kuin yllä olevassa ehtojen mukaisessa esimerkissä, B ja C eivät ole omistaneet mitään, mikä on mennyt rikki. Tässä tapauksessa kaupan elintarvikkeet kiistatta pilaantuivat, jonka vuoksi ne korvataan. Liikkeen sulkeminen sähkön jakelun keskeytymisen seurauksena ei sen sijaan ole liittynyt kaupan kärsimään esinevahinkoon (sähkökeskuksen vahinko), koska kauppa ei ole omistanut kyseistä sähkökeskusta.

Puhtaiden varallisuusvahinkojen vakuuttaminen voidaan tehdä vakuutusyhtiön omalla varallisuusvahinkojen tuotteella, joita markkinoidaan taloudelliseksi vastuuvakuutukseksi taikka varallisuusvastuuvakuutukseksi.

Turva voidaan kuitenkin lisätä myös osaksi yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksesta Pure Financial Loss taikka Professional Indemnity endorsementilla. Näiden kahden käyttötarkoitus ja korvauspiiri ei ole samanlainen, mutta yleisesti ottaen Professional Indemnity soveltuu Suomen markkinassa enemmän tekniseen konsultointiin, jossa on myös henkilö- ja esinevahingon riski.

F) Tuotteen aiheuttama vahinko

Toiminnan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata vahinkoja, joita aiheutetaan toiselle toimimalla jollain tavalla huolimattomasti. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vakuutuksen tarkoituksena ei siis ole kattaa vahinkoja, jotka aiheutuvat toiselle luovutetun tuotteen ominaisuuksista.

Näissähän ei ole silloin kyse siitä, että yritys on huolimattomuudellaan aiheuttanut vahingon, vaan että luovutettu tavara aiheuttaa vahingon.

Tuotteen aiheuttamien vahinkojen varalta on olemassa erillinen tuotevastuuvakuutus, joka kattaa tällaisia riskejä. Tyypillisesti tuotevastuuvakuutus on nimensä mukaisesti tarpeen yrityksille, jotka valmistavat, myyvät tai maahantuovat tuotteita. Mikäli yrityksellä on sekä asennus- että valmistustoimintaa, toiminnan vastuuvakuutusta kannattaa täydentää tuotevastuuvakuutuksella.

G) Työsuorituksen uudelleen tekeminen

Tätä ehtoa kutsutaan vakuutusyhtiöissä perinteisesti susityötä koskevaksi rajoitusehdoksi.

Sen tarkoitus on rajata vakuutuksen ulkopuolelle tilanteet, joissa vahinko voidaan korjata pelkästään tekemällä sama työ uudelleen. Sillä ei ole merkitystä, tekeekö yritys itse kyseisen työn uudestaan vai tekeekö sen joku muu – kummassakaan tapauksessa vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Rajoitusehdon soveltumisen kannalta on siis olennaista, että vahingon korjaus voidaan tehdä pelkästään saman työsuorituksen uudelleen tekemisellä. Mikäli vahingon korjaamiseksi edellytetään muitakin töitä kuin mitä alun perin oli tarkoitus tehdä, rajoitusehtoa ei voi niiltä osin soveltaa.

Jos esimerkiksi LVI-laitteen huollon yhteydessä aiheutuu vahinkoa laitteelle sekä siitä vuotanut vesi kastelee alakerran rakenteita, ainoastaan LVI-laitteen huoltoa koskeva osuus voidaan jättää käsittelemättä tähän rajoitusehtoon vedoten.

Alkuperäisen työsuorituksen uudelleen tekemistä kattavaa vakuutusta ei tarjota Suomen vakuutusmarkkinoilla. Kansainvälisiltä markkinoilta turvaa on saatavissa, mutta kyse on silloin melkein poikkeuksetta projektikohtaisesta riskistä, jossa vakuutus myönnetään vain tiettyä kokonaisuutta eikä yrityksen kaikkea liiketoimintaa varten.

H) Kosteus ja tulviminen

Kosteutta koskeva rajoitusehto tulee useimmin sovellettavaksi erilaisten LVI-alan yritysten vahingoissa, joissa asennustyö on tehty huolimattomasti, mutta vahinko ilmenee esimerkiksi vasta vuoden kuluttua asennustyöstä.

Yllä esimerkkinä käytetyssä vakuutusehdossa ei ole mainintaa ajasta, jonka kuluessa vahingon tulee ilmetä, jotta vakuutusyhtiö ei tulkitse vesivahinkoa hitaasti syntyneeksi.

