Korvaako vakuutus sähköauton akun?

Vakuutus korvaa sähköauton akun, kun akku vaurioituu kaskovakuutuksesta korvattavassa vahinkotapahtumassa, kuten tulipalossa, kolarissa, ilkivallassa tai luonnonilmiön seurauksena. Sen sijaan akun kapasiteetin pienentyminen ajan saatossa, puhdas tekninen vika tai valmistusvirhe eivät ole kaskovakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Korvauksen saaminen edellyttää, että vahinko on äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisesta syystä aiheutunut.

Käyn tässä artikkelissa läpi, mitä sähköauton kaskovakuutus kattaa ja mitä ei, milloin akku korvataan ja milloin korvaus evätään. Lisäksi käyn läpi useita Vakuutuslautakunnan ratkaisuja, jotka auttavat ymmärtämään kaskovakuutuksen rajoja sähköautoissa.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen sähköautosi vakuutuskorvauksesta, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Sähköautojen kaskovakuutukset vertailussa

Sähköauton kaskovakuutusta valitessa on olennaista ymmärtää, mitä eroa on suppealla ja laajalla kaskolla.

Suppea kasko kattaa tyypillisesti vain tietyt nimetyt riskit, kuten tulipalon, varkauden tai hirvikolarin. Laaja kasko sen sijaan korvaa myös kolarivahingot ja tieltä suistumiset, joissa esimerkiksi sähköauton kallis akku useimmiten vaurioituu.

Moni vakuutusuyhtiö ei kuitenkaan myy lainkaan suppeaa kaskoa sähköautolle, vaikka sellaisen haluaisi valita. Vakuutusyhtiö saattaa tarjota esimerkiksi vain laajinta vakuutustaan, minkä vuosihintakin on kallein. Tässä on kuitenkin hyvin paljon vakuuttaja- sekä autokohtaisia eroja.

Esimerkiksi tietylle sähköautomallille saatetaan myydä suppea kasko, kun taas hintahaarukan yläpäässä oleville ei tarjotakaan kuin vain sitä laajinta vakuutusta. Ja tietysti jos auto on ostettu rahoituksella, rahoitusyhtiö vaatii lähes poikkeuksetta laajan vakuutuksen ottamista ymmärrettävistä syistä.

Alla vertailussa muutamia laajojen kaskojen korvaamia

Sähköautoissa ero suppean ja laajan vakuutuksen välillä korostuu myös tavallista enemmän. Akku on auton kallein yksittäinen komponentti, ja sen vaihto voi maksaa useita kymmeniätuhansia euroja. Suppean kaskon kanssa akkuvaurion korjauslasku voi jäädä kokonaan omalle vastuulle, jos vahinko tapahtuu kolarissa tai tieltä suistumisessa.

Jokainen vakuutusyhtiö päättää kuitenkin itse turvansa laajuudesta, eikä pelkkä kaskon nimi kerro koko totuutta. “Laaja kasko” voi tarkoittaa eri asioita eri yhtiöissä. Osalla yhtiöistä kaskovakuutuksen ehdoissa on tiukempia korvausedellytyksiä tietyille komponenteille kun taas toisilla nämä eivät ole niin tarkkaan säänneltyjä.

Esimerkiksi yksi viime vuosina yleistynyt rajoitusehto rajaa vakuutuksen piiristä pois vahingot, jotka johtuvat virheellisestä ohjelmistopäivityksestä tai ohjelmiston päivittämättä jättämisestä.

Tarkista siis aina vakuutusehdoista, kattaako kaskosi nimenomaan sähköauton akuston. Se on yksi tärkeimmistä asioista, johon sähköautoilijan kannattaa kiinnittää huomiota vakuutusta valitessaan.

Milloin kaskovakuutuskorvaa sähköauton akun?

Kaskovakuutus korvaa sähköauton akun, kun vaurio syntyy vakuutusehdoissa määritellyssä vahinkotapahtumassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kolaria, tieltä suistumista, ilkivaltaa, eläinvahinkoa tai luonnonilmiön aiheuttamaa vahinkoa. Akun pitää siis vaurioitua äkillisesti ja ulkoisesta syystä.

