Alivakuutus – milloin vakuutusyhtiö saa alentaa korvausta

Alivakuutus tarkoittaa, että vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi pienempi kuin vakuutetun omaisuuden todellinen arvo. Silloin vakuutusyhtiö voi korvata vahingosta vain sen osan, joka vastaa vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon suhdetta. Kun vakuutusyhtiö rakennusten suurissa palo- ja vesivahingoissa alentaa korvausta alivakuutukseen vedoten, kyse on monesti todellisuudessa väärästä pinta-alatiedosta eli tiedonantovirheestä. Silloin korvausta voi alentaa vain, jos vakuutusyhtiö näyttää, mitä se pinta-alasta kysyi, ja jos vakuutuksenottajan huolimattomuus oli vähäistä suurempaa.

Käyn tässä artikkelissa läpi, mitä alivakuutus tarkoittaa ja miten alivakuutusvähennys lasketaan, miksi väärä pinta-ala ei ole alivakuutusta ja milloin vakuutusyhtiö ei saa vedota alivakuutukseen lainkaan. Artikkeli on kirjoitettu syyskuussa 2026.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä päätöksen, jossa korvausta on alennettu alivakuutuksen perusteella, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Mitä alivakuutus tarkoittaa?

Alivakuutus tarkoittaa vakuutussopimuslain 58 §:n mukaan tilannetta, jossa vakuutussopimukseen merkitty vakuutusmäärä on merkittävästi vakuutetun omaisuuden oikeaa arvoa pienempi. Vakuutusehdoissa voidaan silloin määrätä, että vakuutusyhtiö korvaa vahingosta vain niin suuren osan kuin vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon suhde osoittaa.

Alivakuutus koskee siis vain vakuutusta, jossa on vakuutusmäärä.

Laki ei kerro, mikä ero on merkittävä. Vakuutussopimuslain esitöissä yli 20 prosentin poikkeamaa omaisuuden oikeasta arvosta pidetään kuitenkin yleensä merkittävänä. Sama edellytys on sekä yli- että alivakuutusta koskevassa säännöksessä. Mikäli ero on alle 20 prosenttia, alivakuutusta koskeva sääntely ei yleensä tule sovellettavaksi.

A) Vakuutusmäärä ja vakuutusarvo

Vakuutusmäärä on vakuutuskirjaan merkitty euromäärä, jonka perusteella vakuutusmaksu lasketaan ja joka on samalla korvauksen yläraja. Vakuutusarvo taas on vakuutetun omaisuuden arvo, jonka perusteella vahingon ja korvauksen määrä lasketaan. Se voi olla esimerkiksi jälleenhankinta-arvo, päivänarvo tai käypä arvo, ja näiden kolmen käsitteen ero ratkaisee korvauksen määrän.

Esimerkiksi jos omaisuus on vakuutettu jälleenhankinta-arvosta, kuten on tyypillisesti esimerkiksi rakennuksien kohdalla, sillä tarkoitetaan sitä, mitä samanlaisen uuden omaisuuden hankkiminen tai rakentaminen maksaa.

Päivänarvossa puolestaan jälleenhankinta-arvosta vähennetään omaisuuden ikä, käyttö ja kuluminen. Rakennuksen kohdalla ei silloin korvata uutta rakennusta tilalle, vaan ainoastaan sen päivänarvon mukainen korvaus. Olen käsitellyt jälleenhankinta-arvon ja päivänarvon välistä rajanvetoa esimerkiksi palovahinkojen korvauksia koskevassa artikkelissa.

Oikea vertailukohta alivakuutuksen arvioimisessa riippuu siis siitä, mistä arvosta omaisuus on vakuutettu. Esimerkiksi Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisussa FINE-008363, että päivänarvosta vakuutetun omaisuuden alivakuutusta arvioidaan suhteessa päivänarvoon eikä jälleenhankinta-arvoon. Vakuutusyhtiö ei siis voi valita laskelmaan sitä arvoa, josta syntyy suurempi alivakuutus.

B) Miten alivakuutusvähennys lasketaan?

Alivakuutusvähennys lasketaan jakamalla vakuutusmäärä omaisuuden vakuutusarvolla ja kertomalla vahingon määrä saadulla suhdeluvulla.

Alivakuutus voi koskea myös vuotovahinkoa, jos omaisuus on vakuutettu vakuutusmäärästä.

