Vakuutuksen käsittelyajat lain mukaan

Vakuutuksen käsittelyaika on lain mukaan enintään kuukausi siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut korvauspäätöksen tekemiseen tarvittavat selvitykset. Määräaika ei siis ala kulua vahinkoilmoituksesta, jos vakuutusyhtiö tarvitsee vielä lisätietoja. Käytännössä vakuutusyhtiöt ilmoittavat useimpien vahinkojen käsittelyajaksi muutamasta arkipäivästä kolmeen viikkoon.

Jos vakuutusyhtiö ylittää lain määräajan, sen on maksettava viivästyneelle korvaukselle viivästyskorkoa. Käyn tässä artikkelissa läpi vakuutusyhtiöiden ilmoittamat käsittelyajat, lain määräajat liikennevahingoissa, muissa vahinkovakuutuksissa ja työtapaturmissa sekä keinot, joilla käsittelyä voi nopeuttaa.

Jos korvauspäätöstä ei odottelusta huolimatta kuulu tai vakuutusyhtiö pyytää yhä uusia selvityksiä, tilanne kannattaa tarkistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Vakuutusyhtiöiden käsittelyajat – If, LähiTapiola, Pohjola, Turva ja Fennia

Vakuutusyhtiöt ilmoittavat henkilöasiakkaiden korvaushakemusten käsittelyajaksi useimmissa vahingoissa 0–17 arkipäivää. Lyhimmät ajat ilmoittaa Fennia (0–3 arkipäivää) ja pisimmät If (6–17 arkipäivää).

Luvut ovat yhtiöiden omia arvioita, eikä vakuutusyhtiöiden käsittelynopeudesta ole riippumatonta vertailua. Pohjola ja Fennia laskevat ajan ilmoituksen saapumisesta siihen, kun ne tekevät päätöksen tai pyytävät lisätietoja. Turva laskee ajan ilmoituksen tai pyydettyjen lisätietojen saapumisesta. Jos vakuutusyhtiö tarvitsee lisäselvityksiä, käsittely kestää siis ilmoitettua pidempään.

Matkavahinkojen käsittelyajaksi Turva ilmoittaa 1–2, Fennia 0–3, LähiTapiola 3–8 ja Pohjola 1–14 arkipäivää. Pisimpään kestävät oikeusturva- ja vastuuvahingot, joiden käsittelyajaksi Turva ilmoittaa 10–15 ja Pohjola oikeusturvan osalta 1–20 arkipäivää.

Ilmoitettu käsittelyaika ei muuta lain enimmäisaikaa. Jos päätös ei tule kuukauden kuluessa siitä, kun olet toimittanut kaikki pyydetyt selvitykset, vakuutusyhtiö on myöhässä riippumatta siitä, mitä sen verkkosivuilla luvataan.

Liikennevahingon käsittelyaika

Liikennevahingossa vakuutusyhtiön on aloitettava korvausasian selvittäminen viimeistään 7 arkipäivän kuluessa ja annettava korvauspäätös viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut tarvittavat selvitykset. Molemmat määräajat ovat liikennevakuutuslain 62 §:ssä.

Kolarin jälkeen päätöstä odotetaan usein kiireellä. Auto on korjaamolla, ja jos oma kaskovakuutus ei korvaa sijaisautoa, jokainen odotuspäivä maksaa. Korvauspäätöstä ei kuitenkaan voi aina tehdä heti, koska kaikkia tietoja vahingosta ei ole vielä saatavilla.

Liikennevakuutuslain mukainen määräaika

Vakuutusyhtiön on aloitettava korvausasian selvittäminen viipymättä ja viimeistään 7 arkipäivän kuluessa siitä, kun asia tuli vireille. Kyse on arkipäivistä, ei vuorokausista. Sama velvollisuus on työtapaturmissa, mutta vapaaehtoisissa vakuutuksissa vastaavaa määräaikaa ei ole. Määräajalla halutaan varmistaa, että vahingosta saadaan oikeat tiedot, kun asia on vielä osapuolten tuoreessa muistissa.

