Korvaako autovakuutus tulvan tai myrskyn vahingot?

Autovakuutus voi korvata tulvan ja myrskyn aiheuttamia vahinkoja, mikäli sinulla on kattava kaskovakuutus. Osalla vakuuttajista kaskovakuutus sisältää erillisen luonnonilmiöturvan, joka kattaa nimenomaan myrskyn, tulvan ja raekuuron aiheuttamia vahinkoja. Toisilla yhtiöillä vastaavat vahingot korvataan sen sijaan kolariturvan kautta. Yhteistä kaikille kaskovakuutuksille on yksi selkeä rajaus: jos autolla ajetaan tulvaveden peittämällä tiellä, vahinkoa ei korvata.

Käyn tässä artikkelissa läpi, miten eri vakuutusyhtiöiden kaskoehdot suhtautuvat myrsky-, tulva- ja raekuurovahinkoihin, milloin korvaus voidaan evätä ja mitä voit tehdä, jos vakuutusyhtiö on mielestäsi jättänyt väärin perustein vahingon korvaamatta.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen kaskovakuutuksestasi luonnonilmiövahingon osalta, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina tarkistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Korvaako kaskovakuutus myrskyvahingon?

Kyllä, mutta ei aina.

Olennaista on se, miten luonnonilmiövahinkojen korvattavuus on ratkaistu kaskovakuutuksesi ehdoissa. Kaskovakuutuksissa on nimittäin yleisesti ottaen kaksi eri tapaa korvata luonnonilmiöiden aiheuttamia vahinkoja.

Osa yhtiöistä on rakentanut kaskovakuutukseensa erillisen luonnonilmiöturvan, joka listaa korvattavat luonnonilmiöt ja niiden ehdot.

Toinen ryhmä vakuuttajia puolestaan korvaa luonnonilmiövahinkoja kolari- tai törmäysturvan kautta, jossa luonnonilmiö on vain yksi esimerkki “ulkoisesta tapahtumasta”. Näissä vakuutusehdoissa ei siis ole erillistä mainintaa juuri “luonnonilmiövahinkojen” korvaamisesta.

Ero kahden turvan välillä ei välttämättä vaikuta heti merkittävältä, mutta huonoimmassa tapauksessa jos autossa on vain luonnonilmiövakuutus, mutta ei kolarivakuutusta, vahinko voi jäädä korvaamatta kokonaan.

Lisäksi vakuutusyhtiö saattaa kolarivakuutuksesta korvattavassa vahingossa vähentää bonuksia, mutta luonnonilmiöturvasta maksettavan korvauksen osalta bonuksia ei menetäkään.

Ja joskus myrskyn tai muun luonnonilmiön aiheuttama vahinko on sen verran erikoisempi, että korvattavuutta voi olla tarpeen miettiä sekä luonnonilmiö- että kolariturvasta.

Oli kyse sitten millaisesta laajasta kaskosta tahansa, lähes aina myrskyvahingoissa asia ratkeaa siihen, pystytkö riittävästi osoittamaan auton vahingon aiheutuneen nimenon luonnonilmiön taikka tulvan seurauksena..

Valokuvat, Ilmatieteenlaitoksen säädata ja tarvittaessa asiantuntijalausunnot ovatkin usein kokemuksemme mukaan keskeisiä todisteita tällaisissa vakuutusriidoissa. Esimerkiksi raekuurovahingossa kannattaa dokumentoida rakeiden koko ja vaurioiden muoto mahdollisimman pian vahingon jälkeen. Vastaavat toimintatavat soveltuvat hyvin myös kotivakuutuksen myrskyvahinkojen tapauksissa.

A) Luonnonilmiöturvan sisältävät kaskot

Yllä olevasta vertailusta voidaan todeta, että Fennia, LähiTapiola, Pohjantähti, POP Vakuutus ja Turva sisällyttävät kaskovakuutukseensa erillisen luonnonilmiöturvan.

Näiden yhtiöiden ehdoissa luetellaan tyypillisesti neljä korvattavaa tilannetta:

• tuulen kaatama puu
• tuulen irrottama esine
• raesade, ja
• tulva

Myrskyn irrottaman esineen aiheuttama vahinko korvataan Fennialla, LähiTapiolalla, POP:lla ja Turvalla luonnonilmiöturvasta vain, jos auto on ollut pysähtyneenä vahingon sattuessa.