Kuluminen, valmistusvirhe tai akun kapasiteetin heikkeneminen ajan myötä eivät ole kaskovakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Ne kuuluvat joko valmistajan takuun tai kuluttajansuojan piiriin.

Korvaussummaan vaikuttaa myös ikävähennys. Vakuutusyhtiöt soveltavat sähköauton akkuun samoja ikävähennyssääntöjä kuin muihinkin auton osiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhemman sähköauton akkuvaurion korvaus voi jäädä merkittävästi uuden akun hintaa pienemmäksi.

Sähköauton pohjakosketus on tyypillinen tilanne, jossa akkukotelo vaurioituu. Pienetkin painaumat voivat johtaa koko akuston vaihtotarpeeseen. Tällaisissa tilanteissa korvaussummat nousevat helposti kymmeniin tuhansiin euroihin.

Hoitamassamme tapauksessa asiakas sai vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen sähköauton akkukotelon pohjakosketusvaurioista. Veimme asian Vakuutuslautakuntaan ja saimme asiakkaallemme lähes 50 000 euron korvauksen. Käymme tapausta tarkemmin läpi sähköauton vakuutusriitaa koskevalla case-sivullamme.

FINE-70418-P9F8J – Sähköauton akkukotelon pohjakosketusvauriot korvattiin kaskovakuutuksesta

A vei sähköautonsa huoltoon pohjahuopien vaihtamiseksi. Huollossa havaittiin, että akkukotelossa oli useita painaumia, joista suurimmat olivat yli 5 millimetriä. Korjaamo totesi, että koko akusto oli vaihdettava, ja arvioi korjauskustannuksiksi lähes 48 000 euroa. Ajoneuvo todettiin samalla liikennekelvottomaksi.

A:n vahinkoilmoituksen mukaan vaurioiden tarkka syntyhetki ei ollut selvillä. A yksilöi neljä eri pohjakosketustapahtumaa vuoden aikana: tien pohja oli pettänyt, rengas pudonnut ajoväylän reikään, ajoneuvo jäänyt pohjastaan kiinni ja aura-auton jättämä valli osunut auton pohjaan.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa. Yhtiö vetosi siihen, että ajoneuvon pohjahuovissa oli todettu naarmuja jo kesäkuun 2023 huollossa, ennen kuin vakuutus oli alkanut vakuutusyhtiössä. Yhtiö katsoi A:n hakeneen korvausta vaurioista, jotka olivat olleet autossa jo ennen vakuutuksen alkamista, ja katsoi A:n antaneen vilpillisesti vääriä tietoja vaurioiden syntyajankohdasta.

A kiisti vilppiväitteen ja esitti yksityiskohtaista selvitystä useista pohjakosketuksista vakuutuksen voimassaoloaikana. A:n mukaan kesäkuun 2023 huollossa todetut pohjahuovan naarmut olivat vähäisiä pintavaurioita, jotka eivät osoittaneet akkukotelon painaumia. Helmikuun 2024 huollossa toisella korjaamolla todettiin ensimmäistä kertaa akkukotelossa painaumia.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei pelkästään siitä, että painaumat osittain kohdistuivat samoihin kohtiin kuin pohjahuovan aiemmat naarmut, voitu päätellä vaurioiden syntyneen ennen vakuutuksen alkamista. Lautakunta piti todennäköisenä, että samantyyppisten törmäysten eri ajankohtina voi aiheuttaa vaurioita samoille alueille auton pohjassa. Lautakunta painotti myös sitä, että törmäysvahingoissa ei ole epätavallista, ettei asiakas pysty tarkoin yksilöimään vahinkotapahtumaa, ja katsoi A:n esittäneen riittävän selvityksen.


Akun tekninen vika johtaa kuitenkin eri lopputulokseen, kuten seuraava tapaus osoittaa.Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Tapaus on hyvä esimerkki siitä, miten akkuun tulleiden iskujen korvaamista arvioidaan käytännössä, sillä pohjakosketuksia voi kertyä useita ennen kuin vauriot havaitaan. Vakuutusyhtiö voi tällöin väittää, että vauriot ovat syntyneet ennen vakuutuksen alkamista tai että ei pysty yksilöimään juuri sitä tapahtumaa, jossa vaurio syntyi.

