Vakuutuksen käsittelyajat lain mukaan

Vakuutusyhtiön on annettava korvauspäätös lain määrittämissä määräajoissa. Yleensä enimmäiskäsittelyaika on 30 vuorokautta siitä, kun vakuutusyhtiö on saanut kaikki tarvittavat selvitykset päätöksen tekemistä varten. Määräaika ei ala kulua heti vahinkoilmoituksen jättämisestä, ellei jo ilmoituksen yhteydessä ole toimitettu riittäviä tietoja päätöksen tekemiseksi.

Jos vakuutusyhtiö ylittää käsittelyä koskevan enimmäisajan, sen tulee maksaa viivästyskorkoa määräajan ylittävältä ajalta.

Käyn tässä artikkelissa tarkemmin läpi yleisimpien vahinkotyyppien käsittelyajat, miten voit nopeuttaa vahingon käsittelemistä sekä mihin olet oikeutettu, mikäli et saa korvauksia lain mukaisessa määräajassa.

Vahinkoilmoituksien tekemistä koskevat määräajat löydät toisesta artikkelistani.

Liikennevahingon käsittelyaika

Jos olet ollut osallisena kolarissa, ei ole ihmekään, mikäli stressitasot ovat hieman koholla.

Pitää tehdä matkajärjestelyt lasten kuskaamiseen kouluun ja harrastuksiin. Omalle työpaikallekin pitäisi päästä jotenkin, mutta ilman omaa autoa se on helpommin sanottu, kuin tehty.

Kolari oli selvästi toisen syytä, poliisitkin sen jo totesivat, mutta vakuutusyhtiöstä ei tunnu kuuluvan päätöstä.

Jos oma kaskovakuutus ei korvaa sijaisautoa tai se tulisi liian kalliiksi, miten pitkään asiassa pitää oikein odotella?

Liikennevahinkojen kohdalla korvauspäätöksen antaminen heti vahinkoilmoituksen jälkeen on monesti mahdoton tehtävä jo ihan siitäkin syystä, että vahingosta ei ole välttämättä heti edes saatavilla kaikkia tietoja.

Voiko päätöstä siis joutua odottamaan pitkäänkin?

Käydäänpä asia läpi.

A) Liikennevakuutuslain mukainen määräaika

Liikennevahinkojen kohdalla vakuutusyhtiön vahinkokäsittelystä säädetään liikennevakuutuslaissa. Lain mukaan vakuutusyhtiön tulee (62 § 1 momentti):

• aloittaa korvausasian selvittäminen viipymättä ja viimeistään 7 arkipäivän kuluessa vireilletulosta

Vakuutusyhtiön tulee siis ainakin aloittaa vahinkoasian käsittely 7 arkipäivän (ei siis vuorokauden) sisällä.

Kaikissa vakuutuksissa tällaista edellytystä käsittelyn aloittamisesta tietyn määräajan sisällä ei ole, joten ainakin tarkoitus on, että vahinkokäsittelyn aloittamisessa ei jäädä odottelemaan. Tällä määräajalla halutaan varmistaa, että vahingosta saadaan todennäköisemmin oikeat ja riittävät tiedot heti, kun asia on vielä osapuolten tuoreessa muistissa.

Vahinkokäsittelyn aloittaminen ei luonnollisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että myös korvauspäätös voidaan tehdä heti.

Monesti vakuutusyhtiö lähestyykin tuon 7 arkipäivän määräajan sisällä lisäselvityspyynnöllä, esimerkiksi pyytämällä toimittamaan poliisin tutkintailmoituksen taikka muita vahinkoon liittyviä viranomaisasiakirjoja. Kolariin on saatettu hälyttää paikalle poliisin lisäksi pelastuslaitos, jolloin vakuutusyhtiö voi pyytää myös onnettomuusselosteen päätöksen tekemistä varten.

Mikäli liikennevahinkoon syyllisestä on epäselvyyttä, sitä enemmän lisätietoja vakuutusyhtiö tulee myös kysymään.

Milloin päätöstä voisi sitten odottaa, jos lisätiedotkin on jo toimitettu?

Vastaus löytyy jälleen liikennevakuutuslaista (62 § 2 momentti):

• Vakuutusyhtiön tulee maksaa korvaus tai ilmoittaa, ettei korvausta makseta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä,
• kun se on saanut sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia

Vakuutusyhtiön velvollisuus antaa korvauspäätös ”joutuisasti” on monesti täysin merkityksetön. Sama pykälä nimittäin antaa kuitenkin vakuutusyhtiölle aina 30 vuorokautta aikaa korvauspäätöksen tekemiseen.