Käsittelyn aloittaminen ei tarkoita, että päätös tulisi samassa ajassa. Usein vakuutusyhtiö lähettää 7 arkipäivän kuluessa lisäselvityspyynnön ja pyytää esimerkiksi poliisin tutkintailmoitusta tai muita viranomaisasiakirjoja. Jos paikalla oli myös pelastuslaitos, vakuutusyhtiö voi pyytää onnettomuusselosteen. Mitä epäselvempää on, kuka kolarin aiheutti, sitä enemmän lisätietoja vakuutusyhtiö kysyy.

Korvauspäätös on annettava joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen sen vastuun selvittämiseksi ja joita siltä voidaan kohtuudella vaatia. Velvollisuus toimia joutuisasti jää käytännössä merkityksettömäksi, koska kuukauden enimmäisaika on aina käytettävissä. Kokemukseni mukaan vakuutusyhtiöt pyrkivät silti antamaan päätöksen mahdollisimman pian, mutta ruuhka-aikoina työjonot venyttävät käsittelyä kohti enimmäisaikaa.

Kuukauden määräaika alkaa kulua vasta, kun vakuutusyhtiöllä on riittävät tiedot päätöksen tekemiseen. Jos vakuutusyhtiö on pyytänyt poliisin tutkintailmoituksen etkä ole saanut sitä poliisilta kyselyistä huolimatta, odotusaika ei kuluta vakuutusyhtiön määräaikaa. Sama koskee kaikkia tilanteita, joissa vakuutusyhtiö odottaa selvitystä sinulta tai joltain ulkopuoliselta taholta.

Valitettavan usein vakuutusyhtiö pyytää ensin lisätietoa, saa sen ja lähettää kahden viikon kuluttua uuden lisäselvityspyynnön. Vakuutusyhtiön pitäisi pyytää kaikki tarvittavat tiedot kerralla, joten lisäselvitysten pyytäminen yksi kerrallaan ei ole hyvän vakuutustavan mukaista. Hyvän vakuutustavan noudattamista valvoo Finanssivalvonta (laki vakuutusyhtiöistä 25 luku 1 §). Uuden selvityksen saa pyytää, jos tarve syntyy vasta saaduista tiedoista, eikä sitä siksi voitu tietää ensimmäistä pyyntöä tehtäessä.

Jos vakuutusyhtiön vastuu on epäselvä tai korvauksen määrää ei ole voitu selvittää, sen on annettava perusteltu vastaus viimeistään kolmen kuukauden kuluessa korvausvaatimuksesta (liikennevakuutuslaki 62 §).

Yksinkertaisessa vahingossa pelkkä vahinkoilmoitus voi riittää päätöksen tekemiseen. Tulkinnanvaraisessa kolarissa vakuutusyhtiö voi joutua odottamaan esimerkiksi poliisikuulustelujen valmistumista.

Miten liikennevahingon käsittelyä voi nopeuttaa?

Vakuutusyhtiön ei tarvitse kysyä lisätietoja asioista, jotka sille on jo kerrottu. Täytä vahinkoilmoitus siksi mahdollisimman yksityiskohtaisesti:

• kirjoita selkeä selostus vahinkotapahtumasta ja omista havainnoistasi
• yksilöi vahinkopaikka tarkasti, esimerkiksi osoitteella tai karttakuvalla, johon piirrät autojen sijainnit ennen törmäystä ja sen jälkeen
• liitä poliisin tai muun viranomaisen asiakirjat jo ilmoitukseen, jos ne ovat saatavilla
• anna silminnäkijöiden yhteystiedot ja kertomukset

Kahden auton kolarissa vastapuolen liikennevakuutusyhtiö kysyy samoja tietoja myös toiselta kuljettajalta, joten käsittelyn nopeus ei ole kokonaan omissa käsissä.

Miten käy, jos liikennevahinkoon syyllinen ei tee vahinkoilmoitusta omaan liikennevakuutusyhtiöönsä?

