Ryhmähenkivakuutus – kuka saa korvauksen ja kuinka paljon

Ryhmähenkivakuutus maksaa työntekijän kuoltua kertakorvauksen hänen puolisolleen ja alle 22-vuotiaille lapsilleen. Työehtosopimukseen perustuvassa työntekijäin ryhmähenkivakuutuksessa leskenosuus on enintään 18 600 euroa ja jokainen lapsi saa 8 400 euroa, mutta jos puolisoa eikä alle 22-vuotiaita lapsia ole, korvausta ei makseta lainkaan. Monella työpaikalla on lisäksi työnantajan vapaaehtoinen ryhmähenkivakuutus, joka on kokonaan eri vakuutus omine ehtoineen.

Ratkaisevaa on, kuka lasketaan puolisoksi. Yhteisessä taloudessa asunut avopuoliso saa leskenosuuden vain, jos yhteinen talous oli kestänyt vähintään viisi vuotta tai pariskunnalla oli yhteinen lapsi tai notaarin oikeaksi todistama elatussopimus. Vanhemmat, sisarukset ja kuolinpesä eivät saa työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta mitään. Käyn tässä artikkelissa läpi myös, miten korvausta haetaan ja miten vapaaehtoiset ryhmähenkivakuutukset eroavat toisistaan neljän vakuutusyhtiön ehdoissa. Artikkeli on kirjoitettu lokakuussa 2026.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen ryhmähenkivakuutuksesta, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Mikä on työntekijäin ryhmähenkivakuutus ja onko se pakollinen?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ottama henkivakuutus, jonka tarkoitus on turvata perheen välitön toimeentulo puolison tai lasten huoltajan kuoltua. Vakuutus ei perustu suoraan lakiin, vaan työehtosopimuksiin, ja työnantajan on otettava se, jos työehtosopimus sitä edellyttää.

Työnantajan on otettava ryhmähenkivakuutus, jos työnantajaa sitova työehtosopimus tai alalla voimassa oleva yleinen valtakunnallinen työehtosopimus sitä edellyttää. Työnantaja ottaa vakuutuksen yleensä työtapaturmavakuutuksen yhteydessä, ja ehdot sekä korvaussummat ovat samat vakuutusyhtiöstä riippumatta. Korvaukset käsitellään keskitetysti Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolissa, joka toimii Tapaturmavakuutuskeskuksen yhteydessä.

Työntekijä tulee vakuutetuksi, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden ja työansiot ovat ylittäneet ehdoissa määrätyn vähimmäisrajan. Vakuutus on voimassa sekä työssä että vapaa-ajalla.

Vakuutus ei pääty heti työsuhteen päättyessä.

Turva säilyy ehtojen mukaan kolme vuotta työsuhteen päättymisestä, ellei uusi työsuhde tuo vastaavaa turvaa, vanhuuseläke ala tai työntekijä täytä 68 vuotta ilman työsuhdetta sitä ennen. Turva säilyy myös lakisääteisen perhevapaan aikana. Korvausta voi siis hakea myös silloin, kun työntekijä oli kuollessaan esimerkiksi työtön.

Mitä ryhmähenkivakuutus korvaa ja kuinka paljon?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus korvaa vakuutetun kuoleman kuolinsyystä riippumatta. Korvaus maksetaan siis myös sairauteen tai itsemurhaan kuolleen työntekijän omaisille. Korvausta ei kuitenkaan makseta henkilölle, joka on tahallisella rikoksella aiheuttanut vakuutetun kuoleman.

Korvaussumma muodostuu kolmesta osasta:

• leskenosuus, jonka suuruus riippuu vakuutetun iästä kuolinhetkellä
• lapsenosuus, 8 400 euroa jokaista edunsaajana olevaa lasta kohden
• tapaturmakorotus, joka on 50 prosenttia leskenosuuden ja lapsenosuuksien yhteismäärästä, jos kuolema johtui tapaturmasta

Leskenosuus pienenee vakuutetun iän mukaan. Alla olevat summat koskevat vuosina 2026 ja 2027 sattuneita kuolemantapauksia.

Tapaturmalla tarkoitetaan ehdoissa ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa vakuutetulle vamman tai sairauden.

Korvausta maksetaan vain yhden työsuhteen perusteella, vaikka vakuutetulla olisi ollut useampi työpaikka yhtä aikaa.

Kuka saa ryhmähenkivakuutuksen korvauksen?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvauksen saavat vakuutetun puoliso ja alle 22-vuotiaat lapset. Edunsaajia ei voi itse valita eikä muuttaa, vaan ne määräytyvät suoraan vakuutusehdoista.