Ehkä vastoin yleistä näkemystä, vakuutusyhtiöt kyllä lähtökohtaisesti pyrkivät antamaan päätöksen mahdollisimman pian. Toisaalta jos käsittelijöiden työjonot pursuavat yli äyräiden, on vähän hankala vedota siihen, että ”lain mukaan päätös tulee tehdä joutuisasti”, jos aikaa on kuitenkin aina tuo 30 vuorokautta.

Eli korvauspäätös tulee aina antaa 30 vuorokauden sisällä?

Niin, laissa kyllä sanotaan, että viimeistään kuukauden kuluttua.

Tämä kuukauden määräaika alkaa kuitenkin kulumaan vasta, kun vakuutusyhtiölle on toimitettu riittävät tiedot päätöksen tekemiseksi.

Korvauskäsittelyn 30 vuorokauden enimmäisaika ei siten lähdekään kulumaan vahinkoilmoituksen tekemisajankohdasta, vaan vasta riittävien selvityksien toimittamisesta.

Mikäli vakuutusyhtiö on esimerkiksi pyytänyt toimittamaan vahinkokäsittelyä varten poliisin tutkintailmoituksen, mutta et ole saanut kyseistä asiakirjaa poliisilta kyselyistä huolimatta, 30 vuorokauden määräaika ei kulu kyseiseltä odotusajalta.

Sama pätee myös muissa tilanteissa, joissa vakuutusyhtiö odottaa sinulta tai joltain muulta vakuutusyhtiön ulkopuoliselta taholta selvitystä korvauspäätöksen tekemiseksi.

Kyllä, luit ihan oikein.

Mikäli vakuutusyhtiö tarvitsee lisätietoja korvauspäätöksen tekemistä varten, se ei kuluta 30 vuorokauden käsittelyaikaa lainkaan. Viivästys ei ole silloin johtunut vakuutusyhtiön toiminnasta.

Määräaika päätökselle alkaakin kulumaan vasta siitä, kun viimeinenkin tarvittava lisätieto on toimitettu vakuutusyhtiöön ja siten ”riittävät” selvitykset on toimitettu päätöksen tekemistä varten.

Valitettavan usein tulee tosin vastaan tilanteita, joissa vakuutusyhtiö kysyy lisätietoa X, se toimitetaan heille, jonka jälkeen 2 viikon kuluttua tulee uusi lisäselvityspyyntö.

Ja ruljanssi alkaa taas alusta.

Vakuutusyhtiön täytyisi pyytää kaikki tarvittavat lisätiedot kerralla, joten yllä mainittu toimintatapa ”lisäajan pelaamiseksi” ei ole hyvän vakuutustavan mukaista (laki vakuutusyhtiöistä 25 luku 1 § 1 momentti).

Toisaalta on myös tilanteita, joissa uuden lisäselvityksen pyytäminen perustuu uusiin lisätietoihin.

Ymmärrettävästi tämän uuden lisätiedon tarvetta ei ole voitu silloin tietää alkuperäistä selvityspyyntöä tehtäessä. Tällainen lisätietojen pyytäminen on siten täysin sallittua.

Eli yhteenvetona: vakuutusyhtiön tulee tehdä päätös joutuisasti ja viimeistään 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun sillä on tarvittavat tiedot päätöstä varten. Se, että milloin kyseiset tiedot ovat kasassa, vaihtelee aina tapauskohtaisesti.

Yksinkertaisessa vahingossa pelkkä vahinkoilmoitus voi riittää, kun taas monimutkaisissa taikka tulkinnanvaraisissa tilanteissa vakuutusyhtiö voi joutua odottamaan esimerkiksi poliisikuulustelujen valmistumista.

Käsittelyä voi kuitenkin nopeuttaa omalla toiminnalla.

B) Korvauskäsittelyn nopeuttaminen

Vakuutusyhtiön ei luonnollisesti tarvitse kysyä lisätietoja asioista, jotka heille on jo kerrottu.