Lautakunta kuitenkin totesi lausuntopyyntömme myötä, ettei törmäysvahingoissa voida edellyttää, että asiakas pystyy osoittamaan tarkan hetken, jolloin vaurio syntyi. Riittää, että pystyy osoittamaan riittävällä varmuudella vahinkotapahtumien sattuneen vakuutuksen voimassaoloaikana.

Akun tekninen vika johtaa kuitenkin eri lopputulokseen, kuten seuraava tapaus osoittaa. Siinä oli tosin kyse yrityskäyttöön hankitun sähköauton korjauksen aikaisista seisontapäiväkorvauksista. Seisontapäiväkorvauksien määrä on monesti erilainen yrityksien autojen kaskoissa, mutta tapaus osoittaa hyvin sen, että pelkkä tekninen vika ei ole usein vakuutuksesta korvattavissa myöskään tavallisesta kaskovakuutuksesta.

FINE-60224-J7M5S – Sähköauton ajoakun tekninen vika ei oikeuttanut seisonta-ajan korvaukseen

Taksiliikenteessä käytetyn sähköauton ajoakku vikaantui kesken matkan, ja auto oli korjaamolla lähes kuusi kuukautta. Akun vikaantumisen syytä ei saatu selville, mutta auton maahantuoja katsoi vian kuuluvan takuuseen ja vaihdatti akkumoduulin. Korjauksen yhteydessä havaittiin myös akun korkeajänniteliittimen halkeama, jonka korjaamo arvioi ulkoisesta osumasta johtuvaksi. Liittimen korjauskustannus oli noin 458 euroa.

S Oy haki seisonta-ajan korvausta kaskovakuutukseen sisältyneistä keskeytysvakuutuksesta ja konerikkokeskeytysvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta seisonta-aikaa molemmista turvista. Keskeytysvakuutuksen osalta yhtiö vetosi siihen, ettei ajoakun vikaantuminen ollut ulkoisesta syystä aiheutunut vaunuvahinko. Liittimen rikkoutuminen oli sinänsä ulkoinen vahinko, mutta sen korjauskustannus (458 euroa) alitti 500 euron omavastuun, jolloin
keskeytysvakuutuksen ehdot eivät täyttyneet. Konerikkokeskeytysvakuutuksen osalta yhtiö totesi, että sovellettavat vakuutusehdot eivät sisältäneet akun ja sen hallintajärjestelmän jälkeisiä osia korvauspiiriin.

S Oy vetosi siihen, että ajoakun vika oli ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska auto sammui kesken matkan. Yhtiön mukaan akut eivät verrokkiautoissa vikaantuneet, joten rikkoutumiseen oli täytynyt vaikuttaa jokin ulkopuolinen tekijä.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei ajoakun vikaantuminen ollut johtunut ulkoisesta syystä. Tätä tuki se, että maahantuoja oli hyväksynyt vian takuuseen, mikä viittasi tekniseen vikaan. Konerikkokeskeytysvakuutuksen ehtojen kohdan 58.1 mukaan korvauspiiriin kuuluivat moottori, vaihteisto ja voimansiirtojärjestelmä, mutta eivät ajoakku tai sen osat. Liittimen rikkoutumisen osalta lautakunta totesi, ettei liittimen vika ollut aiheuttanut auton ajokelvottomuutta, eikä se siten oikeuttanut seisonta-ajan korvaukseen.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sähköauton akku lakkaa toimimasta ilman ulkoista syytä, kaskovakuutus ei usein auta.

Valmistajan takuu on ensisijainen reitti, ja jos takuu on päättynyt, vastuu jää omistajalle. Kannattaa myös huomata, miten vakuutusehdot voivat erota toisistaan: tässä tapauksessa konerikkokeskeytysvakuutus ei kattanut sähköauton akkua lainkaan, vaikka toisissa yhtiöissä akusto on nimenomaisesti lisätty korvauspiiriin.

Mitä jos pääseekin lähtemään liikkeelle vaikka latausjohto on kiinni ja latausjohto rikkoo autoa? No sen ei pitäisi ymmärtääkseni olla helppoa, mutta kaikkihan on mahdollista.

Seuraavassa tapauksesa kyse oli lohkolämmittimen aiheuttamasta vahingosta, mutta periaate on taas sama.

