Korvaako liikennevakuutus sijaisauton – sijaismönkijän päivävuokra korvattiin

Asiakkaamme asiassa traktorimönkijä vaurioitui kesällä liikennevahingossa ja jäi korjaamolle. Mönkijää tarvittiin töihin kulkemiseen, joten vahingon aiheuttaneen ajoneuvon liikennevakuutusyhtiö antoi luvan vuokrata sijaismönkijän korjauksen ajaksi.

Kun ensimmäinen vuokralasku tuli, vakuutusyhtiö piti 260 euron päivävuokraa aivan liian kalliina. Se vaati, että vuokra lasketaan suuren konevuokraamon kuukausihinnan mukaan, jolloin yli 9 000 euron laskusta kohtuullista olisi ollut noin 2 500 euroa. Vuokra-aika jatkui vielä tämänkin jälkeen. Laskuja kertyi lopulta lähes 14 600 euroa.

Mutta voiko vakuutusyhtiö jälkikäteen vaatia halvempaa vuokrasopimusta, jos se ei vuokrauslupaa antaessaan kertonut, millaisen sopimuksen se hyväksyy?

Riitautimme vakuutusyhtiön kannan uudelleenkäsittelypyynnöllä. Sen jälkeen korvauksen laskutapa muuttui.

Sijaisauto liikennevahingossa ja vakuutusyhtiön kanta

Liikennevakuutuksesta korvataan vahingon kärsineelle ajoneuvon korjauksen lisäksi vahingosta aiheutuneet muut kulut. Niihin voi kuulua myös sijaisajoneuvon vuokra korjauksen ajalta, kun omaa ajoneuvoa oikeasti tarvitaan. Tässä tapauksessa tarve oli selvä, koska mönkijällä kuljettiin töihin.

Vakuutusyhtiö antoikin luvan sijaisajoneuvon vuokraamiseen jo ennen vuokrauksen alkua. Samalla se totesi, että traktorimönkijää voi olla vaikea löytää vuokralle. Muuta ohjeistusta vuokraukseen ei tullut, ei vuokraamosta, hintatasosta eikä sopimuksen muodosta.

Vahingon kärsinyt kyseli mönkijää useasta paikasta. Vain yksi yritys pystyi toimittamaan sen heti. Päivävuokraksi sovittiin 260 euroa ilman kilometrirajoitusta. Vuokrauksen alkaessa korjaamon arvio korjausajasta vaihteli muutamasta päivästä enintään kuuteen viikkoon.

Korjaus kuitenkin venyi. Vuokra-aikaa kertyi lopulta 57 vuorokautta, ennen kuin vahingon kärsinyt lopetti vuokrauksen omasta aloitteestaan alkusyksystä. Vuokraamo laskutti ajan kahdessa erässä, noin 9 100 ja 5 500 euroa.

Ensimmäisen laskun saatuaan vakuutusyhtiö piti hintaa kohtuuttomana. Se vertasi vuokraa suuren konevuokraamon traktorimönkijän hintoihin, joissa kuukausivuokra oli noin 1 800 euroa arvonlisäveroineen. Vakuutusyhtiön mukaan pitkissä vuokrauksissa noudatetaan aina kuukausihintaa, eikä se aikonut maksaa laskua sellaisenaan.

Lopullista korvauspäätöstä vuokrasta ei syntynyt puoleen vuoteen. Vakuutusyhtiö odotti, että lasku kohtuullistetaan halvemman vuokraamon hinnoittelun mukaiseksi.

Kuka korvaa sijaisauton hinnan, kun vuokra-aikaa ei tiedetä?

Vastapuolen liikennevakuutus korvaa yleensä sijaisajoneuvon kohtuulliset vuokrakulut. Riita koski sitä, mikä on kohtuullista, kun vuokrasopimus tehdään tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä korjauksen kestoa.

