Kamux Kasko: mitä vakuutus kattaa?

Kamux Kasko on enintään 20 prosentin lisäalennus ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta, ei Kamuxin oma vakuutus. Vakuutuksen myöntää joko LähiTapiola tai Pohjola Vakuutus. Tämän vuoksi kaskon sisältö, korvauspäätökset ja mahdolliset riidat kuuluvat sille yhtiölle, jonka tuotteen valitset autokaupalla. Vakuutuksen laajuus vaihtelee valitun tason mukaan.

Käyn tässä artikkelissa läpi, mitä LähiTapiolan ja Pohjolan kaskotasot Kamuxin kautta sisältävät, mitä yhtiöiden omissa vakuutusehdoissa niistä lukee, paljonko vahingosta oikeasti saa korvausta sekä mitä voit tehdä kielteisen korvauspäätöksen jälkeen.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen kaskovakuutuksestasi, kannattaa aina varmistaa sen oikeellisuus vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Mikä Kamux Kasko on?

Kamux Kasko on Kamuxin asiakkailleen neuvottelema alennus kahden vakuutusyhtiön kaskovakuutuksiin, ei erillinen vakuutustuote. Kamuxin mukaan alennus on ensimmäisenä vuonna enintään 20 prosenttia vakuutusmaksusta.

Vakuutuksenantajia on kaksi. Ensimmäinen vaihtoehto on LähiTapiola, jonka kautta vakuutus kerryttää S-bonusta. Toinen on Pohjola Vakuutus Oy, jonka kautta kertyy OP-bonuksia. Kumpikin yhtiö myy oman kaskonsa omilla ehdoillaan ja omilla turvatasoillaan.

Miksi tällä on väliä?

Kun vahinko sattuu, et ole tekemisissä autoliikkeen kanssa. Korvauspäätöksen tekee vakuutusyhtiö omien vakuutusehtojensa perusteella, ja jos päätös on kielteinen, vastapuolesi riidassa on kyseinen yhtiö.

Kamux on siis vain vakuutuksen markkinoija, ei korvausten maksaja.

Kamuxin mukaan Kamux Kaskon saa yksityishenkilönä henkilö- ja pakettiautoille. Tarkat hinnat ja turvasisällöt kerrotaan autokaupalla, joten hintavertailua ei voi tehdä etukäteen verkossa.

Kamux autovakuutus: kasko liikennevakuutuksen yhteydessä

Kamux autovakuutus koostuu kahdesta eri vakuutuksesta, sillä kaskon saa liikennevakuutuksen yhteydessä. Ne korvaavat eri asioita, ja ero kannattaa tietää ennen kuin vertailet kaskotasoja keskenään.

Liikennevakuutus on lakisääteinen ja pakollinen jokaiselle liikennekäytössä olevalle autolle. Se korvaa vahingot, jotka aiheutat toiselle osapuolelle, sekä henkilövahingot. Omalle autollesi siitä ei yleensä makseta mitään.

Kasko taas on vapaaehtoinen, ja juuri se korvaa oman auton vaurioita. Käytännössä liikenne- ja kaskovakuutuksen erot ratkaisevat sen, kumpi vakuutus ylipäätään tulee kysymykseen, kun vahinko on sattunut.

Kamuxin mukaan kaskot ovat voimassa kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolisissa vihreän kortin sopimusmaissa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Ulkomailla omavastuu voi kuitenkin olla suurempi kuin kotimaassa.

Esimerkiksi Pohjolan Autoturva-ehdoissa Itä-Euroopan maissa sattuneessa varkausvahingossa omavastuu on 20 prosenttia vahingon määrästä, kuitenkin vähintään 600 euroa.

Kamux Kasko LähiTapiolasta

Kamux Kasko myydään LähiTapiolan kautta kahdella tasolla, laajana ja suppeana kaskovakuutuksena. Nimet ovat kuitenkin myyntinimiä, eikä niiden perusteella voi suoraan päätellä, korvataanko vahinko vai ei.

Se, mitä vakuutukseen oikeasti kuuluu, luetaan siis vakuutuskirjan turvaluettelosta. Paketin nimi ei sitä kerro.

Kamux laajakasko eli LähiTapiolan laaja kaskovakuutus

LähiTapiolan laajaan kaskoon kuuluu yksitoista turvaa: rahoitus, kolarointi, eläintörmäys, luonnonilmiö, palo, varkaus, ilkivalta, hinaus, pysäköinti, oikeusturva ja ulkomaanturva. Erikseen mukaan voi ottaa lasivakuutuksen, sijaisauton ja laajan lunastusturvan.

Autolle ei ole Kamuxin mukaan ikärajaa, mikä erottaa LähiTapiolan tarjonnan Pohjolan tasoista. Omavastuuvaihtoehtoja on neljä: 200, 500, 750 ja 1 000 euroa.

Tärkein yksittäinen ero suppeaan kaskoon on kolarointiturva. Se kattaa oman auton vauriot silloin, kun kolhu syntyy tieltä suistumisessa, törmäyksessä tai vastaavassa äkillisessä tapahtumassa.

LähiTapiolan suppea kaskovakuutus

Suppeaan kaskoon kuuluu Kamuxin mukaan kahdeksan turvaa: eläintörmäys, luonnonilmiö, palo, varkaus, ilkivalta, hinaus, oikeusturva ja ulkomaanturva. Lasivakuutuksen voi ottaa lisäksi.