Kun päätös tulee, se ei takaa, että korvaus on oikein. Jos vakuutusyhtiö ehdottaa esimerkiksi auton lunastamista mielestäsi liian pienellä summalla, sen on silti maksettava korvauksen riidaton osa määräajassa (liikennevakuutuslaki 62 §). Riidaton osa on tyypillisesti vakuutusyhtiön oma näkemys vahingon määrästä.

Jos vakuutusyhtiön mielestä lunastuskorvaus on 30 000 euroa ja sinun mielestäsi 40 000 euroa, vakuutusyhtiön on maksettava 30 000 euroa joka tapauksessa. Korvaussopimukseen ei kuitenkaan kannata laittaa nimeä, ellei siinä mainita, että oikeus riitauttaa korvausmäärä säilyy lunastuksen jälkeenkin.

Miten korottaa auton lunastuskorvauksen määrää?

Koti-, kasko-, matka-, tapaturma- ja sairausvakuutusten käsittelyaika

Koti-, kasko-, matka-, tapaturma- ja sairausvakuutuksessa vakuutusyhtiön on maksettava korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta makseta, viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut tarvittavat selvitykset. Määräaika on vakuutussopimuslain 70 §:ssä, ja se koskee kaikkia vapaaehtoisia vakuutuksia.

Vakuutussopimuslain mukainen määräaika

Sääntö on lähes sama kuin liikennevahingoissa. Ero on siinä, ettei vakuutusyhtiöllä ole velvollisuutta aloittaa käsittelyä 7 arkipäivän kuluessa. Muuten periaatteet ovat samat. Kuukauden määräaika alkaa vasta, kun vakuutusyhtiöllä on riittävät tiedot päätökseen, eikä lisätietojen odottaminen kuluta sitä.

Valtaosa vahingoista on pieniä, kuten rikkoutuneita puhelimia tai kadonneita matkatavaroita. Niissä päätös tulee usein muutamassa päivässä, ja muutaman sadan euron korvauksesta päätöksen voi tehdä vakuutusyhtiön korvausrobotti ilman, että ihminen katsoo vahinkoa. Esimerkiksi If kertoo käsittelevänsä 70 % tapauksista vuorokauden aikana.

Mikä on kattavin tapaturmavakuutus?

Miten kotivakuutuksen ja muiden vahinkojen käsittelyä voi nopeuttaa?

Tee vahinkoilmoitus mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja liitä siihen kaikki selvitykset ja raportit, jotka ovat jo saatavilla. Ilmoitusten määräajoista kerron artikkelissa kuinka nopeasti vahinkoilmoitus tulee tehdä.

Vesivahingoissa vuodon syytä ei useinkaan voi selvittää itse. Silloin vakuutusyhtiö ohjeistaa tilaamaan kosteuskartoituksen tai tilaa sen itse, eikä korvauspäätöstä voi tehdä ennen kuin kartoitusraportti on valmis ja vuodon syy selvillä. Vahinkotarkastus pidentää siksi käsittelyä käytännössä aina.

Mitä vesivahinkoja kotivakuutus kattaa?

Työtapaturmien ja ammattitautien käsittelyaika

Työtapaturmassa ja ammattitaudissa vakuutusyhtiön on annettava korvauspäätös viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset (työtapaturma- ja ammattitautilaki 127 §). Korvausasian selvittäminen on aloitettava viimeistään 7 arkipäivän kuluessa vireilletulosta (119 §).

Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen määräaika

Leskeneläkkeen tulosovituksessa päätös on annettava vuoden kuluessa siitä, kun korvausta on haettu kuoleman tai katoamisen johdosta. Jos korvauspäätös muuttuu muutoksenhaussa, vakuutusyhtiön on pantava uusi päätös täytäntöön viivytyksettä ja viimeistään 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi ja vakuutusyhtiö on saanut täytäntöönpanoa varten tarvittavat selvitykset.

Myös työtapaturmissa määräaika alkaa vasta, kun asian ratkaisemiseen tarvittavat selvitykset on saatu. Ero liikennevahinkoihin ja vapaaehtoisiin vakuutuksiin on siinä, että työtapaturmissa vakuutusyhtiöllä on itsellään velvollisuus hankkia tarvittava selvitys ja huolehtia asian joutuisasta käsittelystä (119 §). Vastuu käsittelyn etenemisestä on siis selvästi vakuutusyhtiöllä eikä korvausta hakevalla.