Oikeus sijaisajoneuvoon ei ollut tässä riidanalainen, koska vakuutusyhtiö oli itse antanut vuokraukselle luvan. Kiistaa oli vain määrästä, eli mitkä vaurioitunutta mönkijää vastaavan ajoneuvon vuokrakulut liikennevakuutuksesta korvataan.

Liikennevakuutuslaki viittaa esinevahingon korvaamisessa vahingonkorvauslakiin. Sen mukaan esinevahinkona korvataan korjauskustannusten lisäksi vahingosta aiheutuneet muut kulut. Sijaisajoneuvon vuokra on juuri tällainen kulu, mutta laissa ei sanota mitään siitä, millä hinnoittelulla sijaisajoneuvo pitää vuokrata.

Vakuutusyhtiön vaatima kuukausihinta näytti järkevältä vasta silloin, kun tiedettiin, että vuokra-aika venyi lähes kahteen kuukauteen. Vuokrauksen alkaessa sitä ei tiennyt kukaan.

Vakuutusyhtiö ei ohjeistanut vuokrausta, joten se ei voinut jälkikäteen vaatia kuukausihintaa

Vakuutusyhtiöllä olisi ollut monta tapaa ohjata vuokrausta haluamaansa suuntaan. Se olisi voinut:

• neuvoa käyttämään tiettyä vuokraamoa
• asettaa enimmäishinnan, jota kalliimmasta vuokrasta olisi pitänyt sopia erikseen
• edellyttää kuukausisopimusta, jos korjaus pitkittyy.

Mitään näistä vakuutusyhtiö ei tehnyt, vaikka vahingon kärsinyt varmisti useaan otteeseen, saako sijaisajoneuvon vuokrata. Kun vakuutusyhtiö jätti vuokrauksen ehdot vahingon kärsineen itsensä selvitettäviksi, se ei voinut jälkikäteen siirtää oman ohjeistuksensa puutetta vahingon kärsineen maksettavaksi.

Uudelleenkäsittelypyynnössämme tämä oli pääperuste. Vahingon kärsinyt sai luottaa siihen, että vaurioitunutta ajoneuvoa vastaavan sijaisajoneuvon vuokra korvataan, kun hän vuokrasi sellaisen markkinoilta vakuutusyhtiön luvalla.

Miten riita ratkaistiin

Pääperusteen rinnalle esitimme kaksi muuta. Asia ratkesi niiden yhteisvaikutuksella. Ne kaikki tähtäsivät samaan kohtaan, eli siihen, että vakuutusyhtiön vertailuhinta oli hypoteettinen.

Ainoa heti saatavilla ollut mönkijä vuokrattiin päivähinnalla

Vahingon kärsineen täytyy rajoittaa vahinkoa kohtuullisin keinoin. Tässä tapauksessa velvollisuus täyttyi.

Vahingon kärsinyt kävi läpi useamman vuokrausvaihtoehdon. Vain yksi niistä pystyi toimittamaan mönkijän välittömästi. Kun vakuutusyhtiö oli vielä itse varoittanut, että traktorimönkijää voi olla vaikea löytää, oli perusteltua tarttua siihen vaihtoehtoon, joka oli olemassa.

Vakuutusyhtiön esittämä kuukausihinta oli pelkkä yleinen hintatieto. Se ei osoittanut, että suuri vuokraamo tai kukaan muukaan olisi ollut valmis vuokraamaan vastaavan mönkijän heti vahingon jälkeen kuukausihinnalla. Vahingon kärsineeltä ei voi edellyttää menettelyä, joka ei ollut käytännössä mahdollinen.

Kuukausivuokra ei ollut todellinen vaihtoehto, kun korjausaikaa ei tiedetty

Vuokraushetkellä korjausajan arvio oli muutamasta päivästä enintään kuuteen viikkoon. Todennäköisempää oli siis, että vuokra-aika jäisi alle kuukauden, jolloin kuukausisopimus ei olisi edes tullut kyseeseen.