FINE-036057 – Lohkolämmittimen johto unohtunut kiinni sähkötolppaan, korvaus suositettu

A lähti aamulla ajamaan autollaan unohtaen, että lohkolämmittimen johto oli vielä kytkettynä sähkötolppaan. Noin 200 metrin jälkeen johto repäisi auton sähköpistoketta ja etupuskuria. Johto irtosi sähkötolpasta voiman vaikutuksesta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa. Yhtiö katsoi, ettei vahinko ollut aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillisesti ulkoapäin, vaan ajoneuvon osasta ajoneuvolle itselleen. Rajoitusehdon mukaan kuormasta, ajoneuvon osasta tai varusteesta itse ajoneuvolle aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

Vakuutuslautakunta katsoi toisin. Sähköjohdon repäisy oli kohdistunut ajoneuvoon ulkoapäin. Vauriot syntyivät yhdellä kertaa johdon repäisystä liikkeelle lähdön yhteydessä, joten ne olivat syntyneet äkillisesti. Vaikka vahinko johtui kuljettajan huolimattomuudesta, kaskovakuutukselle on ominaista, että se korvaa myös kuljettajan omasta huolimattomuudesta johtuvia vahinkoja. Koska kyseessä oli kaskon perusteella korvattava törmäysvahinko, ajoneuvon osan ajoneuvolle aiheuttamaa vahinkoa koskevaa rajoitusehtoa ei sovellettu.

Vakuutuslautakunta suositti korvausta.

Sähköautoilijan näkökulmasta tapaus on rohkaiseva. Jos latauskaapeli unohtuu kiinni ja auto vaurioituu liikkeelle lähdettäessä, kyseessä voi olla korvattava vahinko, vaikka vakuutusyhtiö yrittäisi vedota rajoitusehtoon. Ratkaisevaa on, että vahinko kohdistui autoon ulkoapäin ja syntyi äkillisesti.

Sähköauto kolarissa

Sähköauton kolari on monesti haastava tilanne akun kannalta. Vaikka auton korin vauriot olisivat vähäisiä, akkukoteloon kohdistunut isku tai pienkin painauma akkukotelossa voi vaatia koko akuston vaihtamisen.

Jos kolarin jälkeen ei ole tarkkana, akuston uusimisesta aiheutuva lasku voikin jäädä kokonaan itse maksettavaksi.

Kolarin jälkeen korvauksen saaminen nimittäin edellyttää, että akuston vaurioiden ja vahinkotapahtuman välillä on selvä syy-yhteys. Pelkkä ajallinen yhteys, eli se, että vika ilmeni kolarin jälkeen, ei vielä riitä korvauksien saamiseen. Ja vastaavasti jos kolarin jälkeisessä tarkastuksessa jokin vaurio jääkin huomaamatta, korvauksien saaminen jälkikäteen voi olla äärimmäisen hankalaa.

Tällaiset huomaamatta jääneet sähköauton vauriot ja vaurioiden syy-yhteys nimenomaan kolariin ovat yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi vahinko voi jäädä korvaamatta. Nämä ovatkin yksi kestoaiheista, joiden vuoksi saamme yhteydenottoja sähköautojen vakuutusriitoihin liittyen.

FINE-60224-J7M5S – Sähköauton ajoakun tekninen vika ei oikeuttanut seisonta-ajan korvaukseen

A ajoi Tesla Model S:llä lumimyrskyssä, nosti kaasupoljinta, jolloin auton regeneratiivinen jarrutus aktivoitui. Auto lähti hallinnasta ja suistui tieltä. Pintapuolisesti autossa ei näkynyt vaurioita, mutta kuukauden kuluttua auto ei enää käynnistynyt. Korjaamolla todettiin ilmastoinnin kompressorissa sisäinen vika, joka oli aiheuttanut korkeajännitejärjestelmän eristysvian. Lisäksi molemmat ilmastoinnin lauhduttimet vuotivat ja peruutusanturi oli vaurioitunut. Korjauskustannukset olivat noin 6 300 euroa.

Vakuutusyhtiö korvasi etupuskurin vauriot, mutta kieltäytyi korvaamasta ilmastoinnin, akun jäähdytyksen ja peruutusanturin vikoja. Yhtiön vahinkotarkastajan mukaan vioissa ei ollut suoraa kontaktia törmäykseen, eivätkä ne siten olleet syy-yhteydessä ulosajoon.