Mikäli esimerkiksi ajat moottoritiellä ja tuuli irrottaa maasta metallipalan, joka osuu autoosi, kyseistenyhtiöiden luonnonilmiöturva ei kata vahinkoa. Pohjantähti on tässä poikkeus, sillä heidän luonnonilmiöturvan ehdoissa ei edellytetä, että auto olisi ollut pysähtyneenä vahingon sattuessa.

Vaikka vahinko jäisikin korvaamatta luonnonilmiönä, se voi silti olla korvattavissa kolarivakuutuksesta, jos siis kyseinen turva vain löytyy vakuutuksesta.

Myös se vaihtelee vakuutusyhtiöittäin, että miten kova tuulen on täytynyt olla, jotta luonnonilmiöturvast voidaan maksaa korvauksia. Esimerkiksi POP Vakuutus edellyttää, että tuulen nopeus on ollut vähintään 21 metriä sekunnissa, eli kyseessä on ihan oikea myrsky. Pohjantähti korvaa vahinkoja puolestaan jo 14 metrin sekuntinopeudella, jota kutsutaan kovaksi tuuleksi.

Lisäksi luonnonilmiöturvasta voidaan korvata kaatuneen puun aiheuttama vahinko autolle.

B) Kolariturvasta käsiteltävät luonnonilmiövahingot

If ja Pohjola eivät sisällytä kaskovakuutukseensa erillistä luonnonilmiöturvaa. Sen sijaan niiden laaja törmäys- tai kolarointiturva kattaa “äkillisen, ennalta arvaamattoman, ulkoisen tapahtuman aiheuttaman välittömän esinevahingon”. Esimerkiksi puu, joka kaatuu auton päälle myrskyssä, olisi tämän ehdon perusteella korvattavissa.

Kolariturvan laajuutta kuvaa hyvin seuraava Vakuutuslautakunnan ratkaisu, jossa arvioitiin, voiko ulkoinen tapahtuma aiheuttaa korvattavan vahingon ilman perinteistä törmäystä.

Tapaus vahvistaa, että kolariturvan piiriin kuuluu moni sellainen tilanne, jossa auto ei varsinaisesti törmää toiseen ajoneuvoon. Perinteisesti saatetaan monesti kuvitella, että kolariturva on vain nimenomaan kolarivahinkoja varten. Käytännössä kolariturvasta voidaan kuitenkin useni korvata kaikenlaisia autolle aiheutuneita vahinkoja, kunhan kyseessä on vain ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Vastaavaa logiikaalla siitä voidaan silloin korvata myös myrsky- ja tulvavahinkoja.

VKL 576/11 – Perävaunun vaurioituminen routakuopassa katsottiin korvattavaksi

A:n yrityksen perävaunu vaurioitui, kun sillä ajettiin routavaurioituneella tieosuudella. Perävaunun lattia taittui keskeltä pituussuunnassa lähes poikki, sivuseinät painuivat alas ja sisäpuolen potkupeltien niittaus repesi irti. Ulkoisia vaurioita perävaunussa ei kuitenkaan näkynyt.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen ja vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on aiheutunut rakenne-, valmistus- tai ainevian taikka kulumisen vuoksi. Yhtiön mukaan perävaunun niin sanottu sandwich-rakenne oli ajan myötä heikentynyt, ja kuormitus routavaurioissa oli viimeinen niitti. Yhtiö viittasi vahinkotarkastajien lausuntoihin, joiden mukaan kunnossa olevan raskaan ajoneuvon tulisi kestää tiessä olevat vauriot rikkoutumatta.

A katsoi, että vahinko tuli korvata, koska perävaunu oli vuosittain katsastettu eikä katsastuksessa ollut koskaan ollut huomautettavaa. Perävaunu oli tyyppikatsastettu ja hyväksytty tieliikenteeseen, joten rakennevikaan vetoaminen oli A:n mukaan perusteeton.Vakuutuslautakunta totesi, että routavaurio tiessä voi olla vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma. Rajoitusehdon soveltaminen edellyttäisi, että vakuutusyhtiö pystyy osoittamaan perävaunun olleen rakenteellisesti puutteellinen. Lautakunta katsoi, ettei yhtiö ollut esittänyt yksiselitteistä selvitystä siitä, että perävaunu olisi ollut viallinen tai rakenteeltaan puutteellinen ennen routakuoppaan ajamista. Pelkästään se, että rakenne vaurioitui, ei tarkoita rakennevikaa.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon.

Luonnonilmiö ja auton lasivahingot

Luonnonilmiö voi vahingoittaa myös pelkästään auton laseja. Tyypillisin tilanne on raekuuro, joka rikkoo tuulilasin mutta ei jätä peltiin lommoja. Tällöin luonnonilmiöturva ei välttämättä korvaa vahinkoa.

