Rakennusalan yrityksen vakuutukset – mitä ne korvaavat ja mitä ei 2026

Rakennusalan yrityksen keskeisimmät vakuutukset ovat vastuuvakuutus, rakennus- ja asennustyövakuutus ja omaisuusvakuutus, jotka kattavat eri vahinkoja. Vastuuvakuutus korvaa toiselle aiheutetun vahingon, rakennus- ja asennustyövakuutus työkohteelle sattuneen vahingon ja omaisuusvakuutus yrityksen omat työkalut, koneet ja kaluston. Vastuu- ja rakennustyövakuutus eivät kuitenkaan yleensä korvaa oman virheellisen työn korjaamista, ja vakuutusyhtiöiden välillä on isoja eroja siinä, kattaako vakuutus esimerkiksi työkohteen ympäröivää omaisuutta tai työmaalta varastettuja työkaluja.

Käyn tässä artikkelissa läpi, mitä rakennusalan yrityksen vakuutukset korvaavat, miten vakuutusyhtiöiden ehdot eroavat toisistaan ja mihin rajoitusehtoihin vakuutusyhtiö rakennusalalla useimmin vetoaa, kun se epää korvauksen. Artikkeli on kirjoitettu syyskuussa 2026.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen yritysvakuutuksestasi, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Huomioithan, että tässä vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa tässä artikkelissa esitetystä, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, sinulla on vielä voimassa aiemmin myyty kattavampi vakuutus, tai jos olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Kirjoituksessa on pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos sinulla on palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Rakennusalan pakolliset vakuutukset ja muut tarvittavat vakuutukset

Rakennusalan yrityksen lakisääteisiä vakuutuksia ovat esimerkiksi työntekijöiden työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä eläkevakuutukset, ja käytännössä myös vastuuvakuutus on rakennusalalla pakollinen, vaikka laki ei sitä vaadi.

Urakkasopimukset edellyttävät vastuuvakuutusta kokemuksemme mukaan lähes poikkeuksetta. Lisäksi tilaajavastuujärjestelmään on toimitettava vastuuvakuutustodistus, joten yrityksen on käytännössä hankittava vastuuvakuutus silloinkin, vaikka asiakassopimukset eivät sitä erikseen vaatisi.

Muut vakuutukset ovat vapaaehtoisia. Rakennus- ja asennustyövakuutus kattaa itse työkohteen, ja sen voi ottaa joko yksittäiselle kohteelle tai jatkuvana vuosivakuutuksena. Omaisuusvakuutus kattaa yrityksen työkalut, koneet ja kaluston. Moni rakennusalan yritys ottaa lisäksi oikeusturvavakuutuksen, joka voi korvata esimerkiksi urakkariidan asianajokuluja. Käsittelen oikeusturvavakuutuksen korvauksia tarkemmin omassa artikkelissaan.

Se, mikä vakuutus vahingon korvaa, riippuu siitä, mihin vahinko kohdistuu. Sama vesivuoto voi olla samaan aikaan vahinko tilaajan omaisuudelle, vahinko työkohteelle ja virheellisen työn korjaamista, ja jokaista osaa arvioidaan eri vakuutuksen ehdoilla.

Rakennusalan vastuuvakuutus

Rakennusalan vastuuvakuutus eli urakoitsijan vastuuvakuutus korvaa henkilö- ja esinevahingon, jonka yritys aiheuttaa työssään toiselle ja josta se on korvausvastuussa. Vastuuvakuutus ei kuitenkaan korvaa yrityksen omia kuluja, kuten virheellisen työn korjaamista tai uudelleen tekemistä. Se ei myöskään korvaa omalle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja.

Korvattavan ja korvaamattoman osan rajanveto tulee vastaan lähes jokaisessa vahingossa. Rakennusvirhe voi aiheuttaa tilaajalle vahinkoa, jonka vastuuvakuutus korvaa, ja samalla urakoitsijalle kuluja, joita vakuutus ei kuitenkaan korvaa.

