Hiiri autossa – korvaako vakuutus

Hiiri autossa voi aiheuttaa yhdenkin yön aikana tuhansien eurojen vahingot, kun se jyrsii johtosarjan poikki moottoritilassa. Kaskovakuutus voi korvata jyrsijävahingon, jos vakuutus sisältää kolarointiturvan eikä ehdoissa ole nimenomaista jyrsijärajoitusta.

Korvausta ei sen sijaan yleensä saa, jos vakuutusehdoissa on erikseen rajattu jyrsijät tai tuhoeläimet korvauspiirin ulkopuolelle, jos vahinko on kehittynyt pitkän ajan kuluessa tai jos kaskovakuutus ei sisällä kolarointiturvaa lainkaan.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen jyrsijävahingosta, sen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Mitkä kaskot voivat korvata hiiren tai jyrsijän aiheuttamia vahinkoja?

Jyrsijävahinko ei ole tyypillinen kolarointivahinko, mutta se voi silti kuulua kolarointivakuutuksen (eli törmäysvakuutuksen) korvauspiiriin.

Kaskon kolarointivakuutus korvaa nimittäin vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet “iskusta, törmäyksestä, putoamisesta tai muusta sen kaltaisesta vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä”.

Tuo “muusta sen kaltaisesta syystä” jättää korvattavien tapahtumien määritelmän tarkoituksella avoimeksi. Käytännössä jyrsijävahinkojen korvattavuus edellyttää kuitenkin kahta asiaa.

Ensinnäkin vahingon pitää olla äkillinen ja ulkoapäin aiheutunut. Hiiri, joka tunkeutuu moottoritilaan yön aikana ja jyrsii johtoja poikki, täyttää tämän edellytyksen, koska johdonlle aiheutunut vahinko aiheutuu johdon ulkopuolelta (hiiri jyrsii johdon poikki) ja vahinko syntyy lyhyessä ajassa.

Toiseksi vahingon pitää rinnastua luonteeltaan iskuun tai törmäykseen. Kun johto tai auton osa rikotaan lyhyen ajan kuluessa, jokaisen puren voi tulkita iskuksi tai törmäykseksi. Näin ollen myös tämä korvattavuusedellytys voi täyttyä.

Olen käynyt vahingon äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta tarkemmin auton teknistä vikaa käsittelevässä artikkelissani.

Niin hassulta kuin se kuulostaakin, laajasta kaskosta voi siis saada korvauksia jyrsijän tai hiiren aiheuttamiin vahinkoihin, jos vakuutuksessa vain on riittävän kattava “kolarointiturva” eikä kyseistä vahinkoa ole nimenomaisesti rajattu ehtojen ulkopuolelle.

Tietysti jos kaskon aikoinaan valinnut sen hinnan perusteella, kolarointiturvaakaan ei usein ole kuulunut mukaan. Tällöin vahinkoa ei tietystikään voida korvata kaskovakuutuksesta, koska korvausedellytykset eivät silloin täyty.

Ja valitettavasti se ei ole mahdollista, että jyrsijän vahinko voitaisiin korvata ilkivaltavahinkona…

Vakuutuslautakunta on ottanut jyrsijävahinkoihin kantaa kahdessa tuoreessa ratkaisussaan, ja molemmissa se suositti vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksen.

Tapauksen ydin on siinä, että vakuutusyhtiö vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan “ajoneuvossa olleesta eläimestä” aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoi, ettei tämä rajoitusehto ole aivan niin yksiselitteinen. Ehtoa voidaan tulkita niin, että se koskee vain ajoneuvoon jätettyä eläintä, kuten lemmikkiä, eikä ulkoapäin tunkeutunutta villiä jyrsijää. Lautakunnan päinvastinen näkemys olikin ratkaiseva vahingon korvaamisen kannalta, koska monien vakuutusyhtiöiden kaskovakuutuksissa on kyseinen ehto.

Toinen tapaus vahvisti saman linjan noin vuotta myöhemmin.

FINE-76270-V5W5D8 – Jyrsijän moottoritilassa aiheuttamat vahingot korvattiin

A:n henkilöauton moottoritilaan oli mennyt yön aikana jyrsijä, joka söi johtosarjan poikki noin 10 cm matkalta ja vaurioitti samalla moottorin suojan pehmustetta. Moottori ei enää toiminut oikein ja auto oli hinattava korjaamolle. Jyrsijä oli päässyt moottoritilaan raosta rikkomatta auton ulkokuorta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen kahdella perusteella. Ensinnäkin yhtiö katsoi, että kyse oli rajoitusehdon tarkoittamasta “ajoneuvossa olleesta eläimestä”. Toiseksi yhtiö katsoi, ettei jyrsijän pääsemistä moottoritilaan voi pitää äkillisesti ja ulkoapäin vaikuttaneena syynä, koska jyrsijä ei rikkonut mitään ajoneuvoon mennessään.