Listalta puuttuu kolarointiturva, ja juuri sillä on käytännössä merkitystä useimmissa tavallisissa törmäysvahingoissa. Ilman sitä vakuutus ei korvaa oman auton törmäysvaurioita, vaikka vakuutuskirjassa olisi muuten pitkä luettelo erilaisia turvia.

Ilkivaltaturva ei paikkaa tätä aukkoa, vaikka moni niin olettaa. Ilkivallalta edellytetään yleensä tahallista vahingontekoa, ja sen osoittaminen on korvauksen hakijan tehtävä.

FINE-040520 – Auton takaosan painauma jäi korvaamatta, koska ilkivallasta ei esitetty näyttöä

A:n auto oli pysäköitynä muun muassa kauppakeskuksen parkkihallissa ja kadunvarsipaikalla. Iltapäivällä autossa havaittiin leveä ja syvä painauma vasemmanpuoleisen takavalon ja takaluukun lasin välisellä alueella. Aamulla painaumaa ei vielä ollut, joten vaurio oli syntynyt päivän aikana. A haki korvausta kaskovakuutuksen ilkivaltaturvasta ja teki tapahtumasta rikosilmoituksen.

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa. Yhtiö korosti, että A:lla oli suppea kaskovakuutus, josta korvataan vain vakuutusehdoissa tarkasti määritellyt vahingot, eikä ehtojen tulkintaa voida ulottaa niiden sanamuotoa laajemmalle. Ilkivaltaturvasta korvataan yhtiön mukaan tahallisesta vahingonteosta aiheutunut vahinko, ja tahallisella vahingonteolla tarkoitetaan nimenomaisessa vahingoittamistarkoituksessa tehtyä vaurioittamista. Lisäksi yhtiö vetosi ehtojen rajoitukseen, jonka mukaan ilkivaltavahinkona ei korvata vahinkoa, joka on aiheutettu toisella ajoneuvolla.

Yhtiön tekninen asiantuntija oli tarkastellut korjaamon ottamia vauriokuvia ja todennut, ettei vaurion laatu viitannut vahingoittamistarkoituksessa tehtyyn tekoon. Tämänkaltainen vaurio syntyy hänen mukaansa tyypillisimmin toisen ajoneuvon aiheuttamana tai osumasta kiinteään kovaan esteeseen.

A oli eri mieltä. Autoa kuljettanut B ei ollut hänen mukaansa törmännyt mihinkään, ja painauma vaikutti pikemminkin lyönnin jäljeltä. A vetosi lisäksi siihen, että hinta-arvion antaneen korjaamoliikkeen edustaja oli arvioinut vahingon aiheutetun ilkivaltaisesti.

Vakuutuslautakunta lähti liikkeelle näyttötaakasta. Korvauksen hakijan on osoitettava, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut, ja ilkivaltaturvan osalta se tarkoittaa näyttöä siitä, että joku on aiheuttanut painauman tahallaan. Pelkkä toteamus siitä, että vaurio on syntynyt jossain päivän aikana, ei riitä, vaan hakijan on osoitettava myös vaurion syntytapa.

Lautakunta piti sinänsä uskottavana A:n kertomusta siitä, ettei autolla ollut törmätty mihinkään, joten A:n oma selitys ei kaatunut epäuskottavuuteen. Se ei silti riittänyt, koska vauriojälkien perusteella oli yhtä lailla mahdollista, että pysäköityyn autoon oli törmätty toisella ajoneuvolla ja paikalta oli poistuttu ilmoittamatta. Vaikka törmäyksestä ilmoittamatta jättämistä voidaan pitää moitittavana, se ei tee tapahtumasta ehdoissa tarkoitettua ilkivaltaa.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön kielteiseen korvauspäätökseen.

Suppean kaskon ilkivaltaturva ei siis ole yleinen turva pysäköintipaikalla syntyneitä vaurioita vastaan. Jos vaurio on voinut syntyä myös toisen auton törmäyksestä, korvaus voi jäädä saamatta juuri siksi, että turvaluettelosta puuttuu kolarointiturva.

Näyttötaakka kannattaa ottaa vakavasti heti vahingon ilmettyä. Rikosilmoitus ja korjaamon arvio eivät yksin välttämättä riitä, jos molemmat perustuvat vain jälkien tulkintaan. Valvontakameratallenne tai silminnäkijähavainto voi sen sijaan ratkaista koko asian.

Kamux Kasko Pohjola Vakuutuksesta

Pohjola Vakuutuksen kaskot on nimetty ehdoissa toisin kuin LähiTapiolan, ja Kamuxin kautta niistä on tarjolla kolme: Superkasko, Kevytkasko ja Osakasko. Pohjolan 1.6.2024 voimaan tulleissa Autoturva-ehdoissa esiintyy lisäksi neljäs taso, Isokasko, jota Kamux ei ainakaan verkkosivujensa mukaan tarjoa asiakkailleen.

Tasojen nimet eivät silti kerro, mitä vakuutus korvaa. Kaskotaso ei nimittäin ole yksi turva, vaan nippu erillisiä turvia, joilla kullakin on omat korvattavuuden edellytyksensä.

Sama vahinkotapahtuma voi siis olla toisessa vakuutuksessa korvattava, mutta toisesta korvausta ei makseta lainkaan.

