Korvaako vakuutus jos tankkaa väärää polttoainetta?

Vakuutus ei lähtökohtaisesti korvaa väärän polttoaineen tankkauksesta aiheutunutta vahinkoa. Kaskovakuutuksen ehdoissa väärästä polttoaineesta moottorille tai polttoainejärjestelmälle aiheutunut vahinko on erikseen rajattu korvauksen ulkopuolelle. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos tankissa on vierasta ainetta ilkivallan seurauksena, mutta silloinkaan korvauksen saaminen ei ole itsestäänselvyys.

Käyn läpi, milloin kaskovakuutus korvaa väärän polttoaineen ja milloin ei, miten vakuutusehdot ovat muuttuneet viime vuosina ja mitä näyttöä ilkivallasta pitää esittää.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen kaskovakuutuksestasi, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Väärän polttoaineen tankkaus ja kaskovakuutus

Väärän polttoaineen tankkaus on inhimillinen virhe, joka voi tulla kalliiksi. Dieseliä bensiiniautoon tai bensiiniä dieselautoon, molemmat voivat aiheuttaa vakavia vaurioita polttoainejärjestelmälle ja moottorille. Korjauslasku nousee helposti tuhansiin euroihin.

Kaskovakuutuksesta tällaisia vahinkoja ei kuitenkaan korvata.

Käytännössä kaikissa kaskovakuutuksissa on rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat “väärästä polttoaineesta moottorille tai polttoainejärjestelmälle“.

Sama rajoitusehto kattaa myös tilanteet, joissa polttoainejärjestelmä likaantuu tai rikkoutuu muusta syystä. Eli jos dieseltankkiin päätyy vettä tai muuta epäpuhtautta, vahinko jää hyvin usein omalle vastuulle.

Mutta mitä jos et itse tankannut väärää polttoainetta?

Jos joku muu on tahallaan laittanut autosi tankkiin sinne kuulumatonta ainetta, tilanne on erilainen.

Ilkivalta tai vieras aine polttoainetankissa

Jos joku on tahallaan lisännyt autosi polttoainetankkiin vierasta ainetta, kyse voi olla ilkivallasta. Kaskoon kuuluva ilkivaltavakuutus korvaa tahallisesta vahingonteosta aiheutuneen esinevahingon, kunhan tapahtuma-aika ja -paikka voidaan riittävän tarkasti määritellä.

Kysymys kuuluu: voiko vakuutusyhtiö silti kieltäytyä maksamasta korvausta vetoamalla polttoainejärjestelmän likaantumista koskevaan rajoitusehtoon?

Tästä on käyty useita vääntöjä Vakuutuslautakunnassa.

Lautakunta linjasi aiemmin, että rajoitusehto “polttoainejärjestelmän likaantumisesta tai rikkoutumisesta” tarkoittaa normaalia likaantumista, jota voi pitkähkön ajan kuluessa ilmaantua polttoainejärjestelmään. Vakuutuksen rajoitusehto ei kosketilanteita, joissa polttoaineen joukkoon lisätään vahingoittamistarkoituksessa vierasta ainetta.

Käytännössä korvauksen saaminen on silti ollut erittäin vaikeaa, koska ilkivaltaa pitää pystyä näyttämään toteen. Se, että väärää polttoainetta löytyy, ei siis suinkaan automaattisesti tarkoita ilkivaltaa ja vahingon korvaamista kaskosta.

Seuraavat lautakunnan ratkaisut osoittavatkin hyvin, miten korkea näyttökynnys ilkivaltavahingossa on käytännössä.

VKL 547/12 – Kaivinkoneen polttoainejärjestelmä syöpynyt, mutta ilkivaltaa ei näytetty

M Oy:n kaivinkoneen polttoainejärjestelmässä havaittiin heinäkuussa 2011 vakavia käyntihäiriöitä. Polttoainetankki oli sisältä kauttaaltaan erittäin ruostunut, ja useat polttoainejärjestelmän osat olivat pahoin syöpyneet. Kaivinkoneen huoltaneen yrityksen mukaan polttoaineen joukossa oli mahdollisesti ollut vierasta ainetta, joka oli aiheuttanut voimakkaan ruostumisen ja hapettumisen koko polttoainejärjestelmässä.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa kahdella perusteella. Ensinnäkin yhtiö vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan polttoainejärjestelmän likaantumisesta aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Toiseksi yhtiö katsoi, ettei ilkivaltaa ollut näytetty tapahtuneen.