Pysyvän haitan korvauksesta eli haittarahasta päätös voidaan tehdä vasta, kun vamman pysyvä haitta voidaan arvioida. Siksi haittarahapäätös tulee usein vasta kuukausien kuluttua tapaturmasta, vaikka muut korvaukset olisi jo maksettu.

Jos vakuutusyhtiö ei ole aloittanut asian selvittämistä 7 arkipäivän kuluessa tai antanut päätöstä 30 päivän määräajassa, voit hakea asian siirtämistä Tapaturmavakuutuskeskukselle (työtapaturma- ja ammattitautilaki 153 §). Tapaturmavakuutuskeskus käsittelee hakemuksen kiireellisesti, ja jos se toteaa viivästyksen, se ottaa asian käsiteltäväkseen ja maksaa lakisääteisen korvauksen (154 §).

Miten työtapaturman käsittelyä voi nopeuttaa?

Vakuutusyhtiö odottaa usein potilaskertomuksia ja muita asiakirjoja terveydenhuollosta. Koska se pyytää ne suoraan esimerkiksi työterveyshuollosta, et välttämättä tiedä, mistä syystä käsittely on pysähtynyt.

Ota siksi viivästystilanteessa yhteyttä vakuutusyhtiöön ja kysy, odottaako se vielä jotain tietoa. Jos odottaa, voit ehkä hankkia selvityksen itse nopeammin esimerkiksi Omakannasta tai olla yhteydessä tahoon, jolta tietoja odotetaan.

Jos vakuutusyhtiö vahvistaa, että sillä on jo kaikki tiedot, varmista milloin viimeinen selvitys toimitettiin. Korvauspäätöksen pitäisi tulla 30 päivän kuluessa siitä.

Mitä jos vakuutusyhtiö kysyy epäolennaisia lisätietoja, eikä suostu antamaan korvauspäätöstä?

Vakuutusyhtiöllä on vakuutuksesta riippumatta oikeus saada asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen korvauspäätöksen tekemiseen. Kokemukseni mukaan valtaosa lisäselvityspyynnöistä on aidosti tarpeellisia, eikä vakuutusyhtiö niillä tahallaan viivytä päätöstä, vaikka siltä voi joskus tuntua.

Kysymyksillä selvitetään usein, soveltuuko vahinkoon jokin rajoitusehto tai jääkö se korvaamatta lain pakottavan säännöksen perusteella. Vakuutusyhtiön tehtävä on maksaa vakuutusehtojen ja lain mukaiset korvaukset, ei kaikkia vahinkoja.

Työtapaturmavakuutusyhtiö kysyy todennäköisesti yksityiskohtaisesti, miten matka työpaikalta kaverille ja kaverilta kotiin kulki, mihin kellonaikaan vahinko tapahtui ja missä kaverin koti on suhteessa tavalliseen työmatkareittiin.

Kysymykset johtuvat siitä, että työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään tarkasti, milloin työmatkalla sattunut tapaturma on työtapaturma. Työtapaturmana pidetään myös matkalla sattunutta tapaturmaa, vaikka reitiltä olisi poikettu vähäisesti esimerkiksi lasten päivähoidon tai kaupassa käynnin vuoksi (23 §). Vakuutusyhtiön on arvioitava, oliko illanvietto kaverin luona vähäinen poikkeama. Tässä tapauksessa ei olisi, mutta päätöstä ei voi tehdä ilman lisätietoja.

Moni ei tiedä, että vakuutusyhtiöt tarkastavat tehtyjä korvauspäätöksiä virheiden varalta. Satunnaisotannalla poimitut päätökset tarkastaa esimerkiksi juristi, ja virheellisesti hylätty korvaus oikaistaan. Olen itsekin tehnyt näitä tarkastuksia vakuutusyhtiössä vastuuvakuutuksen korvauspäätöksistä. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa virheellisesti annettua myönteistä päätöstä ei tarkastuksen jälkeen peritä takaisin.

