Rengas rikki tai puhki – korvaako vakuutus?

Rengas voi puhjeta kesken ajon monesta syystä: tiessä oleva naula, kuoppa tai renkaan sisäinen vika. Jos ulkoinen syy löydetään, kattava kaskovakuutus korvaa usein vahingon. Vakuutusyhtiöt hylkäävät rengasvahinkoja kuitenkin yllättävän usein, mikäli renkaan ulkoista rikkoutumissyytä ei voida vahvistaa.

Käyn tässä artikkelissa läpi, milloin kaskovakuutus korvaa renkaan rikkoutumisen, milloin ei, ja mitä sinun kannattaa tehdä heti rengasrikon sattuessa, jotta et menetä oikeuttasi korvaukseen.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen renkaan rikkoutumisesta, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Rengas puhki – korvaako kaskovakuutus?

Kaskovakuutuksen kolarointiturva korvaa renkaan rikkoutumisen, jos se on aiheutunut äkillisestä ja ulkoapäin vaikuttaneesta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi terävään esineeseen ajamista, kuoppaan osumista tai tiellä olevaan suurempaan irtokiveen törmäämistä.

Kaikki kaskot eivät kuitenkaan sisällä kolarointiturvaa. Suppea kasko eli niin sanottu osakaskovakuutus ei tyypillisesti kata renkaan rikkoutumista lainkaan, ellei kyse ole esimerkiksi ilkivallasta tai varkaudesta.

Laaja kasko sisältää kolarointiturvan, mutta sekään ei tarkoita automaattista korvausta. Vakuutusyhtiö edellyttää aina näyttöä siitä, että rikkoutuminen johtui jostain renkaan ulkoisesta syystä.

Jokainen vakuutusyhtiö päättää itse turviensa laajuudesta, joten pelkkä kaskovakuutuksen nimi ei kerro, mitä se käytännössä kattaa. Yhtiöiden välillä on eroja esimerkiksi siinä, millaisia omavastuita rengasvahinkoihin sovelletaan ja miten ulkoisen syyn näyttöä arvioidaan.

Käytännössä rengasvahinkojen korvattavuus ratkeaa usein yhteen kysymykseen: pystytkö osoittamaan, että rikkoutuminen johtui jostain ulkoisesta syystä eikä renkaan omasta viasta tai kulumisesta?

Korvauksien saamiseksi onkin olennaista, että toimii oikein heti vahingon tapahduttua, jotta oikeuksia korvauksiin ei menetä.

Mitä tehdä ja mihin soittaa, jos autosta puhkeaa rengas?

Pysähdy turvallisesti tien sivuun, kytke hätävilkut ja aseta varoituskolmio. Älä yritä ajaa pitkää matkaa rikkinäisellä renkaalla, sillä se voi vaurioittaa vannetta ja muita auton osia sekä samalla heikentää mahdollisuuttasi saada korvausta.

Vakuutusyhtiö ei myöskään korvaa vahinkoa, joka aiheutuu siitä, että jatkoit matkaasi ja vahinko sen seurauksena laajeni.

Ota heti valokuvia renkaasta, vanteesta, tienpinnasta ja ympäristöstä. Jos rengas puhkesi kuoppaan tai esineeseen, kuvaa myös se. Nämä kuvat voivat myöhemmin olla ainoa näyttösi siitä, mikä aiheutti renkaan vahingon. Aina ei nimittäin löydetä edes renkaan vanteesta riittäviä osumajälkiä.

Soita vakuutusyhtiösi asiakaspalveluun hinauksen tilaamiseksi. Useimpien vakuutusyhtiöiden laaja kasko sisältää tiepalvelun, joka hoitaa hinauksen korjaamolle. Monesti vakuutusyhtiö myös edellyttää, että hinaukseen käytetään heidän omaa kumppaniaan tai muutoin hinauksesta pitää maksaa erillinen omavastuu.

Yksi asia on erityisen tärkeä: älä anna korjaamon hävittää rengasta. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä renkaan säilyttäminen on osoittautunut monesti ratkaisevaksi, kuten seuraavakin tapaus osoittaa.