A katsoi, että polttoainejärjestelmä oli vaurioitunut ilkivallan seurauksena. Maahantuojan tutkimuksessa oli todettu vieras aine polttoaineessa, ja teon tarkka aika ja paikka tiedettiin. A:n mukaan rajoitusehto ei sulkenut pois itse polttoainejärjestelmän vahingoittumista, vaan ainoastaan likaantumisen seuraukset muille osille.

Vakuutuslautakunta katsoi, että rajoitusehto tarkoittaa sellaista normaalia likaantumista ja syöpymistä, jota voi pitkähkön ajan kuluessa ilmaantua polttoainejärjestelmään. Rajoitusehto ei koske tilanteita, joissa polttoaineen joukkoon lisätään vahingoittamistarkoituksessa voimakasta korroosiota aiheuttavaa vierasta ainetta. Tällaiset vahingot on korvattava ilkivaltavakuutuksesta, jos korvattavuuden muut edellytykset täyttyvät.

Näyttökysymyksen osalta lautakunta katsoi kuitenkin jääneen selvittämättä, mistä vieraasta aineesta oli kyse ja miten se olisi tankkiin joutunut. Polttoainetankin ei ollut edes väitetty olleen murtautunut.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Tässä ratkaisussa lautakunta otti nimenomaisesti kantaa siihen, estääkö likaantumista koskeva rajoitusehto ilkivaltakorvauksen. Vastaus oli yksiselitteinen: ei estä.

Korvaukset jäi kuitenkin saamatta sen vuoksi, ettei kukaan osannut kertoa, mitä vierasta ainetta tankissa oli ollut tai miten se sinne oli päätynyt.

Koska näyttövelvollisuus korvattavan vahinkotapahtuman osoittamisesta on aina korvausta hakevalla, korvaukset jäivät saamatta. Vakuutusyhtiön ei tarvitse silloin osoittaa, ettei tapahtuma olisi ollut mahdollinen asiakkaan kertomalla tavalla, ellei ensin itse näytä, että näin on todella käynyt. Epäselvässä tilanteessa vahinko jää silloin itse maksettavaksi.

Tämä näyttötaakkaa koskeva kysymys onkin yksi tärkeimmistä asioista, mikä pitää miettiä ennen kuin vakuutusyhtiön korvauspäätöstä lähtee riitauttamaan. Sen vuoksi onkin olennaista, että kielteiseen korvauspäätökseen ei tyydy automaattisesti, vaan siihen kannattaa pyytää alan asiantuntijan arvio.

VKL 178/13 – Kaivinkoneen tankkiin väitetysti kaadettu 50 litraa vettä

A:n kaivinkoneen polttoainesäiliön korkki oli murrettu, ja A:n mukaan tankista oli varastettu 200 litraa polttoainetta ja tilalle kaadettu noin 50 litraa vettä. Kova pakkanen oli jäädyttänyt veden putkistoihin, suodattimiin ja polttoainepumppuun, mikä aiheutti polttoainejärjestelmän vauriot.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa. Yhtiö vetosi polttoainejärjestelmän likaantumista ja pakkasesta aiheutuneita vahinkoja koskeviin rajoitusehtoihin. Yhtiö katsoi lisäksi, ettei ilkivaltaa ollut näytetty. Yhtiön mukaan oli erittäin epätodennäköistä, että pakkassäällä syrjäseudulla syvällä metsässä liikkuvalla varkaalla olisi ollut mukana vesiastia.

A katsoi, että rajoitusehtojen tulkinta oli perusteeton ja yllättävä. A vetosi siihen, ettei vakuutuksenottajalla ollut ollut mahdollisuutta ennakoida tällaista vakuutusturvan kaventumista. A:n mukaan varkaus- ja ilkivaltavahingot olivat erityistapauksia, joihin yleisiä rajoitusehtoja ei pitäisi soveltaa.