Puolisoksi katsotaan ehtojen mukaan:

1. aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli
2. avopuoliso, jonka kanssa vakuutettu asui kuollessaan yhteisessä taloudessa ja jonka kanssa hänellä oli tai oli ollut yhteinen lapsi tai notaarin oikeaksi todistama sopimus keskinäisestä elatuksesta
3. avopuoliso, jonka kanssa yhteinen talous oli kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ennen kuolemaa

Avopuoliso jää siis usein ilman korvausta.

Jos pariskunnalla ei ole yhteistä lasta eikä elatussopimusta ja yhteiselämää on takana alle viisi vuotta, avopuolisolla ei ole oikeutta leskenosuuteen. Viiden vuoden yhteistalous lasketaan ehtojen mukaan siitä, että puolisoilla on ollut sama osoite väestötietojärjestelmässä koko ajan.

Korvauksen voi saada vain yksi puoliso. Aviopuoliso on lähtökohtaisesti etusijalla, mutta jos avioerohakemus oli vireillä vakuutetun kuollessa ja vakuutetulla oli samaan aikaan ehdot täyttävä avopuoliso, korvaus kuuluu avopuolisolle.

Lapsiksi katsotaan vakuutetun omat lapset, aviopuolison tai rekisteröidyn kumppanin lapset, joiden huoltaja tämä on tai oli, sekä lapset, joiden elatuksesta vakuutettu on huolehtinut. Jos edunsaajina on vain lapsia, koko korvaussumma jaetaan heidän kesken tasan.

Jos vakuutetulta ei jää puolisoa eikä alle 22-vuotiaita lapsia, korvausta ei makseta kenellekään.

Vanhemmat, sisarukset tai kuolinpesä eivät saa työntekijäin ryhmähenkivakuutuksesta mitään. Tässä työntekijäin ryhmähenkivakuutus eroaa selvästi tavallisesta henkivakuutuksesta, jossa vakuutuksenottaja voi itse nimetä henkivakuutuksen edunsaajan.

Miten ryhmähenkivakuutuksen korvausta haetaan ja milloin se maksetaan?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen korvausta haetaan Työntekijäin ryhmähenkivakuutuspoolista, joko sähköisesti trhv.fi-palvelussa tai paperilomakkeella. Hakemus käsitellään samassa paikassa riippumatta siitä, missä vakuutusyhtiössä työnantajan vakuutus on.

Hakemukseen tarvitaan tavallisesti ainakin seuraavat:

1. selvitys vakuutetun kuolemasta ja edunsaajista
2. lääkärin kuolintodistus, jos haetaan tapaturmakorotusta, sekä pyydettäessä poliisin tutkintapöytäkirja
3. avopuolison osalta tarvittaessa notaarin oikeaksi todistama elatussopimus ja selvitys yhteisestä taloudesta

Korvausta voi hakea kymmenen vuoden ajan kuolinvuoden päättymisestä. Jos omaiset eivät tiedä, oliko vainaja vakuutettu, kannattaa selvittää vainajan viimeiset työsuhteet kolmen vuoden ajalta, koska ryhmähenkivakuutus ei yleensä näy vainajan omissa papereissa. Käyn läpi mistä vainajan henkivakuutukset löytyvät erikseen.

Korvaus maksetaan ehtojen mukaan viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun riittävät selvitykset on toimitettu. Samassa ajassa on ilmoitettava myös kielteisestä päätöksestä. Usein maksu viivästyy puuttuvan asiakirjan vuoksi, joten kaikki asiakirjat kannattaa toimittaa kerralla. Kerron henkivakuutuksen maksuajasta tarkemmin omassa artikkelissaan.

Työnantajan vapaaehtoinen ryhmähenkivakuutus – neljän vakuutusyhtiön vertailu

Työnantajan vapaaehtoinen ryhmähenkivakuutus on henkilöstölle otettu lisäturva, joka maksetaan työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen lisäksi. Vapaaehtoisen ryhmähenkivakuutuksen sisällön, vakuutussumman ja edunsaajat sopii työnantaja vakuutusyhtiön kanssa, joten ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutukseen verrattuna vapaaehtoisessa ryhmähenkivakuutuksessa on kolme isoa eroa:

1. Vakuutussumman sopii työnantaja vakuutusyhtiön kanssa, ja esimerkiksi Mandatumin ryhmävakuutuksessa se voi vaihdella vakuutettujen välillä.
2. Edunsaajan määrää vakuutuksenottaja eli työnantaja. Esimerkiksi OP:n ehdoissa työntekijän oikeudesta määrätä edunsaaja itse voidaan sopia erikseen.
3. Turva päättyy yleensä, kun työntekijä eroaa vakuutetusta ryhmästä, eikä sillä ole työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kolmen vuoden jälkisuojaa.

Olen koonnut alle vertailuun LähiTapiolan, Mandatumin, Fennian ja OP:n vapaaehtoiset ryhmähenkivakuutukset. Vertailu perustuu näiden neljän vakuutusyhtiön julkisiin vakuutusehtoihin ja tuoteselosteisiin.

