Yrittäjän sairausvakuutus – mitä se korvaa ja mitä ei 2026

Yrittäjän sairausvakuutus koostuu yleensä Kelan sairauspäivärahasta, joka lasketaan YEL-työtulosta, ja vapaaehtoisesta sairauskuluvakuutuksesta, joka korvaa lääkäri-, tutkimus- ja leikkauskuluja. Kelan päiväraha korvaa osan ansionmenetyksestä, mutta vain sen tulon mukaan, jonka olet vahvistanut YEL-vakuutukseesi. Sairauskuluvakuutus taas korvaa hoitokuluja, mutta ei yleensä senttiäkään menetetyistä tuloista.

Juuri tähän väliin jää monen yrittäjän turvassa aukko. Vakuutusyhtiöiden yrittäjille myymät sairauskuluvakuutukset eroavat toisistaan myös siinä, kuka niitä voi ylipäätään saada, tarvitaanko terveysselvitystä ja milloin turva päättyy. Käyn tässä artikkelissa läpi myös, mitä yrittäjän sairausvakuutus ei korvaa ja mitä voit tehdä, jos vakuutusyhtiö hylkää hakemuksesi. Artikkeli on kirjoitettu lokakuussa 2026.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen sairauskulu- tai päivärahavakuutuksestasi, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Mikä on yrittäjän sairausvakuutus?

Yrittäjän sairausvakuutuksella tarkoitetaan yleensä vakuutusyhtiön myymää sairauskuluvakuutusta, jonka yrittäjä ottaa itselleen tai yrityksensä kautta. Arkikielessä samalla nimellä puhutaan kuitenkin myös Kelan sairausvakuutuksesta, josta yrittäjä saa sairauspäivärahaa, ja yrittäjän sairausvakuutusmaksusta, joka peritään verotuksessa.

Kokonaisuus muodostuu käytännössä kolmesta osasta:

• Kelan sairauspäiväraha, jonka määrä lasketaan YEL-työtulosta ja joka korvaa osan ansionmenetyksestä
• Sairauskuluvakuutus, joka korvaa lääkärikäyntejä, tutkimuksia ja leikkauksia yksityisellä
• Päivärahavakuutus, joka maksaa työkyvyttömyyden ajalta sovitun päiväkorvauksen Kelan päivärahan lisäksi

Sairauskuluvakuutus ja päivärahavakuutus ovat eri asioita, vaikka molempia myydään yrittäjän sairausvakuutuksena. Yrittäjille tarkoitetuista sairauskuluvakuutuksista ansionmenetys on rajattu ehdoissa nimenomaisesti pois esimerkiksi LähiTapiolalla, Pohjantähdellä ja Turvalla. Päiväkorvauksen saa vain, jos se on otettu erikseen.

Kokemuksemme mukaan yrittäjät yllättyvät todella usein siitä, että sairauskuluvakuutus jättää vahingon kuitenkin korvaamatta. Vakuutus on voitu myydä nimenomaan sitä varten, että se korvaisi sen osuuden, jota Kela ja YEL eivät korvaa, mutta kun korvausta sitten haetaan, turvien väliin jääkin aito aukko.

Kokonaisuuteen kuuluu usein myös työterveyshuolto. Yrittäjä voi järjestää sen itselleen. Kela korvaa YEL-vakuutetulle yrittäjälle ehkäisevän työterveyshuollon kuluista 60 prosenttia ja sairaanhoidon kuluista 50 prosenttia vuosittaisiin enimmäismääriin asti. Osa vakuutusyhtiöistä edellyttää työterveyshuoltosopimusta, ennen kuin ne myöntävät yrittäjälle sairauskuluvakuutuksen.

Sairauskuluvakuutuksen lisäksi moni yrittäjä harkitsee kertakorvauksen maksavaa vakavan sairauden turvaa tai vapaa-ajan tapaturmavakuutusta, jotka korvaavat eri asioita kuin sairauskuluvakuutus.

Paljonko yrittäjän sairauspäiväraha on?

Yrittäjän sairauspäiväraha lasketaan YEL-työtulosta, ei yrityksen tuloksesta eikä verotetusta tulosta. Kela käyttää yrittäjän vuositulona sitä YEL- tai MYEL-työtuloa, joka oli voimassa sairastumista edeltäneellä tarkastelujaksolla.