Vakuutuslautakunta vahvisti saman linjan kuin VKL 547/12: rajoitusehto koskee normaalia likaantumista, ei tahallista ilkivaltaa. Lautakunta ei kuitenkaan pitänyt todennäköisenä, että keskellä metsää sijainneeseen kaivinkoneeseen olisi lisätty 50 litraa vettä, kun paikalla ei näkynyt minkäänlaisia jälkiä.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Sama kaava toistuu myös henkilöautojen osalta.

VKL 502/13 – Pakettiauton tankissa vettä, mutta oliko kyse ilkivallasta?

A:n pakettiauton polttoainejärjestelmä rikkoutui. A:n mukaan syynä oli se, että tankkiin oli ilkivaltaisesti kaadettu vettä kotipihan pysäköintipaikalla.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa. Vahinkotarkastuksessa polttoainejärjestelmän lukitus todettiin toimivaksi, eikä luukussa ollut murtojälkiä. Korjaamon mukaan lukittua polttoainesäiliön luukkua ei voi avata ilman avainta siten, ettei lukitustappi vaurioidu. Polttoaineen seassa oli normaalin kondenssiveden määrä.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä siitä, että polttoainesäiliöön olisi vahingoittamistarkoituksessa kaadettu vettä. Lukitustapissa ei ollut vaurioita, mikä viittasi siihen, ettei luukkua ollut avattu väkivalloin. Polttoainejärjestelmästä löytynyt vesimäärä vastasi normaalia kondenssivettä.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Vakuutusehdot ovat muuttuneet: likaantumisesta likaamiseen

Vakuutuslautakunnan linjaus VKL 547/12 ja VKL 178/13 -ratkaisuissa oli vakuutusyhtiöiden näkökulmasta ongelmallinen, sillä lautakunnan mukaan rajoitusehto “polttoainejärjestelmän likaantumisesta” ei estänyt vahingon korvaamista kaskosta ilkivaltana, jos siis vain ilkivallan korvausedellytykset muutoin täyttyivät.

Vakuutusyhtiöt reagoivat lautakunnan kannanottoon muuttamalla vakuutusehtojaan. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista, vaan jos lautakunta tulkitsee vakuuttajien ehtoja eri tavalla, ehtoja selkeytetään. Joskus kyse on alkuperäisen tarkoituksen selkiyttämisestä, toisinaan siitä, ettei vakuutusyhtiö ollut itse ymmärtänyt ehdon olleen epäselvä.

Esimerkiksi jos aiemmin rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvattu “polttoainejärjestelmän likaantumisesta tai rikkoutumisesta”, päivitettyyn rajoitusehtoon saatettiin lisätä uusi sana: “polttoainejärjestelmän likaantumisesta, likaamisesta tai rikkoutumisesta”.

Ero on merkittävä.

“Likaantuminen” viittaa siihen, että järjestelmä likaantuu itsestään tai olosuhteiden seurauksena. “Likaaminen” sen sijaan tarkoittaa yleisen kielenkäytön mukaan myös tahallista toimintaa.

FINE-023393 – Vakuutusyhtiö muutti ehtojaan, ja ilkivaltakorvaus evättiin uuden sanamuodon perusteella

A:n BMW 320i oli ollut taloyhtiön pysäköintihallissa, kun joku oli ilkivaltaisesti lisännyt auton polttoainetankkiin sinne kuulumatonta ainetta. Vahinko ilmeni, kun vikavalo syttyi ajon aikana. Tankkiin lisätty aine oli tuhonnut ja tukkinut auton polttoainejärjestelmää. Vakuutusyhtiö korvasi polttoainetankin kannen mahdolliset murtovauriot, mutta kieltäytyi korvaamasta polttoainejärjestelmän vahinkoa.

Vakuutusyhtiö vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan ilkivaltaturvasta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat “polttoainejärjestelmän tai muun nestejärjestelmän likaantumisesta, likaamisesta tai rikkoutumisesta”. Ehdon alkulauseessa oli nimenomainen maininta siitä, että rajoitusta sovelletaan myös ilkivaltaturvaan.