Vertailusta erottuu erityisesti jatko-oikeus.

Kun työsuhde päättyy, vapaaehtoinen ryhmähenkivakuutus yleensä päättyy, mutta kuolemanturvan voi usein jatkaa omana vakuutuksena ilman uutta terveysselvitystä. Määräaika on kuitenkin lyhyt, esimerkiksi Fennian ehdoissa vain kuukausi. Jos määräaika menee ohi, uusi henkivakuutus edellyttää terveysselvitystä, eikä sairastunut välttämättä saa sitä enää lainkaan.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus korvaa myös itsemurhan, mutta kaikki vertailun vapaaehtoiset ryhmähenkivakuutukset rajaavat ensimmäisen vuoden aikana tapahtuneen itsemurhan korvauksen ulkopuolelle.

Vapaaehtoista ryhmähenkivakuutusta ei pidä sekoittaa ammattiliittojen jäsenetuna myytäviin henkivakuutuksiin. Esimerkiksi Kalevan Primus-vakuutus on järjestön jäsenen itselleen valitsema henkivakuutus. Se päättyy, kun järjestöstä eroamisesta on kulunut noin vuosi, ellei kuolemanturvaa jatketa omana vakuutuksena.

Riittääkö ryhmähenkivakuutus vai tarvitaanko oma henkivakuutus?

Ryhmähenkivakuutus ei yleensä riitä perheen ainoaksi turvaksi, jos perheellä on lainaa tai jos toisen puolison tulot ovat perheen toimeentulon kannalta tärkeät. Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen leskenosuus on enintään 18 600 euroa, ja 60-vuotiaan tai vanhemman työntekijän kuollessa se on 5 200 euroa.

Myös vapaaehtoinen ryhmähenkivakuutus päättyy yleensä työsuhteen mukana, kun taas oma henkivakuutus on voimassa työpaikasta riippumatta ja sen edunsaajan voi määrätä itse.

Henkivakuutuksen verotus riippuu siitä, kuka korvauksen saa. Esimerkiksi LähiTapiolan, Mandatumin ja Fennian tuoteselosteiden mukaan vapaaehtoisesta ryhmähenkivakuutuksesta lähiomaiselle maksettu kuolemantapauskorvaus on perintöveron alaista. Käyn henkivakuutusten hinnat ja verotuksen läpi henkivakuutusvertailussa, ja oman henkivakuutuksen tarvetta pohdin tarkemmin artikkelissa milloin henkivakuutus kannattaa.

Mitä tehdä, jos ryhmähenkivakuutuksen korvausta ei makseta?

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kielteiseen päätökseen haetaan muutosta eri reittiä kuin muihin henkivakuutuksiin. Edunsaaja voi pyytää päätöksestä ryhmähenkivakuutusasiain neuvottelukunnan lausunnon vuoden kuluessa siitä, kun sai päätöksen ja tiedon määräajasta kirjallisesti. Kanteen voi nostaa Helsingin käräjäoikeudessa tai edunsaajan tai vakuutetun viimeisen asuinpaikan käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun edunsaaja sai kirjallisesti tiedon päätöksestä ja määräajasta tai neuvottelukunnan lausunnosta.

Vapaaehtoisen ryhmähenkivakuutuksen kielteisestä päätöksestä edunsaajana oleva omainen voi yleensä pyytää ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta. Kanne käräjäoikeudessa on vertailun vakuutusyhtiöiden ehdoissa nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun päätöksestä on saatu tieto.

Entä jos työnantaja ei ollut ottanut ryhmähenkivakuutusta lainkaan? Silloin korvaukseen oikeutettu voi vaatia saamatta jäänyttä korvausta vahingonkorvauksena suoraan työnantajalta.

Korkein oikeus velvoitti ratkaisussa KKO 2022:22 työnantajan maksamaan kuolleen työntekijän oikeudenomistajalle vahingonkorvausta saamatta jääneestä henkivakuutuskorvauksesta, kun työnantaja oli jättänyt työehtosopimuksen edellyttämän ryhmähenkivakuutuksen ottamatta. Työnantaja vetosi siihen, että kunta oli neuvonut sitä jättämään vakuutuksen ottamatta, mutta se ei riittänyt osoittamaan huolellista menettelyä.

Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksessa korvausoikeus riippuu usein puolison määritelmästä, vakuutuksen voimassaolosta työsuhteen päättymisen jälkeen tai kuoleman tapaturmaisuudesta. Nämä kysymykset riippuvat aina tapauksen yksityiskohdista, kuten väestötietojärjestelmän osoitetiedoista, työsuhteen päättymispäivästä ja kuolintodistuksen sisällöstä. Jos olet saanut kielteisen päätöksen ryhmähenkivakuutuksesta, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.