FINE-63646-K6Y1X – Renkaan räjähtäminen moottoritiellä, rengas hävitettiin korjauksen yhteydessä

A:n auton oikea eturengas räjähti moottoritiellä alkuillasta ja renkaan riekaleet vaurioittivat lokasuojaa, sisälokasuojaa ja kynnyspeltiä. Korjauskustannukset olivat lähes 6 800 euroa. A haki korvausta kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen, koska vahinkotarkastajan mukaan renkaan räjähtämiselle ei voitu osoittaa ulkoista syytä. Yhtiö perusteli päätöstään sillä, että renkaan täydessä ilmanpaineessa rakenne on maksimiasennossa eikä jousta ulospäin. Jos renkaan sisäinen rakenne on vaurioitunut, paine karkaa heikoimmasta kohdasta ja aiheuttaa räjähdyksen, jossa renkaan eri rakenteet repeävät irti toisistaan. Ulkoapäin tulleissa iskuissa rengas sen sijaan tyypillisesti tyhjenee, eikä rungoltaan ehjän renkaan kulutuspinta irtoa.

A vetosi siihen, että renkaan räjähtäminen ilman ulkoista syytä on erittäin epätodennäköistä. Rengasvalmistajan edustaja ilmoitti, ettei vastaavia tapauksia kyseisestä renkaasta ollut heidän tiedossaan, mutta totesi samalla, että hajonnut rengas olisi voitu tutkia ja yrittää selvittää syy, jos se olisi yhä tallessa. Rengas oli kuitenkin hävitetty korjauksen yhteydessä. Leasing-yhtiön mukaan rikkoutunut rengas oli melko kulunut ja kulutuspintaa oli jäljellä noin 3,5 millimetriä.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei vahinkotarkastuksessa ollut ilmennyt ulkoista syytä renkaan räjähtämiselle. Myöskään valokuvista ei ollut pääteltävissä, että rikkoutumisen olisi aiheuttanut ulkoinen syy. Lautakunta katsoi ratkaisukäytäntöönsä viitaten olevan yleisesti tunnettua, että ajoneuvojen renkaita rikkoutuu käytössä myös ilman ulkoista syytä. Koska ulkoista syytä ei voitu todeta, asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kyseessä olisi kolarointivakuutuksesta korvattava vahinko.

Lautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Jos rengasvalmistaja olisi päässyt tutkimaan renkaan, lopputulema olisi voinut olla toinen. Tämän takia rengas kannattaa aina pyytää jättämään autokorjaamolla talteen, vaikka se tuntuisikin juuri vahingon jälkeen ehkä turhalta.

Milloin vakuutus ei korvaa renkaan rikkoutumista?

Vakuutusyhtiöt hylkäävät rengasvahinkoja usein kahdella pääperusteella: renkaan rikkoutuminen johtui sen sisäisestä viasta tai kulumisesta, tai et pysty ylipäänsä osoittamaan selkää ulkoista syytä renkaan rikkoutumiselle.

A) Renkaan sisäinen vika tai kuluminen

Kaskovakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet hitaasti kehittyvistä tapahtumista kuten kulumisesta, aineen väsymisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Renkaan kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi pinnan epätasaista kulumista, kudosvauriota tai renkaan ikääntymistä, jonka myötä rengas sitten lopulta rikkoutuu.

Esimerkiksi seuraavassa tapauksessa vakuutusyhtiö pystyi osoittamaan, että renkaan rikkoutumisen todellinen syy oli nimenomana kuluminen.

