Mitä vahinkoja yrityksen vastuuvakuutus ei korvaa?

Yrityksen vastuuvakuutuksesta jää tyypillisesti korvaamatta muun muassa vahingot, joissa ei ole kyse henkilö- tai esinevahingosta, jos vahinko aiheutetaan hallussa olevalle toisen omaisuudelle tai jos vahingon aiheuttaa oma alihankkija.

Käyn artikkelissa läpi yleisimmät rajoitusehdot sekä tilanteet, jolloin vakuutusyhtiö ei kuitenkaan saa vedota kyseiseen rajoitusehtoon. Lisäksi kerron, voiko vakuutusturvaa mahdollisesti laajentaa kattamaan myös vahinkoja, joita ei normaalisti korvattaisi vakuutuksesta.

Olen kirjoittanut oman artikkelin yrityksen vastuuvakuutuksen kattamista vahingoista, joten suosittelen tutustumaan siihen ensin, ellei vastuuvakuutuksen sisältö ja käyttäminen ole entuudestaan jo tuttua.

Käyn alla käytännön esimerkkejä yleisistä rajoitusehdoista, joilla vakuutusyhtiö jättää vahingon käsittelemättä.

On syytä korostaa, että vahinkoon voi soveltua useampiakin eri rajoitusehto, ja vaikka jonkin rajoitusehdon soveltuminen saataisiin kumottua, vahinko voi silti jäädä korvaamatta jonkin toisen rajoitusehdon perusteella.

Tämän takia on olennaista, että kaikki vakuutusyhtiön esittämät rajoitusehdot saadaan joko kumottua kerralla, tai muutoin korvauspäätöstä ei saada käännettyä.

Mikäli vakuutusyhtiö on antanut vahinkoon kielteisen korvauspäätöksen mistä tahansa syystä, vahinkoon kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio.

Kun käyn alla läpi erilaisia vahinkoesimerkkejä, viittaan vahingon “korvattavuudella” siihen, voiko vakuutusyhtiö evätä vahingon käsittelyn rajoitusehdon perusteella. Vahingon korvattavuus ei siis kyseisissä esimerkeissä tarkoita, että yritys on aina vastuussa vahingosta.

Tyypillisiä vastuuvakuutuksen rajoitusehtoja

Suurin osa suomalaisista vakuutusyhtiöistä on aikoinaan rakentanut vakuutusehtonsa Finanssialan Keskusliiton malliehtojen mukaisesti, jonka vuoksi vakuutusehdot ovat monella vakuutusyhtiöillä hyvin samankaltaiset ja edelleen osittain jopa identtiset.

Kilpailuoikeutta koskevan sääntelyn tiukentuminen on kuitenkin johtanut siihen, että vakuutusehtoja ei voi enää vain kopioida keskusjärjestön mallista, kuten tehtiin ennen Euroopan unioniin liittymistä.

Vastuuvakuutuksien rajoitusehdoissa on siis yhtiökohtaisia eroja, jotka voivat joissain tapauksissa olla varsin merkittäviäkin. Kaikki toiminnan vastuuvakuutukset eivät siis suinkaan ole vakuutusyhtiöiden välillä tasavertaisia.

Historiallisista syistä johtuen rajoitusehtojen tarkoitus on kuitenkin yleensä samanlainen, joten esimerkit toimivat suurimmassa osassa vakuutusyhtiöiden ehtoja.

Ennen kuin alla olevia esimerkkejä käyttää korvauspäätöksen arviointiin kannattaa kuitenkin varmistaa, että vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto on samanlainen kuin esimerkissäni.

Käyn jokaisen rajoitusehdon lopuksi lisäksi läpi mahdolliset vakuutusturvan laajennukset, jonka avulla vakuutusta voidaan kuitenkin laajentaa kattamaan kyseiset vahingot joko osittain tai kokonaan.

Kyseisiä vakuutusturvan laajennuksia, eli endorsementteja, ei kuitenkaan myydä kaikille halukkaille. Jokainen vakuutusyhtiö arvioi itsenäisesti, kenelle se on valmis myöntämään vakuutusturvan laajennuksia.

Yleisesti ottaen mitä enemmän maksat vakuutusmaksuja ja mitä parempi asiakas olet, sitä todennäköisemmin yrityksen vastuuvakuutusta voi olla mahdollista laajentaa.

Mikäli kuitenkin maksat vuodessa 1 000 euroa vakuutusmaksuja, laajennuksia ei tyypillisesti myönnetä.

Lisäksi sekin pitää aina huomioida, että vakuutusturvan laajennukset eivät ole lähtökohtaisesti ilmaisia, vaan niiden lisäys voi aiheuttaa hyvinkin suuren korotuksen vakuutusmaksuun.

Sekään lounas ei siis ole ilmainen.

Mitä kannattaa huomioida yhtiön johdon henkilökohtaisen vastuun vakuuttamisessa?

A) Itselle aiheutettu vahinko

Vakuutusehto

”Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu vakuutuksenottajalle tai vakuutetulle itselleen.”

Esimerkki – itselle aiheutettu vahinko

Yritys on työmaalla poraamassa betonielementteihin läpivientiä, kun timanttipora yllättäen putoaa työntekijän käsistä 7 metriä alas ja tuhoutuu täysin.

Timanttipora on ollut yrityksen omistama työväline.

Vahinko on aiheutunut yritykselle sen oman omaisuuden rikkoutumisesta, joten vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Yleensä vahingoittuneen omaisuuden omistajasta ei ole epäselvyyttä, joten rajoitusehdon soveltuminen on nopeasti todettavissa.

Toisinaan vakuutusyhtiöt soveltavat rajoitusehtoa kuitenkin väärin sellaisten yrityksen ostamien tavaroiden vahingoissa, joissa viimeinen maksuerä on vielä suorittamatta.

Tyypillisesti tällaisissa tapauksissa omaisuus säilyy myyjän omaisuutena, kunnes viimeinenkin lasku on suoritettu. Tällöin ei luonnollisesti voi olla kyse yrityksen omalle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta, koska esineen omistusoikeus on edelleen myyjällä.

Vaikka timanttipora olisikin ollut vielä jonkin toisen yrityksen omistama vahinkohetkellä, vahinkoon saattaisi soveltua myös hallussa ja huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehto, jonka vuoksi vahinko jäisi joka tapauksessa korvaamatta.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Jos yllä todetussa tilanteessa kyse olisikin esimerkiksi työmaalta lainassa ollut timanttipora tai vuokrattu työväline, kyse ei ole yrityksen omalle omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta. Vahingon käsittelyä ei voida silloin evätä tämän perusteella.

Yrityksen vastuuvakuutuksen ehdoissa voidaan todeta, ettei vakuutuksesta korvata samaan konserniin kuuluvalle yritykselle aiheutettuja vahinkoja. Jos esimerkiksi emoyhtiö aiheuttaa tytäryhtiön laitteistolle vahingon, vahinkoa ei silloin korvata itselle aiheutuneena vahinkona.

Konsernin sisäisten vahinkojen kattamiseksi vakuutusturvaa voidaan laajentaa niin sanotulla Cross Liabilty endorsementilla, jolloin vakuutuksesta korvataan konserniyhtiöiden välisiä vahinkoja samalla tavalla, kuin vahinko olisi aiheutettu täysin ulkopuoliselle.

B) Vahinkoilmoitus on tehty myöhässä

Vakuutusehto

”Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa va­kuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, joka todetaan vakuutuskauden aikana.”

Vahinkoilmoituksen tekemisessä ei kannata hidastella, koska oikeus vakuutuskorvauksiin voi vanhentua. Vahinkoilmoituksen tekemistä heti, kun siitä saa tiedon, ei voi olla korostamatta liikaa.

Yleensä vahingosta tai vahingonkorvausvaatimuksesta tulee tieto yrityksen vakuutusasioita hoitavalle henkilölle jo varhaisessa vaiheessa, mutta vahinkoilmoituksen tekemistä lykätään.

Tämä voi käydä esimerkiksi siksi, ettei omavastuu vaikuta ylittyvän tai ollaan varmoja siitä, että asia saadaan kyllä sovittua, kuten aina ennenkin.

Toisaalta ei myöskään haluta, että vakuutusyhtiö korottaisi vakuutusmaksuja, jos vakuutukseen ilmoitetaan vahinko.

Esimerkki – myöhässä tehty vahinkoilmoitus

Kiireellisessä projektissa aliurakoitsijalle tulee pääurakoitsijalta yleisluonteinen ilmoitus heidän aiheuttamasta vahingosta, mutta mitään tarkempia perusteluita ei pyynnöstä huolimatta toimiteta. Aliurakoitsija ei tee ilmoitusta vakuutusyhtiöönsä, koska ilmoitus on ollut ylimalkainen ja eihän se välttämättä johda edes mihinkään.

Vuosi tapahtuman jälkeen, kun urakan taloudellinen loppuselvitys on meneillään, pääurakoitsija lähettää aliurakoitsijalle erittelyn vahingosta vaatien 24.392 euroa korvauksia.