Pohjantähden ehdoissa todetaan suoraan, ettei luonnonilmiöturvasta korvata tuulilasin, sivuikkunan tai takalasin rikkoutumista, jos ajoneuvo ei ole vahingon yhteydessä vaurioitunut muilta osin. Samankaltainen rajoitus on Ifin törmäysturvassa. Poikkeus koskee lasikattoja, jotka Pohjantähti korvaa luonnonilmiöturvasta.

Jos raekuuro tai myrsky rikkoo vain tuulilasin, vahinko voi olla korvattavissa kaskon lasivakuutuksesta. Lasivakuutus on monissa kaskoissa erillinen turva, jolla on oma omavastuunsa. Lasikattoon kohdistuvista vahingoista ja eri yhtiöiden eroista kerron tarkemmin lasikaton vakuutusta käsittelevässä artikkelissa.

Milloin kaskovakuutus ei korvaa tulvan tai raekuuron vahinkoa?

A) Tulvavahinko

Tulvavahingon korvattavuus voi riippua muun muassa siitä, oliko auto pysäköitynä vai liikkeellä. Suurin osa erillisen luonnonilmiöturvan yhtiöistä korvaa tulvavahingon pysäköidylle autolle, mutta ehdoissa on myös merkittäviä eroja.

Esimerkiksi LähiTapiola, POP ja Turva edellyttävät, että ajoneuvo on ollut pysähtyneenä ja virta poiskytkettynä. Fennia puolestaan vaatii vain, että auto on ollut pysäköitynä vahinkohetkellä.

Kaikilla yhtiöillä on kuitenkin sama rajoitus: jos autoa kuljetetaan veden peittämällä tiellä tai alueella, vahinkoa jää helposti korvaamatta. Tämä rajoitusehto on olennainen, koska sen veden peittämällä tiellä ajamisesta aiheutuneet vahingot ovat yleisiä.

Vakuutuslautakunta on linjannut, että “veden peittämä tie” tarkoittaa tilannetta, jossa tie on kauttaaltaan veden peitossa niin, ettei veden syvyyttä voi arvioida. Rajoitusehtoa tulkitaan suppeasti, eikä se siten estä ajamista sadekelillä.

VKL 303/13 – Tulvavesi kadulla, mutta tien reunat näkyivät

A ajoi autolla rankkasateessa kadulla, jolla oli kertynyt tulvavettä. Auto pysähtyi ja moottori sammui, minkä seurauksena moottori vaurioitui ja jouduttiin vaihtamaan.
Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen ja vetosi rajoitusehtoon, jonka mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu vedestä, jos ajoneuvoa kuljetetaan veden peittämällä tiellä. Yhtiö katsoi, että A oli ottanut tietoisen riskin ajaessaan tulvaveden peittämällä tiellä, eikä vahinkoa voitu pitää ennalta arvaamattomana.

A vetosi siihen, ettei kadulla ollutta tulvavettä voinut havaita, koska katulamput eivät toimineet ja edellä kulki muita autoja. Kadun reuna oli kuitenkin näkyvissä, eikä vettä ollut koko kadun leveydeltä. A katsoi, ettei rajoitusehtoa tule soveltaa, koska vahinko ei ollut ennakoitavissa.

Vakuutuslautakunta totesi, että rajoitusehtoa tulkitaan suppeasti. Ehdon sanamuoto edellyttää, että tie on kauttaaltaan veden peitossa niin, ettei veden syvyyttä voi arvioida. Koska A:n mukaan kadun reunat olivat näkyvissä, lautakunta katsoi, ettei moottori ollut vaurioitunut rajoituskohdan tarkoittamalla veden peittämällä tiellä.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon.

Rajoitusehdon tulkinta ei kuitenkaan aina käänny autoilijan eduksi. Kun näyttö osoittaa selvästi, että tiellä on ollut merkittävästi vettä, korvaus jää saamatta.

VKL 632/13 – Auto sammui tulvatielle, lunastusarvo 54 000 euroa

A:n ajoneuvolla ajettiin kohti golfkenttää, kun matkan aikana alkoi raju ukkosmyrsky. Tiet tulvivat, auto sammui ja hinausauton saapuessa vesi oli noussut auton oven alareunan yläpuolelle. Auto jouduttiin lunastamaan. Korvausta haettiin kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen. Yhtiö vetosi rajoitusehtoon ja korjaamon lausuntoon, jonka mukaan veden pääsy moottoriin edellytti vähintään 40 senttimetrin syvyisessä vedessä ajamista. Molemmat imusarjat olivat täynnä vettä, mikä ei korjaamon mukaan ole mahdollista pelkän roiskeveden seurauksena.