FINE-034098 – Varkausturvasta ei korvausta, mutta ilkivaltaosa korvasi katkotut johdot ja rikotun akun

A huomasi palatessaan, että hänen henkilöautonsa matkustajan puolen etuovi oli raollaan ja oven lukkoa oli rikottu. Kuljettajan puolen ikkunaa oli väännetty. Konepellin alta oli leikattu johdot poikki ja akkua rikottu, ja takaluukusta oli viety autoon kuuluvat talvirenkaat. A vaati korvausta auton korjauskuluista, talvirenkaista ja auton siirtämiskustannuksista.

Vakuutusyhtiö antoi kielteisen päätöksen kaskovakuutuksen varkausturvasta. Vauriotarkastuksessa kaikki lukot olivat olleet ehjät ja toimineet normaalisti auton omilla avaimilla, eikä silmämääräisesti havaittavia murtojälkiä löytynyt lainkaan. Yhtiön mukaan varkausturvasta korvattavuus edellyttää murtautumista, josta jää murtojäljet, ja lisäksi sitä että vakuutuksen kohde on ollut teon hetkellä lukittu. Moottoritilan vaurioista yhtiö totesi, ettei akkua voi vaurioittaa ilkivaltaisesti, koska konepellin alle ei pääse pääsemättä ensin auton sisälle.

A kiisti sen, että auto olisi ollut auki ennen vahinkoa. Hänen mukaansa etumatkustajan oven lukitus ei toiminut avaimella murron jälkeen, ja rikkinäinen lukko on murtojälki.

Vakuutuslautakunta tarttui ensin siihen, mitä ehtokohta tosiasiassa sanoo. Murtautumisedellytys koski ehdon sanamuodon mukaan vain tilanteita, joissa varkaus on tehty vakuutuskohteen avaimia käyttäen, eikä tästä nyt ollut kysymys. Vakuutusyhtiö ei siis olisi voinut evätä korvausta murtojälkien puuttumisen perusteella lainkaan.

Ratkaisevaksi nousi sen sijaan lukitusedellytys. Lautakunta piti mahdollisena, että sähkötoiminen ikkuna oli teknisen vian vuoksi auennut itsestään jo ennen tekoa ja että lukitusnupit oli avattu ikkunan kautta. Kun ikkuna oli tällä tavoin auki, auto ei ollut ehdoissa tarkoitetulla tavalla lukittu, joten kyse ei ollut varkausturvasta korvattavasta tapahtumasta.

Moottoritilan vaurioita lautakunta arvioi erikseen ilkivaltana. Moottoritilasta ei ollut anastettu mitään, eikä voitu päätellä, että johtojen katkaisu tai akun vaurioittaminen olisi tehty kaskolla vakuutetun omaisuuden anastamisen mahdollistamiseksi. Konepellin avaamista ja sen jälkeen tehtyä vaurioittamista voitiin yleisen kielenkäytön merkityksessä pitää ilkivaltana, ja A:n autovakuutukseen kuului ilkivaltaosa.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa moottoritilan johtojen ja akun korjauskulut sekä auton siirtämiskustannukset kaskovakuutuksen ilkivaltaosasta. Auton muiden vaurioiden ja talvirenkaiden osalta lautakunta ei suosittanut lisäkorvausta.

Yksi ja sama murto jakautui kahdeksi erilliseksi kysymykseksi, ja lopputulos oli niissä päinvastainen. Jos A:n vakuutukseen ei olisi kuulunut ilkivaltaosaa, hän olisi jäänyt kokonaan ilman korvausta.

Huomionarvoista on myös se, että vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen väärällä perusteella. Vakuutuslautakunta luki ehtokohdan sanamuodon tarkemmin kuin yhtiö ja totesi, ettei murtojälkivaatimus edes soveltunut tilanteeseen.

Lopputulos jäi tältä osin kielteiseksi, mutta aivan toisesta syystä kuin yhtiö oli päätöksessään ilmoittanut.

Pohjolan Superkasko

Superkasko on Kamuxin tarjonnan laajin Pohjola-taso, ja se on Kamuxin mukaan tarkoitettu alle 15-vuotiaille autoille. Siihen kuuluu rahoitus, kolarointi, eläintörmäys, luonnonilmiö, hinaus, palo, varkaus, ilkivalta, oikeusturva ja ulkomaanturva. Lisäksi mukaan voi ottaa lasi-, pysäköinti- ja lunastusturvan.

Pohjolan Autoturva-ehdoissa autopalveluturvasta ei peritä omavastuuta lainkaan. LähiTapiolan hinaus- ja matkakuluturvan ehdoista vastaavaa mainintaa ei löydy kumpaankaan suuntaan, joten omavastuu kannattaa tarkistaa vakuutuskirjasta.

Pohjolan Kevytkasko

Kevytkasko on tarkoitettu Kamuxin mukaan 3–19-vuotiaille ja arvoltaan alle 15 000 euron autoille. Turvasisältö vastaa Superkaskoa ja siihen kuuluu myös kolarointi, mutta lisäturvana on tarjolla vain lasivakuutus.

Pohjolan ehdoissa Kevytkaskolle on lisäksi kirjattu 15 000 euron enimmäiskorvausmäärä.

Kevytkaskon ja osakaskon tarkemmat sisällöt olen käynyt läpi erikseen artikkelissa mitä osakaskovakuutus tai kevytkaskovakuutus korvaa.