Aliurakoitsija tekee vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöönsä, joka lähettää samana päivänä kielteisen korvauspäätöksen: vahinkoilmoitus on vanhentunut. Ilmoitus olisi tullut tehdä viimeistään vuoden kuluessa vahinkotapahtuman havaitsemisesta, eli kun pääurakoitsija on alun perin ilmoittanut vahingosta.

Suomalaisilla vakuutusyhtiöillä on varsin erilaisia vakuutusehtoja sen osalta, mistä tapahtumasta tai olosuhteesta vahinkoilmoituksen vanhentuminen alkaa. Osa vakuutuksista voi edellyttää, että vahinkoilmoitus tulee tehdä vielä saman vakuutuskauden aikana, jolloin yritys on itse huomannut vahingon tapahtuneen, vaikka kukaan ei esittäisi siihen liittyvää vaadetta.

Toisilla vakuutusyhtiöillä olennaista vanhentumisessa voi sen sijaan olla pelkkä vaatimuskirjeen saapumisajankohta, jolloin vahingon havaitsemisajakohdalla ei olekaan lainkaan merkitystä.

Olennaista voi olla myös se, kuka yrityksessä on saanut tiedon vahingonkorvausvaatimuksesta: työntekijän tietoisuus vaatimuksesta ei riitä, vaan nimenomaan yhtiön ylimmän johdon tulee tietää asiasta.

Vahinkoilmoituksen tekeminen ajallaan pelkkiä vakuutusehtoja lukemalla voi olla hyvin haastavaa, ellei lukija ymmärrä vastuuvakuutuksien toimintaperiaatteita.

Vastaavasti vakuutusyhtiöt valitettavan usein tulkitsevat vakuutusehtoja liian laajasti sen osalta, milloin yrityksen voidaan ylipäänsä katsoa tulleen tietoiseksi vahingosta. Tällöin vakuutusyhtiöt jättävät korvaamatta vahinkoja, jotka on kuitenkin ilmoitettu ajallaan.

Suurimmalla osalla vakuutusyhtiöistä on internet-sivut, joiden kautta pystyy helposti tekemään vahinkoilmoituksen. Kunhan muistaa valita vahinkotyypiksi vastuuvahingon, jolloin vakuutusyhtiön lomake kysyy olennaiset asiat.

Vaikka ilmoitushetkellä kaikki yksityiskohdat eivät olisikaan tiedossa, vastaukset voi tarvittaessa jättää tyhjiksi. Olennaista on vahinkoilmoituksen tekeminen loppuun asti, jotta ilmoitus menee perille. Vahinkoilmoitusta voi aina täydentää myöhemmin.

Vakuutusyhtiö ei rankaise vahinkoilmoituksen tekemisestä, joten vahinkoilmoitus on syytä tehdä aina, kun yritys havaitsee vahingon, josta se voi olla korvausvastuussa. Näin kannattaa toimia aina, vaikka vaadetta ei olisi vielä esitettykään.

Vahinkoilmoitus kannattaa jättää tekemättä ainoastaan silloin, mikäli tiedetään varmasti, ettei vakuutuksen omavastuuosuus tule ylittymään tai ettei vakuutuksesta muutoinkaan korvattaisi vahinkoa. Arvioinnissa kannattaa kuitenkin olla varovainen, sillä hyvin usein käy niin, että pieneltä vaikuttanut vahingon määrä paisuukin moninkertaiseksi korjaustöiden yhteydessä, tai tulee uusia vaateita, jotka olisivat voineet olla vakuutuksesta korvattavissa.

Mikäli vahinkoilmoitus tapahtuu myöhässä, vakuutusyhtiöt säännönmukaisesti jättävät vahingon käsittelemättä ilman sen suurempia perusteluita. Tämä on myös täysin vakuutusehtojen mukaista. Ilmoitusajankohdan ehdottomuus on toistettu useissa Vakuutuslautakunnan suosituksissa, eikä kielteistä päätöstä välttämättä saada muuttumaan.

Vahingon ilmoittamisajankohdan vaatimuksia voidaan lieventää tekemällä niistä vakuutuksen ottajalle edullisempia muun muassa siten, että vahinkoilmoitukseen on aina vuosi aikaa tai että määräajan laskeminen alkaa vasta siitä, kun esimerkiksi toimitusjohtaja tai lakiasiainjohtaja on saanut asiasta tiedon (Responsible Persons endorsement).

C) Hallussa, työn kohteena, käsiteltävänä, tai huolehdittavan olevan omaisuuden vahinko

Vakuutusehto

”Hallussa oleva omaisuus
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tapahtuessa on tai oli vakuutuksenottajan
– hallussa,
– lainassa tai
– muutoin hänen hyödykseen käytettävänä.”

“Käsiteltävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa omaisuudelle, joka vahinkoa aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin aikana oli
– valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsiteltävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena,
– säilytettävänä,
– suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan tai vahinkoa aiheuttaneen työsuorituksen luonne ja sen välitön vaikutuspiiri tai
– muulla tavoin huolehdittavana.”

Esimerkki – lainatun työvälineen vahinko

Yritys on työmaalla poraamassa betonielementteihin läpivientiä, kun timanttipora yllättäen putoaa työntekijän käsistä 7 metriä alas ja tuhoutuu täysin.

Timanttipora oli lainassa toiselta samalla työmaalla toimivalta yritykseltä.

Vahinko on aiheutunut käytössä olevalle omaisuudelle, joten vahinkoa ei korvattaisi vakuutuksesta käsiteltävänä, huolehdittavana ja hallussa olevaa omaisuutta koskevan rajoitusehdon perusteella.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Mikäli yrityksen oma timanttipora olisi pudonnut maahan, pyörähtänyt portaikkoon ja rikkonut portaikon alapäässä olleeseen toisen yrityksen koneen, rajoitusehto ei soveltuisi, koska portaikossa ollut omaisuus ei ollut yrityksen käytössä, huolehdittavana tai suojaus ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena.

Yllä mainitut rajoitusehdot ovat ehkä yleisimpiä syitä, joiden perustella vakuutusyhtiö jättää vahingon korvaamatta.

Osalla vakuutusyhtiöistä hallussa, käsiteltävänä tai huolehdittavana olevan omaisuuden rajoitusehto on jaettu kahteen eri ehtoon kuten yllä, mutta osalla vakuutusyhtiöistä samat asiat mainitaan yhden rajoitusehdon alla.

Vaikka mainitun kaltainen rajoitusehto löytyykin kaikista suomalaisten vakuutusyhtiöiden toiminnanvastuuvakuutuksista, vastuuvakuutusta voidaan laajentaa kattamaan osa siinä mainituista vahingoista.

Tämä on yleensä mahdollista ihan vain kysymällä niitä koskevaa laajennusta vakuutusyhtiöstä. Esimerkiksi Pohjola Vakuutuksella kyseinen laajennus löytyy erityisehdoista VA 04 ja Fennialla mm. ehdosta YT330.

Kaikilla vakuutusyhtiöillä tämä rajoitusehto ei kuitenkaan ole sisällöltään samanlainen, eikä turvan laajennus välttämättä yhtä kattava.

Tällä hetkellä esimerkiksi Pohjola Vakuutuksen, LähiTapiolan ja Ifin toiminnanvastuuvakuutuksen perusehdot sisältävät rajoitusehtoon pienen laajennuksen, jonka myötä esimerkiksi suojaus- tai vahingontorjuntavelvoitteen alaiselle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja korvataan yllä todetusta poiketen esimerkiksi 10 000 euron vakuutusmäärään.

Mikäli vahingon käsittelystä tulee siis kielteinen päätös, kannattaa aina ensin varmistaa vakuutuskirjalta, löytyykö siitä kyseinen turvan parannus ja voisiko se soveltua vahinkoon. Tai jos asian haluaa varmistaa suoraan alan asiantuntijalta, siihen voi pyytää juristin ilmaisen arvion.

Joskus nämä jäävät vahinkokäsittelijöiltä nimittäin huomaamatta.

Mutta käydäänpä lisää esimerkkejä rajoitusehdon oikeasta ja väärästä soveltamistavasta.

C.1) Hallussa, lainassa tai muutoin hyödyksi käytettävän omaisuuden vahinko

Esimerkki – lainatun työvälineen vahinko

LVI-asentajan porakoneesta loppuu kesken töiden akku, joten hän lainaa keittiökalusteita kasaavalta yrittäjältä tämän porakonetta. LVI-asentaja tekee tarvittavat poraukset, mutta palauttaessaan laitetta, se putoaa hänen työkalupakistaan rappusia alas ja rikkoutuu.

Vahinko on aiheutunut LVI-asentajalla lainassa olleelle porakoneelle, joten vahinkoa ei korvata vakuutuksesta. Sillä ei ole merkitystä, että laitteen lainaus kesti vain hetken aikaa.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Edellisen esimerkin mukaisesti LVI-asentaja käyttää porakonetta, mutta palauttaa sen täysin kunnossa takaisin keittiökalusteiden kasaajalle. LVI-asentaja on siirtymässä huoneistosta toiseen, eikä hän huomaa lattialle jätettyä porakonetta ja potkaisee sen rappusia alas.