Vakuutusyhtiö ei siis saa vähentää korvauksesta enempää kuin vakuutusmäärän ja vakuutusarvon suhde osoittaa.

Jos korvauspäätöksessä on tasaluku, kuten 50 prosenttia, kannattaa pyytää laskelma, josta suhde näkyy.

Laskutapa voi riittää riidan aiheeksi silloinkin, kun alivakuutuksesta ei ole erimielisyyttä. Kun samaan korvaukseen kohdistuu alivakuutuksen lisäksi toinen vähennys, esimerkiksi suojeluohjeen laiminlyönnin takia, vakuutusyhtiö saa tehdä molemmat vähennykset korvausmäärästä.

Vakuutuslautakunta on toisaalta kuitenkin esimerkiksi ratkaisussa VKL 48/14 katsonut, että vähennykset on silloin laskettava peräkkäin, koska se on vakuutetulle edullisempi tapa. Tapauksessa vakuutusyhtiö oli vähentänyt purkukuluista 60 prosenttia eli 40 prosentin alivakuutusvähennyksen ja 20 prosentin suojeluohjevähennyksen summan. Peräkkäin laskettuna korvaus nousi noin 4 850 eurosta noin 5 820 euroon.

Koskeeko alivakuutus täysarvovakuutusta?

Alivakuutus ei lähtökohtaisesti koske täysarvovakuutusta, koska täydestä arvosta vakuutetulla rakennuksella ei ole vakuutusmäärää, johon omaisuuden arvoa voisi verrata. Omakotitalo vakuutetaan nykyään usein juuri täydestä arvosta. Tällöin ei myöskään tarvitse miettiä sitä, että minkä arvoinen rakennus on, ja yrittää arpoa sen perusteella vakuutuskirjalle jotain vakuutusmäärää, joka riittäisi kattamaan rakennuksen arvon.

Täydestä arvosta vakuuttaminen tarkoittaa rakennuksen kohdalla silloin vakuuttamista pinta-alatietojen perusteella. Esimerkiksi LähiTapiolan kotivakuutusehdoissa todetaan, että omaisuuden arvoa ei tarvitse silloin määritellä vakuutusta tehtäessä, vaan riittää, että vakuutusyhtiön kysymät tiedot omaisuudesta ovat oikein ja että niiden muutoksista ilmoitetaan. Fennia puolestaan kertoo tuoteselosteessaan, että alivakuutuksen riskin välttää valitsemalla täysarvoperusteisen vakuutuksen.

Mutta mitä jos vakuutuskirjaan merkitty pinta-ala on pienempi kuin talon todellinen pinta-ala?

Silloin vakuutusmaksu on laskettu liian pienen pinta-alan perusteella, ja vakuutusyhtiö voi vedota siihen. Arkikielessä ja monesti myös korvauspäätöksissä tätäkin kutsutaan alivakuutukseksi. Vakuutussopimuslaissa alivakuutus tarkoittaa kuitenkin liian pientä vakuutusmäärää, ja väärää pinta-alatietoa arvioidaan tiedonantovelvollisuutta koskevien säännösten mukaan. Eli lopputulema voi olla korvauksen hakijalle samalla tavalla epäedullinen näissä molemmissa, mutta korvausmäärän pienennys ei johdu silloin alivakuuttamisesta, vaan väärän pinta-alatiedon kertomisesta vakuutusyhtiölle.

Kokemuksemme mukaan vakuutusyhtiö vetoaa alivakuutukseen kuluttajan vahingoissa verrattain harvoin. Tilanne tuleekin tyypillisemmin vastaan siis silloin, kun vakuutusyhtiölle on kerrottu vääriä tietoja vakuutettavasta omaisuudesta, eikä niinkään alivakuuttamisesta. Tällainen liian pienen pinta-alatiedon tapaus tulee tyypillisesti vastaan silloin, kun rakennukselle on sattunut laaja vahinko ja se joudutaan korjaamaan perusteellisesti tai rakentamaan kokonaan uudelleen. Vakuutusyhtiö huomaa silloin, että korjauslaskelmaan mitattu pinta-ala on suurempi kuin vakuutuskirjaan merkitty pinta-ala.

Alivakuutus vai väärä pinta-ala?