Pohjolan Osakasko

Osakasko on Kamuxin tasoista suppein, ja se on tarkoitettu alle 25-vuotiaille autoille. Siihen kuuluu Kamuxin mukaan eläintörmäys, luonnonilmiö, palo, varkaus, oikeusturva ja ulkomaanturva. Lisäturvina saa lasin, hinauksen ja ilkivallan.

Kolarointi puuttuu, ja niin puuttuu myös ilkivalta, ellet osta sitä erikseen. Se on merkittävä ero LähiTapiolan suppeaan kaskoon, jossa ilkivalta kuuluu perustasoon.

Kaskotasojen turvat vertailussa

Kaikkiin viiteen tasoon kuuluvat eläintörmäys, luonnonilmiö, palo, varkaus, oikeusturva ja ulkomaanturva, ja lasivakuutuksen saa jokaiseen lisämaksusta. Taulukossa ovat vain ne turvat, joissa tasot eroavat toisistaan.

Taulukko perustuu Kamuxin omaan tuotekuvaukseen. Yksittäisen vakuutuksen sisältö voi kuitenkin poiketa siitä, koska turvat sovitaan sopimuskohtaisesti ja merkitään vakuutuskirjaan.

Onko Kamux Kaskossa täyskaskoa?

Kamux Kaskoissa ei ole ”täyskaskoa”, mutta täyskaskolla tarkoitetaan arkikielessä laajaa kaskoa. Näitä vastaavat LähiTapiolan laaja kaskovakuutus ja Pohjolan Superkasko.

Laajakaan kasko ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki vahingot korvattaisiin aina.

Sana kasko ei nimittäin kerro vakuutuksen kattavuudesta juuri mitään. Se kertoo vain, että kyseessä on vapaaehtoinen oman auton vakuutus.

Rajoitusehdot ovat molemmilla vakuutusyhtiöillä pitkälti samat kaikilla tasoilla, eivätkä ne poistu laajempaan pakettiin vaihtamalla. Molempien ehdoissa jätetään korvaamatta muun muassa rakenne-, valmistus- ja ainevika, kuluminen, puutteellisesta öljyn tai jäähdytysnesteen kierrosta aiheutunut vaurio, kilpailukäyttö ja moottoriradalla ajaminen sekä ruostumisesta ja syöpymisestä aiheutunut vahinko.

Laajin mahdollinen kasko ei siis ole vakuutus kaiken varalta, vaan nippu turvia, joiden ympärillä on sama rajoituslista kuin suppeimmassakin.

Ostohetkellä syntyvä väärinkäsitys turvan kattavuudesta onkin yksi yleisimmistä riidan aiheista, joita näemme kaskovahingoissa.

FINE-023186 – Osakasko ei kattanut peräänajoa, vaikka A luuli ostaneensa kolaroinnin korvaavan kaskon

A:n auto vaurioitui peräänajotilanteessa. Vahinkoilmoituksen yhteydessä yhtiön asiakasneuvoja kertoi, että A:n autossa oli voimassa osakasko, johon ei kuulu kolarointiturvaa, joten oman ajoneuvon vaurioita ei voitu korvata. A kertoi, että hänelle oli vakuutuksen voimaanlaittohetkellä sanottu vakuutuksen korvaavan myös oman auton vauriot.

Vakuutusyhtiö perusteli kantaansa myyntitapahtuman kululla. A:lle oli lähetetty tarjoukset liikennevakuutuksesta ja eri kaskovaihtoehdoista, ja niiden liitteinä tuoteselosteet, vakuutusehdot ja vakuutustietoasiakirjat. Yhtiö korosti erityisesti erillistä kaskovakuutuksia koskevaa vakuutustietokirjaa, jossa oli kerrottu, ettei osakaskotuotteisiin kuulu kolarointiturvaa. Tarjouksiin tutustumisen jälkeen A oli soittanut yhtiöön ja kertonut puhelussa selvästi haluavansa autolleen osakaskon, johon kuuluvat hirvieläin-, palo-, varkaus- ja ilkivaltaturvat.

A vaati, että yhtiö korvaa auton vahingot puutteellisen tiedonsaannin takia. Hänelle ei ollut erikseen kerrottu, ettei kolarointi kuulu vakuutukseen. A piti epätodennäköisenä, että näin kalliiseen autoon edes voisi saada vakuutuksen, joka ei kata kolarointia toisen auton kanssa, ja koska auto oli ostettu pankkilainalla, hän oletti siihen tulevan täydet vahingot korvaavan kaskovakuutuksen.

Lautakunta arvioi asiaa vakuutussopimuslain nojalla. Sopimus on voimassa sen sisältöisenä kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella ollut aihetta käsittää, jos yhtiö on jättänyt antamatta tarpeellisia tietoja tai antanut harhaanjohtavia tietoja. Pelkkien vakioehtojen luovuttaminen ei riitä täyttämään tiedonantovelvollisuutta, mutta suullista tiedottamista ei myöskään edellytetä, jos kirjallinen aineisto tuo vaaditut tiedot selkeästi esille.

Ratkaisevaksi näytöksi muodostui puhelutallenne. Litteroinnista ilmeni, että A puhui puhelussa nimenomaan osakaskosta ja luetteli itse sen turvat. Lautakunta katsoi, että A oli saanut ennen vakuutuksen myöntämistä riittävät tiedot vakuutuksen sisällöstä ja siitä, ettei osakasko sisällä kolarointiturvaa, eikä A:n oma käsitys vakuutuksen laajuudesta voinut tehdä sopimuksesta toisen sisältöistä.