A:n puolesta esitettiin, että tie ei ollut vahinkopaikalla notkelma ja tien reunat olivat näkyvissä. A vetosi aiempaan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan rajoitusehtoa on tulkittava suppeasti. A katsoi, ettei autolla ollut ajettu veden peittämällä tiellä ja vahinko oli ennalta arvaamaton.

Vakuutuslautakunta totesi, että Ilmatieteen laitoksen mukaan sademäärä vahinkopaikalla oli poikkeuksellinen, jopa 51 millimetriä tunnissa. Esitettyjen valokuvien perusteella auto oli ollut keskellä suurta vesilammikkoa. Lautakunta katsoi kaiken näytön perusteella, että autoa oli kuljetettu veden peittämällä tiellä.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Näiden kahden tapauksen välinen ero johtui siitä, että ensimmäisessä tien reunat olivat näkyvissä ja vettä ei ollut kauttaaltaan, toisessa erityisesti autolle aiheutunet vahinko viittasi siihen, että tie oli todellisuudessa ollut täysin tulvan varassa.

Ratkaisevaa on siis se, millainen tilanne todellisuudessa vallitsi veden peittämällä tiellä ajaessa, ei se, mitä kuljettaja itse kertoo havainnoistaan.

B) Liikkeellä olleen auton vahinko

Jos auto on ollut liikkeellä myrskyn tai tulvan sattuessa, korvattavuus voi muuttua merkittävästi. Erillisen luonnonilmiöturvan yhtiöistä suurin osa edellyttää, että auto on ollut pysähtyneenä. Tämä koskee erityisesti tulvavahinkoja ja myrskyn irrottamia esineitä.

Jos siis ajat ja tulvavesi nousee tielle, luonnonilmiöturva ei korvaa vahinkoa Fennialla, LähiTapiolalla, POP:lla eikä Turvalla. Tällöin korvaus edellyttää, että kaskovakuutuksessasi on myös kolariturva, ja että vahinko täyttää kolariturvan ehdot.

If:n ja Pohjolan kaskossa tilanne ei ole välttämättä yhteen sen parempi, vaikka niissä ei erillistä luonnonilmiöturvaa olekaan. Kolariturva kattaa heillä kaikenlaisia ulkoisia tapahtumia, mutta vedellä peitetyllä tiellä ajamisen rajoitus pätee näilläkin yhtiöillä.

Pohjolan ehdoissa on lisäksi laajempi rajoitus kuin muilla: vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka aiheutuu vedestä silloinkin, kun ajoneuvon oman tai muun liikenteen liike aiheuttaa vedenpinnan nousua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos vastaantuleva rekka nostattaa vesiaallon, joka vahingoittaa autoa, Pohjolan rajoitusehto voi tulla sovellettavaksi.

C) Raekuuron aiheuttama vahinko

Raekuuro on tyypillinen kaskovakuutuksesta korvattava luonnonilmiövahinko ja käytännössä siihen voi saada korvauksia kaikista kaskoista, kunhan siitä löytyy joko luonnonilmiöturva, kolariturva ja/tai lasivakuutus.

Raekuurovahingossa tyypillisin riita koskeekin sitä, ovatko auton vauriot todella rakeiden aiheuttamia vai tavallisia kiveniskemiä. Näyttövelvollisuus on korvauksen hakijalla, ja seuraavat kaksi Vakuutuslautakunnan ratkaisua osoittavat, miten pienistä asioista korvauksien saaminen voi joskus jäädä kiinni

FINE-004706 – Raekuuron aiheuttamat maalivauriot korvattiin osittain VTT:n tutkimuksen perusteella

A:n auton katto, konepelti ja sivut vaurioituivat raekuurossa. A haki korvausta kaskovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi ensin myönteisen korvauspäätöksen, mutta perui sen vahinkotarkastuksen jälkeen. Yhtiön tekninen asiantuntija katsoi, ettei rae voi rikkoa auton maalipintaa, ja että vauriot olivat normaalista käytöstä syntyneitä kiveniskemiä. Yhtiö tarjosi ensin 800 euron kertakorvausta, myöhemmin 50 prosenttia mahdollisista maalauskustannuksista.