FINE-75124-Y6H3G3 – Porsche Panameran renkaan rikkoutuminen johtui epätasaisesta kulumisesta

A:n Porsche Panamera Turbo S:n vasen takarengas räjähti yllättäen kesken ajon syyskuussa 2024. Renkaan riekaleet aiheuttivat vahinkoa ajoneuvon rakenteisiin. A haki korvausta kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö teetti renkaasta riippumattoman tutkimuksen C Oy:llä. Tutkimuslausunnon mukaan rengas oli kulunut sisäreunastaan siinä määrin loppuun, että kulutuspinnan alla olevat kangaspunokset olivat tulleet esiin ja päässeet kosketuksiin ajoradan kanssa. Kangaspunokset olivat kuluneet poikki, minkä seurauksena renkaaseen oli tullut runkovaurio. Ajoneuvon pyöränkulmat olivat olleet sellaiset, että takarenkaita oli kulunut merkittävästi enemmän sisäreunoistaan. Lopulta renkaan rungon teräspunokset olivat alkaneet katketa, ja rengas oli kulunut puhki. Tämänkin jälkeen ajoa oli jatkettu, ja kulutuspinnan irtoavat kappaleet olivat vaurioittaneet ajoneuvon rakenteita.

A toimitti rengasliike R Oy:n lausunnon, jonka mukaan vahingon todennäköinen syy oli ulkoinen vaurio, jonka seurauksena rengas oli tyhjentynyt nopeasti. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja totesi, ettei R Oy:llä ollut koko kulutuspintaa käytettävissään arviota tehdessään, vaan lausunto perustui pelkkiin valokuviin. Lisäksi samalla akselilla ollut oikea takarengas oli niin ikään sisäpuolelta kankaille asti kulunut ja runkovikainen, mikä tuki käsitystä molempien takarenkaiden kulumisesta.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei renkaassa ollut jälkiä siitä, että jokin esine olisi leikannut rengasta ja aiheuttanut sen räjähtämisen. Tiessä ei myöskään ollut vaurioita, jotka olisivat voineet rikkoa renkaan, ja vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja oli todennut vahinkopaikalla asfalttipinnan olleen lähes uutta useiden kilometrien matkalta. Renkaassa oli valokuvien perusteella useita halkeamia ja teräslankoihin saakka yltäneitä kulumisjälkiä. Lautakunta katsoi, ettei vahinko ollut aiheutunut vakuutuskohdetta äkillisesti ja ulkoapäin vahingoittaneesta syystä, vaan renkaan kulumisesta. Renkaan riekaleiden muille auton osille aiheuttamien vaurioiden osalta lautakunta totesi kyseessä olleen rajoitusehdon mukainen ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen aiheutunut vahinko.

Lautakunta ei suosittanut muutosta.

Tämä tapaus osoittaa, miten ratkaisevaa vahingon tekninen tutkimus on. Vaikka rengas räjähti äkillisesti, se ei automaattisesti tarkoita, että vahinko olisi vakuutusehtojen tarkoittamalla äkillinen ja siten vakuutuksesta korvattava . Kuluminen voi edetä pitkään huomaamattomana ja lopulta purkautua yhdellä kertaa, joka ei kuitenkaan valitettavasti takaa vakuutuskorvauksia.

B) Näyttötaakka ulkoisesta syystä

Korvauksen hakija kantaa näyttötaakan siitä, että renkaan rikkoutumisen on aiheuttanut nimenomaan jokin ulkoinen syy. Pelkkä “en tiedä miksi rengas räjähti” tai “tiellä oli voinut olla jotain” ei riitä.

Sekään ei valitettavasti riitä, että vahinko tapahtuu yllättäen ja äkillisesti. Vahingon todellinen syy voi joskus syntyä pitkän ajan kuluessa ja sitten tulla esille yhdellä kertaa ja nopeasti, mutta se ei takaa, että vahinko olisi vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton.

Vakuutuslautakunta on linjannut useissa ratkaisuissaan olevan yleisesti tunnettua, että ajoneuvojen renkaita rikkoutuu käytössä myös ilman ulkoista syytä. Tämä linjaus asettaa korvausta hakevan tietysti hankalaan asemaan, sillä korvauksien saaminen edellyttää siten laajempaa näyttöä rikkoutumisen syystä.