Porakone ei ole ollut vahinkohetkellä enää LVI-asentajalla lainassa – hänhän oli jo palauttanut sen. Vahinkoa ei voida silloin jättää korvaamatta tämän rajoitusehdon perusteella.

C.2) Valmistettavana, asennettavana, korjattavana, käsiteltävänä, taikka muulla tavoin työn kohteena olevan omaisuuden vahinko

Esimerkki – huollettavana olevan kaivinkoneen vahinko

Yritys palkataan huoltamaan kaivinkonetta. Sen instrumentit eivät toimi ja istuinkin on rikkoutunut. Työntekijä ahtautuu ohjaamoon istuimen alle avatakseen paikoin pahoin ruostuneet istuimen pultit. Ne eivät kuitenkaan tunnu aukeavan millään, joten työntekijä turhautuessaan potkaisee istuinta, jolloin se irtoaa ja sen selkänoja osuu kojelautaan.

Kaivinkoneen omistaja vaatii kojelaudan uusimisesta 3.761 euroa korvauksia.

Vahinkoa ei korvata yrityksen vastuuvakuutuksesta, koska rikkoutunut kojelauta on ollut yrityksen työn kohteena, asennettavana tai korjattavana, heidäthän oli palkattu selvittämään myös kojelaudan vikoja.

Sillä ei ole merkitystä, että vahinko on ennalta arvaamaton tai että se on yllättävän suuri. Niin kauan kuin vahinko aiheutetaan työn kohteena olevalle omaisuudelle, oli kyse sitten vaikkapa laitteesta tai kiinteistön osasta, vakuutusyhtiö voi evätä vahingon käsittelyn tämän rajoitusehdon perusteella.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Jos yllä kuvatussa tilanteessa yritystä ei olisikaan palkattu tekemään mitään muuta kuin istuimen vaihto, kojelaudan vahinkoa ei voitaisi evätä sen perusteella, että kojelauta on ollut korjattavana tai työn kohteena.

Vahinko voisi kuitenkin yksityiskohdista riippuen olla evättävissä sillä perusteella, että kojelauta on ollut työntekijän suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta. Kyseisestä rajoitusehdosta tarkemmin alla.

Työn kohteena olevan omaisuuden rajoitusehtoa voidaan siis soveltaa vain siihen omaisuuteen, joka on nimenomaisesti ollut työn kohteena. Esimerkiksi suurien tuotantolinjojen tai -koneiden vahingoissa koko laitteisto ei ole työn kohteena, mikäli vain osaa siitä on työstetty.

C.3) Säilytettävänä olevan omaisuuden vahinko

Esimerkki – säilytettäväksi otetun omaisuuden vahinko

Yritys A vuokraa kiinteistöstään pieniä ja suuria tiloja kaikenlaisen säilytykseen. Yritys B on vuokrannut 40 neliön varaston, jossa se säilyttää työvälineitään eri projektien välillä.

Kovalla myrskyllä kiinteistön vesikatto repeää ja vettä sataa viikonlopun aikana katon läpi useita senttimetrejä B:n työvälineiden päälle, jotka todetaan korjauskelvottomiksi. Yritys B vaatii A:ta korvaamaan sen työvälineille aiheutuneen vahingon, yhteensä 14.129 euroa.

Vahinkoa ei korvata A:n vastuuvakuutuksesta, koska A on ottanut B:n työvälineet säilytettäväkseen.

Muistin virkistyksenä todettakoon, että vakuutusyhtiö ei siis rajoitusehdon soveltamisen vuoksi tällöin tapauksessa lainkaan tutki, onko A edes vastuussa vahingosta. Vakuutusyhtiö voi vain todeta lyhyesti, että vahinkoon soveltuu rajoitusehto ja ettei vahinkoa voida käsitellä tätä enempää.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Yritys A on suorittamassa ilmastointilaitteiden huoltoa B:n kiinteistöllä. A ei ehdi suorittamaan huoltoa päivän aikana loppuun, joten hän jättää työvälineet työpisteeseen lukitun oven taakse.

Yön aikana ilmastointilaitteen yläpuolella vesiputkeen tulee pistesyöpymä, josta tippuu vettä suoraan yhden A:n kalliin huoltolaitteen päälle. Laite saadaan korjattua, mutta siitä aiheutui 1.278 euron korjauslasku, jonka A vaatii B:tä korvaamaan.

Vahinkoa ei voida evätä sillä perusteella, että B on ottanut A:n työvälineet säilytettäväkseen. Toisin kuin yllä olevassa esimerkissä, A on omasta aloitteestaan jättänyt työvälineensä sinne yön yli.

Kyse ei voi olla säilyttämisestä silloin, kun asiasta ei ole erikseen sovittu. On myös syytä olla tarkkana, onko sopimus säilyttämisestä koskenut vain jotain tiettyä omaisuutta tai mitä tahansa irtaimistoa.

C.4) Suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena olevan omaisuuden vahinko

Esimerkki – puun kaatamisessa aiheutunut vahinko

Yrittäjä palkataan kaatamaan kiinteistön pihalla oleva iso puu. Se sijaitsee parkkipaikan ja kiinteistön välissä, joten puu joudutaan kaatamaan noin 10 metrin levyiseen kohtaan, jotta se ei osuisi autoihin eikä rakennukseen. Puun oksat ovat levinneet laajalle, joten turvallinen kaato edellyttäisi, että oksat joko harvennetaan ensin tai kaato tulee osua keskelle aiottua kaatokohtaa.

Puunkaadolla on jo kiire, koska puun tilalle tulevan terassin työt alkavat jo muutaman tunnin päästä. Kiinteistönomistaja vakuuttaa, että ”kyllä se menee siihen väliin” ja lupaa lisäpalkkion, mikäli puu saadaan tehtyä kuin terassia tekevä yritys saapuu paikalle.

Puunkaataja yrittää kaatoa ilman oksien harvennusta, mutta puu ei kaadukaan aivan keskelle tyhjää tilaa ja rikkoo pudotessaan kiinteistön kulman. Kiinteistönomistaja esittää julkisivun rikkoutumisesta puunkatajalle 7.427 euron laskun.

Vahinkoa ei korvattaisi puunkaatajan vastuuvakuutuksesta, koska vahingoittunut rakennus on kaadetun puun koko huomioiden ollut olennaisesti vaarassa vahingoittua työsuorituksesta.

Suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitetta koskeva rajoitusehto voi soveltua, mikäli työtä aloittaessa on tunnistettavissa, että työn vaikutukset voivat ulottua ympäröivään omaisuuteen siten, että ne joutuvat alttiiksi vahingolle tai että niiden vahingoittumiseen on merkittävä riski työsuorituksen luonne huomioiden.

Ennen työsuoritukseen ryhtymistä tuleekin siis varmistaa, että vahingolle altis omaisuus on joko suojattu tai vahingon aiheutumista sille on erikseen nimenomaisesti varottava työsuorituksen aikana.

Tässä tapauksessa yrittäjän olisi tullut huolehtia, että puun oksat joko harvennetaan tai viereinen parkkipaikka tyhjennetään, jotta puunkaato olisi ollut turvallisempaa tehdä siten, ettei sen ympärillä oleva omaisuus vahingoitu. Vaikka rakennuksen kulmaan olisi esimerkiksi laitettu esimerkiksi törmäystä vaimentavia patjoja, mutta vahinko olisi tapahtunut tästä suojaustoimenpiteestä huolimatta, rajoitusehto soveltuisi silti vahinkoon.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Jos yllä olevassa tapauksessa viereinen parkkipaikka olisi tyhjä puuta kaataessa, mutta puu kaatuessaan kierähtäisikin kannon päällä kaatuen yllättäen suoraan rakennukseen, vakuutusyhtiö ei voisi jättää vahinkoa käsittelemättä tähän rajoitusehtoon vedoten.

“Eikös puun vieressä oleva kiinteistö olekaan samalla tavalla vahingolle alttiina?”

Kyllä, mutta puun kääntyminen täysin vastoin kaatosuuntaa ei olisi ollut ennalta arvattavaa, eikä puunkaadon yhteydessä ole tavanomaista, että kaikki muu kuin aiottu puunkaatosektori suojataan.

Rajoitusehdon kannalta on olennaista, onko vahingon riski ympäröivälle omaisuudelle ennakoitavissa työn laatu huomioiden. Mikäli puunkaataja on ammattilainen ja puuta selvästi kaadetaan parkkipaikan suuntaan, ei ole ollut ennakoitavissa, että puu yllättäen kääntyykin kohti rakennusta.

Jos kuitenkin esimerkiksi tiedettäisiin, että puu on laho ja sen kaatumissuuntaa ei siten voida riittävästi ohjata tai ennakoida, rakennus voi silloin olla suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaista omaisuutta. Mikäli puun on kuitenkin arvioitu olevan terve ennen kaatoa ja kaatosuunta on selvästi turvallinen, rajoitusehto ei voisi soveltaa.