Vaikka yritys tuottaisi hyvin, päiväraha jää siis pieneksi, jos YEL-työtulo on vahvistettu matalaksi eläkemaksujen säästämiseksi.

Kela laskee päivärahan vuositulosta kaavalla, joka on 13 713–28 899 euron vuosituloilla 70 prosenttia vuositulon 300:sta osasta. Sitä suuremmilla tuloilla ylittävästä osasta otetaan huomioon vain 15 prosenttia. Jos YEL-työtulo on enintään 13 712 euroa, päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä, joka on 31,99 euroa arkipäivältä vuonna 2026.

Ilman YEL-vakuutusta yrittäjätulosta ei lasketa päivärahaan mitään. Silloin päiväraha on vain vähimmäismääräinen, jos muuta palkkatuloa ei ole. Sama koskee kevytyrittäjää, jolla ei ole YEL-vakuutusta.

Milloin yrittäjä saa sairauspäivärahaa?

Yrittäjä saa Kelan sairauspäivärahaa, kun sairaus estää tekemästä omaa työtä ja omavastuuaika on kulunut. Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää, eikä sen pituus riipu siitä, onko yrittäjällä YEL-vakuutus.

YEL-vakuutetulle yrittäjälle omavastuuajan ei kuitenkaan tarvitse jäädä tyhjäksi. Kela maksaa YEL-vakuutetulle sairastumispäivän jälkeisiltä omavastuuajan päiviltä niin sanottua YEL-päivärahaa, kun YEL-vakuutus on voimassa työkyvyttömyyden alkaessa. Varsinainen sairauspäiväraha alkaa omavastuuajan jälkeen.

Muut yrittäjän sairauspäivärahan ehdot:

1. Päivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä eli noin vuoden ajan.
2. Päivärahaa on haettava kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta.
3. Jos aloittavan yrittäjän YEL-vakuutus on alkanut vasta tarkastelujakson jälkeen, omavastuuajan YEL-päivärahaa ei makseta. Myös sairauspäiväraha voi silloin jäädä pieneksi.

Saako yrittäjä osasairauspäivärahaa?

Yrittäjä voi saada osasairauspäivärahaa, jos hän on päätoiminen yrittäjä, jolla on YEL- tai MYEL-vakuutus ja joka vähentää työtään sairauden takia 40–60 prosenttiin aiemmasta. Osa-aikaisesta työstä on sovittava vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselle ajalle. Lisäksi lääkäri arvioi työkyvyn ja sen, voiko yrittäjä työskennellä osa-aikaisesti terveyttään vaarantamatta.

Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä. Sitä maksetaan enintään 150 arkipäivältä.

Palkansaajalla osa-aikatyöstä sovitaan työnantajan kanssa. Yrittäjän on sen sijaan kerrottava hakemuksessa, miten hän vähentää omaa työtään. Kela edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, miten työ vähenee.

Mitä yrittäjän sairauskuluvakuutus korvaa?

Yrittäjän sairauskuluvakuutus korvaa yleensä lääkärin määräämiä tutkimuksia ja hoitoja sekä leikkauksia yksityisellä, siltä osin kuin Kela ei niitä korvaa. Lääkkeet, fysioterapia ja psykoterapia kuuluvat turvaan vain osassa vakuutuksista tai vain lisämaksullisena laajennuksena.

Sisältö vaihtelee vakuutusyhtiöittäin enemmän kuin tuotteen nimestä voisi päätellä.

Esimerkiksi Turvan yrityksille myytävä sairauskuluvakuutus ei korvaa lääkkeitä eikä fysioterapiaa lainkaan, kun taas Pohjantähden ryhmäterveysvakuutukseen voi lisätä erikseen lääkkeet, leikkaukset, fysioterapian ja mielenterveyden hoidon.

Useimmissa vertailun vakuutuksissa vakuutusyhtiöllä on myös oikeus määrätä, missä hoito annetaan.

Esimerkiksi Fennian ehtojen mukaan vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen tai maksaa sen osoittamansa hoitopaikan kustannustason mukaan, jos menet hoitoon muualle. Hoitoon hakeutuva ei kuitenkaan aina tiedä, että hoitopaikka olisi pitänyt kysyä ensin vakuutusyhtiöltä.

Jos ehdoissa on vain oikeus ohjata vakuutettu tiettyyn hoitopaikkaan, se ei silti anna vakuutusyhtiölle automaattisesti oikeutta rajata korvausta oman sopimuskumppaninsa hintaan.