A vetosi siihen, että Teslan järjestelmät toimivat tiiviisti yhdessä moduulirakenteen kautta, joten yhdenkin komponentin rikkoutuminen vaikuttaa koko auton toimintaan. A toimitti videon, jossa sähköautojen huoltoon erikoistunut liike käy läpi Teslan järjestelmien riippuvuussuhteita.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei asiassa ollut A:n kertomuksen lisäksi esitetty näyttöä siitä, mitä vahinkoja auton alapohjaan oli aiheutunut ulosajossa. Korjaamon viankuvaus viittasi sisäiseen tekniseen vikaan, ei ulkoisen törmäyksen seuraukseen. Lisäksi peruutusanturin johtosarja sijaitsi puskurissa eri puolella kuin törmäys.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Sähköautoissa vikojen ketjuuntuminen on todellinen ilmiö, mutta sen osoittaminen vakuutusyhtiölle vaatii enemmän kuin yleistason selvityksen. Jos kolarin jälkeen ilmenee vikoja, korjaamoa pitää vaatia dokumentoimaan tarkasti, mitkä osat ovat olleet kiistatta kontaktissa ja miten vaurio on voinut edetä muihin järjestelmiin vaikka niissä ei olisikaan suoria osuman jälkiä.

Tietysti jos koko auton nokka on rytyssä, on helpompaa osoittaa, että nokassa oleva sähköjärjestelmä on vaurioitunut. Mutta jos peltiä menee ryttyyn auton toisesta keulasta ja sen jälkeen sivuikkunat lakkaavat toimimasta?

Korvauksien saaminen edellyttää näyttöä, että kolari on aiheuttanut myös sivuikkoiden vaurion. Ja tämä voikin olla sitten haastavaa, jos korjaamo ei tee vauriokartoitusta riittävällä tarkkuudella ja vikakoodi ilmeneekin vasta viikkoja itse kolarin jälkeen.

Vastaavia haasteita on myös myrskyn yhteydessä syntyneiden sähkövaurioiden korvaamisessa.

FINE-71767-N1V1C4 – Hybridiauton sähköongelmat eivät olleet syy-yhteydessä myrskyyn

A:n hybridiauto vaurioitui ukkos- ja raemyrskyssä. Myrskyn seurauksena autolle aiheutui pelti- ja lasivaurioita, ja öljypohja vaurioitui kun A ajoi auton puun alle suojaan. Vakuutusyhtiö korvasi nämä vauriot sekä 12 V käynnistysakun vaihdon. Auto toimi akun vaihdon jälkeen kahdeksan kuukautta moitteettomasti, minkä jälkeen sähköongelma uusiutui. A vaati auton lunastamista.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi lunastuksesta. Yhtiön mukaan autossa ei ollut todettu vikaa, joka oikeuttaisi lunastukseen. Salamaniskun tyypilliset tuntomerkit puuttuivat, sillä salamanisku lamaannuttaa yleensä usean ohjainlaitteen kerralla. A:n auto oli toiminut normaalisti vahingon jälkeen kahdeksan kuukautta. Lisäksi autoon oli vaihdettu uusi 12 V akku jo ennen vahinkoa vastaavien ongelmien vuoksi, mikä viittasi ennestään olemassa olleisiin akkujärjestelmän haasteisiin.

A vetosi siihen, että korjaaja oli löytänyt autosta vettä vielä kolme kuukautta vahingon jälkeen ja ehdottanut lunastusta. A katsoi, ettei hän voinut myydä autoa eteenpäin vastaamatta sähkövioista.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei pelkkä ajallinen yhteys osoita syy-yhteyttä vahingon ja vian välillä. Sähköongelmien aiheutumista salamaniskun seurauksena ei ollut osoitettu. Auto oli toiminut moitteettomasti kahdeksan kuukautta, minkä perusteella myöhemmin uusiutuneen ongelman yhteys vahinkotapahtumaan ei ollut todennäköinen. Myöskään lunastusta koskevaa sopimusta ei ollut näytetty syntyneen.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Kahdeksan kuukauden moitteeton toiminta käänsi tässä tapauksessa näytön A:ta vastaan. Mitä pidempi aika kuluu vahingon ja vian ilmenemisen välillä, sitä vaikeampaa syy-yhteyden osoittaminen on. Jos sähköautossa ilmenee oireita kolarin tai myrskyn jälkeen, ne kannattaa dokumentoida ja reklamoida vakuutusyhtiölle välittömästi, vaikka auto vielä toimisi.