Väärää pinta-alaa ei arvioida alivakuutusta koskevan 58 §:n vaan vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuutta koskevien säännösten mukaan. Siitä säädetään vakuutussopimuslain 22, 23 ja 34 §:ssä, ja niiden edellytykset ovat alivakuutusta koskevaa 58 §:ää huomattavasti tiukemmat.

Ero on merkittävä. Alivakuutuksessa riittää, että vakuutusmäärä on merkittävästi omaisuuden arvoa pienempi. Kun korvausta alennetaan väärän tiedon perusteella, vakuutusyhtiön on lisäksi näytettävä, että vakuutuksenottaja antoi väärän tiedon tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

Laskutapa on sen sijaan molemmissa samankaltainen. Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan korvausta alennettaessa otetaan huomioon perityn vakuutusmaksun suhde siihen maksuun, joka oikeilla tiedoilla olisi peritty. Jos oikeilla tiedoilla vuosimaksu olisi ollut 200 euroa ja perittiin 150 euroa, alennus voi olla 25 prosenttia. Tämän vuoksi pinta-alavirheestä johtuva alennus näyttää korvauspäätöksessä alivakuutukselta, vaikka kyse ei kerrotun mukaisesti ole varsinaisesti alivakuuttamisesta.

Pinta-alatieto on vakuutuskirjassa usein väärin vanhoissa rakennuksissa. Taloa on vuosien varrella voitu laajentaa tai muuttaa, mutta vakuutuskirjan pinta-alaa ei ole päivitetty. Hoitamassamme alivakuutusta koskeneessa palovahinkoriidassa vakuutusyhtiö vähensi rakennuksen korvauksesta 26 prosenttia, koska kellaria ei ollut laskettu vakuutettuun pinta-alaan. Vakuutusyhtiö vetosi virheellisesti alivakuutukseen, vaikka kyse oli pinta-alatiedosta. Lopulta se korvasikin vahingon ilman vähennystä.

A) Mitä vakuutusyhtiön pitää näyttää?

Vakuutusyhtiön on näytettävä, että virhe on johtunut vakuutuksenottajan toiminnasta. Tämä voidaan näyttää esimerkiksi osoittamalla, mitä se kysyi pinta-alasta ja mitä vakuutuksenottaja vastasi. Vakuutuksenottajalla ei nimittäin ole oma-aloitteista tiedonantovelvollisuutta, eli vakuutusyhtiölle ei tarvitse kertoa kaikkea mitä mieleen tulee, vaan vakuutusyhtiön on esitettävä kysymykset, joihin se haluaa vastaukset. Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan on annettava oikeat ja täydelliset vastaukset niihin kysymyksiin, jotka vakuutusyhtiö esittää.

Pelkkä vakuutuskirjaan merkitty luku ei siis vielä kerro, kuka luvun antoi ja mihin se oli vastaus. Pinta-alatieto on voinut tulla vakuutusmyyjältä, vanhasta vakuutuksesta tai kokonaan eri pinta-alaa koskevasta kysymyksestä. Vakuutuslautakunta arvioi tällaista tilannetta seuraavassa tapauksessa, jossa pinta-ala oli ilmoitettu vakuutusyhtiön nettilomakkeella.

Lähes 70 neliömetrin ero ei siis riittänyt alentamaan korvausta, koska vakuutusyhtiö ei ollut kysynyt pinta-alaa riittävän selvästi. Kysymyksen selvyys ratkaisee usein enemmän kuin se, kuinka suuri ero lukujen välillä on.

Sama näyttövaatimus ratkaisi myös hoitamamme palovahinkoriidan, jossa kotivakuutus korvasi uudet perustukset. Vakuutusyhtiö oli alentanut korvausta 22 prosenttia, koska vakuutuskirjaan oli merkitty 80 neliömetriä mutta talo oli vakuutusyhtiön mukaan 110 neliömetriä. Vakuutus oli otettu puhelimitse, eikä vakuutusyhtiöllä ollut mitään näyttöä siitä, miten pinta-alaa koskeva tieto oli kysytty. Vakuutuslautakunta suosittikin korvausta ilman alennusta.

B) Mikä on vähäinen poikkeama?

Vakuutussopimuslain 34 §:n mukaan vähäinen poikkeama vakuutusmaksussa ei oikeuta alentamaan korvausta. Laki ei kuitenkaan kerro, mikä poikkeama on vähäinen.