A katsoi, että rajoitusehtoja ei voi tulkita siten, ettei ilkivallasta johtuvaa polttoainejärjestelmän vahinkoa korvata. Kyse ei ollut siitä, että autoon olisi tankattu väärää tai likaantunutta polttoainetta. A vetosi myös siihen, että muiden vakuutusyhtiöiden edustajien arvioiden mukaan tällainen selkeästi ilkivallasta johtuva vahinko olisi korvattava.

FINE totesi, että lautakunta oli aiemmissa ratkaisuissaan VKL 547/12 ja VKL 178/13 katsonut, ettei “likaantumista” koskeva rajoitusehto koske tahallista ilkivaltaa. Nyt kyseessä oleva rajoitusehto oli kuitenkin muotoiltu aiempaa laajemmaksi. Ehtoon oli lisätty sana “likaamisesta”, joka yleisen kielenkäytön mukaan tarkoittaa myös tarkoituksellista tai tahallista likaamista. Käytännössä polttoainejärjestelmän tarkoituksellinen likaaminen edellyttää juuri sitä, että tankkiin lisätään sinne kuulumatonta ainetta. Rajoitusehto oli siten sisällöltään nimenomainen ja selkeä.

FINE ei suosittanut korvausta.

Jos kaskovakuutuksesi ehdoissa vkuutusehdoissasi on sana “likaaminen” rajoitusehdossa, vakuutusyhtiöllä on vahva peruste evätä korvaus myös ilkivaltatilanteissa. Kaikki vakuutusyhtiöt eivät ole välttämättä päivittäneet ehtojaan samalla tavalla, joten oman vakuutuksen ehtojen tarkka sanamuoto ratkaisee.

Tietysti jos kyseistä ehtoa ei ole, väärästä polttoaineesta ilkivallan seurauksena aiheutunut vahinko voi olla korvattavissa edelleenkin. Mikään niin sanottu läpihuutojuttu se ei kuitenkaan kokemukseni mukaan koskaan ole.

Näyttötaakka ja murtojäljet

Vaikka vakuutusehdot sinänsä sallisivat korvauksen, korvauksen hakijan on näytettävä, että vahinko johtui nimenomaan ilkivallasta.

Tämä onkin usein suurin este korvauksien saamiselle. Vaikka mitään muuta syytä vahingolla ei omasta mielestään lopulta keksisi kuin tarkoituksellisen ilkivallan, se ei tarkoita, että vahinko korvataan ilkivaltavahinkona.

Pelkkä väite siitä, että joku on laittanut tankkiin vierasta ainetta, ei nimittäin riitä.

Korvauksien saaminen edellyttää konkreettista näyttöä vahingoittamistarkoituksesta. Käytännössä tärkeimpiä todisteita ovat murtojäljet tankkiluukussa, koska useimmissa autoissa polttoainesäiliön luukku lukittuu ovien lukituksen mukana.

Jos luukussa tai muualla autossa ei ole selkeitä ilkivaltaan liittyviä jälkiä, asiaa on monesti hyvin vaikea näyttää toteen.

FINE-020134 – Hiekkaa auton tankissa, mutta ei murtojälkiä

A:n auto rikkoutui ajon aikana, ja korjaamolla todettiin tankin sisältävän hiekkaa. A katsoi, että hiekan oli täytynyt päätyä tankkiin tahallisesti ja vaati korvausta auton ilkivaltavakuutuksesta. A:lla ei kuitenkaan ollut tietoa siitä, missä ja milloin hiekka olisi tankkiin laitettu tai kuka sen olisi sinne laittanut. Rikosilmoitus tehtiin vasta korjaamon toteamuksen jälkeen.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa. Yhtiö katsoi, ettei ilkivaltaa ollut näytetty. Korjaamokaan ei osannut sanoa, mistä hiekka oli tullut, ja hiekka oli voinut päätyä tankkiin esimerkiksi polttoaineen jakelupisteestä. Autossa oli lukittava tankki, eikä murtojälkiä ollut havaittu. Yhtiö vetosi lisäksi rajoitusehtoon, jonka mukaan polttoainejärjestelmän likaantumisesta aiheutuneet vahingot eivät kuulu korvauksen piiriin likaantumisen syystä riippumatta.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei hiekan löytyminen tankista vielä riitä osoittamaan ilkivaltaa. Lukittavasta tankkiluukusta ei ollut löytynyt murtojälkiä, eikä A ollut pystynyt osoittamaan, milloin tai miten hiekka olisi tankkiin joutunut. Lautakunta katsoi kuitenkin, että auton hinaus tulee korvata autopalveluturvasta, koska auto oli rikkoutunut ajon aikana.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta ilkivaltavakuutuksesta, mutta suositti hinauksen korvaamista autopalveluturvasta.