Esimerkiksi kuitenkin Pohjola Vakuutuksen toiminnan vastuuvakuutuksen ehdoissa VA 01 mainitaan nimenomaisesti, että vahingon tulee ilmetä 12 kk kuluessa asennuksesta, jotta kyse ei ole hitaasti syntyneestä vahingosta.

Koska esimerkkiehdoissa ei ole mainintaa nimenomaisesta ajasta, jonka kuluessa vahinko tulee havaita, ehdon tulkintaan tulee hakea linjausta Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännöstä.

Lautakunnan mukaan kyse voi olla hitaasti aiheutuneesta vahingosta jo jopa silloin, mikäli vahinko havaitaan yli 6 kk asennustyön jälkeen. Näin ollen, vaikka esimerkkinä käytetyt vakuutusehdot eivät sisällä mitään aikarajaa hitaille vahingoille, ne voivat itse asiassa olla paljon tiukemmat kuin muilla vakuutusyhtiöillä, jotka nimenomaisesti mainitsevat jonkin aikarajan vahingon ilmenemiselle.

Sade- tai viemärivesivahinkojen rajoitusehto on usein ajankohtainen esimerkiksi kaupunkien keskustassa tehtävien korjaustöiden yhteydessä. Maankaivuutöiden yhteydessä maa-aines saattaa tukkia viemäreitä, jolloin naapurikiinteistöt tulvivat.

Tämän rajoitusehdon soveltamisen kannalta on olennaista, voidaanko viemärin tukkeutuminen todeta aiheutuneen esimerkiksi yhdellä kertaa, vai onko kyse pidempiaikaisesta tukkeumasta? Jos viemäri tukkeutuu vähitellen sinne joutuvien vierasesineiden vuoksi, kyse ei ole äkillisestä vahingosta, eikä vahinkoa korvata rajoitusehdon perusteella.

Kosteusvahinkoja koskevan rajoitusehdon kannalta ei ole valitettavasti merkitystä sillä, onko vahinkoa edes voitu havaita esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden kuluessa asennustöistä. Olennaista on ainoastaan asennuksesta kulunut aika.

Erityisesti LVI-alan töitä tekevien kannattaakin olla tarkkana, onko oman vakuutuksen ehdoissa määritelty jokin aikaraja kosteusvahinkojen havaitsemiselle.

Yleisesti ottaen LVI-alan yritykset eivät ole kannattavia asiakkuuksia vakuutusyhtiöille, joten kosteusvahinkojen havaitsemisaikaan ei välttämättä saa minkäänlaista laajennusta edes lisämaksusta.

Kosteus- ja tulvimisvahinkojen korvaamisella ei ole käytössä yleistä ehtolaajennusta. Erityisesti LVI-alan liikkeiden kannattaakin olla tarkkana vakuutusyhtiön valinnassa sen osalta, että miten nopeasti vahinko tulee havaita virheellisen asennustyön jälkeen, jotta vahinko voidaan korvata.

Kokemukseni mukaan moni LVI-alan toimija ei ole vakuutusyhtiölle niin sanotusti hyvä asiakas, koska vahinkoja tapahtuu paljon. Vahingon havaintohetken pidentäminen ei ole silloin mahdollista, eikä osa vakuuttajista neuvottele sen pidentämisestä edes ”hyvien” asiakkaiden kohdalla.

I) Liikennevahinko

Liikennevakuutus on ensisijainen vakuutus, joten rajoitusehdon tarkoituksena on rajata turvan ulkopuolelle vahingot, jotka tulee käsitellä moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta.

Kaikkia moottoriajoneuvolla aiheutettuja vahinkoja ei kuitenkaan korvata liikennevakuutuksesta, joten rajoitusehtoon onkin tämän vuoksi monesti lisätty kaksi jälkimmäistä kappaletta, jonka myötä vakuutus voi kattaa mm. vuokratulle autotallille ajoneuvolla aiheutetun vahingon.

On syytä kuitenkin huomioida, että vaikka rajoitusehto pitää sisällään tällaisen poikkeuksen sen soveltamiseen, vahinkoon voi silti soveltua jokin toinen rajoitusehto, kuten esimerkiksi ympäröivän omaisuuden suojausvelvoitetta koskeva ehto. Vaikka yksi rajoitusehto ei sovellu, se ei takaa, etteikö jonkin toinenkin rajoitusehto voisi silti soveltua.