Vakuutusyhtiöt lainaavat tähän usein alivakuutussäännöksen esitöiden 20 prosentin rajaa. Raja on kuitenkin kirjoitettu vakuutusmäärän ja omaisuuden arvon väliselle erolle, ei vakuutusmaksulle. Pinta-ala ei myöskään vaikuta vakuutusmaksuun suoraan samassa suhteessa, joten 20 prosentin ero pinta-alassa ei välttämättä tarkoita 20 prosentin eroa maksussa.

Vähäisyyden raja on siksi aina tapauskohtainen. Vaikka poikkeama maksussa ylittäisi vähäisen rajan, korvausta voi alentaa vain, jos vakuutusyhtiö lisäksi näyttää vakuutuksenottajan toimineen vähäistä suuremmalla huolimattomuudella. Molempien edellytysten on täytyttävä.

Kotivakuutuksen pinta-ala ei ole yksiselitteinen luku

Kotivakuutuksen pinta-ala voi tarkoittaa ainakin kahta eri lukua, eli rakennuksen kokonaisalaa tai asunnon asuinpinta-alaa. Kokonaisala lasketaan rakennuksen ulkomitoista, asuinpinta-ala sisäseinien mukaan, ja lisäksi ehdoissa on omia sääntöjään siitä, mitä kumpaankin lasketaan mukaan. Määritelmät ja vakuutusyhtiöiden väliset erot olen käynyt läpi artikkelissa asunnon kokonaispinta-ala ja asuinpinta-ala vakuutuksessa.

Harva talon omistaja tietää näitä lukuja ulkoa. Kun vakuutus otetaan puhelimitse ja myyjä kysyy vain talon pinta-alaa, vastaukseksi tulee usein se luku, joka on jäänyt mieleen kaupantekohetkeltä tai isännöitsijäntodistuksesta.

Jos myyjä ei puhelimessa tarkentanut, mitä pinta-alaa hän kysyi, virhe on vakuutusyhtiön. Vakuutusyhtiö tietää, mitä pinta-alaa se hinnoittelussaan käyttää, joten sen on myös esitettävä tarkentavat kysymykset.

Puhelinmyynnissä keskustelun eteneminen saadaan usein puhelutallenteesta. Vakuutusyhtiön on tietosuojalainsäädännön perusteella toimitettava pyynnöstä joko tallenne tai sen litterointi. Toisinaan puhelut eivät kuitenkaan ole tallentuneet mihinkään. Kun soitat vakuutusyhtiöön, soita siksi mieluiten vaihteen kautta tai suoraan käsittelijän numeroon ja varmista, että ennen puhelua kuuluu ilmoitus puhelun tallentamisesta.

Pinta-ala vaikuttaa myös vakuutuksen hintaan, ja kotivakuutuksen hintaan vaikuttavat tekijät olen koonnut omalle sivulleen.

Milloin vakuutusyhtiö ei voi vedota alivakuutukseen?

Vakuutusyhtiö ei voi vedota alivakuutukseen, jos vakuutusmäärä perustuu olennaisesti vakuutusyhtiön tai sen edustajan antamaan arvioon. Silloin korvaus on vakuutussopimuslain 58 §:n 2 momentin mukaan maksettava vahingon määräisenä, kuitenkin enintään vakuutusmäärään asti.

Poikkeus tulee käytännössä vastaan etenkin vanhoissa vakuutuksissa.

Aiemmin vakuutusmyyjät kävivät asiakkaiden luona huomattavasti nykyistä useammin, ja vakuutusmäärä tai pinta-alatieto saattoi perustua vakuutusyhtiön asiamiehen omaan arvioon kohteesta. Silloin virhe on vakuutusyhtiön eikä se johda korvausmäärän vähentämiseen.

Vakuutusyhtiön myöhempi huomautus vakuutusmäärien päivittämisestä ei siis siirtänyt vastuuta vakuutuksenottajalle. Ratkaisevaa oli se, mistä vakuutusmäärä alun perin tuli.

Alivakuutus yrityksen vakuutuksissa

Kokemuksemme mukaan alivakuutus on yrityksen vakuutuksissa yleisempi kuin kotivakuutuksessa, koska yrityksen omaisuus- ja keskeytysvakuutus perustuu useammin vakuutusmäärään. Yrityksen on silloin itse huolehdittava siitä, että vakuutusmäärä vastaa omaisuuden arvoa tai keskeytysvakuutuksessa katteen määrää.