Se, että ympäröivän omaisuuden vahingoittuminen on ylipäänsä mahdollista työn luonteesta johtuen, ei vielä tarkoita sitä, että kaikki ympäröivän omaisuuden vahingot ovat tämän rajoitusehdon piirissä.

Tätä rajoitusehtoa sovelletaankin usein vakuutusyhtiössä väärin ja vahinkoja jää virheellisesti korvaamatta.

Yhteenveto

Vakuutusyhtiöiden tällaisten vahinkojen varalta perusehtoihin tekemä osittainen turvan laajennus ei kuitenkaan ole aina yhtä kattava kuin erikseen vakuutusturvaan lisättävä laajennus.

Kaikilla vakuutusyhtiöillä turvan laajennus ei myöskään ole identtinen, joten vahinkotilanteesta riippuen laajennetullakin vakuutuksella vahinko voi olla jonkun vakuutusyhtiön vakuutuksesta korvattava, vaikka toiselta sitä ei korvata lainkaan.

Tämän vuoksi vakuutusturvan laajennuksessa pitää aina miettiä myös riskiä, jolta halutaan suojautua. Jos esimerkiksi lastataan monesti asiakkaiden tavaraa autoihin, vakuutusyhtiön tarjoama turvan peruslaajennus ei välttämättä katakaan tällaisia vahinkoja lainkaan, vaan kyseinen turva pitää erikseen neuvotella vakuutukseen mukaan.

Vakuutusturvan laajennus omalla endorsementilla mahdollistaakin laajemman turvan tällaisten vahinkojen varalle (Care, Custody, and Control endorsement).

D) Sopimusvastuu

Vakuutusehto

”Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa siltä osin kuin korvausvastuu perustuu vakuutetun tekemään sopimukseen, takuuseen tai muuhun sitoumukseen, ellei korvausvastuuta olisi ilman kyseistä sitoumusta.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu sopimusvelvoitteen täyttämättä jättämisestä tai puutteellisesta täyttämisestä.

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut vakuutetun alihankkija, aliurakoitsija tai muu sopimuskumppani.”

Rajoitusehdon vaikeaselkoisuudesta huolimatta kyse on lopulta varsin yksinkertaisesta ehdosta: jos vahingonkorvausvastuu voi perustua vain sopimukseen, vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Toiminnan vastuuvakuutus kattaa kuitenkin vahinkoja sekä sopimuskumppanille että ulkopuolisille.

Miten tämä voi olla mahdollista, mikäli sopimukseen perustuvaa vastuuta ei sitten korvatakaan lainkaan?

Se johtuu siitä, että vahingonkorvausvastuu sopimuskumppaniakin kohtaan voi perustua pelkän sopimuksen lisäksi myös suoraan lakiin.

Jos esimerkiksi aliurakoitsija rikkoo pääurakoitsijan työkoneen, aliurakoitsija on vastuussa vahingosta vahingonkorvauslain perusteella. Ei ole merkitystä, ovatko osapuolet tuolloin olleet sopimuskumppaneita, koska vastuu syntyy myös suoraan lain nojalla.

Rajoitusehto rajaa siis pois sellaiset vahingot, joissa vastuu voisi perustua pelkkään sopimukseen.

Jos esimerkiksi ali- ja pääurakoitsijan välisessä sopimuksessa todettaisiin, että aliurakoitsija maksaa 5 000 euron sopimussakon rikkoessaan pääurakoitsijan koneen, sopimussakon maksuvelvollisuus voisi perustua vain näiden väliseen sopimukseen.

Suomessa ei ole lakia, jonka mukaan jokaisesta sopimuskumppanille aiheutetusta vahingosta tulee maksaa 5 000 euroa korvausta.

Se, milloin vastuu perustuu yksinomaan sopimukseen ja milloin se voidaan johtaa voimassa olevasta laista, täytyy tutkia tapauskohtaisesti.

Valitettavasti sopimusrikkomuksien kohdalla ei siten ole mahdollista antaa yleisluonteista ohjetta, milloin tämä rajoitusehto soveltuu, mutta asiaa voi ajatella esimerkiksi näin: olisiko yritys mielestäsi vastuussa vahingosta, jos vahinko olisi aiheutettu sopimuskumppanin sijaan täysin ulkopuoliselle?

Jos vastaus on kyllä, on todennäköisempää, ettei kyse ole sopimusvastuusta.

Esimerkki – aliurakoitsijan aiheuttama vahinko

Yritys A sopii pääurakoitsija B Oy:n kanssa rivitalojen keittiöremontista. B ulkoistaa urakan edelleen omalle aliurakoitsijalleen C Oy:lle. C:n työntekijät keittiötasoa asentaessaan rikkovat kylmävesiputken, joka vuotaa kohteessa muutaman päivän ajan, kunnes vahinko huomataan. Pääurakoitsija B vaatii C:ta korvaamaan vesivahingon korjaustöiden laskun, yhteensä 5.712 euroa.

On riidatonta, että yritys C on aiheuttanut vesivahingon huolimattomuudellaan. B:n vakuutusyhtiö antaakin kielteisen päätöksen, koska B ei ole itse aiheuttanut vahinkoa. B:n vahingonkorvausvastuu sen aliurakoitsija C:n aiheuttamasta vahingosta voisi perustua vain B:n tekemään sopimukseen C:n kanssa, joten vahinkoa ei korvattaisi vastuuvakuutuksesta sopimusvastuuta koskevan rajoitusehdon perusteella.

Monesti rakennusurakoissa pääurakotsija on velvoitettu ottamaan kohteelle rakennus- ja asennustyövakuutuksen, josta vahinko voisi olla myös korvattavissa.

Kuitenkin jos rakennus- ja asennustyövakuutuksessa ei ole katettu ympäröivää omaisuutta vaan ainoastaan työn kohde, vahinko jää silloin myös siitä korvaamatta. Ja kuten esimerkistä nähdään, B Oy:n omaasta vastuuvastuuvakuutuksesta ei ole apua C:n aiheuttaman vahingon korvaamisessa.

C Oy:n oma vastuuvakuutus voisi parhaimmassa tapauksessa korvata vahingon, mutta se ei tietysti pääurakoitsijaa B Oy:tä kauheasti auta, mikäli C:n vakuutusyhtiön päätöksessä kestää ja tilaaja A Oy uhkaa oikeustoimilla, jos vahinkoa ei korvata.

Esimerkki – urakan tekemättä jättäminen

Yritys sopii kiinteistön omistajan kanssa lehtien putsauksesta vesikatolta ja -kouruista viimeistään lokakuun lopussa. Syksyllä tehtävät kiinteistönhuollot ovat yritykselle kiireistä aikaa ja sovitut urakat jäävät usein muistinvaraisiksi ennen kuin asiasta ilmoitetaan toimistolla käydessä yrityksen assistentille. Yritys unohtaakin täysin koko huoltotyön olemassaolon.

Marraskuun alussa Itä-Suomen yli kulkee voimakas myrsky, jolloin lehtiä täynnä olevat vesikourut tulvivat ja vettä jää vesikatolle useita senttimetrejä. Lopulta vesikatto alkaa vuotamaan. Kiinteistön omistaja vaatii yritystä korvaamaan huollon laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon, koska vahinkoa ei olisi tapahtunut, mikäli vesikourut olisivat olleet puhtaat.

Vahinkoa ei korvattaisi vastuuvakuutuksesta, koska vahinko on aiheutunut siitä, että yritys on laiminlyönyt sille sopimukseen perustuvan velvollisuuden putsata vesikourut. Kenelläkään ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta käydä huoltamassa jonkun toisen kiinteistöä, joten yrityksen mahdollinen vastuu kiinteistölle aiheutuneesta vahingosta voisi perustua vain sen tekemään sopimukseen.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Jos yllä olevassa tapauksessa yritys sen sijaan menee kohteeseen suorittamaan huollon, mutta katolla työskennellessään työntekijät tekevätkin vesikattoon reikiä putsatessaan lehtiä, joista sama syysmyrsky aiheuttaa vesivahingon, korvauspäätös olisi erilainen.

Kenelläkään ei tässäkään tapauksessa ole velvollisuutta suorittaa huoltotöitä toisen kiinteistöllä, mutta vahingonkorvauslain mukaan jokainen on kuitenkin vastuussa huolimattomuudellaan aiheuttamasta vahingosta.

Kun yrityksen työntekijät ovat rikkoneet kiinteistön kattoa lehtien putsauksen yhteydessä, sillä ei ole väliä, ovatko he olleet suorittamassa sopimuksen mukaista huoltotyötä samaan aikaan. Vahingonkorvausvastuu olisi myös henkilöllä, joka olisi jostain muusta syystä kävelemässä katolla ja vahingossa rikkoisi vesikattoa.

Esimerkki – takuu

Yritys A on asentanut yritys B:n kiinteistöön automaattiset liukuovet. A on myynyt tuotteensa kattavalla kymmenen vuoden takuulla, josta korvataan kaikki liukuovien toimimattomuudesta aiheutuvat kustannukset takuuaikana.