Kun tiedonantovirhettä ei todettu, korvattavuus ratkesi suoraan sen mukaan mitä vakuutukseen kuului. A:n vakuutuskirjaan oli merkitty kahdeksan turvaa, eikä kolarointiturva ollut niiden joukossa, joten oman auton kolarointivahinko ei ollut vakuutuksesta korvattava vahinko.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vakuutuskirjaan merkityt turvat ratkaisivat, ei tuotenimi eikä auton ostajan mielikuva kaskon kattavuudesta. A:n vakuutuskirjassa oli kahdeksan turvaa, ja kaikki muu keskustelu vakuutuksen laajuudesta kaatui siihen yhteen puuttuvaan riviin.

Käytännön neuvo autokaupalta lähtiessä on yksinkertainen. Pyydä asiakirjat ja tarkista vakuutuskirja heti sen saatuasi. Vastaako turva niitä tietoja, joita sinulle kerrottiin myyntitilanteessa?

Jos ajoneuvon vakuutus ei vastaa saamiasi tietoja, vakuutusyhtiö voi olla velvollinen korvaamaan vahingon, vaikka ehtojen mukaan vahinkoa ei muuten pitäisi korvata.

Mitä Kamux Kasko maksaa?

Kamux Kaskon hinnan kertoo autokaupalla myyjä, sillä hintaa ei ole julkaistu verkossa. Kamuxin lupaama etu on enintään 20 prosentin lisäalennus ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta.

Hintaan vaikuttaa valittu omavastuu. LähiTapiolan kaskoissa vaihtoehtoja on Kamuxin mukaan neljä, 200, 500, 750 ja 1 000 euroa, ja Pohjolan kaskoissa 200, 500, 1 000 ja 1 500 euroa.

Mitä suurempi omavastuu, sitä halvempi vakuutus yleensä on. Samalla pienestä vahingosta jää tietenkin vähemmän korvattavaa.

Toinen hintaan vaikuttava osa on kaskon vahingottomuusalennus, jota kutsutaan arkikielessä bonukseksi.

Bonuksen menettäminen on syytä laskea mukaan silloin, kun harkitset pienen vahingon ilmoittamista. Etenkin oman auton kolhimisessa omavastuun ja menetetyn bonuksen yhteissumma voi huonoimmassa tapauksessa ylittää vakuutuksesta saatavan korvauksen.

FINE-043610 – Teknisen vian vuoksi menetetyistä päivistä ei saanut rahakorvausta sijaisauton sijaan

A:n poika oli ajamassa A:n autolla, kun autoon tuli vika ja matka keskeytyi. Vakuutusyhtiö korvasi matkan jatkamisen taksilla, ja auton korjaus valmistui muutamassa päivässä. A haki lisäksi keskeytyskorvausta menetetyiltä käyttöpäiviltä. Sijaisautoa A ei ollut ottanut käyttöön yhtä korjaamolta vuokrattua päivää lukuun ottamatta. A:n vakuutuskirjassa keskeytysturvan kohdalla luki ”Keskeytysturva 50 e/vrk”.

Vakuutusyhtiö antoi kielteisen päätöksen. Yhtiön mukaan keskeytysturvasta korvataan teknisen vian tapauksessa vain yhteistyökumppanin kautta järjestetty sijaisauto, enintään seitsemäksi vuorokaudeksi vian ilmenemispäivästä alkaen, eikä korjauksen ajalta ole mahdollista saada rahakorvausta. Ehtojen mukaan menetetyt käyttöpäivät korvataan kolarointivahingon sekä eläintörmäys-, ilkivalta-, palo-, pysäköinti-, lasi- ja varkausvahinkojen johdosta, eikä teknistä vikaa ollut tässä luettelossa.

A katsoi jääneensä siihen käsitykseen, että jos sijaisautoa ei oteta käyttöön, tilalle saa keskeytysvakuutuksen päiväkorvauksen. Jos hänelle olisi kerrottu sijaisauton olevan ainoa vaihtoehto, hän olisi valinnut sen eikä olisi lähtenyt hakemaan rahakorvausta lainkaan. A vetosi myös siihen, että hänen autonsa oli aiemmin ollut korjattavana peltivahingon takia ja tuolloin oli maksettu rahakorvaus.

FINE tarkasteli vakuutuskirjaa ja ehtoja. Vakuutuskirjassa oli merkintä keskeytysturvan euromäärästä, mutta myös maininta, jonka mukaan päiväkorvaus on sijaisauton vaihtoehto vain silloin kun auto on korjattavana vakuutuksesta korvattavan kaskovahingon takia. Ehtokohdassa oli kaksi erillistä alakohtaa. Ensimmäisen mukaan oikeus sijaisautoon syntyy luetelluissa vahingoissa, jos korvausta ei suoriteta päiväkorvauksena, ja toisen mukaan oikeus sijaisautoon on myös silloin kun ajaminen estyy ajoneuvon teknisen vian vuoksi. Toisessa alakohdassa päiväkorvausta ei mainittu vaihtoehtona lainkaan.