Tyypillinen tilanne on yritys, joka on vakuuttanut työkalunsa tiettyyn vakuutusmäärään. Kun työkalut sitten varastetaan tai tuhoutuvat, yritys huomaa vasta vahingon jälkeen, että vakuutusmäärä oli valittu aivan liian alhaiseksi työkalujen todelliseen arvoon nähden. Silloin vakuutusyhtiö voi soveltaa alivakuutussääntöä ja korvata vahingosta vain vakuutusmäärän ja työkalujen arvon suhteen mukaisen osan.

Yritysvakuutuksen ehdot voivat myös määritellä alivakuutuksen laajemmin kuin kotivakuutuksen ehdot. Esimerkiksi Fennian yritysten omaisuusvakuutuksen ehdoissa omaisuus on alivakuutettu myös silloin, kun vakuutuksen perusteena oleva tunnusluku, kuten pinta-ala, on ilmoitettu todellista pienemmäksi. Näissä ehdoissa väärä pinta-ala on siis kirjoitettu suoraan alivakuutukseksi. Alivakuutussäännön eroja olen verrannut myös viiden vakuutusyhtiön omaisuusvakuutusehdoista.

Myyjän arvioon perustuvaa poikkeusta sovelletaan kuitenkin myös yritykseen. Vakuutuslautakunta suositti ratkaisussa VKL 265/16, että keskeytysvakuutuksen korvaus maksetaan ilman alivakuutusvähennystä, koska myyjä oli määrittänyt vakuutusmäärän edellisen vakuutusyhtiön vakuutuskirjan perusteella eikä ollut kysynyt yrityksen liikevaihtoa.

Yritykseltä edellytetään silti enemmän kuin kuluttajalta. Seuraavassa tapauksessa elinkeinonharjoittaja ei ollut tarkastanut vakuutuskirjaansa.

Tapaus näyttää, mihin raja voidaan vetää silloin, kun vakuutuksenottaja on yritys ja virhe on suuri. Lautakunta ei edellyttänyt, että yritys olisi itse laskenut rakennuksen pinta-alan, mutta sen olisi pitänyt lukea vakuutuskirjansa ja huomata virhe.

Sama kannattaa tehdä kotivakuutuksessa. Kun saat vakuutuskirjan tai vuositiedotteen, tarkista, että rakennuksen pinta-ala vastaa talon todellista kokoa, ja ilmoita vakuutusyhtiölle laajennuksista ja muutostöistä.

Yrityksen vakuutusriidoissa vastaan tulee alivakuutuksen lisäksi monia muita kiistakysymyksiä, ja esimerkkejä löytyy hoitamistamme yritysvakuutusten riidoista.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö alentaa korvausta alivakuutuksen perusteella?

Jos vakuutusyhtiö alentaa korvausta alivakuutuksen perusteella, pyydä ensin vakuutusyhtiöltä kaikki aineisto siitä, miten vakuutus aikanaan tehtiin. Tällaista aineistoa ovat vakuutushakemus, nettilomakkeen kysymykset ja puhelutallenne tai sen litterointi.

Tarkista samalla vakuutuskirjasta, onko rakennus vakuutettu vakuutusmäärästä vai täydestä arvosta. Jos se on vakuutettu täydestä arvosta, kyse on väärästä tiedosta eikä alivakuutuksesta, ja vakuutusyhtiön on silloin näytettävä, mitä se kysyi ja kuinka huolimattomasti vastasit.

Korvauspäätökseen voi hakea muutosta pyytämällä vakuutusyhtiöltä oikaisua, viemällä asian FINEn neuvontaan tai pyytämällä Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta.

Alivakuutusta koskevat riidat ratkeavat usein yksityiskohdissa. Ratkaisevaa on, mistä pinta-ala tai vakuutusmäärä on peräisin, miten sitä kysyttiin ja millainen vakuutus on kyseessä. Vakuutusyhtiön laskelma voi näyttää yksiselitteiseltä, vaikka sen oikeudellinen peruste olisi väärä.

Jos vakuutusyhtiö on leikannut rakennusvahingon korvausta alivakuutukseen tai väärään pinta-alaan vedoten, päätöksen oikeellisuus kannattaa selvittää ennen kuin hyväksyt sen. Selvitämme sen vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.