Liukuovet lakkaavat kuitenkin yllättäen toimimasta kahdeksan vuotta niiden asentamisen jälkeen. A käy kohteessa ja toteaa, että liukuovien mekanismi on kulunut loppuun kovan käytön vuoksi, mutta varaosia ei kuitenkaan ole enää saatavilla, jotan ovet täytyisi uusia kokonaan. B muistuttaa A:ta takuusta ja vaatii asentamaan uudet liukuovet, yhteensä 10.953 euroa.

Vahinkoa ei korvata A:n vastuuvakuutuksesta, koska A:n korvausvastuu liukuovien uusimisesta kahdeksan vuoden jälkeen voisi perustua ainoastaan A:n lupaamaan takuuseen.

Vakuutusturvaa voidaan laajentaa kattamaan sopimusvastuuta henkilö- ja esinevahingoista Contractual Liability endorsementilla.

Tällaisen laajennuksen avulla kaikki sopimuksen vastuut ei kuitenkaan tule katetuksi, vaan se kattaisi vain henkilö- ja esinevahinkojen vastuuta ja lisäksi monesti edellytetään, että vastuu perustuu esimerkiksi:

• Yrityksen omiin yleisiin sopimusehtoihin,
• toimialalla yleisesti hyväksyttyihin tai käytössä oleviin ehtoihin, tai
• vakuutusyhtiön erikseen hyväksymiin ehtoihin

Contractual Liability -laajennus ei kattaisi sopimusvastuuta puhtaista varallisuusvahingoista, joihin päästäänkin seuraavaksi.

Aliurakoitsijoiden aiheuttamia vahinkoja voidaan kattaa myös Additional Insudred endorsementilla.

E) Puhtaat varallisuusvahingot – kun kyse on muusta kuin henkilö- tai esinevahingosta

Vakuutusehto

”Vakuutuksesta ei korvata sellaista taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.”

Toiminnan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata henkilöiden tai esineiden vahinkoja. Kun savu nousee, on helppo todeta, että jotain on mennyt rikki. Mikäli sen sijaan yritys aiheuttaa esimerkiksi toimituksen viivästyksellä ylimääräisiä kuluja tilaajalle, mitään ei ole mennyt rikki, joten vahinkoa ei korvata toiminnan vastuuvakuutuksesta.

Puhtaita varallisuusvahinkoja voidaan kattaa esimerkiksi varallisuus- tai konsulttivastuuvakuutuksilla toimialoilla, joilla tällaisten vahinkojen riski on olennainen, kuten esimerkiksi arkkitehtien tai LVI-suunnittelijoiden vastuuta.

Esineiden vahinkojen osalta on lähtökohtana, että vain esineen omistajalla on oikeus korvaukseen. Jos joku muu kuin esineen omistaja vaatii korvauksia, kyse voi olla esimerkiksi puhtaasta varallisuusvahingosta, jolloin vahinkoa ei tämän rajoitusehdon perusteella käsitellä vakuutuksesta. On kuitenkin myös rajattuja tilanteita, joissa joku muukin kuin esineen omistaja voi olla oikeutettu korvaukseen. Tällöin vahinkoa ei voida jättää käsittelemättä tähän rajoitusehtoon vedoten.

Esimerkki – maankaivuun yhteydessä aiheutettu tulva

Yrittäjä A tekee maanrakennustöitä leirintäalueelle johtavan tien vieressä, kun kaivinkoneen kauha rikkoo sen vieressä kulkevan ojan penkereen. Vesi tulvii tielle ja katkaisee yhteyden virkistysalueelle.

Pariskunta B ja C eivät pääse leirintäalueelle matkailuautonsa kanssa ja vaativat A:ta korvaamaan heille heidän lomansa pilaamisesta aiheutuneen mielipahan ja bensakulut, yhteensä 1.000 euroa.

B:n ja C:n matkan ja yöpymispaikan keskeytyminen A:n aiheuttaman tulvimisen vuoksi ei ole aiheuttanut heille esinevahinkoa: eiväthän omista tietä, leirintäaluetta tai sen osaa, jolle tulva aiheutui. B:n ja C:n vaatimuksessa on silloin kyse heille aiheutuneesta välillisestä varallisuusvahingosta, joten vahinkoa ei rajoitusehdon vuoksi korvata A:n vastuuvakuutuksesta. Olisi myös oma kysymyksensä, olisiko A ylipäänsä vastuussa B:n ja C:n vahingosta ja miltä osin.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Yrittäjä on purkamassa vanhaa rakennusta työkonetta käyttäen, kun se alkaa yllättäen liukumaan kostean purkujätteen päällä törmäten lopulta viereisen kiinteistön seinällä olleeseen sähkökeskukseen.

Naapurikiinteistössä ollut ruokakauppa menettää sähkönsä, jolloin sen pakastimissa olleet elintarvikkeet pilaantuvat ja se joutuu sulkemaan kaupan maksupäätteiden toimimattomuuden vuoksi. Ruokakauppa vaatii yrittäjää korvamaan sille aiheutuneen vahingon elintarvikkeiden sulamisesta sekä menetetystä liikevaihdosta, yhteensä 9.814 euroa.

Ruokakauppa on tiloissa vuokralla, eikä siten omista rikkoutunutta sähkökeskusta. Vastaavasti ruokakauppa on sopinut sähkön toimituksesta sähköyhtiön kanssa, ei purkua tehneen yrittäjän kanssa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sähköjohtojen vaurioitumisesta seuraavat sähkön jakelun keskeytykset kaukana vahinkopaikalta ovat niin vaikeasti ennakoitavissa, ettei korvausvastuuta synny.

Edellisen esimerkin tavoin vahinkoa kärsineellä ruokakaupalla ei ole omistusoikeutta rikkoutuneeseen sähkökeskukseen. Vastaavasti sähkön jakelun keskeytyksestä korvausvastuuta ei lähtökohtaisesti synny. Tulisiko vahinko siis katsoa puhtaaksi varallisuusvahingoksi, jota ei käsitellä toiminnan vastuuvakuutuksesta?

Lopputulos ei olekaan mitä ennalta kuvittelisi.

Tämä johtuu siitä, että sähkökeskus on ollut suoraan kiinteistössä, joka on myös käyttänyt kyseistä sähköä, ja sähkökaapin rikkoutumisen välittömänä seurauksena kauppa on menettänyt elintarvikkeitaan. Kauppa on siis kärsinyt esinevahinkoja elintarvikkeiden pilaantumisesta.

Tässä tapauksessa elintarvikkeiden pilaantuminen hyväksyttäisiin esinevahingoiksi ja ne korvattaisiin yrittäjän vastuuvakuutuksesta, mutta kaupan kärsimä myyntitulojen menetys ei välttämättä kuuluisi kokonaisuudessaan korvattavaksi. Kaupan sulkeminen sähkökatkoksen vuoksi on aiheutunut toisen omistaman sähkökeskuksen vahingoittumisesta ja siitä seuranneesta sähkön jakelun katkeamisesta.

Kaupan sulkeminen ei aiheuta kaupalle minkään esineen vahingoittumista. Yleinen liikevaihdon lasku ei siis ole yhteydessä kaupan kärsimään esinevahinkoon, toisin kuin elintarvikkeiden pilaantumisen seurauksena aiheutunut vahinko.

Rajanveto esine- ja puhtaan varallisuusvahingon välillä on esimerkkienkin perusteella joskus hyvin haastavaa. Tässä tapauksessa olennaista elintarvikkeiden korvaamisessa on ollut se, että sähkökaapin vahingoittuminen – sähkön jakelun katkeaminen – elintarvikkeiden pilaantuminen heti samassa kiinteistössä, on muodostanut ennalta arvattavan esinevahinkojen ketjun.

Toisin kuin yllä olevassa ehtojen mukaisessa esimerkissä, B ja C eivät ole omistaneet mitään, mikä on mennyt rikki. Tässä tapauksessa kaupan elintarvikkeet kiistatta pilaantuivat, jonka vuoksi ne korvataan. Liikkeen sulkeminen sähkön jakelun keskeytymisen seurauksena ei sen sijaan ole liittynyt kaupan kärsimään esinevahinkoon (sähkökeskuksen vahinko), koska kauppa ei ole omistanut kyseistä sähkökeskusta.

Puhtaiden varallisuusvahinkojen vakuuttaminen voidaan tehdä vakuutusyhtiön omalla varallisuusvahinkojen tuotteella, joita markkinoidaan taloudelliseksi vastuuvakuutukseksi taikka varallisuusvastuuvakuutukseksi.

Turva voidaan kuitenkin lisätä myös osaksi yrityksen toiminnan vastuuvakuutuksesta Pure Financial Loss taikka Professional Indemnity endorsementilla. Näiden kahden käyttötarkoitus ja korvauspiiri ei ole samanlainen, mutta yleisesti ottaen Professional Indemnity soveltuu Suomen markkinassa enemmän tekniseen konsultointiin, jossa on myös henkilö- ja esinevahingon riski.