FINE-60959-W2Y5P – Renkaan räjähtäminen moottoritiellä, ulkoista syytä ei näytetty

A ajoi muutama viikko aiemmin hankkimallaan autolla huonokuntoisella tiellä, minkä jälkeen hän siirtyi moottoritielle. Oikea takarengas räjähti 100 km/h nopeudessa ja auto vaurioitui. Korjauskustannukset olivat yli 11 000 euroa. A epäili, että renkaassa oli ollut ruuvi, koska hän oli aiemmin löytänyt ruuveja pihaltaan.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja tutki ajoneuvon korjaamolla. Renkaat olivat vuodelta 2017 ja ehjissä renkaissa oli kulutuspintaa noin neljä millimetriä. Tarkastajan mukaan renkaasta oli irronnut kulutuspinta kokonaan ja suurimmalta osalta myös renkaan keskikohta, mikä muistutti ennemminkin vioittunutta rengasta kuin ulkoisen tekijän aiheuttamaa vahinkoa. Tarkastaja totesi, ettei naula, ruuvi tai vastaava esine tyypillisesti aiheuta renkaan välitöntä räjähtämistä. Yleensä vierasesine painuu pintakumista läpi, minkä jälkeen rengas alkaa vuotaa ja menettää painetta hitaasti. Renkaan täytyy ajaa vajailla paineilla pidempään, ennen kuin siihen muodostuu kudosvaurio ja rengas räjähtää.

A vetosi siihen, että renkaat olivat hyväkuntoiset ja ajoneuvon rengaspainehallinta ei ollut hälyttänyt ennen tapahtumaa. Vakuutusyhtiö totesi, ettei rengaspaineanturi tunnista renkaan kudosvauriota, vaan se seuraa ainoastaan rengaspaineita. Ei myöskään ollut tietoa siitä, oliko kyseinen rengas voitu esimerkiksi kalibroida pienemmälle paineelle kojetauluhälytyksen poistamiseksi.

Vakuutuslautakunta katsoi vauriomekanismin viittaavan siihen, että rikkoutuminen johtui pikemminkin vioittuneesta renkaasta kuin ulkoisesta tekijästä. Vahinkotarkastuksessa ei ollut ilmennyt ulkoista syytä, eikä valokuvista ollut pääteltävissä ulkoisen tekijän osuutta. Lautakunta viittasi ratkaisukäytäntöönsä, jonka mukaan on yleisesti tunnettua, että renkaita rikkoutuu käytössä myös ilman ulkoista syytä.

Lautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Käytännössä siis renkaan räjähtäminen ja tyhjentyminen ovat vakuutusyhtiön silmissä monesti kaksi eri asiaa. Ulkoinen esine kuten naula tai ruuvi tyypillisesti tekee renkaaseen reiän, josta ilma karkaa hitaasti. Renkaan räjähtäminen viittaa useammin sisäiseen vikaan, kuten kudosvaurioon tai materiaalin väsymiseen.

Tämä ei tarkoita, etteivätkö renkaat voisi räjähtää myös ulkoisesta syystä. Mutta jos näin väittää, se pitää pystyä osoittamaan. Ja se on tietysti vaikeaa, jos rengasta ei ole enää tutkittavissa.

Rikkoutuneesta renkaasta muulle autolle aiheutuneet vahingot

Kun rengas räjähtää, riekaleet voivat vaurioittaa lokasuojaa, puskuria, kynnyspeltiä ja muita auton osia. Moni olettaa, että nämä lisävauriot korvataan automaattisesti vaikka renkaan vahinkoa ei korvattaisi, mutta näin ei yleensä ole.

Kaskovakuutukseen sisältyy nimittäin lähes aina rajoitusehto, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen.

Rengas on auton osa, joten irronneen tai räjähtäneen renkaan aiheuttamat vauriot muulle autolle ovat tämän rajoitusehdon piirissä.

FINE-009523 – Etupyörä irtosi tunnelissa, vain maahan iskeytymisen vauriot korvattiin

A ajoi tunnelissa, kun autosta alkoi kuulua jytkettä ja vasen etupyörä irtosi. Ajoneuvo iskeytyi maahan jarrulevyn ja alatukivarren varaan. Irti päässyt rengas osui etulokasuojaan ja etuoveen. Vahinkotarkastajan mukaan pyörän kiinnityspultti oli päässyt löystymään ja vioittanut pyörän navan kierrettä. Ovessa oli renkaan jättämä jälki, jossa oli havaittavissa mustaa kumia.