Mikäli liikennevahinkoa ei korvata liikennevakuutuksesta eikä vahingossa ole kyse yllä mainituista poikkeuksista, vahinkoa ei silloin korvata kummastakaan vakuutuksesta. On siis täysin mahdollista, että vahinko jää kokonaan vakuutusturvan ulkopuolelle.

Ajoneuvojen liikennevahinkojen kattaminen vastuuvakuutuksesta ei ole Suomesta tyypillistä, mutta kansainvälisten yrityksien kohdalla turvaa laajennetaan, koska ulkomailla lakisääteinen vakuutus ei aina riitä kattamaan mahdollista vahinkoriskiä.

Suomessa liikennevahingoista aiheutuneille henkilövahingoille ei ole euromääräistä ylärajaa, mutta esinevahinkoja korvataan vain 5 miljoonaan euroon saakka. Teoriassa jos siis törmää poikkeuksellisen kalliiseen autoon, liikennevakuutukseen vakuutusmäärä voisi loppua kesken myös Suomessa.

Kansainvälisille asiakkaille vastuuvakuutusta voidaan laajentaa kattamaan sitä osuutta vahingosta, jota ei korvata paikallisesta liikennevakuutuksesta Auto Excess Liability endorsementilla.

J) Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus

Vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata vahinkoja, jotka on aiheutettu huolimattomuudella taikka laiminlyönnillä. Sen ei kuitenkaan ole tarkoitus kattaa vahinkoja, jotka yritys on tarkoittanut aiheuttaa tai jotka ovat seurausta törkeästä huolimattomuudesta.

Vakiintuneesti on katsottu, että tahallisuus edellyttää vahingon aiheuttajan tarkoittavan tietyn seurauksen aiheutumista tämän toiminnasta tai että se on todennäköinen seuraus. Mikäli työntekijä esimerkiksi suutuksissaan hakkaa vasaralla kiinteistön ikkunan rikki, vahinko voidaan jättää käsittelemättä tahallisuuden perusteella.

Mitä törkeä huolimattomuus sitten tarkoittaa? Käytännössä törkeä huolimattomuus edellyttää teolta lähes samanlaista moitittavuutta kuin tahallisuuskin. Tyypillisesti törkeä huolimattomuus voidaan todeta tapauksissa, joissa esimerkiksi alaa koskevaa ohjeistusta rikotaan toistuvasti huomautuksista huolimatta. Kyse voi olla esimerkiksi tulitöitä koskevien turvallisuusohjeiden laiminlyönti aliurakoitsijan toimesta sen jälkeen, kun pääurakoitsija on useampaan otteeseen huomauttanut ohjeiden laiminlyönnistä. Kokonaisuutena on siis tärkeää, että toimintatapa on sisältänyt huomattavan riskin vahingon syntymisestä, mutta on toimittu siitä huolimatta.

Osa vakuutusyhtiöistä on laajentanut vakuutuksia kattamaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettuja vahinkoja silloin, kun yritys on työnantajana vastuussa työntekijän aiheuttamasta vahingosta. Vahingonkorvauslain mukaan työntekijän tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamat vahingot kuitenkin kanavoituvat ensisijaisesti työntekijän itsensä kannettavaksi. Ainoastaan jos tuottamus on lievää, työnantaja voi olla vastuussa vahingosta, eli silloin vahinko käsitellään normaalisti vastuuvakuutuksesta.

Tahallisuutta ja törkeää huolimattomuutta koskevaa rajoitusehtoa ei tyypillisesti laajenneta vakuutukseen tehtävällä erityisehdolla.

Suomessakin tarjottavissa kansainvälisten yrityksien vastuuvakuutusehdoissa turvassa on monesti mukana ehtolaajennus, jonka mukaan vakuutus kuitenkin kattaa työntekijän törkeällä huolimattomuudella aiheuttaman vahingon, jos yhtiö on siitä vastuussa, eikä vahingon aiheuttajan ole ollut yritysjohtoon kuulunut henkilö.

Pk-yrityksillä vahinko jää siis näissä tapauksissa lähes aina itse maksettavaksi.

Yritysvakuutuksen kielteinen korvauspäätös ei aina ole oikein — tutustu yritysvakuutusriitoihin ja siihen, miten niitä ratkaistaan.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa vastuuvahinkoa?

Vahinkoon kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio, eikä jäädä stressaamaan asian kanssa yksin.