F) Tuotteen aiheuttama vahinko

Vakuutusehto

”Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut toiselle luovutetun tuotteen tai valmisteen virheellisyydestä tai siitä, että tuotteen käyttöä, valmistusta tai säilytystä koskeva kirjallinen ohje on ollut väärä tai puutteellinen.”

Toiminnan vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata vahinkoja, joita aiheutetaan toiselle toimimalla jollain tavalla huolimattomasti. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vakuutuksen tarkoituksena ei siis ole kattaa vahinkoja, jotka aiheutuvat toiselle luovutetun tuotteen ominaisuuksista.

Näissähän ei ole silloin kyse siitä, että yritys on huolimattomuudellaan aiheuttanut vahingon, vaan että luovutettu tavara aiheuttaa vahingon.

Tuotteen aiheuttamien vahinkojen varalta on olemassa erillinen tuotevastuuvakuutus, joka kattaa tällaisia riskejä. Tyypillisesti tuotevastuuvakuutus on nimensä mukaisesti tarpeen yrityksille, jotka valmistavat, myyvät tai maahantuovat tuotteita. Mikäli yrityksellä on sekä asennus- että valmistustoimintaa, toiminnan vastuuvakuutusta kannattaa täydentää tuotevastuuvakuutuksella.

Esimerkki – tuotteen aiheuttama vahinko

LVI-alan yritys tarjoaa asiakkailleen putkiremontteja sukittamalla kuin myös perinteisiä menetelmiä käyttämällä. Oltuaan alalla jo pitkään, yrityksellä on paljon tietotaitoa eri korjausmenetelmien toimivuudesta sekä niiden heikkouksista. Yritys alkaakin kehittämään urakan jälkeen tiettyihin kriittisiin kohtiin asennettavaa vuotovahtia, jolla taloyhtiöt toivottavasti välttyvät suuremmilta vesivahingoilta remontin jälkeenkin.

Yritys myy itse kehittämänsä vuotovahdit taloyhtiöön putkiremontin jälkeen. Yksi verkkovirtaan kytketty yksikkö syttyykin yllättäen palamaan ja aiheuttaa pienen tulipalon kiinteistön kellarissa. Taloyhtiö vaatii yritystä korvaamaan tulipalosta aiheutuneen vahingon yhteensä 3.497 euroa.

Vahinkoa ei korvattaisi vastuuvakuutuksesta, koska vahinko on aiheutunut yrityksen itse valmistamasta tuotteesta, eli yhtiön myymästä vuotovahdista.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Entä jos yllä olevassa vahingossa ei olisikaan kyse LVI-yrityksen itse kehittämästä tuotteesta, vaan jonkin toisen yhtiön laitteesta? Mikäli asian selvittämisen jälkeen ilmenisi, että vuotovahdissa ei ole ollut mitään vikaa vaan sen sähkökytkentä oli tehty virheellisesti, vahinkoa ei evättäisi tuotevastuuta koskevan rajoitusehdon perusteella.

Ero kahden esimerkin välillä johtuu siitä, että vahinko ei ole jälkimmäisessä tapauksessa aiheutunut itse luovutetusta tuotteesta, vaan virheellisestä työsuorituksesta sen kytkentään liittyen.

Näin ollen esimerkiksi muiden valmistamien laitteiden virheellinen kytkentä voi kuulua toiminnan vastuuvakuutuksen piiriin, mutta mikäli vahinko on aiheutunut laitteen ominaisuuksista (esimerkiksi virhe sen valmistuksen yhteydessä), vahinko jää vakuutuksen ulkopuolelle.

G) Työsuorituksen uudelleen tekeminen

Vakuutusehto

”Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka johtuu virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta, siinäkään tapauksessa, että työn suorittaa joku muu kuin vakuutuksenottaja.”

Tätä ehtoa kutsutaan vakuutusyhtiöissä perinteisesti susityötä koskevaksi rajoitusehdoksi.

Sen tarkoitus on rajata vakuutuksen ulkopuolelle tilanteet, joissa vahinko voidaan korjata pelkästään tekemällä sama työ uudelleen. Sillä ei ole merkitystä, tekeekö yritys itse kyseisen työn uudestaan vai tekeekö sen joku muu – kummassakaan tapauksessa vahinkoa ei korvata vastuuvakuutuksesta.

Esimerkki – virheellisesti tehdyn kiviaidan uudelleenrakennus

Yritys A palkataan alkukeväästä tekemään kiinteistön ulkoreunalle jykevä kiviaita. Osapuolet sopivat, että aidan tulee olla vähintään 1,5 metriä korkea ja se tulee rakentaa siten, että aidan ulkoreunaa koristaa aina viisi saman kokoista kiveä päällekkäin. Yritys tekee aidasta muutaman metrin pituisen mallin, jonka ostaja hyväksyy.

Kesän tullessa loppupuolelle kiviaita alkaa olemaan valmis. Tilaaja ja toimittaja suorittavat katselmuksen aidasta, jonka yhteydessä tilaaja huomaa, että aita on suurelta osin alimittainen. Edellytetty 1,5 metrin korkeus ei ole toteutunut maanpinnan epätasaisuuden vuoksi, vaan keskikorkeus onkin lähempänä 1,3 metriä. Tilaaja vaatii toimittajaa tekemään aidan sopimuksen mukaiseen korkeuteen.

Yritys on asiasta eri mieltä, sillä heidän näkemyksensä mukaan sopimus on edellyttänyt aidan korkeuden vastaavan viittä päällekkäin asetettua kiveä. Yritystä ei ollut palkattu tekemään maanrakennustöitä aidan alle. Osapuolet eivät pääse asiasta sopuun, joten tilaaja päättää lopulta ostaa aidan viimeiset rakennustyöt yritykseltä X, joka laskuttaa töistä yhteensä 4.985 euroa. Tilaaja vaatii yritys A:ta korvaamaan aidan loppuun rakentamisesta aiheutuneen laskun.

Yritys A tekee asiasta vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseen, mutta vakuutusyhtiö lähettää vielä samana päivänä kielteisen korvauspäätöksen: vahinkoa ei voida korvata, koska vaatimus koskee virheellisesti suoritetun työn korjaamista tai uudelleen suorittamista. Vakuutusyhtiö voisi evätä vahingon käsittelyn myös sopimusvastuuseen vedoten, koska tässäkään tapauksessa mitään ei ole mennyt rikki.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Yritys on tekemässä viimeisiä sähköasennuksia omakotitalon keittiön liesituuletinta varten, kun uusi työntekijä ei kiinnitä riittävästi huomiota tekemiinsä kytkentöihin. Yksi niistä meneekin oikosulkuun ja sytyttää keittiön palamaan. Tulipalo ei pääse leviämään keittiön ulkopuolelle työntekijöiden nopean toiminnan ansiosta, mutta savuvahingon johdosta keittiöön jo asennettuna olleet kalusteet joudutaan uusimaan sekä tekemään keittiön kaikki sähkötyöt uudelleen.

Mikäli yritys on ollut kohteessa tekemässä vain liesituulettimien sähköasennusta, vakuutusyhtiö ei voi jättää korvaamatta kaikkien sähkötöiden uudelleen tekemistä sillä perusteella, että kyse on yrityksen työsuorituksen uudelleen tekemisestä. Vakuutusyhtiö voi sen sijaan jättää korvaamatta pelkkää liesituulettimen sähköasennusta koskevan osuuden vahingosta.

Rajoitusehdon soveltumisen kannalta on siis olennaista, että vahingon korjaus voidaan tehdä pelkästään saman työsuorituksen uudelleen tekemisellä. Mikäli vahingon korjaamiseksi edellytetään muitakin töitä kuin mitä alun perin oli tarkoitus tehdä, rajoitusehtoa ei voi niiltä osin soveltaa.

Jos esimerkiksi LVI-laitteen huollon yhteydessä aiheutuu vahinkoa laitteelle sekä siitä vuotanut vesi kastelee alakerran rakenteita, ainoastaan LVI-laitteen huoltoa koskeva osuus voidaan jättää käsittelemättä tähän rajoitusehtoon vedoten.

Alkuperäisen työsuorituksen uudelleen tekemistä kattavaa vakuutusta ei tarjota Suomen vakuutusmarkkinoilla. Kansainvälisiltä markkinoilta turvaa on saatavissa, mutta kyse on silloin melkein poikkeuksetta projektikohtaisesta riskistä, jossa vakuutus myönnetään vain tiettyä kokonaisuutta eikä yrityksen kaikkea liiketoimintaa varten.

H) Kosteus ja tulviminen

Vakuutusehto

””Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut
– kosteudesta tai
– sade-, sulamis-, jäte- tai viemäriveden aiheuttamasta tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin äkillinen ja odottamaton vahinko, jonka syynä on ollut satunnainen ja yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute.

Lisäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin.”