A teetti autonsa tutkimuksen VTT:llä. VTT:n tutkimusraportissa todettiin, että autossa runsaampana esiintyvät pyöreänmuotoiset, maalin ja pohjamaalin väliin ulottuvat vauriot eivät olleet tavanomaisia kiveniskemiä. Tutkimuksen mukaan vauriot olivat voineet syntyä voimakkaassa raekuurossa, koska osumakulma oli lähes ylhäältä. Tavanomaiset kiveniskemät puolestaan tulevat lähes suoraan edestäpäin ja ovat tyypillisesti ajoviiman suuntaisia raapeumia.

Vakuutuslautakunta arvioi näyttöä kokonaisuutena ja katsoi VTT:n tutkimuksen olevan paras selvitys vaurioiden syistä. Lautakunta totesi, että autossa oli sekä raekuuron aiheuttamia pyöreitä painaumia että tavanomaisia kiveniskemiä. Lautakunta arvioi noin 2/3 vaurioista aiheutuneen raekuurosta ja suositti vakuutusyhtiötä maksamaan lisäkorvausta. Korvauksen määräksi lautakunta arvioi 1 980 euroa.

Vakuutuslautakunta suositti lisäkorvausta.

Toisessa tapauksessa lopputulos oli päinvastainen, eli korvausta hakija ei pystynyt näyttämään toteen, että vauriot olivat syntyneet nimenomaan raekuurosta.

FINE-74253-Z1C8K3 – Maalipinnan vauriot eivät olleet riittävä näyttö raekuurosta

A ilmoitti vakuutusyhtiölle, että voimakkaan ukkosmyrskyn ja raekuuron jälkeen hänen autonsa maalipintaan oli ilmestynyt pieniä pisteitä. A kertoi havainneensa vahingot vasta pestessään autoa myöhemmin.

Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja totesi, että autossa olevat noin millimetrin kokoiset vauriot olivat tyypiltään kiveniskemiä, eivät raevaurioita. Tarkastajan mukaan rakeiden aiheuttamat vauriot ovat aina pieniä, pyöreitä lommoja, joissa maalipinta säilyy ehjänä. A:n auton vauriot puolestaan olivat teräviä, pistemäisiä ja maalipinnan rikkovia jälkiä.

A vetosi videotallenteisiin raekuurosta ja siihen, että auton varashälytin oli lauennut raesateen aikana. A viittasi myös aiempaan lautakunnan ratkaisuun FINE-004706, jossa vastaava vahinko oli korvattu.

Lautakunta totesi, että aiemmassa ratkaisussa FINE-004706 vahinkotarkastuksessa nimenomaan todettiin vaurioiden olevan mahdollisesti rakeiden aiheuttamia. Tässä tapauksessa tilanne oli päinvastainen: tarkastaja katsoi yksiselitteisesti, etteivät vauriot vastanneet raevaurioiden tunnusmerkkejä. Vaikka videotallenteet osoittivat raekuuron sattuneen, ne eivät osoittaneet rakeiden vaurioittaneen autoa A:n esittämällä tavalla.

Lautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Näiden tapausten opetus on selkeä: raekuurovahingossa pelkkä tieto siitä, että rakeita satoi, ei riitä korvauksien saamiseen.

Vaurioiden pitää vastata rakeiden tyypillisesti aiheuttamia vahinkoja, eli pyöreitä painaumia tai lommoja. Jos vauriot muistuttavat kiveniskemiä, vakuutusyhtiö voi perustellusti evätä korvauksen. Jos olet eri mieltä yhtiön arvioinnista, asiantuntijalausunto (esimerkiksi VTT:ltä) voi olla ratkaiseva.

Lisäksi se on hyvä pitää mielessä, että autosta löytää useimmin vahinkoja nimenomaan autopesun jälkeen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vauriot olisivat välttämättä syntyneet juuri ennen auton pesua, vaan ne ovat saattaneet olla olemassa jo pitkään sitä ennenkin.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa luonnonilmiövahinkoa?

Luonnonilmiövahingoissa korvausriidat koskevat tyypillisesti kolmea asiaa: onko vakuutusyhtiöllä oikeus jättää vahinko korvaatta rajoitusehdon perusteella, täyttääkö vahinko korvausedellytykset ja onko vahingon syystä riittävästi näyttöä.

Jos vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen tai tarjonnut mielestäsi liian pientä korvausta, päätöksen oikeellisuus kannattaa tarkistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla. Arvioin, onko vakuutusyhtiön päätös ehtojen ja lain mukainen, ja kerron mahdollisuuksistasi saada korvauspäätös muutettua.