Vakuutusyhtiö korvasi jarrulevyn ja alatukivarren vauriot, jotka olivat syntyneet ajoneuvon iskeytyessä maahan. Nämä vauriot katsottiin ulkopuolisen tekijän aiheuttamiksi. Irronneen renkaan lokasuojalle ja ovelle aiheuttamista vaurioista yhtiö antoi kielteisen päätöksen, koska rengas on ajoneuvon osa eikä irronneen renkaan ajoneuvolle aiheuttamien vaurioiden voida katsoa aiheutuneen ulkoapäin vaikuttaneesta syystä.

A katsoi, että kaikki vauriot johtuivat samasta vahinkotapahtumasta ja niitä pitäisi käsitellä kokonaisuutena. Auto oli juuri ostettu ja siihen oli myyty laaja kasko.

Lautakunta totesi, ettei renkaan irtoamiselle ollut osoitettu ulkoista syytä, vaan se johtui todennäköisesti kiinnityspultin löystymisestä. Irronneen renkaan lokasuojalle ja ovelle aiheuttamat vauriot olivat rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen aiheutuneita vahinkoja. Sen sijaan jarrulevylle ja alatukivarrelle aiheutuneet vauriot olivat syntyneet ajoneuvon iskeytyessä tiehen, eli äkillisestä ja ulkoisesta syystä, ja ne olivat korvattavia.

Lautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Myös edellä käsitellyssä Porschen tapauksessa renkaan riekaleet vaurioittivat takapuskuria ja lautakunta totesi tältäkin osin kyseessä olleen ajoneuvon oman osan aiheuttama vahinko.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että renkaan räjähtäessä korvattavaksi voivat tulla vain ne vauriot, jotka syntyvät auton iskeytyessä maahan tai tiehen. Renkaan itsensä aiheuttamat vauriot muulle autolle jäävät yleensä omalle vastuulle.

Tämän vuoksi kielteiseen kaskovakuutuspäätökseen kannattaa aina perehtyä tarkasti. Korvauspäätöksessä saatetaan hylätä koko vahinko, vaikka osa vaurioista pitäisikin korvata.

Renkaiden ilkivaltavahinko: puhkotut renkaat

Entä jos ajosi aikana huomaat rengaspaineiden putoavan vähitellen ja korjaamolla selviääkin, että renkaat oli viilletty?

Jos joku puhkoo autosi renkaat tahallaan, kyseessä on ilkivaltavahinko, joka käsitellään eri turvasta kaskossa.

Se on siis vakuutuksen kannalta erilainen vahinko kuin kolarointiturvan piiriin joskus kuuluva ulkoisen syyn aiheuttama rengasrikko. Ilkivaltaturva sisältyy yleensä sekä suppeaan että laajaan kaskoon, mutta tarkista tämä omasta vakuutuskirjastasi. Ilkivaltavahinko edellyttää kuitenkin aina näyttöä ilkivallan tahallisuudesta. Pelkästään se, että rengas rikkoutuu, ei siis suinkaan riitä vahingon korvaamiseksi ilkivaltavahinkona.

Ilkivaltaturvan korvaus perustuu monesti renkaan käypään arvoon vahinkohetkellä, ei uusien renkaiden hintaan. Tämä voi tulla yllätyksenä, jos renkaat ovat olleet jo kuluneita. Seuraava tapaus kuvaa hyvin, miten tämä toimii käytännössä.