Vahinkoilmoitus kannattaakin täyttää mahdollisimman yksityiskohtaisesti muun muassa:

• antamalla selkeä selostus vahinkotapahtumasta ja omista havainnoistasi,
• yksilöimällä vahinkopaikka mahdollisimman selkeästi (vahinkopaikan osoite tai jopa Google Maps -kuvankaappaus, johon piirrät autojen sijainnit ennen ja jälkeen törmäyksen)
• toimittamalla tiedot poliisilta tai muilta viranomaisilta mahdollisesti jo heti ilmoituksen yhteydessä, sekä
• antamalla silminnäkijöiden yhteystiedot ja kertomukset

Vakuutusyhtiö antaa myös ohjeet siitä, mihin korjaamoon voit viedä ajoneuvon tarkastettavaksi, mikäli se on vielä liikennekelpoinen.

Kaikki yllä mainitut toimenpiteet nopeuttavat vahingon käsittelyä, mutta jos kyse on kahden auton kolarista, vastapuolen liikennevakuutusyhtiö tulee kysymään samanlaisia tietoja myös toiselta kuljettajalta.

Käsittelyn nopeuttaminen ei siten ole aina vain omista toimista kiinni.

Miten käy, jos liikennevahinkoon syyllinen ei tee vahinkoilmoitusta omaan liikennevakuutusyhtiöönsä?

Kun päätös sitten vihdoin annetaan, se ei tietysti takaa sitä, että korvauspäätös on myös oikein.

Jos vakuutusyhtiö ehdottaa esimerkiksi ajoneuvon lunastamista mielestäsi liian pienestä summasta, vakuutusyhtiön tulee kuitenkin aina maksaa riidaton osuus korvauksesta (liikennevakuutuslain 62 § 3 momentti).

Vakuutusyhtiö ei voi siis jättää koko vahinkoa korvaamatta, vaan sen tulee maksaa se osuus vahingosta, joka on selvää. Tyypillisesti tämä ”riidaton” osuus korvauksesta on siis vakuutusyhtiön näkemys vahingon määrästä.

Jos heidän mielestään auton lunastuskorvaus on 30 000 euroa ja sinun mielestäsi sen pitäisi olla 40 000 euroa, vakuutusyhtiön tulee maksaa 30 000 euron korvaus joka tapauksessa.

Vakuutusyhtiön ehdottamaan korvaussopimukseen ei kuitenkaan kannata laittaa nimeä alle, ellei siinä mainita, että sinulla säilyy oikeus riitauttaa korvausmäärä auton lunastuksen jälkeenkin.

Miten korottaa auton lunastuskorvauksen määrää?

Koti-, kasko-, tapaturma- ja sairaus- sekä muiden vakuutuksien käsittelyaika

A) Vakuutussopimuslain mukainen määräaika

Vapaaehtoisten vahinkovakuutuksien, joihin kuuluvat muun muassa koti-, kasko-, tapaturma- ja erilaiset sairauskuluvakuutukset, käsittelyajat määräytyvät vakuutussopimuslain perusteella.

Lain 70 §:n perusteella vakuutusyhtiön on:

• suoritettava korvaus tai ilmoitettava, ettei korvausta suoriteta, joutuisasti ja viimeistään kuukauden kuluttua siitä,
• kun se sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia

Tarkkasilmäinen huomaa, että käsittelyaikaa koskeva sääntö on varsin samanlainen liikennevakuutuksen kanssa.

Kyse ei kuitenkaan ole täysin identtisistä edellytyksistä, sillä tosin kuin liikennevahingoissa, vapaaehtoissa vahinkovakuutuksissa vakuutusyhtiöllä ei ole velvollisuutta aloittaa vahingon käsittelemistä ”viipymättä ja viimeistään 7 arkipäivän kuluessa vireilletulosta”.

Muilta osin kyse on kuitenkin samoista edellytyksistä korvauspäätös tekemisajankohdan osalta kuin liikennevahingoissakin, eli:

• Jos vakuutusyhtiö odottaa lisätietoja, se ei kuluta 30 vuorokauden käsittelyaikaa
• 30 vuorokauden määräaika alkaa vasta, kun vakuutusyhtiölle on toimitettu riittävät tiedot päätöksen tekemistä varten

Olen käynyt yllä mainittujen sääntöjen merkitystä tarkemmin liikennevahinkojen kohdalla yllä, joten en toista niitä enää uudelleen.

Jotkin vakuutusyhtiöt mainostavat verkkosivuillaan, että ne ratkaisevat esimerkiksi 70 % kaikista vahinkoilmoituksista heti tai seuraavana arkipäivänä.

Suurin osa vahingosta on pieniä vahinkoja, kuten esimerkiksi matkapuhelimen rikkoutumisia taikka matkatavaroiden katoamisia.