Esimerkiksi hoitamassamme tapauksessa vakuutusyhtiö halusi korvata kyynärpääleikkauksesta vain sen hinnan, jonka sen oma sopimuskumppani olisi veloittanut. Muutoksenhakumme myötä Vakuutuslautakunta suositti korvaamaan leikkauksen toteutuneet kustannukset keinoainetta lukuun ottamatta, vaikka hinta ylitti sopimuskumppanin hinnan.

Yrittäjän sairausvakuutus Fennia, LähiTapiola, OP Pohjola, Pohjantähti ja Turva

Viiden vakuutusyhtiön yrittäjille tai yrityksille myytävät sairauskuluvakuutukset eroavat eniten siinä, voiko yksinyrittäjä ottaa vakuutuksen ja vaaditaanko terveysselvitystä.

Vakuutuksien tarkat markkinointinimet ja laajuudet vaihtelevat, joten oman vakuutuksen sisältö kannattaa aina tarkistaa vakuutuskirjasta. Kuluttajille myytävien terveysvakuutusten erot käyn läpi artikkelissa terveysvakuutus eli sairauskuluvakuutus.

Mitä yrittäjän sairausvakuutus ei korvaa?

Yrittäjän sairauskuluvakuutus ei yleensä korvaa ansionmenetystä, hammashoitoa, raskauteen ja synnytykseen liittyviä kuluja, kuntoutusta eikä ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia. Myös psykoterapia kuuluu turvaan usein vain erikseen valittuna lisäturvana.

Yrittäjän kannalta kaksi rajausta aiheuttaa kuitenkin eniten riitoja. Päiväraha ei korvaa osittaista työkyvyttömyyttä. Lisäksi yrityksen ottama turva voi päättyä yrittäjätoiminnan mukana.

Osittaisesta työkyvyttömyydestä ei makseta päivärahaa

Vapaaehtoisesta päivärahavakuutuksesta maksetaan päiväkorvausta yleensä vain täydestä työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi Fennian päiväkorvausvakuutuksen ehdoissa todetaan erikseen, ettei päiväkorvausta makseta osittaisesta työkyvyttömyydestä.

Yrittäjän päivärahariidoissa kysymys on lähes aina siitä, missä raja menee. Milloin yrittäjä on riittävän työkyvytön, ja mitä työtehtäviä häneltä voidaan vielä edellyttää ilman, että oikeus päivärahaan syntyy? Yrittäjällä ei ole esimiestä, joka järjestäisi kevyempiä tehtäviä, joten työkykyä arvioidaan hänen oman työnsä vaatimuksia vasten.

Kaksi FINEn ratkaisua näyttää, mihin raja voidaan vetää. Ensimmäisessä FINE suositti maksamaan yrittäjälle päivärahan, vaikka hän suunnitteli jo yritystoiminnan käynnistämistä.

Toisessa ratkaisussa päiväraha päättyi, kun lääkärin vastaanottomerkinnät eivät enää kuvanneet riittävän vaikeaa oireistoa.

Ratkaisut eivät kumoa toisiaan, vaan näyttävät, että yrittäjän työkyky arvioidaan hänen oman työnsä vaatimuksia vasten ja jakso kerrallaan.

Yksittäiset asiakastapaamiset tai paluun suunnittelu eivät siis yksinään vie oikeutta päivärahaan. Ratkaisevaa on usein se, kuvaako lääkärinlausunto konkreettisesti, mitä yrittäjän työ vaatii ja miksi sairaus estää sen. Jos lausunnossa lukee pelkkä diagnoosi, vakuutusyhtiö voi tulkita työkyvyn palanneen.

Turva päättyy, kun yrittäjätoiminta päättyy

Yrityksen kautta otettu sairauskuluvakuutus päättyy yleensä silloin, kun vakuutetun työ- tai sopimussuhde yritykseen päättyy. Yrittäjälle tämä tarkoittaa, että turva voi päättyä yrittäjätoiminnan mukana, vaikka hoito olisi vielä kesken.

Kaikki vertailun ryhmä- ja yritysvakuutukset päättyvät ehtojensa mukaan työ- tai sopimussuhteen päättyessä.