FINE-002208 – Väärin kytketty jätevesiputki: kolmannen putket korvattiin, oma uusintatyö ei

A:n asentaja vaihtoi jäteveden umpisäiliön rikkoutuneen tilalle, mutta kytki jätevesiviemärin putken vahingossa sadevesiviemäriin. Säiliöön ei siksi tullut lainkaan jätevettä. Virheen korjaamiseksi säiliö jouduttiin nostamaan uudelleen maasta, ja samalla vaihdettiin kaikki siihen liitetyt putket, koska niitä ei saatu ylös ehjinä. A haki kustannuksia vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö katsoi, että A oli vain korjannut omaa virheellistä työtään. Se vetosi ehtokohtaan, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, ”jotka johtuvat virheellisesti suoritetun työn tuloksen korjaamisesta tai työn uudelleen suorittamisesta”. Säiliö oli ollut A:n työn kohteena, joten sen asentaminen uudelleen oli alkuperäisen työn uusimista. Putkista vakuutusyhtiö totesi, että nekin olivat A:n suojausvelvoitteen alaista omaisuutta. Tällä tarkoitetaan omaisuutta, joka on työn aikana urakoitsijan välittömässä vaikutuspiirissä ja jota sen olisi pitänyt suojata, eikä sellaisen vahinkoa korvata.

A vastasi, ettei vakuutuksen rajoituksia ollut käyty myynnin yhteydessä lainkaan läpi eikä ehtovihko kertonut niistä riittävästi. Asennusyritykselle juuri vahinkotilanteen kattavuus oli vakuutuksessa tärkeintä.

Vakuutuslautakunta erotteli putket ja uusintatyön toisistaan. Putkien osalta se ei hyväksynyt suojausvelvoitteeseen vetoamista. Rajoitusehtoa tulkitaan suppeasti, ja vaikka putken pää olisikin asennuksen aikana voinut olla suojattava, vahinko syntyi vasta työn päätyttyä. Vaurioituneet putket ulottuivat osin kauas säiliöstä, eikä ollut selvitetty, millainen suojaus olisi estänyt vahingon. Putkille aiheutunut vahinko oli siis kolmannelle aiheutettu vahinko.

Uusintatyön lautakunta katsoi kuuluvan korjausrajoituksen piiriin. Ehtoa ei kuitenkaan voitu soveltaa, koska tuoteselosteessa ei mainittu tätä olennaista rajoitusta eikä vakuutusyhtiö pystynyt osoittamaan kertoneensa siitä muulla tavoin. Lopputulos ei silti muuttunut. Lautakunta muistutti, että vastuuvakuutus kattaa vain vakuutetun korvausvastuun toiselle aiheuttamastaan vahingosta. Säiliön asentaminen uudelleen oli kulu, joka syntyi A:lle itselleen. Lautakunta otti tämän huomioon omasta aloitteestaan, vaikka vakuutusyhtiö ei ollut siihen vedonnut, koska vaatimus oli tältä osin ilmeisen perusteeton.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa A:n kolmannelle aiheuttaman putkivahingon, mutta ei A:n omia kustannuksia säiliön asentamisesta uudelleen.

Vastuuvakuutus korvaa siis lähtökohtaisesti sen, mitä urakoitsija joutuu maksamaan toiselle. Kun virhe on omassa työssä, uusintatyön kulut jäävät yrityksen omiksi kuluiksi, vaikka työn tekisi joku ulkopuolinenkin.

Yksi suurimmista eroista vakuutusyhtiöiden välillä on siinä, korvaako vastuuvakuutus vahingon omaisuudelle, joka on yrityksen työn kohteena. Lähtökohtaisesti tällainen vahinko on rajattu vastuuvakuutuksesta pois, ja turvan saa usein vain laajennuksena tai tiettyyn euromäärään asti.

Vastuuvakuutusten muita eroja ja rajoitusehtoja käsittelen tarkemmin artikkelissa mitä vahinkoja yrityksen vastuuvakuutus ei korvaa.

Mitä rakennustyövakuutus korvaa?