Kosteutta koskeva rajoitusehto tulee useimmin sovellettavaksi erilaisten LVI-alan yritysten vahingoissa, joissa asennustyö on tehty huolimattomasti, mutta vahinko ilmenee esimerkiksi vasta vuoden kuluttua asennustyöstä.

Yllä esimerkkinä käytetyssä vakuutusehdossa ei ole mainintaa ajasta, jonka kuluessa vahingon tulee ilmetä, jotta vakuutusyhtiö ei tulkitse vesivahinkoa hitaasti syntyneeksi.

Esimerkiksi kuitenkin Pohjola Vakuutuksen toiminnan vastuuvakuutuksen ehdoissa VA 01 mainitaan nimenomaisesti, että vahingon tulee ilmetä 12 kk kuluessa asennuksesta, jotta kyse ei ole hitaasti syntyneestä vahingosta.

Koska esimerkkiehdoissa ei ole mainintaa nimenomaisesta ajasta, jonka kuluessa vahinko tulee havaita, ehdon tulkintaan tulee hakea linjausta Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännöstä.

Lautakunnan mukaan kyse voi olla hitaasti aiheutuneesta vahingosta jo jopa silloin, mikäli vahinko havaitaan yli 6 kk asennustyön jälkeen. Näin ollen, vaikka esimerkkinä käytetyt vakuutusehdot eivät sisällä mitään aikarajaa hitaille vahingoille, ne voivat itse asiassa olla paljon tiukemmat kuin muilla vakuutusyhtiöillä, jotka nimenomaisesti mainitsevat jonkin aikarajan vahingon ilmenemiselle.

Sade- tai viemärivesivahinkojen rajoitusehto on usein ajankohtainen esimerkiksi kaupunkien keskustassa tehtävien korjaustöiden yhteydessä. Maankaivuutöiden yhteydessä maa-aines saattaa tukkia viemäreitä, jolloin naapurikiinteistöt tulvivat.

Tämän rajoitusehdon soveltamisen kannalta on olennaista, voidaanko viemärin tukkeutuminen todeta aiheutuneen esimerkiksi yhdellä kertaa, vai onko kyse pidempiaikaisesta tukkeumasta? Jos viemäri tukkeutuu vähitellen sinne joutuvien vierasesineiden vuoksi, kyse ei ole äkillisestä vahingosta, eikä vahinkoa korvata rajoitusehdon perusteella.

Esimerkki – kosteusvahinko

Putkimies A hälytetään B:n omakotitaloon korjaamaan vuotava kylmävesiputken liitos. A huomaa vuodon johtuvan hapertuneesta tiivisteestä yhdessä putkiliitoksessa, joten hän vaihtaa sen uuteen. A ei kuitenkaan ei kiristä korjaamaansa liitosta riittävästi, jolloin se jää vähitellen tiputtamaan vettä autotallin pimeään nurkkaan.

B huomaa vuodon 8 kk putkimiehen vierailun jälkeen ja vaatii tätä korvaamaan rakenteiden kuivauksesta ja purusta yhteensä 2.593 euroa.

A:n vakuutusehtojen mukaan kosteusvahingon syyn sekä seurauksena tulee olla äkillisesti aiheutunut, eikä ehdoissa mainita ajanjaksoa, jonka kuluessa vahinko tulisi todeta, jotta se tulkitaan äkilliseksi.

Vakuutusyhtiö antaa asiasta kielteisen päätöksen, koska vahinko on todettu 8 kuukautta A:n suorittaman asennustyön jälkeen.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Jos yllä olevassa tapauksessa vahinko havaitaankin 2 kuukautta asennustyön jälkeen, vahinko tulee korvata ja todennäköisesti myös korvata A:n vastuuvakuutuksesta, koska vahinko on seurausta 1) satunnaisesta tai yksittäisestä virheestä (puutteellinen kiristys) ja 2) vahinko ei ole perustunut hitaaseen vaikutukseen.

Kosteusvahinkoja koskevan rajoitusehdon kannalta ei ole valitettavasti merkitystä sillä, onko vahinkoa edes voitu havaita esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden kuluessa asennustöistä. Olennaista on ainoastaan asennuksesta kulunut aika.

Erityisesti LVI-alan töitä tekevien kannattaakin olla tarkkana, onko oman vakuutuksen ehdoissa määritelty jokin aikaraja kosteusvahinkojen havaitsemiselle.

Yleisesti ottaen LVI-alan yritykset eivät ole kannattavia asiakkuuksia vakuutusyhtiöille, joten kosteusvahinkojen havaitsemisaikaan ei välttmättä saa minkäänlaista laajennusta edes lisämaksusta.

Esimerkki – rakennuksen purkujätteen aiheuttama tulva

Kaivinkoneyrittäjä A on suorittamassa purkutöitä Helsingin ydinkeskustasta purettavalla rakennuksella. Yhtään ylimääräistä tilaa ei luonnollisesti ole, joten purkujätettä kasaantuu välillä suurempiakin kasoja, ennen kuin ne ehditään kuljettamaan työmaalta pois. Purettava rakennus on suuri, joten purkutöitä jatkuu yli 8 kuukauden ajan.

Kesällä työmaan yli pyyhkäisee suuri saderintama ja työmaa tulvii osittain. Muutama päivä sateiden jälkeen A saa yhteydenottoja useammalta eri isännöitsijältä, joiden mukaan työmaan naapurissa sijaitsevien kiinteistöjen kellarit ovat tulvineet sadevedestä. Isännöitsijöiden mukaan viemäreiden avauksen yhteydessä niiden todettiin ollen tukkeutuneen työmaajätteestä.

A:n vastuuvakuutusyhtiö tutkii viemärit avanneiden huoltoyrityksien raportit ja toteaa viemärikuvauksien perusteella, että A:n työmaalta on kulkeutunut niin paljon jätettä, että se on tukkinut työmaan viereiset sadeviemärit. Viemäristä kuvattujen videoiden perusteella oli kuitenkin todettavissa, että purkujätettä on kasaantunut viemäreihin pidemmän aikaa, joten kyse ei ole ollut esimerkiksi yksittäisen suuremman esineen aiheuttamasta tukkeumasta.

Vakuutusyhtiö jättäisi vahingon käsittelemättä rajoitusehtoon vedoten, koska kyse on hitaasti syntyneesta tukkeumasta. Sillä ei ole merkitystä, että vahinko lopulta syntyi vasta viimeisimmän kovan sateen jälkeen, koska itse tukos syntyi pidemmän ajan kuluessa.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Yritys A säilyttää työmaatontin reunalla olevan sadevesikaivon päällä pressuja. Kovan sateen yhteydessä tulvavesi vie yhden pressuista mukanaan ja se kulkeutuu naapurikiinteistön sadevesikaivoon, tukkien lopulta yhden viemäreistä. Sadevesi nousee lopulta kiinteistön kellarivarastoon ja tuhoaa asukkaiden siellä säilyttämää omaisuutta sekä kastelee talon rakenteita.

Viemärin tukkeutuminen voidaan todeta aiheutuneen yhdestä pressusta, jota A oli säilyttänyt sadevesikaivon päällä. Vakuutusyhtiö ei voi tällöin todeta, että viemärin tukkeutuminen tai sen seurauksena syntynyt vesivahinko olisi tapahtunut hitaasti tai vähitellen. Toisin kuin yllä olevassa tapauksessa, viemäri tukkeutui selvästi ja heti yhdestä esineestä, joten vahinkoa ei voi jättää käsittelemättä kyseiseen rajoitusehtoon vedoten.   

Kosteus- ja tulvimisvahinkojen korvaamisella ei ole käytössä yleistä ehtolaajennusta. Erityisesti LVI-alan liikkeiden kannattaakin olla tarkkana vakuutusyhtiön valinnassa sen osalta, että miten nopeasti vahinko tulee havaita virheellisen asennustyön jälkeen, jotta vahinko voidaan korvata.

Kokemukseni mukaan moni LVI-alan toimija ei ole vakuutusyhtiölle niin sanotusti hyvä asiakas, koska vahinkoja tapahtuu paljon. Vahingon havaintohetken pidentäminen ei ole silloin mahdollista, eikä osa vakuuttajista neuvottele sen pidentämisestä edes ”hyvien” asiakkaiden kohdalla.

I) Liikennevahinko

Vakuutusehto

”Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut moottoriajoneuvon tai moottorikäyttöisen laitteen liikennevakuutuslain tai vastaavan ulkomaisen lain mukaisesta liikenteeseen käyttämisestä.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin Suomessa kuormauksen, kuorman purkamisen tai muun työsuorituksen aikana toiselle ajoneuvolle aiheutunut vahinko, jota ei korvata liikennevakuutuksesta liikennevakuutuslain 42 §:n perusteella.

Poiketen kohdasta 2.2, vakuutuksesta korvataan lisäksi liikennevahinko, josta on aiheutunut esinevahinko vakuutuksenottajan hallinnassa olevalle kiinteistölle ja jota ei korvata liikennevakuutuksesta liikennevakuutuslain 40 §:n muutoin hallinnassa olevaa omaisuutta koskevan rajoituksen perusteella.”