Mitä sähköauton vakuutus ei korvaa?

A) Sähköauton akku rikki, tekninen vika vai vakuutustapahtuma?

Kaskovakuutus korvaa vain ulkoisesta syystä aiheutuneita vahinkoja. Jos sähköauton akku tai latauslaite rikkoutuu ilman tunnistettavaa ulkoista tekijää, kyseessä on usein niin sanottu “tekninen vika”, joita ei korvata kaskovakuutuksesta. Sen sijaan korvauvastuu niistä voi kuulua valmistajan takuun tai myyjän kontolle.

Rajanveto ei ole aina yksinkertainen. Sähköautoissa moni komponentti on yhteydessä toisiinsa, ja yksittäisen vian juurisyy voi olla vaikea selvittää.

FINE-74656-R1T2S5 – Täyssähköauton latauslaitteen toistuvat rikkoutumiset eivät olleet kaskovakuutuksesta korvattavia

A havaitsi kotinsa sähkölaitteissa toimintahäiriöitä, joiden yhteydessä myös täyssähköauton sisäinen latauslaite rikkoutui. Sähkömiesten mukaan vika johtui todennäköisesti rakennusten välisestä kaapelista, jota routa oli vaurioittanut. Vakuutusyhtiö korvasi kodinkoneiden vahinkoja kotivakuutuksesta. Latauslaite kuitenkin rikkoutui uudelleen kahdesti sen jälkeen, kun se oli vaihdettu, vaikka kaapelissa ei enää ollut vikaa.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta latauslaitteen toistuvia rikkoutumisia kaskovakuutuksesta. Yhtiö totesi, ettei vahinko ollut aiheutunut mistään kaskovakuutuksen törmäysturvasta tai paloturvasta korvattavasta tapahtumasta. Paloturvan ylijännitettä koskeva rajoitusehto sulki sähkölaitteen rikkoutumisen korvauspiirin ulkopuolelle, eivätkä kaskon muutkaan turvat kattaneet teknistä vikaa. A:lle oli myöhemmin sattunut myös törmäysvahinko, mutta latauslaite oli rikkoutunut toistuvasti jo ennen sitä.

A vetosi siihen, ettei kuluttajan pitäisi joutua osoittamaan vian täsmällistä syytä, kun useita mahdollisia tekijöitä on. A piti mahdollisena, että toimimaton rectifier-diodi oli päästänyt sähkövirran kulkemaan autosta takaisin taloon. A:n mukaan ajoneuvon sisäinen vika oli kuluttajalle ennalta arvaamaton tapahtuma.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei kaskovakuutuksesta korvata vahinkoja, jotka eivät ole aiheutuneet vakuutusehdoissa nimenomaisesti mainituista syistä. Törmäysturva edellyttää äkillistä, ennalta arvaamatonta ulkoista tapahtumaa. Pelkästään se, että vika oli A:lle yllätys, ei täytä tätä edellytystä. Latauslaitteen toistuva rikkoutuminen viittasi ajoneuvossa olevaan tekniseen vikaan, jolle ei ollut osoitettu ulkoista syytä.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Tärkeä erottelu tässä on se, että kaskovakuutuksen “ennalta arvaamaton” ei tarkoita samaa kuin omasta näkökulmasta aiheutunut “yllättävä” vahinko.

Kuluttajalle voi tulla yllätyksenä, että latauslaite hajoaa, mutta kaskovakuutuksen näkökulmasta ratkaisevaa on, johtuiko rikkoutuminen ulkoisesta tapahtumasta vai laitteen omasta viasta.

Kaskon ehdoissa voi olla myös muita rajoituksia, jotka estävät korvauksen. Seuraava tapaus koskee perinteistä polttomoottoriautoa, mutta sama periaate soveltuu myös sähköautojen vahinkoihin, joiden syynä on auton sisäinen vikaantuminen ilman ulkoista syytä.