Rakennustyövakuutus eli rakennus- ja asennustyövakuutus korvaa työkohteelle rakentamisen aikana sattuneen äkillisen vahingon, kuten tulipalon, vesivahingon tai rakenteen sortumisen. Työkohteen ympäröivä omaisuus kuuluu vakuutukseen usein vain rajoitetulla euromäärällä tai silloin, kun siitä on erikseen sovittu, ja yrityksen työkalut yleensä vain, jos ne on merkitty vakuutuskirjaan.

Rakennustyövakuutuksen riidat koskevat kokemuksemme mukaan monesti juuri ympäröivän omaisuuden vahinkoa. Jos ympäröivää omaisuutta ei ole vakuutettu, esimerkiksi saneerauskohteen viereisen työalueen tai alapuolisen rakenteen vahinko voi jäädä rakennustyövakuutuksesta kokonaan korvaamatta.

Yhtä tärkeää onkin se, mitä lopulta pidetään vakuutuksen kannalta työkohteena.

Esimerkiksi hoitamassamme vakuutusriidassa aliurakoitsija oli piikannut saneerauskohteen lattiapalkit auki, vaikka tarkoitus oli tehdä vain putkiläpivienti. Vakuutusyhtiö katsoi palkkien olevan ympäröivää omaisuutta ja hylkäsi korvausvaatimuksen. Vakuutuslautakunta oli muutoksenhakumme myötä toista mieltä ja suositti korvaamaan sekä palkkien korjauksen että sortumisvaaran vuoksi tehdyn tuennan. Lautakunnan mukaan työkohdetta ei voinut rajata vain läpivientiin, koska palkit kuuluivat kokonaisuudessaan urakkaan.

Työkohteeseen kuuluminen ei kuitenkaan yksin riitä korvaukseen. Rakennustyövakuutus ei korvaa virheellisesti tehdyn osan korjaamista, mutta se korvaa virheen seurauksena muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen vahingon. Riitaa syntyy usein siitä, mikä on virheellisen työsuorituksen uudelleen tekemistä ja mikä sen lisäksi aiheutunutta muuta vahinkoa.

VKL 49/13 – Virheellinen muotti teki koko betonivalusta korvaamattoman työkohteen

Työmaalla betonin valumuotti oli koottu muottisuunnitelmasta poiketen. Helmikuussa 2012 aloitetun valun aikana muotin rakenne petti, ja valu jouduttiin keskeyttämään. Epäonnistuneen valun korjaaminen vaati uutta suunnittelua, lisäraudoitusta ja uuden betonoinnin, ja näitä lisäkustannuksia haettiin rakennus- ja asennustyövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi hakemuksen. Sen mukaan vahinko johtui työvirheestä ja ohjeiden vastaisesta asennuksesta, eikä virheellisesti tehdyn työkohteen korjaamista korvata. Koska virhe oli tehty muottia pystytettäessä, vakuutusyhtiö piti koko betonirakennetta tukineen ja raudoituksineen työn kohteena, joka jäi ehtojen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö huomautti, että jos pettänyt valu olisi vaurioittanut sen alla kulkevia sähköjohtoja tai vesiputkia, jotka eivät kuuluneet tähän työhön, niiden vauriot olisi korvattu.

A myönsi, ettei virheellistä työtä korvata, mutta katsoi virheen rajoittuneen muotin tukirakenteisiin. Muotti oli lähtenyt valun aikana liikkeelle niiden takia, joten virheellisen työn seurausta oli A:n mukaan vain tukitornien korjaus. Betonissa ja raudoituksessa ei ollut vikaa, ja niille aiheutunut vahinko oli vahinkoa muulle virheettömälle omaisuudelle. A vetosi myös lautakunnan aiempaan lausuntoon VKL 404/99 ja vaati korvausta muotin korjauksesta, raudoituksen muutoksista sekä betonoinnista suunnittelukuluineen.

Vastineessaan vakuutusyhtiö korosti, ettei valua voi tehdä ilman muottia. Muotin rakentaminen oli valun välttämätön edellytys, eikä työvaiheita voinut erottaa toisistaan, joten muotit, tuet, raudoitus ja betoni olivat yksi ja sama työn kohde.

Ehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata "kustannuksia, jotka aiheutuvat työkohteen sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista". Virheen seurauksena "muulle virheettömälle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko" sen sijaan korvataan.

Vakuutuslautakunta ratkaisi asian sen perusteella, mikä muodosti yhden työkohteen. Lautakunnan mukaan muottien rakentaminen, raudoitus, betoni ja itse valu olivat yhdessä yksi betonivalutyö. Kun virhe oli sattunut tämän kokonaisuuden tekemisessä, koko betonivalutyön korjaaminen oli virheellisen työkohteen korjaamista. Raudoitusta ja betonia ei siten voinut pitää muuna virheettömänä omaisuutena, jolle virhe olisi aiheuttanut erillisen vahingon. A:n mainitsemaa aiempaa lausuntoa ratkaisussa ei käsitelty.

Vakuutuslautakunta piti vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä asianmukaisena.

Virheellisen työn rajaus voi siis ulottua koko työvaiheeseen, jonka osat ovat toistensa edellytyksiä. Vakuutusyhtiölle kannattaakin silloin perustella, miksi vaurioitunut osa on teknisesti ja työvaiheena erillinen virheellisestä suorituksesta.

Vakuutusyhtiöiden rakennustyövakuutukset eroavat eniten ympäröivän omaisuuden turvassa. Vertailusta puuttuvat If ja Pohjantähti, koska niiden ajantasaisia rakennustyövakuutuksen ehtoja kumpikaan vakuutusyhtiö ei julkaise verkkosivuillaan.

Omaisuusvakuutus - työkalut, koneet ja kalusto

Rakennusalan yrityksen omaisuusvakuutus korvaa työkaluille, koneille ja kalustolle sattuneet vahingot, mutta vain niissä vahingoissa ja niissä paikoissa, jotka vakuutukseen on valittu.

Omaisuusvakuutuksen riidoissa on kokemuksemme mukaan hyvin usein kyse siitä, että yritys on ottanut ilmiöpohjaisen omaisuusvakuutuksen. Ilmiöpohjainen vakuutus korvaa vain ehdoissa nimetyt vahinkotapahtumat, kuten tulipalon, murron tai vuotovahingon. Esimerkiksi telineeltä pudonneen työkalun rikkoutuminen ei silloin ole korvattava vahinko, koska sitä ei ole nimetty. Rikkoutumisen kattaa usein vasta laajempi, kaikki äkilliset vahingot kattava turva, jonka sisältö vaihtelee vakuutusyhtiöittäin. Vertailen näitä turvia tarkemmin yrityksen omaisuusvakuutusten vertailussa.

Omaisuusvakuutuksen voimassaolo voi riippua myös vakuutuspaikasta.

Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan ehdoissa rakennus- ja asennuskohteissa tai ajoneuvossa käytettävä omaisuus on vakuutettu vain, jos vakuutuspaikaksi on merkitty vaihtelevat paikat. Pelkkä toimitilan osoite ei siis riitä, jos työkalut kulkevat työmaalta toiselle.

Varkaudessa ratkaisee lisäksi suojeluohje, eli ehtojen vaatimus siitä, miten työkalut on säilytettävä ja lukittava. Kokemuksemme mukaan työkaluja on monessa varkaudessa säilytetty vakuutusehtojen vastaisesti, ja huonommassa tapauksessa vakuutusyhtiö voi silloin jättää koko vahingon korvaamatta.