Vuokraamon hinnoittelu perustui päivävuokraan, eikä vuokraamo olisi suostunut kuukausihintaan, kun vuokra-ajasta ei ollut tietoa. Pelkästään se, että päivävuokra oli korkeampi kuin myöhemmin toiselta toimijalta selvitetty kuukausihinta, ei tehnyt siitä kohtuutonta.

Samassa uudelleenkäsittelypyynnössä vaadimme lisäksi korvausta käyttöhyödyn menetyksestä sille ajalle, kun vahingon kärsineellä ei vuokrauksen päätyttyä ollut sijaisajoneuvoa. Vakuutusyhtiö selvitti vielä, kuinka kauan mönkijää tarvittiin työmatkoihin ja oliko oma mönkijä välillä käytettävissä. Vastasimme kysymyksiin. Korvauspäätökset tulivat parin viikon sisällä.

Lopputulos

Vastapuolen liikennevakuutus korvasi molemmat vuokralaskut ja seisonta-ajan

Vakuutusyhtiö luopui kuukausihinnasta ja korvasi koko vuokra-ajan sovitulla päivävuokralla. Molemmista laskuista maksettiin 94 prosenttia, yhteensä noin 13 700 euroa.

Liikennevakuutuksesta korvataan sijaisajoneuvon vuokrasta normaalisti juuri 94 prosenttia myös täysin syyttömälle osapuolelle. Loput kuusi prosenttia vastaa oman ajoneuvon kulumista, joka säästyy sillä aikaa, kun sitä ei käytetä.

Lisäksi vakuutusyhtiö maksoi käyttöhyödyn menetyksestä seisonta-ajan korvauksen noin 50 päivältä viivästyskorkoineen. Seisonta-ajan korvaus on taulukon mukainen päiväkorvaus, tässä noin 18 euroa päivältä. Sitä maksetaan ajalta, jolloin ajoneuvoa ei voi käyttää eikä tilalla ole sijaisajoneuvoa. Väliaikaa, jolloin oma mönkijä oli käytettävissä, ei korvattu.

Ensimmäisestä vuokralaskusta vakuutusyhtiö oli pitänyt kohtuullisena noin 2 500 euroa. Muutoksenhakumme myötä siitä korvattiin lähes 8 600 euroa. Toinen lasku korvattiin samalla päivävuokralla. Näin tuhansien eurojen vuokrakulut eivät jääneet asiakkaamme itse maksettaviksi.

Miksi tapaus on merkityksellinen

Tapaus oli siinä mielessä harvinainen, että liikennevahingossa sijaisajoneuvo on yleensä henkilöauto. Silloin vastaavan auton vuokrahinta on helppo selvittää. Hinnasta riidellään harvemmin. Traktorimönkijälle vertailukelpoista hintaa ei löytynyt yhtä helposti. Juuri siksi vakuutusyhtiö pystyi jälkikäteen esittämään halvemman vaihtoehdon, jota vuokrauksen alkaessa ei ollut tarjolla.

Ratkaisevaa oli kolmen perusteen yhdistelmä, mutta painavin niistä koski vakuutusyhtiön omaa menettelyä. Kun vakuutusyhtiö ei ollut ohjeistanut muuta tapaa hankkia sijaismönkijä, se ei voinut myöhemmin vedota vuokran kalleuteen sillä perusteella, mikä olisi ollut edullisinta, jos vuokra-aika olisi tiedetty etukäteen.

Jos saat luvan sijaisajoneuvoon, kannattaa kysyä vakuutusyhtiöltä kirjallisesti, millaisen vuokrahinnan se hyväksyy. Jos vakuutusyhtiö ei ota hintaan kantaa, ota talteen tiedot siitä, mistä kaikkialta ajoneuvoa kysyit ja millä ehdoilla sitä olisi saanut. Ne ovat näyttöä silloin, kun vakuutusyhtiö myöhemmin väittää, että halvempikin vaihtoehto olisi ollut olemassa.