Esimerkiksi Pohjantähden ehtojen mukaan yksittäisellä vakuutetulla ei ole oikeutta jatkaa turvaa sen päättymisen jälkeen. Kun yrittäjä hakee myöhemmin uutta vakuutusta, terveysselvitys tehdään uudelleen senhetkisen terveydentilan mukaan. Silloin vakuutusyhtiö voi rajata aiemmat sairaudet pois tai jättää vakuutuksen kokonaan myöntämättä.

Fennian Terveyden turva on tässä poikkeus, koska se on yrittäjän henkilökohtainen vakuutus. Fennia ei irtisano sitä sillä perusteella, että yrittäjän tapaturmavakuutus päättyy.

Vakuutuslautakunta on käsitellyt tilannetta, jossa yrittäjätoiminnan päättyminen päätti myös yrityksen ottaman henkilövakuutuksen kesken pitkän sairausloman.

Yrityksen omat ilmoitukset, kuten yrittäjän allekirjoittama muiden vakuutusten irtisanominen, ja YEL-vakuutuksen päättyminen voivat siis toimia näyttönä siitä, että yrittäjätoiminta on päättynyt. Jos lopetat tai myyt yrityksesi kesken sairausloman, jatkovakuutus kannattaa selvittää ennen kuin yrityksen vakuutukset irtisanotaan.

Paljonko yrittäjän sairausvakuutus maksaa?

Yrittäjän sairauskuluvakuutuksen hinta riippuu vakuutetun iästä, valitusta omavastuusta ja turvan laajuudesta, eli siitä, kuuluvatko lääkkeet, fysioterapia ja yleislääkärikäynnit vakuutukseen. Ryhmävakuutuksessa hintaan vaikuttavat lisäksi vakuutettujen määrä ja ikärakenne.

Omavastuu on yksi hintatekijöistä, jonka voi itse valita.

Esimerkiksi Pohjantähden ryhmäterveysvakuutuksessa vuosiomavastuu on 190, 290 tai 690 euroa. Sen ylittävistä kuluista vähennetään lisäksi 10 prosenttia.

Hintaa tärkeämpää on kuitenkin se, mitä vakuutus kattaa. Halvin sairauskuluvakuutus voi jättää korvaamatta juuri sen leikkauksen tai lääkekuurin, jota tarvitset.

Yrittäjän sairausvakuutusmaksu 2026

Yrittäjän sairausvakuutusmaksu on Kelan sairausvakuutuksen rahoitukseen menevä maksu, joka peritään yrittäjältä ennakkoperinnän yhteydessä. Se koostuu kahdesta osasta, jotka lasketaan vahvistetusta YEL- tai MYEL-työtulosta.

Vuonna 2026 yrittäjän sairausvakuutusmaksu on:

• sairaanhoitomaksu 1,10 prosenttia
• päivärahamaksu 1,11 prosenttia, joka sisältää yrittäjän lisärahoitusosuuden

Esimerkiksi 30 000 euron YEL-työtulolla sairausvakuutusmaksut ovat yhteensä noin 663 euroa vuodessa. Päivärahamaksua ei peritä, jos yrittäjätulo on alle 17 255 euroa vuodessa.

Sairausvakuutusmaksu ei ole vapaaehtoinen vakuutus. Se rahoittaa Kelan sairauspäivärahaa ja sairaanhoitokorvauksia, eikä se korvaa hoitokuluja yksityisellä.

Kannattaako vakuutus ottaa yrityksen vai yrittäjän nimiin?

Osakeyhtiössä vakuutuksen ottaminen yrityksen nimiin voi kannattaa, koska se voi olla työskentelevälle osakkaalle verovapaa etu. Toiminimellä toimiva yrittäjä ei sen sijaan voi antaa itselleen verovapaata henkilökuntaetua, koska yrittäjä ja yritys eivät ole erillisiä henkilöitä.

Osakkaalle otettu sairauskuluvakuutus voi olla verovapaa samoin perustein kuin työntekijöille otettu, mutta vain jos osakas tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä.

Työnantajan henkilöstölleen ottama sairauskuluvakuutus on työntekijälle verovapaa etu, jos se on otettu koko henkilökunnalle ja se on tavanomainen ja kohtuullinen. Säännös on tuloverolain 69 §:n 1 momentin 1 kohdassa. Verohallinnon ohjeen mukaan kohtuullisuutta arvioidaan keskimääräisen vuosimaksun perusteella, ja verotus- ja oikeuskäytännössä yli 1 000 euron keskimääräistä vuosimaksua ei ole pidetty kohtuullisena.