FINE-015350 – Työmaalta varastetut työkalut korvattiin, mutta suojeluohjeen laiminlyönti alensi korvausta kolmanneksella

A teki omakotitalon peruskorjausta. Elokuun 2016 yönä työmaalta vietiin työkaluja ja rakennustelineitä. Aamulla kaksi ikkunaa oli auki, ja myöhemmin huomattiin, että yläkerran keskeneräistä seinäaukkoa peittänyt muovi oli revitty irti lautojen välistä. Talo oli remontin vuoksi osin purettu.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta. Sen mukaan irtaimiston varkaus korvattiin vain, jos säilytystilaan oli murtauduttu rakenteita rikkoen. Avoimesta ikkunasta kulkeminen ei ollut murto, eikä muovin irrottaminen ollut sitä myöskään, koska muovi oli väliaikainen suojaus eikä rakenne. Vakuutusyhtiön mielestä talo, johon pääsi ilman erityistä voimaa, ei ollut ehdon tarkoittama "suojaavasti suljettu tila", varsinkin kun työmaat ovat tunnetusti varkaiden suosiossa. Toissijaisesti se vaati kolmanneksen vähennystä, koska työkaluja ei ollut säilytetty suojeluohjeen mukaisessa murtosuojatussa varastossa tai työmaarakennuksessa.

A kiisti jättäneensä ikkunoita auki. Ovet ja ikkunat oli lukittu illalla, ja varkaat olivat avanneet ikkunat kantaakseen tavarat ulos. Aukko oli peitetty tavallista vahvemmalla muovilla ja ruuvatuilla laudoilla, joiden irrottamiseen tarvittiin työkaluja. Telineitä ei voinut purkaa eikä työkaluja viedä kotiin joka ilta. Lopulta A rajasi vaatimuksensa työkaluihin.

Vakuutuslautakunta piti varkautta selvitettynä eikä pitänyt osoitettuna, että sisään oli tultu A:n auki jättämistä ikkunoista. Ratkaisevaa oli ehdon kirjoitustapa. Vakuutuspaikassa olevalta irtaimistolta ehto vaati murtautumista, mutta tilapäisesti muualle siirretyltä omaisuudelta vain suojaavasti suljettua tilaa, jota ei ollut määritelty tarkemmin. Siksi muovituksen rikkomalla tehty tunkeutuminen oli korvattava varkaus.

Suojeluohjeita lautakunta arvioi erikseen. Rakennusalan yritykset tietävät, että työmaat houkuttelevat varkaita arvokkaiden koneiden ja työkalujen vuoksi, joten säilytysohjeilla on niillä korostettu merkitys. Heikosti suljettu, remontin alla ollut talo ei selvästikään täyttänyt ohjeen vaatimuksia. Laiminlyönti oli vähäistä suurempaa huolimattomuutta, ja lautakunta hyväksyi vakuutusyhtiön ehdottaman kolmanneksen alennuksen.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö käsittelee vahingon uudelleen ja maksaa korvauksen kolmanneksella alennettuna.

Suojeluohjeen laiminlyönti ei siis vie koko korvausta, vaan se johtaa korvauksen alentamiseen.

On kuitenkin oma kysymyksensä, onko vakuutusehtojen mukainen säilytys työmaalla aina edes mahdollista. Vakuutuslautakunta on hyväksynyt kolmanneksen vähennyksen korvauksiin myös tapauksissa, kun rakennustyömaan varastokomeron väliaikainen ovi ja lukitus eivät täyttäneet suojeluohjetta (VKL 452/03).

Mitä rakennusalan yrityksen vakuutus ei korvaa?

Rakennusalan yrityksen vastuuvakuutus ei korvaa oman virheellisen työn korjaamista eikä usein vahinkoa omaisuudelle, joka on yrityksen työn kohteena tai sen välittömässä vaikutuspiirissä. Myös tulityöstä alkanut palo voi jäädä korvaamatta, jos tekijällä ei ole tulityökorttia.

Moni Vakuutuslautakunnan ja FINEn ratkaisu rakennusalalta koskee juuri oman työn rajausta. Esimerkiksi ikkunoita asentanut yritys ei saanut vastuuvakuutuksesta korvausta asennettavana olleiden ikkunoiden kosteusvauriosta, koska ikkunat olivat sen työn kohteena ja korjauskulut koskivat virheellisen työn korjaamista (FINE-059387). Vastaavasti Vakuutuslautakunta katsoi, että kynnystä irrotettaessa rikkoutunut märkätilan vedeneriste oli työn välittömässä vaikutuspiirissä, joten vahinko kuului vastuuvakuutuksen rajoitusehdon piiriin (FINE-026764).