Vakuutuslautakunta ei hyväksynyt kumpaakaan perustetta. Lautakunta totesi, ettei aiemmassa ratkaisussa FINE-072877 ollut edellytetty, että eläimen pitäisi vaurioittaa auton ulkokuorta sisään tunkeutuessaan. Eläin oli joka tapauksessa tullut auton ulkopuolelta, ja vauriot syntyivät yhden yön aikana. Rajoitusehdon osalta lautakunta viittasi samaan tulkintaan kuin aiemmin: “ajoneuvossa olleesta eläimestä” on moniselitteinen ilmaisu, jota tulee tulkita kuluttajan eduksi.

Vakuutuslautakunta suositti vakuutusyhtiötä maksamaan korvauksen.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö yritti erottaa tilanteen edellisestä ratkaisusta sillä, ettei jyrsijä vaurioittanut auton ulkokuorta sisään tunkeutuessaan. Lautakunta ei pitänyt tätä merkityksellisenä erona. Ratkaisevaa oli, että eläin tuli auton ulkopuolelta ja vahinko syntyi yhden yön aikana. Sillä ei ollut merkitystä, jäikö ajoneuvon ulkokuoreen jälkiä vai ei.

Käytännössä siis kolarointivakuutus voi korvata jyrsijävahingon, kunhan vahinko on syntynyt lyhyessä ajassa ja eläin on tullut auton ulkopuolelta. Kaskon markkinointinimi ei kuitenkaan aina automaattisesti ratkaise korvattavuutta, vaan oleellista on, sisältääkö vakuutus kolarointiturvan ja miten vakuutusehdot on muotoiltu.

Jos kaskovakuutuksesi kattaa kolaroinnin eikä ehdoissa ole nimenomaista jyrsijärajoitusta, korvausmahdollisuudet ovat paremmat. Kannattaakin tarkistaa, millainen kolarointiturva sinun osakaskovakuutukseesi sisältyy.

Jos hiiri sen sijaan pesii autossa viikkoja ja nakertaa vaurioita vähitellen, tilanne on toinen. Silloin vahinko ei ole äkillinen, eikä se rinnastuisi iskuun tai törmäykseen. Auton pitkäaikainen seisottaminen esimerkiksi kesämökillä ilman käyttöä voi siis heikentää korvausmahdollisuuksia.

Milloin kasko ei korvaa vahinkoa?

Vaikka tietyissä tapauksissa hiiren tai jyrsijän aiheuttamat vahingot voidaan korvata laajasta kaskosta, kaikki kaskovakuutukset eivät ole samanlaisia.

Osa vakuutusyhtiöistä on kirjannut ehtoihinsa nimenomaisen rajoituksen, joka sulkee jyrsijä- tai tuhoeläinvahingot korvauspiirin ulkopuolelle. Tällaista rajoitusehtoa vastaan on vaikeampi riidellä, koska se ei jätä tulkinnanvaraa samalla tavalla kuin yleinen “ajoneuvossa olleesta eläimestä” -muotoilu, joho

Esimerkiksi Pohjantähden kaskovakuutuksen ehdoissa jyrsijöiden aiheuttamat vahingot rajataan korvauspiirin ulkopuolelle suoraan.

Pohjantähti – AJ600 Ajoneuvovakuutus, ehdot voimassa 1.7.2025

AJ630 Vakuutusturvan sisältö
Vakuutus ei korvaa:
vahinkoa, joka on aiheutunut hyönteisistä, tuhoeläimistä, jyrsijöistä,

POP kaskovakuutusehdot, voimassa 3.1.2024 alkaen

5.6 Kolariturva
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
5. tuhoeläimistä tai linnuista, paitsi jos vahingon syynä on linnun törmääminen ajoneuvoon

Pohjantähden vakuutusehdoissa jyrsijät ja tuhoeläimet on mainittu nimeltä, joten rajoitusehto on yksiselitteinen.

Sen sijaan POPin sanamuoto “tuhoeläimien” aiheuttamien vahinkojen korvaamatta jättämisestä antaa enemmän tulkinnanvaraa siitä, mitkä kaikki jyrsijät ovat tuhoeläimiä. Vakuutusehdoissa ei ole tuhoeläinten määritelmää, eikä sitä mainita myöskään vakuutusesitteessä.

Olennaisesti aiemmin läpikäydyissä Vakuutuslautakunnan ratkaisuissa FINE-072877 ja FINE-76270-V5W5D8 tilanne oli toinen: vakuutusehdoissa puhuttiin vain “ajoneuvossa olleen eläimen” rajoitusehdosta, mikä jätti tilaa tulkinnalle siitä, koskeeko rajoitus myös ulkoapäin tunkeutunutta jyrsijää tai hiirtä. Koska nimenomaista rajoitusehtoa ei ollut, se mahdollista vahingon korvattavuuden juuri kyseisissä tapauksissa.