Tällaisissa pienissä vahingoissa, eli joidenkin satojen eurojen korvausmäärissä, korvauspäätöksen saattaakin tehdä vakuutusyhtiön korvausrobotti. Kukaan ihminen ei tällöin edes katso vahinkoa, ja rahatkin tulevat tilille ihan samalla tavalla, kuin jos päätöksen olisi tehnyt vahinkokäsittelijä.

Näissä tilanteissa päätöstä ei tarvitse monesti jäädä odottelemaan pitkään eikä käsittely kestä silloin edes viikkoa.

Jos päätöstä ei kuitenkaan ala kuulumaan, asiaa voi jälleen yrittää nopeuttaa omatoimisesti.

Mikä on kattavin tapaturmavakuutus?

B) Korvauskäsittelyn nopeuttaminen

Vahinkoilmoitus kannattaa tehdä aina mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Liitteeksi kannattaa lisätä mukaan kaikki selvitykset ja raportit, jotka ovat jo saatavilla.

Esimerkiksi vesivahingoissa vuodon syytä ei monesti voi selvittää itse, jolloin vakuutusyhtiö ohjeistaa kartoitusyrityksen tilaamisesta paikan päälle tai tekee sen jopa puolestasi. Tällöin korvauspäätöstä ei voi tehdä, ennen kuin kartoitusraportti ja siten vuodon syy on saatu varmistettua.

Mitä vesivahinkoja kotivakuutus kattaa?

Työtapaturmien ja ammattitautien käsittelyaika

A) Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen määräaika

Työtapaturma- ja ammattitautilain 127 §:n mukaan vakuutusyhtiön on:

• annettava korvauspäätös viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut asian ratkaisemiseksi riittävät selvitykset, sekä
• jos kyse on leskeneläkkeen tulosovituksesta, vuoden kuluessa siitä, kun vakuutuslaitokselta on haettu korvausta kuoleman tai katoamisen johdosta.

Lisäksi mikäli työtapaturmissa ja ammattitaudeissa vakuutusyhtiön korvauspäätös muuttuu muutoksenhaun myötä, vakuutusyhtiön täytyy panna uusi päätös täytäntöön viivytyksettä ja viimeistään 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi ja vakuutuslaitos on saanut täytäntöönpanoa varten tarvittavat selvitykset.

Jälleen, vakuutusyhtiölle laissa annettu 30 vuorokauden käsittelyaika lähtee kulumaan vasta sen jälkeen, kun sille on toimitettu asian ratkaisemiseksi tarvittavat selvitykset. Määräaika ei siis ala tässäkään kulumaan heti, kun vahinkoilmoitus on tehty.

Toisin kuin edellä läpikäydyissä liikennevahingoissa taikka vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa, työtapaturmissa ja ammattitaudeissa vakuutusyhtiöllä nimenomaisesti velvollisuus huolehtia tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja asian joutuisasta käsittelystä.

Pallo on siis selvästi niin sanotusti vakuutusyhtiöllä, eikä korvausta hakevalla, kuten muissa tapauksissa.

Työtapaturmissa- ja ammattitaudeissa korvauspäätöksen antaminen 30 vuorokauden kuluessa tarvittavien selvityksien toimittamisesta on selvästi ehdottomampi, kuin liikennevahingoissa taikka vapaaehtoisissa vakuutuksissa.

Mikäli kyseistä määräaikaa ei noudateta, asiasta kannattaa olla yhteydessä Tapaturmavakuutuskeskukseen.

B) Korvauskäsittelyn nopeuttaminen

Vakuutusyhtiö joutuu monesti odottamaan potilaskertomuksia ja muita asiakirjoja terveydenhuollosta korvauspäätöksen tekemiseksi. Koska vakuutusyhtiö kysyy näitä asiakirjoja suoraan muun muassa työterveydestä, et välttämättä aina tiedä, mistä syystä korvauskäsittelyssä kestää tai miksi ei asia etene.

Vakuutusyhtiöön kannattaakin olla viivästystilanteessa yhteydessä ja tiedustella, odottavatko he vielä jotain lisätietoa päätöksen tekemistä varten.

Jos kyllä, parhaimmassa tapauksessa saat hankittua itse kyseisen selvityksen nopeammin esimerkiksi omakannasta, jolloin käsittely pääsee taas eteenpäin. Jos et, voit ehkä olla yhteydessä tahoon, jolta tietoja odotetaan ja saada tiedon sitä kautta heti.