Tulityöt ovat toinen ryhmä, jossa korvaus voi jäädä kokonaan saamatta.

Esimerkiksi Ifin ja Pohjantähden vastuuvakuutukset eivät korvaa tulityöstä alkanutta palovahinkoa lainkaan, jos tulityön tekijällä ei ole voimassa olevaa tulityökorttia. LähiTapiolan ja Turvan vastuuvakuutuksissa sama rajoitus koskee tilapäisellä tulityöpaikalla tehtyä tulityötä. Pohjolan ja Fennian ehdoissa tulityökortti, tulityölupa, vartiointi ja jälkivartiointi ovat taas suojeluohjeen vaatimuksia, joiden laiminlyönti voi johtaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen, jos laiminlyönnillä on ollut vaikutusta vahinkoon.

Puuttuvat tulityökortit ja laiminlyödyt tulityön vaatimukset näkyvät myös hoitamissamme riidoissa. Vaikka vakuutusyhtiö maksaisi korvauksen, tulityöstä aiheutunut vahinko johtaa monesti korotettuun omavastuuseen, jolloin yritys maksaa itse suuremman osan vahingosta.

Tulityöluvat ja henkilöstön perehdytys vaikuttavat jo ennen vahinkoa. Jos ne eivät ole kunnossa, yritys ei välttämättä saa vastuuvakuutusta lainkaan.

Rakennustyövakuutuksessa korvaamatta jäävät useimmiten ympäröivän omaisuuden vahingot, jos ympäröivää omaisuutta ei ole vakuutettu tai sen vakuutusmäärä on liian pieni. Omaisuusvakuutuksessa taas työkalun rikkoutuminen jää korvaamatta, jos vakuutus on ilmiöpohjainen.

Mikä on paras yritysvakuutus rakennusalalle?

Paras yritysvakuutus rakennusalalle on se, jonka rajoitusehdot ja laajennukset sopivat yrityksen omaan työhön. Samalla nimellä myytävä vastuuvakuutus voi esimerkiksi yhdessä vakuutusyhtiössä kattaa työn kohteena olevan omaisuuden laajennuksella ja toisessa vain 10 000 euroon asti.

Vakuutusyhtiön on myös kerrottava vakuutusturvan olennaisista rajoituksista ennen sopimuksen tekemistä. Jos vakuutusyhtiö ei pysty osoittamaan kertoneensa rajoituksesta, vakuutus voi olla voimassa ilman kyseistä rajoitusehtoa, jolloin vahinkoa ei voi jättää siihen vedoten korvaamatta.

VKL 43/11 – Rajoitusehtoon ei voitu vedota, kun vakuutusyhtiö ei osoittanut kertoneensa siitä

A oli aloittanut talonrakentamisen toukokuussa 2010 ja sai pian ensimmäisen suuren urakkansa kaupungilta. A:n edustaja kävi vakuutusyhtiön toimistossa, kertoi projektista ja kysyi, millaiset vakuutukset rakentamiseen kannattaa ottaa. Myyntipäällikkö suositteli toiminnan vastuuvakuutusta, ja A otti sen. Lokakuussa urakkaan kuuluneen, vielä keskeneräisen varaston toinen pääty paloi. Palo lähti rakennukseen jätetystä sähköjohdosta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta. Se vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan vahinkoa ei korvata, jos omaisuus oli vakuutuksenottajan "käsiteltävänä, huolehdittavana tai toiminnan kohteena". Varasto oli A:n rakennettavana, joten vahinko osui juuri työn kohteeseen.

Vakuutusyhtiön mukaan A oli saanut vakuutuskirjan ja ehdot, joista rajoitus näkyi. Myyjä piti epätodennäköisenä, että olisi luvannut tällaisia vahinkoja korvattavan. Hän kertoi kysyneensä, tarvitaanko kohteelle rakennusaikainen vakuutus, ja A oli vastannut, ettei tilaaja sitä vaatinut. Lisäksi vakuutusyhtiö muistutti, että virheelliseen myyntitietoon vetoavan on näytettävä, mitä hänelle kerrottiin.