VKL 236/15 – Renkaat puhkottiin puukolla Venäjällä

A:n auton kesärenkaat puhkottiin puukolla hänen ollessaan lomamatkalla Venäjällä. A osti paikalliset uudet renkaat ja vaati vakuutusyhtiöltä korvausta 702 euroa omavastuulla vähennettynä. Hän teki sähköisen rikosilmoituksen Suomen poliisille ja toimitti valokuvia renkaista vakuutusyhtiölle.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen kahdella perusteella. Ensinnäkin vakuutusehtojen mukaan ilmoitus vahingosta on tehtävä paikalliselle poliisille, ja tässä tapauksessa paikallispoliisi ei ollut ottanut rikosilmoitusta vastaan, koska poliisia ei ollut hälytetty tapahtumapaikalle. Toiseksi renkaat oli hävitetty, eikä vakuutusyhtiölle ollut annettu tilaisuutta todeta renkaiden vaurioita ja kuntoa. Toimitetuista valokuvista ei ilmennyt kuvanottohetkeä eikä -paikkaa, eikä renkaiden merkkiä tai kulutuspinnan määrää voitu todentaa. Lisäksi renkaiden paistoleima osoitti ne vuonna 2011 valmistetuiksi, joten niitä ei voitu rinnastaa uusiin renkaisiin.

Lautakunta totesi, ettei vakuutusyhtiö voi asettaa rikosilmoituksen tekemistä osaksi korvattavan tapahtuman määritelmää. Rikosilmoitus liittyy vakuutussopimuslain 69 §:n mukaiseen vahingon selvittämisvelvollisuuteen ja 32 §:n mukaiseen vahingon rajoittamisvelvollisuuteen. Vakuutussopimuslain 3 §:n pakottavuussäännön vuoksi näitä velvoitteita ei voi kuluttajavakuutuksissa sisällyttää korvattavan tapahtuman määritelmään. Lautakunta katsoi, ettei vakuutusyhtiöllä ollut paikallista vahinkotarkastajaa eikä se ollut ohjeistanut A:ta säilyttämään renkaita tai toimittamaan niitä Suomeen.

Korvauksen määrän osalta lautakunta totesi, että ehtojen mukaan korvattavaksi tulevat puhkottujen renkaiden arvo ennen vahinkoa ja asennustyöt. Autoliikkeen keväällä 2014 tekemässä tarkastuksessa kulutuspintaa oli 6 mm, mutta valokuvien perusteella silmämääräisesti arvioituna jäljellä oli enää 2-3 mm. Lautakunta arvioi vuonna 2011 valmistettujen kesärenkaiden käyväksi arvoksi vahinkohetkellä 100-150 euroa. Asennustöistä toimitetun kuitin perusteella kustannus oli noin 100 euroa.

Lautakunta suositti korvaukseksi 250 euroa, josta jäi omavastuun (200 euroa) jälkeen maksettavaksi 50 euroa.

Vanhojen renkaiden korvaus voi siis jäädä hyvin pieneksi. Korvaus ei perustu siihen, mitä joudui maksamaan uusista renkaista, vaan siihen, mikä puhkottujen renkaiden arvo oli vahinkohetkellä. Vuosia vanhojen ja kuluneiden renkaiden käypä arvo voi jäädä jopa omavastuuta pienemmäksi.

Kuoppaan ajo ja rengasvahinko

Kuoppaan ajaminen on lähtökohtaisesti kolarointiturvasta korvattava vahinko, sillä kyseessä on äkillinen ja ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma. Kuoppa voi rikkoa renkaan, vääntää vanteen tai vaurioittaa alustan osia kuten iskunvaimentimia ja tukivarsia.

Käytännössä korvauskiistat kuopan aiheuttamissa vahingoissa koskevat kutienkin usein sitä, johtuivatko vauriot oikeasti kuoppaan ajamisesta vai oliko taustalla jo valmiiksi kuluneet tai väsyneet osat.

Eroa havainnollistaa seuraavat kaksi lautakunnan tapausta.

FINE-029890 – Kuoppaan ajo, vakuutusyhtiön myönteinen korvauspäätös sitoi

A ajoi BMW-henkilöautolla taajamassa, kun oikea eturengas osui isoon monttuun risteyksen kohdalla. Kuului kova kolahdus. Vahinkoilmoituksen mukaan iskunvaimennin ilmeisesti rikkoutui sekä mahdollisesti pyörä ja vanne.