Aiemmassa vahingossa oli ollut kyse törmäysvahingosta, joka kuului ensimmäisen alakohdan piiriin ja jossa päiväkorvaus siten oli vaihtoehto, joten siitä ei voinut päätellä mitään teknisen vian osalta. Puhelutallenteesta ilmeni, että A:lle oli tarjottu ehtojen mukaisesti sijaisautoa eikä rahakorvausta ollut luvattu.

FINE ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Sama turva, sama euromäärä vakuutuskirjassa, mutta eri korvaus vahinkotyypin mukaan. Korvauksen muoto eli se, saatko palvelun vai rahaa, ratkesi ehtokohdan alakohdan tasolla. Sitä ei olisi voinut päätellä turvan nimestä eikä sen euromäärästä.

Aiemmin maksettu korvaus ei myöskään sido yhtiötä seuraavassa vahingossa. Jos sovit vakuutusyhtiön kanssa korvaustavasta puhelimessa, kannattaa pyytää ratkaisu kirjallisena ennen kuin teet sen varaan päätöksiä.

Paljonko kaskosta saa korvausta?

Kaskosta saa yleensä korvausta enintään auton käyvän arvon verran, eli sen hinnan, joka autosta olisi saatu myymällä se juuri ennen vahinkoa. Auton ostohinta, jäljellä oleva rahoitus tai vastaavan auton hinta autoliikkeen hinnastossa eivät ole se luku, jonka perusteella korvaus lasketaan.

Jos kaskovakuutukseen sisältyy lunastusturva tai lunastusetu, korvausmäärä voi kuitenkin olla jopa uuden vastaavan auton verran.

Tällä on Kamuxin kaltaisesta liikkeestä ostetussa autossa erityinen merkitys. Jos auto on ostettu käytettynä, sen arvo voi laskea heti kaupanteon jälkeen. Vakuutusmaksun määrä ei kuitenkaan kerro mitään siitä, minkä arvoisena vakuutusyhtiö pitää autoa vahinkohetkellä.

Jos auto vaurioituu laajasti, vakuutusyhtiö vertaa korjauskustannusta käypään arvoon. LähiTapiolan ehtojen mukaan korjaaminen ei ole kannattavaa, jos kustannukset ylittävät 70 prosenttia käyvästä arvosta. Tällöin auto lunastetaan korjaamisen sijaan.

Lunastustilanteessa turvatasojen ero näkyy taas.

LähiTapiolan ehdoissa lunastusetu on oma turvansa, joka voi nostaa korvausta enintään 30 prosenttia käyvän arvon päälle silloin, kun uuden auton lunastusehdot eivät täyty. Pohjolan Autoturva-ehdoissa henkilöauton uusarvolunastus edellyttää sen sijaan erillistä maksullista Superlunastus-lisäturvaa.

Korvausta voi lisäksi pienentää se, missä kunnossa auto oli jo ennen vahinkoa.

FINE-75241-J8X2W8 – Ennen paloa syntynyt moottorivika pienensi auton käypää arvoa

A:n puoliso ajoi A:n autolla, kun tiellä oli jotakin tummaa roskaa ja ajoneuvon pohjaan mahdollisesti osui muovinen pala. Kuljettaja ajoi tämän jälkeen noin 1,4 kilometriä, kunnes auto ei enää käynnistynyt. Auto hinattiin huoltamon eteen, ja kahden päivän kuluttua poliisi ilmoitti A:lle auton syttyneen palamaan. Auto paloi korjauskelvottomaksi.

Vakuutusyhtiö korvasi palovahingon, mutta katsoi moottorin olleen vaurioitunut jo ennen paloa. Öljypohjasta ja öljynsuodattimesta löytyneet metallihileet viittasivat yhtiön mukaan siihen, että moottoriöljyn voitelu oli toiminut puutteellisesti ja kampiakselin laakerointi oli leikannut kiinni. Kaskoehdoissa on rajoitus, jonka mukaan vakuutus ei korvaa moottorin vahingoittumista puutteellisen öljyn tai jäähdytysnesteen kierron vuoksi. Yhtiö otti teknisen vian huomioon auton käypää arvoa määrittäessään, eli korvaus laskettiin sellaisesta autosta, jonka moottori oli jo rikki.

A vaati, että auton käypä arvo korvataan täysimääräisesti. Hänen näkemyksensä oli, että pohjaan osunut esine aiheutti vahingon, joka johti myöhemmin syttymiseen, ja että moottorivaurio oli seurausta palosta eikä sen syy. A vetosi auton huoltohistoriaan, sillä autoa oli huollettu säännöllisesti, edellisestä öljynvaihdosta oli ajettu vain noin 13 000 kilometriä eikä huoltohistoriassa ollut merkintää laakeriviasta.

Vakuutuslautakunta totesi, että A:n väitettä tuki autoliikkeen mekaanikon kannanotto, jonka mukaan palon syynä oli päävirtakaapeleiden vaurioituminen. Selvitys ei kuitenkaan ollut vahva, koska viesti oli lähetetty lähes vuosi vahinkotapahtuman jälkeen ja siitä ilmeni, ettei autoa ollut nostettu ylös eikä pohjan mahdollisia vaurioita ollut tutkittu.

Tarkastusyhtiön lausuntoa lautakunta piti selvästi painavampana. Laakereissa havaittu metalli oli kulkeutunut öljynsuodattimeen moottoriöljyn mukana, mikä viittasi jo pitempään jatkuneeseen laakerivaurioon, eikä metallille ollut esitetty mitään muuta syytä.