FINE-045836 – Öljynkierron rajoitusehto esti moottorivaurion korvaamisen

A ajoi maantiellä, kun vastaan ajanut rekka pöllytti runsaasti lunta. Lumen seassa ollut jäälohkare osui auton öljypohjaan ja aiheutti siihen painauman. Painauma vaurioitti öljysihtiä ja imuputkea, minkä seurauksena öljynkierto estyi ja moottori vaurioitui käynnissä ollessaan. Moottorin vaihto olisi maksanut noin 2 800 euroa.

Vakuutusyhtiö korvasi jäälohkareen aiheuttaman välittömän esinevahingon eli öljypohjan, imuputken ja öljysihdin vauriot (380 euroa). Yhtiö kieltäytyi korvaamasta moottorivauriota vedoten rajoitusehtoon, jonka mukaan kolariturvasta ei korvata moottorille puutteellisesta öljynkierrosta aiheutunutta vahinkoa.

A katsoi, että moottorivaurio oli suora seuraus jäälohkareen aiheuttamasta törmäyksestä. Öljynkierto estyi, koska imuputki vaurioitui törmäyksessä, ja moottori vaurioitui muutamassa minuutissa öljynpaineen pudottua. A:n mukaan koko tapahtumaketju lähti liikkeelle yhdestä ulkoisesta osumasta.

Vakuutuslautakunta yhtyi vakuutusyhtiön arvioon. Moottorin rikkoutumisessa ei ollut kyse välittömästä esinevahingosta, jonka syynä oli törmäys jäälohkareeseen. Moottorivaurio aiheutui törmäyksen jälkeen, kun vaurioitunut imuputki esti öljynkierron eikä moottori saanut riittävästi voitelua. Rajoitusehdon sanamuoto oli yksiselitteinen: puutteellisesta öljynkierrosta moottorille aiheutunutta vahinkoa ei korvata, riippumatta siitä mikä öljynkierron esti.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Sähköautoilijan kannalta tästä tapauksesta on syytä huomata se, että vakuutusehdoissa voi olla rajoituksia, jotka katkaisevat korvausketjun, vaikka vahingon alkuperäinen syy olisi selvästi ulkoinen.

B) Sähköauton lataus ukkosella ja suojeluohjeet

Sähköauton lataaminen ukkosen aikana on riski, johon vakuutusehdot ottavat kantaa. Monissa kaskovakuutuksissa on suojeluohjeita, jotka edellyttävät ylijännitesuojausta latauspisteessä. Jos latauslaite tai akku vaurioituu ylijännitteen seurauksena ja suojeluohjeita ei ole noudatettu, vakuutusyhtiö voi vähentää korvausta tai evätä sen kokonaan.

Luonnonilmiövahingot korvataan pääsääntöisesti kaskovakuutuksesta, mutta paloturvan rajoitusehdot voivat mutkistaa tilannetta. Jos salamanisku aiheuttaa ylijännitteen, joka rikkoo latauslaitteen, vakuutusyhtiö voi vedota rajoitusehtoon, jonka mukaan ylijännitteestä sähkölaitteelle aiheutunutta vahinkoa ei korvata.

C) Sähköauton palo ja vakuutuskorvaukset

Sähköauton akkupalo on vakava vahinko, joka voi tuhota koko ajoneuvon. Kaskovakuutuksen paloturvasta korvataan irti päässeestä tulesta tai suorasta salamaniskusta aiheutunut vahinko. Sen sijaan sähkölaitteessa itsessään tapahtuneen oikosulun tai osan kuumenemisen aiheuttamaa vahinkoa ei yleensä korvata.

Tämä rajoitus on sähköautojen kannalta merkittävä. Akkupalot voivat saada alkunsa akun sisäisestä viasta, oikosulusta tai ylikuumenemisesta, jolloin paloturvan rajoitusehto estää korvauksen. Korvauksen saaminen edellyttää, että palo on saanut alkunsa ulkoisesta syystä, kuten törmäyksestä tai irti päässeestä tulesta. Tulipalon ja vakuutuskorvausten yksityiskohtiin perehdyn tarkemmin erillisessä artikkelissa.

VKL 541/15 – Maasähkölaturin oikosulku ei ollut korvattava palovahinko

A huomasi matkailuajoneuvon vuodevaatelaatikosta tulevan savua. Johdot paloivat ilmiliekeissä ja A sammutti palon jauhesammuttimella. A oli hieman aiemmin palannut matkalta kyseisellä ajoneuvolla.