Vakuutusyhtiö lähetti asiakkaalle sähköpostiviestin, jossa todettiin: “Kolarointivakuutus korvaa ajoneuvon vauriot.” Viestissä kerrottiin, ettei korvattu vahinko alenna bonusta bonusturvan ansiosta, ja ohjattiin viemään auto yhteistyökorjaamolle. Viestissä todettiin myös: “Ajoneuvosi vauriot korvataan korjaamon lähettämän ja meidän hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti.”

Korjaamon vahinkotarkastuksen jälkeen vakuutusyhtiö kuitenkin pyörsi päätöksensä. Tarkastajan mukaan iskunvaimennin oli vuotanut öljyä jo kauan, alatukivarren helat olivat kuluneet loppuun, eikä jarrulevyyn kohdistu voimia vahinkoilmoituksen mukaisessa tapahtumassa. Kuoppaan ajo ei ollut vaurioittanut rengasta tai vannetta, eivätkä tukivarret olleet vääntyneitä. Auton kokonaiskilometrimäärä oli noin 294 000 km ja iskunvaimentimilla oli ajettu arviolta 70 000 km. Vakuutusyhtiö katsoi, että vauriot johtuivat normaalista kulumisesta.

A vetosi siihen, että vakuutusyhtiön sähköpostiviesti oli varaukseton myönteinen korvauspäätös, joka sitoi yhtiötä. Hän oli vienyt auton korjaamolle ja saanut sijaisauton luottaen vakuutusyhtiön ilmoitukseen. Jos hän olisi tiennyt, ettei vahinko ole korvattava, hän olisi voinut harkita edullisempaa korjaamoa tai auton myyntiä.

Vakuutuslautakunta katsoi, että sähköpostiviestin sanamuoto viittasi siihen, että viesti oli tarkoitettu myönteiseksi korvauspäätökseksi. Viestin alkuosassa ollut ilmoitus vahingon korvattavuudesta oli muotoilultaan varaukseton, eikä viestissä ilmaistu korvattavuuden riippuvan vahinkotarkastuksen havainnoista. Maininta “korjaamon lähettämän ja meidän hyväksymän korjauskustannuslaskelman mukaisesti” liittyi lautakunnan mukaan korvattavan vahingon määrän arviointiin, ei korvattavuuteen. Myös asiakkaalle myönnetty sijaisauto tuki käsitystä myönteisestä korvauspäätöksestä.

Iskunvaimentimen ja tukivarren helojen osalta lautakunta katsoi, ettei vakuutusyhtiö voinut myönteisen korvauspäätöksen jälkeen muuttaa ratkaisuaan vahinkotarkastuksen havaintojen perusteella. Jarrulevyn osalta vakuutusyhtiö sai kieltäytyä korvauksesta, koska jarrulevyn vääntyminen ei sijaintinsa vuoksi ollut kuoppaan ajon uskottava seuraus.

Lautakunta suositti iskunvaimentimen ja tukivarren helojen korjauskulujen korvaamista.

Yllä oleva on kuitenkin poikkeustapaus. Vakuutusyhtiö joutui korvaamaan vauriot vain siksi, koska se oli antanut sitovan myönteisen päätöksen ennen vahinkotarkastusta. Ei siksi, että vauriot olisivat välttämättä aiheutuneet kuoppaan ajosta. Tämän takia onkin olennaista aina tutkia vakuutusyhtiön päätös laajemmin kuin vain sen perusteella, mihin perusteisiin vakuutusyhtiö viittaa päätöksillään. Kun tietää lain edellytykset, päätös voi joskus kääntyä yllättävälläkin perusteella.

Käytännössä kuoppaan ajon korvauksessa ratkaisevaa on, onko voima ollut riittävä vaurioittamaan kunnossa olevia osia. Jos rengas ja vanne ovat ehjät mutta syvemmät osat rikkoutuneet, vakuutusyhtiö voi perustellusti katsoa, ettei kuoppa ollut todellinen syy.

Alla oleva lautakunnan tapaus kuvastaakin tyypillisempää lopputulosta.