Mikäli vakuutusyhtiö vahvistaa, että sillä on jo kaikki tiedot päätöksen tekemistä varten, kannattaa varmistaa, milloin viimeinen lisätieto toimitettiin. Korvauspäätöksen pitäisi silloin tulla kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä.

Mitä jos vakuutusyhtiö kysyy epäolennaisia lisätietoja, eikä suostu antamaan korvauspäätöstä?

Vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen tyypistä riippumatta oikeus saada sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen korvauspäätöksen tekemistä varten.

Vaikka lisätietojen kerääminen ja asioiden selvittäminen voi joskus turhauttaakin, valtaosassa tapauksia vakuutusyhtiö ei kysy turhia tai epäolennaisia lisätietoja, vaan tiedot ovat aidosti tarpeellisia päätöksen tekemistä varten.

Lisäselvityspyynnöillä vakuutusyhtiö ei siten ”tahallaan” viivästytä korvauspäätöksen tekemistä, vaikka se voi joskus siltä vaikuttaakin.

Entä kyseleekö vakuutusyhtiö lisätietoja keksiäkseen vain syitä, jotta vahinkoa ei tarvitsisi korvata?

Tätä kuulee usein ja vastaus on harvinaisen yksiselitteinen: kyllä.

Vakuutusyhtiön tehtävänä on maksaa vain vakuutusehtojen ja lain mukaiset korvaukset – ei suinkaan kaikkia vahinkoja.

Kysymyksillä pyritään silloin selvittämään, soveltuuko vahinkoon jokin rajoitusehto tai jääkö se korvaamatta esimerkiksi lain pakottavan säännöksen perusteella.

Otetaanpa esimerkki.

Korvauskäsittelyssä pyydettävät tiedot – liukastuminen työmatkalla

Olet ollut pitkän päivän töissä ja päätät kotimatkalla pysähtyä illanviettoon kaverin luokse. Useiden tuntien jälkeen olet lähtemässä kotiin, kun liukastut pihalla ja joudut jäämään pitkälle sairauslomalle.

Työnantaja tekee vahingosta vahinkoilmoituksen työtapaturmavakuutukseen, sillä olit kyse oli työpaikan ja kodin välillä tapahtuneesta tapaturmasta.

Työtapaturmavakuutusyhtiö tulee hyvin todennäköisesti kysymään sinulta yksityiskohtaista selvitystä siitä, miten matka työpaikalta kaverille ja kaverilta kotiin meni, mihin kellonaikaan vahinko tapahtui sekä missä kaverisi koti sijaitsee suhteessa tavanomaiseen työpaikan ja kodin väliseen reittiin.

Vakuutusyhtiön kyselyt johtuvat täysin siitä, että työtapaturma- ja ammattitautilain 5 luvun 21–23 §:issä säädetään yksityiskohtaisesti siitä, milloin kodin ja työmatkan välisenä aikana tapahtuneet tapaturmat ovat työtapaturmia ja milloin eivät.

Tässä tapauksessa olennainen kohta olisi lain 5 luvun 23 §, jonka mukaan työtapaturmana pidetään myös asunnon ja työpaikan välisen matkan aikana sattunutta tapaturmaa, vaikka siitä olisi tehty vähäinen poikkeaminen matkareitiltä esimerkiksi lasten päivähoidon, ruokakaupassa käynnin tai muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Tällöin vakuutusyhtiön pitäisi arvioida, oliko illanvietto kaverin luona lain mukainen ”vähäinen poikkeama” asunnon ja työpaikan väliseltä reitiltä. Tässä tapauksessa vastaus olisi kielteinen, mutta vakuutusyhtiö ei olisi voinut tehdä päätöstä ilman yllä mainittuja lisätietoja.

Lisäselvityspyynnöissä ei siis monesti ole kyse vakuutusyhtiön korvauskäsittelijän pahansuopaisuudesta tai halusta nimenomaan jättää vahinko korvaamatta. Kysymykset johtuvat siitä, että heidän täytyy selvittää asia päätöksen tekemiseksi.

Moni ei tiedä, että vakuutusyhtiöt säännönmukaisesti seuraavat tehtyjä korvauspäätöksiä virheiden varalta sekä palvelun parantamiseksi.

Korvauspäätöksistä otetaan satunnaisotannalla lista, jota jaetaan sitten eteenpäin tarkastettavaksi esimerkiksi juristeille. Mikäli korvaus on jätetty virheellisesti maksamatta, asia oikaistaan. Toisaalta jos korvaus on maksettu, vaikka sitä ei olisi tullut maksaa, virheellisen päätöksen tehnyt saa kyllä asiasta palautetta.