A:n mukaan myyntitilanteesta jäi käsitys, että vakuutus korvaa rakentamisen aikana aiheutetun vesi- tai palovahingon. Rajoituksesta ei puhuttu, ja ehdot tulivat postissa vasta myöhemmin. A toimitti puheluita ja sähköposteja, joissa myyntipäällikkö oli vahingon jälkeenkin pitänyt vahinkoa korvattavana.

Vakuutuslautakunta pyysi myyjältä oman selvityksen. Hän oli melko varma tulostaneensa ehdon A:lle, muttei voinut muistaa sitä varmasti. Tuoteselostetta ei ollut annettu, eikä kukaan väittänyt rajoituksista kerrotun suullisesti. Lautakunta viittasi vakuutussopimuslain 5 §:ään, jonka mukaan tietoja annettaessa "tulee kiinnittää huomiota myös vakuutusturvan olennaisiin rajoituksiin". Lain esitöiden mukaan pelkkien vakioehtojen luovuttaminen ei riitä, mutta selkeä kirjallinen aineisto voi riittää.

Vakuutusyhtiö tiesi, että vakuutus otettiin rakentamiseen. Siksi sen olisi pitänyt kertoa etenkin niistä rajoituksista, joita rakennustyössä usein sovelletaan, kuten työn kohdetta koskevasta. Näyttötaakka oli vakuutusyhtiöllä, eikä se osoittanut täyttäneensä velvollisuuttaan. Vakuutus katsottiin syntyneeksi ilman rajoitusehtoa. Lisäksi lautakunta piti jännitteisen jatkojohdon jättämistä keskeneräiseen varastoon palavien maalien lähelle huolimattomuutena, joten A oli vastuussa palosta.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa palovahingon A:n vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö voi kuitenkin vedota rajoitusehtoon, kun se pystyy osoittamaan kertoneensa siitä. Toisessa tapauksessa rakennusyrityksen palovahinko jäi vastuuvakuutuksesta korvaamatta, koska vakuutusyhtiö oli kirjannut selvittäneensä puhelimessa, mitä vastuuvakuutus kattaa ja miksi yritys tarvitsisi myös rakennustyövakuutuksen. Vakuutuslautakunta piti kirjausta uskottavana, joten rajoitusehto jäi voimaan (FINE-009612).

Vakuutusta valitessa kannattaa siksi kysyä vakuutusyhtiöltä kirjallisesti ainakin neljä asiaa:

1. Korvaako vastuuvakuutus työn kohteena olevan omaisuuden ja millä euromäärällä?
2. Onko rakennustyövakuutukseen merkitty ympäröivä omaisuus ja riittävä vakuutusmäärä sille?
3. Onko omaisuusvakuutus ilmiöpohjainen vai kattaako se myös rikkoutumisen?
4. Onko työkalut vakuutettu myös työmaalla ja ajoneuvossa?

Saitko kielteisen korvauspäätöksen yritysvakuutuksesta?

Kielteinen korvauspäätös yritysvakuutuksesta ei ole aina lopullinen. Rakennusalan riidoissa ratkaisee usein se, miten työkohde rajataan, mitä vakuutusyhtiö on kertonut rajoituksista ennen sopimusta ja onko suojeluohjeen laiminlyönnillä ollut vaikutusta vahinkoon. Nämä ovat tulkintakysymyksiä, joihin ehtojen sanamuoto ei yksin anna vastausta.

Päätökseen voi pyytää oikaisua vakuutusyhtiöltä, viedä asian FINEn neuvontaan tai pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Myös yritys voi viedä korvausriidan Vakuutuslautakuntaan, ja se onkin usein järkevin muutoksenhakureitti ennen käräjäoikeutta. Hoidamme yritysten vakuutusriitoja kaikissa näissä vaiheissa.

Jos vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen rakennusalan yrityksesi vahingosta, voit tarkistaa päätöksen maksutta vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.