Liikennevakuutus on ensisijainen vakuutus, joten rajoitusehdon tarkoituksena on rajata turvan ulkopuolelle vahingot, jotka tulee käsitellä moottoriajoneuvon liikennevakuutuksesta.

Kaikkia moottoriajoneuvolla aiheutettuja vahinkoja ei kuitenkaan korvata liikennevakuutuksesta, joten rajoitusehtoon onkin tämän vuoksi monesti lisätty kaksi jälkimmäistä kappaletta, jonka myötä vakuutus voi kattaa mm. vuokratulle autotallille ajoneuvolla aiheutetun vahingon.

On syytä kuitenkin huomioida, että vaikka rajoitusehto pitää sisällään tällaisen poikkeuksen sen soveltamiseen, vahinkoon voi silti soveltua jokin toinen rajoitusehto, kuten esimerkiksi ympäröivän omaisuuden suojausvelvoitetta koskeva ehto. Vaikka yksi rajoitusehto ei sovellu, se ei takaa, etteikö jonkin toinenkin rajoitusehto voisi silti soveltua.

Mikäli liikennevahinkoa ei korvata liikennevakuutuksesta eikä vahingossa ole kyse yllä mainituista poikkeuksista, vahinkoa ei silloin korvata kummastakaan vakuutuksesta. On siis täysin mahdollista, että vahinko jää kokonaan vakuutusturvan ulkopuolelle.

Esimerkki – liikennevahinko

Yrityksen työntekijä on peruuttamassa autollaan työmaan parkkipaikalle ja törmää parkkipaikan vieressä olleeseen nosturiin. Työmaalle vievä tie on ollut avoin liikenteelle,

Vakuutusyhtiö antaa vahingosta kielteisen päätökseen, koska kyseessä on ollut moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutunut vahinko.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Yritys A käyttää pyörillä kulkevaa henkilönostinta rakennuksen julkisivulla tehtäviä töitä varten. Työntekijä ei laitteella kulkiessaan huomaa sen kulkureitille jääneitä työvälineitä ja ajaa niiden yli.

Vakuutusyhtiö ei voi vedota liikennevahinkoa koskevaan rajoitusehtoon, koska kyseistä henkilönostinta ei ole tarvinnut rekisteröidä ja sen suurin rakenteellinen nopeus on ollut alle 15 km/h. Vahinkoon voi kuitenkin silti soveltua jokin toinen rajoitusehto, kuten esimerkiksi suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitetta koskeva ehto, ja vahinko voi sen perusteella jäädä korvaamatta.

Ajoneuvojen liikennevahinkojen kattaminen vastuuvakuutuksesta ei ole Suomesta tyypillistä, mutta kansainvälisten yrityksien kohdalla turvaa laajennetaan, koska ulkomailla lakisääteinen vakuutus ei aina riitä kattamaan mahdollista vahinkoriskiä.

Suomessa liikennevahingoista aiheutuneille henkilövahingoille ei ole euromääräistä ylärajaa, mutta esinevahinkoja korvataan vain 5 miljoonaan euroon saakka. Teoriassa jos siis törmää poikkeuksellisen kalliiseen autoon, liikennevakuutukseen vakuutusmäärä voisi loppua kesken myös Suomessa.

Kansainvälisille asiakkaille vastuuvakuutusta voidaan laajentaa kattamaan sitä osuutta vahingosta, jota ei korvata paikallisesta liikennevakuutuksesta Auto Excess Liability endorsementilla.

J) Tahallisuus ja törkeä huolimattomuus

Vakuutusehto

”Vastuuvakuutuksesta ei korvata tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettua vahinkoa tai kustannusta.”

Vastuuvakuutuksen tarkoituksena on korvata vahinkoja, jotka on aiheutettu huolimattomuudella taikka laiminlyönnillä. Sen ei kuitenkaan ole tarkoitus kattaa vahinkoja, jotka yritys on tarkoittanut aiheuttaa tai jotka ovat seurausta törkeästä huolimattomuudesta.

Vakiintuneesti on katsottu, että tahallisuus edellyttää vahingon aiheuttajan tarkoittavan tietyn seurauksen aiheutumista tämän toiminnasta tai että se on todennäköinen seuraus. Mikäli työntekijä esimerkiksi suutuksissaan hakkaa vasaralla kiinteistön ikkunan rikki, vahinko voidaan jättää käsittelemättä tahallisuuden perusteella.

Mitä törkeä huolimattomuus sitten tarkoittaa? Käytännössä törkeä huolimattomuus edellyttää teolta lähes samanlaista moitittavuutta kuin tahallisuuskin. Tyypillisesti törkeä huolimattomuus voidaan todeta tapauksissa, joissa esimerkiksi alaa koskevaa ohjeistusta rikotaan toistuvasti huomautuksista huolimatta. Kyse voi olla esimerkiksi tulitöitä koskevien turvallisuusohjeiden laiminlyönti aliurakoitsijan toimesta sen jälkeen, kun pääurakoitsija on useampaan otteeseen huomauttanut ohjeiden laiminlyönnistä. Kokonaisuutena on siis tärkeää, että toimintatapa on sisältänyt huomattavan riskin vahingon syntymisestä, mutta on toimittu siitä huolimatta.

Osa vakuutusyhtiöistä on laajentanut vakuutuksia kattamaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutettuja vahinkoja silloin, kun yritys on työnantajan vastuussa työntekijän aiheuttamasta vahingosta. Vahingonkorvauslain mukaan työntekijän tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamat vahingot kuitenkin kanavoituvat ensisijaisesti suoraan työntekijään. Ainoastaan jos tuottamus on lievää, työnantaja voi olla vastuussa vahingosta, eli silloin vahinko käsitellään normaalisti vastuuvakuutuksesta.

Esimerkki – törkeä huolimattomuus tulitöissä

A:n työntekijä on uudiskohteessa tekemässä bitumikattoon liittyviä tulitöitä kuumailmapuhaltimella. Vaikka laite on toiminut vain osan ajasta ja välillä jäänyt päälle, työntekijä ei ollut huomauttanut asiasta, koska urakka piti kuitenkin saada valmiiksi vielä saman päivän aikana. Työntekijä poistuu katolta lounaalle ja unohtaa huonosti toimineen kuumailmapuhaltaminen päälle.

Lounaan aikana työntekijä kuulee sireenit ja huomaa palokunnan saapuneen sammuttamaan tulen vallassa ollutta kattoa. Yritystä vaaditaan korvaamaan tulesta aiheutunut vahinko, arviolta 60 000 euroa.

Koska A:n työntekijä on räikeästi rikkonut tulitöitä koskevia ohjeita, vakuutusyhtiö jättää vahingon korvaamatta törkeää huolimattomuutta koskevan rajoitusehdon perusteella.

Esimerkki – virheellinen rajoitusehdon soveltaminen

Työntekijä kuljettaa kaivinkoneeseen asennetuilla trukkipiikeillä suurella työmaalla keittiökalustepaketteja lähemmäs torninostureita, jotta ne voidaan nostaa kohteeseen. Nostopaikoilla tilaa ei kuitenkaan juurikaan ole, mutta samaa reittiä on toisaalta menty jo useampia viikkoja ilman ongelmia.

Tällä kertaa trukkipiikeillä oleva kalustepaketti heiluu kuitenkin kovassa tuulessa, eikä kuljettaja huomaa lähellä olevan rakennuksen seinällä kulkevaa hissiä. Kuljettaja yrittää kääntää kuljetusta tuulesta poispäin, jolloin piikit uppoavatkin suoraan hissin moottoriin.

Vakuutusyhtiö ei tässä tapauksessa voi evätä vahingon käsittelyä törkeään huolimattomuuteen liittyen. Tuulenpuuska on vaikuttanut vahingon syntyyn, eikä kuljettaja ole riittävästi huomioinut ympäröivää omaisuutta ajaessaan. Lisäksi kyseinen nostopaikka oli jo aiempina viikkoina tullut kuljettajalle tutuksi. Vaikka vahinkoa ei voisi evätä törkeän huolimattomuuden perusteella, yksityiskohdista riippuen vahinko voisi jäädä käsittelemättä suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitetta koskevan rajoitusehdon vuoksi.

Tahallisuutta ja törkeää huolimattomuutta koskevaa rajoitusehtoa ei tyypillisesti laajenneta vakuutukseen tehtävällä erityisehdolla.

Suomessakin tarjottavissa kansainvälisten yrityksien vastuuvakuutusehdoissa turvassa on monesti mukana ehtolaajennus, jonka mukaan vakuutus kuitenkin kattaa työntekijän törkeällä huolimattomuudella aiheuttaman vahingon, jos yhtiö on siitä vastuussa, eikä vahingon aiheuttajan ole ollut yritysjohtoon kuulunut henkilö.

Pk-yrityksillä vahinko jää siis näissä tapauksissa lähes aina itse maksettavaksi.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa vastuuvahinkoa?

Vahinkoon kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio, eikä jäädä stressaamaan asian kanssa yksin.