Toinen yleinen syy, jolloin korvauksia ei saa kaskosta , mikäli on kyse on pitkän ajan kuluessa aiheutuneesta vahingosta. Jos auto on ollut pitkään käyttämättömänä ja jyrsijät ovat ehtineet esimerkiksi pesiä moottoritilaan, vahinkoa ei todennäköisesti katsota äkilliseksi. Kolarointivakuutuksen korvausedellytyksenä on nimenomaan vahingon äkillisyys eikä tuollainen hitaasti kehittyvä vahinko täytä sitä.

Kolmas yleinen syy kielteiseen päätökseen on se, ettei vakuutus sisällä kolarointiturvan lainkaan. Osakaskovakuutus eli kevytkasko ei yleensä kata kolarointivahinkoja, joten myöskään jyrsijävahinkoa ei korvata. Täyskaskossa kolarointiturva on mukana, mutta silloinkin ratkaisevaa on, miten kolarointiturvan kattavuus on muotoiltu vakuutusehdoissa sekä sisältääkö vakuutus jyrsijöitä koskevan rajoitusehdon.

Kannattaa siis tarkistaa omat vakuutusehdot kahdesta kohdasta: sisältääkö kaskovakuutus kolarointiturvan, ja onko rajoitusehdoissa nimenomainen maininta jyrsijöistä tai tuhoeläimistä. Jos ehdoissa puhutaan vain “ajoneuvossa olleesta eläimestä”, vakuutusyhtiö ei voi jättää vain sen perusteella vahinkoa korvaamatta kaskosta.

Usein törmäämme autojen vakuutusriidoissa myös siihen, että auto on laitettu seisontaan ja samalla kaskovakuutuksen maksuja halutaan luonnollisesti pienentää. Vahinkoriskihän on pienempi, koska autolla ei ajeta, joten miksi maksaa turhaan vakuutuksesta?

Kun omalle kaskovakuutusyhtiölle ilmoittaa ajoneuvon liikennekäytöstä poistosta, kasko jää tällöin monesti voimaan normaalia suppeammalla turvalla. Tällöin myös kolarointivakuutuksen turva putoaa pois, koska auto ei ole liikennekäytössä. Jos hiiri tai jyrsijä aiheuttaa vahingon tuon aikana, vahinko voikin jäädä korvaamatta vain sen vuoksi, että kolarointivakuutus oli otettu hetkellisesti pois vakuutuksesta.

Tätä mahdollisuutta ei varmasti kovin moni tule ajatelleeksi. Vahinkoriskihän juuri jyrsijän taikka hiiren aiheuttamista vahingoista on pieni, mutta jos autolle tapahtuu mikä tahansa muu vastaava ulkopäin tullut osuma, nekin vahingot jäävät myös korvaamatta.

Mitä jos vakuutusyhtiöltä on tullut kielteinen päätös?

Jyrsijävahingot ovat hyvä esimerkki siitä, miten paljon vakuutusyhtiön päätös voi riippua ehtojen tulkinnasta. Kuten edellä kävin läpi, Vakuutuslautakunta on kahdesti katsonut, ettei yleinen “ajoneuvossa olleesta eläimestä” -rajoitusehto sovellu tilanteeseen, jossa villi eläin tunkeutuu autoon ulkoapäin. Silti vakuutusyhtiöt edelleen hylkäävät näitä korvauksia vedoten samaan rajoitusehtoon.

Kielteinen päätös ei siis välttämättä tarkoita, että asia olisi loppuun käsitelty. Vakuutusehtojen tulkinta on juridisesti vaativa alue, ja erityisesti rajoitusehtojen suppea tulkinta kuluttajan eduksi on periaate, jota vakuutusyhtiöt eivät aina korvauspäätöksissään sovella.

Jokainen tapaus arvioidaan kuitenkin omien faktojensa perusteella. Korvattavuuteen vaikuttavat esimerkiksi se, kuinka kauan auto on ollut käyttämättömänä, onko vahinko syntynyt äkillisesti vai pitkän ajan kuluessa ja miten vakuutusehdot on muotoiltu. Yleispätevää vastausta ei voi antaa, mutta kaskovakuutusriidoissa on usein mahdollista saada kielteinen päätös kumottua. Olemme hoitaneet lukuisia kaskovakuutukseen liittyviä riitoja, joissa vakuutusyhtiön alkuperäinen kielteinen päätös on saatu muutettua.

Jos olet saanut kielteisen päätöksen jyrsijävahingosta kaskovakuutuksestasi, päätöksen oikeellisuus kannattaa tarkistaa. Arvioin tilanteesi maksutta ja kerron, onko päätöksessä aihetta valittaa. Voit pyytää ilmaisen arvion tästä.