Näillä perusteilla lautakunta katsoi osoitetuksi, että moottori oli ollut mekaanisesti vikaantunut jo ennen palovahinkoa. Koska korvausvelvollisuuden ylin raja on ehtojen mukaan auton käypä arvo eli se käteishinta, joka autosta olisi saatu myytäessä se ennen vahinkoa, rikkinäinen moottori sai näkyä korvaussummassa.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut asiassa muutosta.

Korvattu vahinko ei siis tarkoita täyttä korvausta. Palo oli koko ajan kaskosta korvattava vahinko, eikä yhtiö kiistänyt sitä lainkaan. Riita koski sitä, minkä arvoinen auto oli palamishetkellä.

Riita ratkesi lisäksi selvityksellä, ei kertomuksella. A:n huoltokirja, oma havainto tiellä olleesta kappaleesta ja autoliikkeen mekaanikon näkemys hävisivät ulkopuoliselle tekniselle tarkastukselle, koska mekaanikon kannanotto tuli lähes vuosi vahingon jälkeen eikä autoa ollut edes nostettu ylös pohjan tarkastamista varten.

Olemme hoitaneet useita kaskovakuutuksen kielteisiä korvauspäätöksiä, ja niissä ratkaisu on usein löytynyt juuri siitä, kumpi osapuoli pystyy näyttämään väitteensä toteen.

Mikä muuttui LähiTapiolan kaskoehdoissa 1.1.2026

LähiTapiolan kaskoehtojen näkyvin muutos vuoden 2026 alussa oli rengasikävähennysten kiristyminen. Ikävähennys tarkoittaa sitä, että vakuutusyhtiö pienentää vahingon korvausta renkaan iän ja kulutuspinnan perusteella. Eli vaikka rengasvahinko olisi korvattava, korvauksesta voi jäädä käteen vain osa tai ei mitään.

Muutos oli kaksisuuntainen, joten sitä ei kannata lukea pelkkänä heikennyksenä. Täyden korvauksen raja laski kesärenkaalla kahdeksasta millimetristä kuuteen. Se on autoilijan kannalta parannus, koska täyden korvauksen saa nyt kuluneemmallakin renkaalla.

Toiseen suuntaan muutos oli selvästi epäedullisempi. Täyden ikävähennyksen raja nousi kesärenkaalla 1,6 millimetristä kolmeen millimetriin ja talvirenkaalla kolmesta neljään.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sadan prosentin vähennys iskee nyt renkaaseen, joka on vielä täysin laillinen ja ajokelpoinen. Väliportaita on lisäksi kolme aiemman neljän sijaan.

Pohjolan Autoturva-ehdoista vastaavaa rengaskohtaista ikävähennystaulukkoa ei löydy lainkaan. Tämä ei tarkoita, ettei vähennyksiä tehtäisi, vaan perusteet määräytyvät käyvän arvon ja korjauskustannusten yleisten sääntöjen kautta.

Ikävähennykset koskevat LähiTapiolan ehdoissa muutakin kuin renkaita. Suksiboksin, lasten turvaistuimen, vanteiden ja vastaavien varusteiden arvosta vähennetään 10 prosenttiyksikköä vuodessa, kuitenkin niin, että vähimmäisarvoksi jää 30 prosenttia uuden hankintahinnasta.

Moottorin rikkoutumisen vähennys määräytyy joko käyttötuntien tai käyttöönotosta kuluneen ajan mukaan, ja se nousee nollasta prosentista 60 prosenttiin.

Renkaiden korvattavuus on muutenkin yksi kaskon yllättävimmistä kohdista, ja olen käsitellyt sitä tarkemmin artikkelissa rengas rikki tai puhki, korvaako vakuutus.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa kaskovahinkoa?

Kielteinen kaskopäätös kannattaa tarkistuttaa aina, koska korvausratkaisu perustuu kahteen erilliseen kysymykseen. Molemmissa voi mennä pieleen.

Ensimmäinen kysymys on se, kuuluuko vahinko ylipäätään jonkin vakuutuskirjaan merkityn turvan piiriin. Toinen on se, riittääkö esitetty näyttö osoittamaan, että ehtojen mukaan korvattava vahinko on tapahtunut.

Yleispätevää vastausta on vaikea antaa juuri siksi, että turvat vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin ja turvan laajuuden mukaan. Kaksi samannimistä kaskoa voivat sisältää eri turvat, ja sama vahinko voidaan arvioida eri turvista täysin eri tavalla.

Näyttötaakka on lähtökohtaisesti korvauksen hakijalla, ja se ulottuu myös vaurion syntytapaan. Se on käytännössä raskain yksittäinen asia kaskoriidassa, koska vakuutusyhtiöllä on käytössään omat tekniset asiantuntijansa ja vahinkotarkastajansa.

Kannattaa myös huomata, ettei vakuutusyhtiön ilmoittama epäysperuste ole aina oikea. Yhdessä edellä käsitellyssä tapauksessa Vakuutuslautakunta luki ehtokohdan sanamuodon tarkemmin kuin yhtiö ja totesi, ettei yhtiön käyttämä peruste edes soveltunut tilanteeseen.

Moni kaskovakuutuksen korvausriita kaatuu juuri siihen, että ehtoa on sovellettu väärin tai näyttöä on arvioitu yksipuolisesti.