Murto- ja ilkivaltajälkien puuttuminen onkin yleisin syy, jonka vuoksi tällaiset vahingot jäävät korvaamatta.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vahinkoja korvattaisi koskaan. Näyttöa arvioidaan aina kokonaisuutena ja jos vahinko liittyy selkeästi muuhun korvattavaan tapahtumaan, kuten varkauteen, vahinko voidaan hyvinkin korvata.

VKL 740/14 – Moottoripyörävarkaus ja hiekkaa tankissa

A:n moottoripyörä varastettiin kotipihasta. Poliisi löysi pyörän jonkin matkan päästä seuraavana aamuna. Ketjut ja eturatas oli varastettu, ja polttoainetankkiin oli päätynyt hiekkaa tai likaa. A:n poika yritti käynnistää pyörää löytöpaikalla, jolloin likaa saattoi kulkeutua moottoriin. A vaati moottorin tarkastuksen korvaamista.

Vakuutusyhtiö korvasi polttoainetankin ja kaasuttimen puhdistuksen, mutta kieltäytyi korvaamasta moottorin tarkastusta. Vahinkotarkastajan mukaan lika ei pääse polttoainehanan sihdin läpi kaasuttimeen eikä sieltä moottoriin. Tarkastaja piti moottorin tarkastusta tarpeettomana spekulaationa.

Korjaamopäällikkö oli eri mieltä. Hänen mukaansa pienetkin hiukkaset (0,05 mm) voivat kulkeutua polttoaineen mukana moottoriin ja tuhota kiertokangen laakerin, jonka välys on vain 0,02 mm. Kukaan ei voi varmuudella tietää, onko hiekkaa päässyt moottoriin asti.

Lautakunta katsoi, ettei vahinkotarkastaja ollut perustellut riittävästi, miksi lian kulkeutuminen moottoriin olisi mahdotonta, kun pyörää oli yritetty käynnistää vahingon jälkeen. Moottorin tarkastus ja puhdistus oli perusteltua korvata vahingon selvittelykuluna.

Vakuutuslautakunta suositti moottorin tarkastuksen ja puhdistuksen korvaamista.

Joskus polttoaineen vuotaminen aiheuttaa seurannaisvahinkoja, mutta niidenkään korvaaminen ei ole itsestäänselvyys.

VKL 412/15 – Moottoripyörän tankista yritetty varastaa polttoainetta

A:n moottoripyörän tankista oli yritetty varastaa polttoainetta. Pyörä oli kaatunut, tankista oli vuotanut bensiiniä ja maalipintaan oli tullut vaurioita. Tuulilasi rikkoutui ja sivulaukkuun tuli vaurioita. Vakuutusyhtiö korvasi tuulilasin ja sivulaukun ilkivaltavakuutuksesta, mutta kieltäytyi korvaamasta maalipinnan vaurioita.

Vahinkotarkastajan mukaan moottoripyörän sininen maalipinta oli tehty selvästi ilman asiaankuuluvia pohjatöitä. Polttoaine oli liuottanut puutteellisesti tehdyn maalauksen, mutta sen alla oleva alkuperäinen punainen maalipinta oli vahingoittumaton. Normaalisti maalipinnan tulisi kestää polttoaineen kosketus.

Lautakunta katsoi, ettei maalipinnan irtoaminen ollut syy-yhteydessä ilkivaltavahinkoon. Maalaus oli tehty niin puutteellisesti, ettei se kestänyt polttoaineen kosketusta. Normaalikuntoinen maalipinta olisi säilynyt ehjänä.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta maalipinnan osalta.