Vakuutuksen nimellä on merkitystä myös silloin, kun yritystoiminta päättyy. Yrityksen ottama vakuutus päättyy usein samalla, kun vakuutetun työ- tai sopimussuhde yritykseen päättyy, kun taas yrittäjän omiin nimiin otettu vakuutus voi jatkua.

Saako yrittäjä sairausvakuutuksen ilman terveysselvitystä?

Yrittäjä voi saada sairauskuluvakuutuksen ilman terveysselvitystä, jos vakuutus otetaan yrityksen kautta koko henkilöstölle ja yritys on riittävän suuri. Monet vakuutusyhtiöt tarjoavat tällaista vakuutusta esimerkiksi silloin, kun yrityksessä on vähintään kolme työntekijää ja yrittäjä vakuutetaan samaan ryhmään.

Kaikki vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan tarjoa vakuutusta ilman terveysselvitystä, joten saatavuus kannattaa aina varmistaa omalta vakuutusyhtiöltä.

Esimerkiksi Pohjantähden ryhmäterveysvakuutus myönnetään ilman terveysselvitystä, mutta ryhmässä on oltava vähintään kolme henkeä. Turvan sairauskuluvakuutus edellyttää vähintään kahta vakuutettua. LähiTapiolalla on yrityksille erillinen sairauskuluvakuutus ilman terveysselvitystä, mutta sen edellytyksenä on, että yrityksellä on työtapaturmavakuutus LähiTapiolassa.

Ilman terveysselvitystä myönnetty vakuutus korvaa usein myös ennen vakuutusta alkaneiden sairauksien hoitoa. Vastapainoksi siinä voi olla suppeampi turva. Esimerkiksi LähiTapiolan vakuutus ilman terveysselvitystä ei korvaa lääkkeitä eikä fysioterapiaa.

Yksinyrittäjälle henkilökohtainen sairauskuluvakuutus myönnetään usein terveysselvityksen perusteella. Selvitykseen kannattaa vastata huolellisesti, koska väärät tai puutteelliset vastaukset voivat johtaa siihen, että vakuutusyhtiö jättää korvauksen maksamatta tai irtisanoo vakuutuksen.

Vakuutusyhtiöllä ei silti ole aina oikeutta vedota terveysselvityksen puutteeseen. Jos vakuutusyhtiö olisi oikeilla tiedoilla myöntänyt vakuutuksen rajoitusehdolla, se ei voi irtisanoa vakuutusta, vaan sen vastuu rajoittuu niihin ehtoihin, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Tapaus koski yrityksen ottamaa työkyvyttömyysvakuutusta, jossa vakuutettuna oli yrittäjä. Siitä näkee kaksi asiaa. Selkeisiin terveysselvityksen kysymyksiin on ilmoitettava myös pieniltä tuntuvat lääkekuurit, mutta vakuutusyhtiö ei voi vedota tietoon, jonka se sai jo ennen vakuutuksen myöntämistä. Irtisanomisen edellytyksistä kerron tarkemmin artikkelissa vakuutusyhtiö irtisanoo vakuutuksen, mutta onko se oikein.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa yrittäjän hoitokuluja?

Jos vakuutusyhtiö ei korvaa yrittäjän hoitokuluja tai päivärahaa, pyydä ensin vakuutusyhtiöltä kirjalliset perustelut ja tarkista, mihin ehtokohtaan päätös perustuu. Päivärahariidassa kannattaa lisäksi pyytää lääkäriltä lausunto, joka kuvaa konkreettisesti oman työsi vaatimukset ja sen, miksi sairaus estää niistä suoriutumisen.

Päätökseen voi hakea muutosta usealla tavalla. Voit pyytää vakuutusyhtiöltä oikaisua, viedä asian FINEn neuvontaan tai pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

Viime kädessä asian voi viedä käräjäoikeuteen.

Yleispätevää vastausta siihen, onko päätös oikein, ei kuitenkaan voi antaa. Yrittäjän sairauskulu- ja päivärahariidoissa lopputulos riippuu usein juuri oman vakuutuksen ehdoista, terveysselvityksen kysymyksistä ja siitä, mitä lääkärin lausunnoissa lukee.

Jos vakuutusyhtiö on hylännyt yrittäjän sairauskulu- tai päivärahahakemuksesi, päätös kannattaa tarkistaa ennen kuin hyväksyt sen. Käymme asiasi läpi maksuttomassa arviossa.