Turhia tietoja kysytään kokemukseni mukaan harvoin, mutta niinkin käy. Kysymyksen tarpeellisuus riippuu aina vakuutuksesta, vahingon yksityiskohdista ja vakuutusehdoista, joten se mikä on yhdessä vahingossa perusteltu pyyntö, voi toisessa olla täysin tarpeeton. Joskus vakuutusyhtiö pyytää mahdotonta, esimerkiksi palovahingossa kuitteja irtaimistosta, joka paloi kuittien kanssa.

Kohtuuttomat lisäselvityspyynnöt ovat yksi tavallisimmista syistä, jotka johtavat vakuutusriitaan vakuutusyhtiön kanssa. Jos vakuutusyhtiö kieltäytyy tekemästä päätöstä, koska et ole toimittanut sen pyytämää selvitystä, asia kannattaa varmistaa juristin ilmaisella arviolla.

Viivästyskorko – mitä vakuutusyhtiö maksaa, jos korvauspäätös viivästyy?

Jos vakuutusyhtiö ei maksa korvausta lain määräajassa, sen on maksettava viivästyneelle korvaukselle viivästyskorkoa. Korko on korkolain mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, eli 1.7.–31.12.2026 se on 9,5 % vuodessa. Viitekorko löytyy Suomen Pankin verkkosivuilta.

Korkoa maksetaan vain määräajan ylittävältä ajalta. Jos päätös ja maksu tulevat kaksi kuukautta sen jälkeen, kun viimeinen selvitys toimitettiin, viivästyskorkoa maksetaan yhden kuukauden ajalta.

Liikennevakuutuksessa henkilövahingon viivästyneelle korvaukselle maksetaan viivästyskorotus ja esinevahingon korvaukselle viivästyskorkoa (liikennevakuutuslaki 67 §). Työtapaturmissa viivästynyt korvaus maksetaan korotettuna (työtapaturma- ja ammattitautilaki 152 §). Molemmissa korkokanta on sama korkolain viivästyskorko.

Vakuutusyhtiöille ei tule määräajan ylittämisestä muita seuraamuksia automaattisesti kuin velvollisuus maksaa viivästyskorkoa.

Liikenne- ja työtapaturmavakuutuksessa vakuutusyhtiö hoitaa lakisääteistä julkista tehtävää, joten viivästyneestä käsittelystä voi kannella myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kanteluiden käsittely kestää pitkään, joten nopeaa apua siitä ei saa. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa, kuten koti- ja kaskovakuutuksessa, oikeusasiamies ei käsittele vakuutusyhtiön toimintaa.

Joskus myös vakuutusyhtiön saama negatiivinen julkisuus nopeuttaa käsittelyä. Kokemukseni mukaan se ei kuitenkaan ole läheskään niin tehokas keino kuin usein kuvitellaan.

Mitä tehdä, kun vakuutusyhtiö viivyttelee korvauspäätöstä?

Kysy ensin vakuutusyhtiöltä, odottaako se vielä jotain selvitystä, ja pyydä vastaus kirjallisena. Jos kaikki on toimitettu, kirjaa muistiin päivä, jolloin viimeinen selvitys lähti, sillä lain määräaika lasketaan siitä.

Jos päätöstä ei silti kuulu, kirjallinen vaatimus vakuutusyhtiölle saa asian usein liikkeelle. Kokemuksemme mukaan juristin laatima vaatimuskirje laittaa vakuutusyhtiössä rattaat pyörimään nopeammin kuin toistuvat soitot asiakaspalveluun. Kun päätös on tullut, sen voi viedä Vakuutuslautakuntaan, jonka käsittelyajoista kerron artikkelissa kuinka kauan FINEn käsittely kestää.

Jos vakuutusyhtiö on myöhässä tai pyytää selvityksiä, joita on mahdoton toimittaa, voit pyytää tilanteesta vakuutusjuristin ilmaisen arvion. Kerromme, onko vakuutusyhtiö ylittänyt lain määräajan ja mitä asiassa kannattaa tehdä seuraavaksi.