FINE-069092-Q7R8R – Monttuun ajaminen, tukivarren pultin katkeaminen johtui materiaalin väsymisestä

A ajoi 50 km/h nopeudella asfalttitiellä, kun oikea takapyörä osui pieneen monttuun. Tämän jälkeen oikea takapyörä siirtyi pois paikoiltaan ja vaurioitti sisälokasuojaa ja jäähdytysputkistoa. Auto oli vuonna 2020 käyttöön otettu tuontiauto Saksasta, jolla oli ajettu noin 51 000 km.

Vakuutusyhtiö teetti vahinkotarkastuksen SVT Oy:llä. Tarkastajan mukaan takaylätukivarren pultti oli katkennut. Pultin murtopinnassa oli aaltomaisia juovakuvioita, jotka ovat metallin väsymismurtumille tyypillisiä muutoksia. Tukivarren kiinnityspinnassa oli myös hiertymäjälkiä, jotka kertoivat pultin löystymisestä tai venymisestä jo ennen katkeamista. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei kuvatun vahinkotapahtuman voiman tulisi vaurioittaa normaalissa käyttökunnossa olevia osia, ja että rengas sekä vanne olivat ehjät, mikä tuki käsitystä siitä, ettei isku ollut riittävän voimakas rikkomaan kunnossa olevia osia.

A vetosi siihen, että auto oli katsastettu hyväksytysti elokuussa 2023 eikä rengasliike ollut havainnut vikaa renkaanvaihdon yhteydessä toukokuussa 2024. Vakuutusyhtiö totesi, ettei väsymismurtumaa käytännössä voi havaita ennen sen syntymistä, ellei tarkastusta nimenomaisesti kohdisteta siihen. Renkaanvaihto on nopea toimenpide, eikä sisällä ajoneuvon teknisen kunnon arviointia. Väsymismurtuma voi myös edetä muutamissa kuukausissa.

Lautakunta katsoi, ettei pieneen monttuun ajamisen pitäisi lähtökohtaisesti rikkoa kunnossa olevaa tukivarren kiinnityspulttia. Tätä tuki se, ettei puheena olevan renkaan tukivarressa ollut pultin katkeamisen ja kiinnityspinnan hiertymän lisäksi muita vaurioita. Lautakunta totesi vahinkotarkastuslausunnon ja valokuvien perusteella, että pultin katkeamisen syynä oli hitaasti edennyt materiaalin väsyminen. Irronneen renkaan jäähdytysputkistolle ja sisälokasuojalle aiheuttamat vauriot olivat rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla ajoneuvon oman osan aiheuttamia.

Lautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Yksi asia, joka usein unohtuu kuoppavahingoissa: tienpitäjällä voi olla vastuu vahingosta.

Jos tie on ollut poikkeuksellisen huonossa kunnossa eikä vaarasta ole varoitettu asianmukaisesti, ELY-keskus tai tienpitäjä voi olla korvausvelvollinen vahingonkorvauslain perusteella. Dokumentoi tällöinkin kuopan koko ja sijainti mahdollisimman tarkasti, sillä tienpitäjälle voi tehdä erillisen vahingonkorvausvaatimuksen, vaikka kaskovakuutuksesi ei korvaisikaan vahinkoa.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa renkaan rikkoutumista?

Rengasvahinkojen korvattavuus on monimutkainen kysymys, jossa ratkaisu riippuu usein teknisestä näytöstä ja siitä, miten vakuutusehtoja tulkitaan. Vakuutusyhtiö voi hylätä korvauksen vedoten renkaan sisäiseen vikaan, kulumiseen tai näytön puuttumiseen. Mutta se ei tarkoita, että päätös on oikein.

Olemme hoitaneet useita tapauksia, joissa vakuutusyhtiön kielteinen kaskovakuutuspäätös on saatu kumottua. Joissain tapauksissa vakuutusyhtiö on soveltanut rajoitusehtoa virheellisesti, ja toisinaan kielteinen päätös on perustunut puutteelliseen arviointiin.

Jos olet saanut kielteisen päätöksen renkaan rikkoutumisesta tai siihen liittyvästä vahingosta, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina tarkistuttaa. Saat juristeiltamme ilmaisen arvion siitä, onko päätöksessäsi perusteita muutoksenhakuun.