Olen itsekin aikoinaan tehnyt näitä tarkastuksia vakuutusyhtiössä, jossa juristeille kasattiin lista vastuuvakuutuksien korvauspäätöksistä satunnaistarkastusta varten.

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa virheellisesti annettua myönteistä päätöstä ei silloin lähdetä perimään takaisin, vaan päätös jää pysyväksi, vaikka se olikin virheellinen.

Eli vakuutusyhtiöt eivät koskaan kysy turhia?

Kokemukseni mukaan hyvin harvoin kysytään täysin turhia tietoja, mutta kyllä, niinkin voi käydä.

Tähän ei kuitenkaan ole valitettavasti antaa mitään listaa siitä, mitkä lisäkyselyt ovat turhia ja mitkä eivät. Jokaisen kysymyksen tarpeellisuus on aina sidoksissa siihen, mistä vakuutuksesta vahinkoa käsitellään, mitkä ovat vahingon yksityiskohdat sekä mitä vakuutusehdoissa asiasta mainitaan.

Se, mikä on yhdessä vahingossa hyväksyttävä lisäselvityspyyntö, voi olla toisessa vakuutuksessa täysin tarpeeton.

Joskus vakuutusyhtiö voi kysyä myös mahdottomia pyytämällä esimerkiksi palovahingoissa kuitteja vahingoittuneesta irtaimistosta, vaikka kuitit ovat luonnollisesti palaneet muun kodin mukana.

Mikäli vakuutusyhtiö kieltäytyy korvauspäätöksen tekemisestä, koska et ole toimittanut vakuutusyhtiön pyytämää lisäselvitystä, asia kannattaa aina varmistaa juristin ilmaisella arviolla.

Mitä seuraamuksia vakuutusyhtiölle tulee, jos se ei anna korvauspäätöstä määräajassa?

Vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa, kuten kodin ja autojen vahingoissa, liikennevahingoissa, sekä työtapaturmissa ja ammattitaudeissa vakuutusyhtiön tulee maksaa viivästyneelle suoritukselle viivästyskorkoa.

Viivästyskoron suuruus on 7 % + Euroopan keskuspankin vahvistama viitekorko (tämä löytyy Suomen Pankin verkkosivuilta). Esimerkiksi tätä kirjoittaessa viivästyskoron suuruus on 7 % + 3,5 % = 10,50 %

Mikäli vakuutusyhtiön korvauskäsittely on esimerkiksi ollut niin hidasta, että sillä on kestänyt 2 kuukautta korvauspäätöksen tekemiseen riittävien tietojen toimittamisen jälkeen, viivästyskorkoa tulee maksaa silloin 1 kk ajalta.

Ellei vakuutusehdoissa ole asiasta poikkeusta, viivästyskorko lasketaan ensin koko korvausmäärälle ja mahdolliset vähennykset, kuten omavastuu, tehdään vasta sen jälkeen.

Vakuutusyhtiöille ei valitettavasti tule muita seuraamuksia automaattisesti, kuin vain velollisuus maksaa viivästyskorkoa.

Työtapaturmissa Tapaturmavakuutuskeskus voi kuitenkin nopeuttaa asian käsittelyä tai jopa ottaa käsittelyn hoitoonsa, jos päätöstä ei anneta lain mukaisessa määräajassa.

Liikennevahingoissa ja muissa korvauksissa oikeutta joutuu hakemaan muualta, jos päätöstä ei kuulu. Se voi kuitenkin olla omatoimisesti vaikeaa ja joskus tehokkain keino onkin pyytää juristia laatimaan asiasta vaatimuskirje vakuutusyhtiölle. Vaikka asian ei pitäisi mennä näin, mutta kun vaatimuskirje tulee juristilta, se monesti laittaa vakuutusyhtiössäkin rattaat pyörimään.

Toinen vaihtoehto on kannella asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle, vaikkakin kanteluiden käsittelyajat ovat todella pitkiä, joten mitään nopeaa apua siitä ei tule saamaa.

Joskus myös vakuutusyhtiön saama negatiivinen julkisuus vahinkoasiaan liittyen voi nopeuttaa asian käsittelyä. Se ei kuitenkaan ole kokemukseni mukaan läheskään niin tehokas keino, kuin mitä monesti kuvitellaan.