Käytännössä siis pelkkä auton teknisen vian tai moottorivaurion toteaminen ei riitä korvausperusteeksi. Polttoainevahingossa ratkaisevaa on se, miten ja miksi vieras aine on tankkiin joutunut ja pystyykö sen näyttämään toteen.

Mitä kuluja kaskosta voidaan kuitenkin korvata?

Vaikka itse polttoainevaurio jää korvaamatta, kaskovakuutuksesta voidaan silti korvata tiettyjä kuluja. Monissa vakuutusehdoissa rajoitusehto on muotoiltu niin, ettei se koske hinaus- ja matkakuluturvista eikä sijaisautopalvelusta korvattavia vahinkoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos autosi jää tien päälle väärän polttoaineen takia, hinaus lähimmälle korjaamolle ja mahdollinen sijaisauto voivat olla korvattavia. Itse moottorin tai polttoainejärjestelmän korjauslasku jää silti omalle vastuulle.

Mitä jos huoltoasemalta tuli väärää polttoainetta?

Joskus vika ei ole omassa huolimattomuudessa pumppauksen yhteydessä, vaan huoltoasemassa. Jos huoltoaseman tankissa on ollut väärää polttoainetta tai letkujen merkinnät ovat olleet puutteelliset, huoltoasema voi olla vahingosta vastuussa.

Kuluttajansuojalain mukaan yritys vastaa myymänsä tuotteen virheistä. Jos huoltoasema myy asiakkaalle väärää polttoainetta, se on toiminut huolimattomasti. Asiakas voi tällöin vaatia korjauskustannuksia ja muita aiheutuneita kuluja suoraan huoltoasemalta tai sen vastuuvakuutuksesta.

Yksi käytännön seikka on syytä pitää mielessä. Jos huoltoaseman tankissa on ollut väärää polttoainetta, vahingon kohteeksi joutuu kerralla suuri joukko autoilijoita. Esimerkiksi Kajaanissa vuonna 2025 noin sata autoilijaa ehti tankata väärää polttoainetta ennen kuin virhe huomattiin.

Väite siitä, että väärää polttoainetta olisi joutunut vain yhden yksittäisen auton tankkiin, menestyy harvoin. Jos kukaan muu ei ole reklamoinut samasta jakelupisteestä, väite huoltoaseman virheestä ei ole uskottava.

Jos epäilet huoltoaseman virhettä, tee reklamaatio heti ja selvitä, onko muita vahingoittuneita. Säilytä tankkauskuitti ja dokumentoi vauriot. Jos huoltoasema ei suostu korvaamaan vahinkoa vapaaehtoisesti, seuraava askel on kuluttajariitalautakunta.

Mitä tehdä jos vakuutusyhtiö ei korvaa polttoainevahinkoa?

Polttoainevahinkoon liittyvät vakuutusriidat ovat harvoin yksinkertaisia. Korvauksen saaminen riippuu useasta tekijästä: miten vahinko syntyi, mitä vakuutusehtosi sanovat, pystytkö näyttämään ilkivallan toteen ja onko vakuutusyhtiö soveltanut rajoitusehtoa oikein.

Vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöittäin. Osalla yhtiöistä on jo uusi “likaaminen”-sanamuoto rajoitusehdossa, osalla vielä vanha muotoilu. Jos vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen uuden sanamuodon perusteella, FINE-023393 osoittaa, että linja on tiukka. Mutta jos ehdoissa on vielä vanha muotoilu, moottorille aiheutuneen vahingon korvattavuudesta kannattaa kiistellä.

Kielteistä päätöstä ei kuitenkaan kannata hyväksyä ilman tarkistamista. Vakuutusyhtiöt soveltavat rajoitusehtoja toisinaan liian laajasti, ja ehtojen tarkka sanamuoto voi ratkaista asian toisin kuin yhtiö on katsonut.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen väärän polttoaineen, moottorivaurion tai ilkivallan korvattavuudesta, ota yhteyttä ja pyydä ilmainen arvio tilanteestasi. Arvioin, onko päätös vakuutusehtojen mukainen ja kannattaako sitä riitauttaa.