Kielteinen päätös ei kuitenkaan ole lopullinen. Myös korvausmäärästä voi riidellä silloin, kun yhtiö on jo maksanut jotain.

FINE-004706 – Raekuurovahingosta maksettu 800 euroa nousi 1 980 euroon

A ajoi työmatkallaan sakeaan raekuuroon. Auton kattoon, konepeltiin ja sivuihin tuli pieniä maalivaurioita, jotka A havaitsi heti pysähtyessään tankkaamaan. Punaiseen autoon oli tullut valkoisia täpliä, koska pintamaalin rikkouduttua alta paljastui valkoinen pohjamaali. A haki vahingosta korvausta kaskovakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi ensin myönteisen päätöksen, mutta muutti vahinkotarkastuksen jälkeen kantansa. Yhtiön mukaan törmäysturva kattaa sinänsä raekuuron aiheuttamat vahingot, mutta A:n auton vauriot eivät olleet rakeista vaan normaalista käytöstä tulleita kiveniskemiä ja muuta kulumista. Rakeet eivät yhtiön mukaan ylipäätään voi rikkoa maalipintaa.

A vei autonsa VTT:n mikroskooppitutkimukseen. Tutkimusselostuksen mukaan konepellillä ja katolla oli runsaasti pyöreitä iskeymäjälkiä, joista maalikerros oli irronnut pohjamaalin päältä ja jotka olivat osuneet autoon lähes suoraan ylhäältä. Konepellin etuosassa oli sen sijaan ajoviiman suuntaisia raapaisujälkiä, jotka olivat alkaneet ruostua. Johtopäätöksenä todettiin, että pyöreämuotoiset vauriot eivät ole tavanomaisia kiveniskemäjälkiä ja että voimakas raekuuro on voinut tehdä ne.

Yhtiön tekninen asiantuntija piti jään ja rakeiden kovuuden vuoksi mahdottomana, että vauriot olisivat raekuurosta, ja viittasi näkemyksensä tueksi omiin kokemuksiinsa aiemmista vahinkotarkastuksista sekä YLE:n lehtiartikkeliin. Kun A ei tyytynyt yhtiön tarjouksiin, asiantuntija otti yhteyttä VTT:n tutkimuksen tehneeseen tutkijaan ja vaati oikaisua tutkimusselosteeseen, koska lausunto oli hänen mukaansa asettanut vakuutusyhtiön erittäin hankalaan asemaan.

Vakuutuslautakunta kiinnitti huomiota siihen, ettei yhtiö esittänyt väitteensä tueksi muuta kuin oman asiantuntijansa kertomuksen aiemmista vahinkotarkastuksista. Lautakunta hankki itselleen asiantuntijan mainitseman YLE:n artikkelin ja totesi, ettei siinä sanota rakeiden olevan kykenemättömiä rikkomaan maalipintaa, vaan päinvastoin kuvataan tilanteita, joissa rakeet hajottavat peilejä, ikkunoita ja muoviosia.

Parhaana selvityksenä vauriojälkien laadusta lautakunta piti VTT:n lausuntoa lähikuvineen. Se piti epätodennäköisenä, että tavanomaisessa tieliikenteessä autoon tulisi tällaisessa määrin pääosin ylhäältä osuvia ja muodoltaan pyöreitä kiveniskemiä. Valokuvien perusteella lautakunta arvioi, että noin kaksi kolmasosaa vaurioista oli aiheutunut tässä vahinkotapahtumassa. Koska auto oli ehditty myydä korjaamattomana käsittelyn venyessä, korvaus laskettiin kertakorvauksena, ja koska yhtiö ei ollut kiistänyt A:n esittämää 2 965 euron kustannusarviota määrällisesti, korvaukseksi tuli kaksi kolmasosaa siitä eli 1 980 euroa.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö maksaa asiassa lisäkorvausta.

Riippumaton tutkimus siis käänsi asian. Kun A hankki VTT:n lausunnon ja yhtiöllä oli vastapuolena vain oman asiantuntijansa kokemukset, Vakuutuslautakunta luotti tutkimukseen ja korvaus yli kaksinkertaistui.

Kielteisen päätöksen jälkeen kannattaakin kysyä ensimmäisenä, mihin näyttöön vakuutusyhtiön kanta oikeastaan perustuu. Vakuutusyhtiön oma tekninen asiantuntija ei ole puolueeton arvioija vaan yhtiön edustaja, ja pelkät kokemusperäiset näkemykset voivat hävitä ulkopuoliselle tutkimukselle.

Yksi käytännön varoitus vielä. Jos yhtiö on luvannut korvata korjauksen, hanki lupaus kirjallisena ja korjauta auto pitkittyneestä riidasta huolimatta. Tässäkin tapauksessa käsittelyn venyminen muutti korvaustapaa A:n tappioksi, koska auto ehdittiin myydä korjaamattomana ja korvaus laskettiin lopulta kertakorvauksena.

Kaskon turvataso ei siis ratkea siitä, mitä pakettia autokaupalla kaupattiin, vaan siitä, mitä vakuutuskirjaan on merkitty ja mitä ehtojen yksittäisissä kohdissa lukee.

Kielteinen korvauspäätös ja liian pieneksi jäänyt korvaus ovat molemmat riitautettavissa. Kaskoratkaisun perusteet kannattaa tarkistuttaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.