Vakuutusyhtiö katsoi palon saaneen alkunsa maasähkölaturissa tapahtuneesta oikosulusta. Rajoitusehdon mukaan vahinkoa ei korvata, kun ajoneuvon sähkölaite on vahingoittunut laitteessa itsessään tapahtuneen oikosulun vuoksi. A:n mielestä palo oli alkanut johdoista eikä laturista. Autosähkökorjaamo oli avannut laturin ja todennut sen sisältä “liian siistiksi” ollakseen palon alkulähde. Toisen sähköhuoltoliikkeen edustaja oli samaa mieltä.

Vakuutuslautakunta katsoi teknisen selvityksen ja valokuvien perusteella palon saaneen alkunsa laturissa. Johtojen eristeet eivät olleet sulaneet kokonaan, mikä viittasi siihen, että liekit olivat nousseet laturista ylöspäin ja vaurioittaneet johtoja, eikä toisin päin.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Palon alkulähteen selvittäminen on ratkaisevaa. Jos palo saa alkunsa sähkölaitteen sisällä, rajoitusehto estää korvauksen, vaikka palo leviäisi laajemmallekin. Sähköauton akkupalossa tämä on erityisen hankala kysymys, koska akun sisäinen oikosulku on yksi yleisimmistä palon syistä.

Vastaava rajoitus koskee myös tilanteita, joissa oikosulku aiheuttaa osan kuumenemisen ilman varsinaista “tulen irtipääsemistä”.

VKL 575/15 – Hapettuneen liittimen kuumeneminen ei ollut irti päässyttä tulta

A tunsi palaneen hajua lähtiessään ajamaan autollaan. Korjaamolla havaittiin, että hapettunut liitin oli kuumentunut niin voimakkaasti, että se oli aiheuttanut johtosarjan ja ABS-yksikön sulamisen. Korjaamon arvion mukaan liitin oli ollut niin kuuma, että “tuli on siinä rätissyt”.

Vakuutusyhtiö katsoi vahingon aiheutuneen oikosulusta ajoneuvon sähkölaitteissa. A vetosi siihen, että kyseessä oli irti päässeestä tulesta aiheutunut vahinko, koska liitin oli kuumentunut niin voimakkaasti.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei vahinko ollut aiheutunut irti päässeestä tulesta. Lautakunnan ratkaisukäytännössä irti päässeellä tulella tarkoitetaan tilannetta, jossa liekillä palava tuli ei ole enää ihmisen hallinnassa. Korjaamon kuvauksen perusteella vahinko oli aiheutunut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla ajoneuvon osan kuumenemisesta.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Vaikka liitin olisi “rätissyt” tulta, se ei riitä.

Vakuutusehtojen näkökulmasta irti päässyt tuli tarkoittaa tulipaloa, joka ei ole hallinnassa. Osan kuumeneminen, sulaminen tai jopa kipinöinti ei ylitä tätä kynnystä. Sähköautossa tämä rajanveto voisi tulla vastaan esimerkiksi akkukennojen ylikuumenemisessa, jos lämpö voi sulattaa ympäröiviä rakenteita ilman varsinaista tulipaloa.

Sähköauton lunastus

Sähköauto päätyy lunastukseen tavallista useammin kuin polttomoottoriauto. Syy on yksinkertainen: akuston vaihtokustannus voi helposti ylittää auton käyvän arvon. Jo muutaman vuoden ikäisessä sähköautossa akun vaihto voi maksaa 20 000-50 000 euroa, ja jos auton käypä arvo on esimerkiksi 30 000 euroa, vakuutusyhtiö lunastaa auton korjaamisen sijaan.

Lunastustilanteessa vakuutusyhtiö maksaa auton käyvän arvon, josta vähennetään omavastuu. Käypä arvo ei välttämättä vastaa sitä, mitä auton hankintaan on maksettu. Erityisesti sähköautoissa arvon aleneminen voi olla nopeaa, kun uusia malleja ja akkuteknologioita tulee markkinoille jatkuvasti.

Jos olet tyytymätön vakuutusyhtiön arvioimaan lunastushintaan, sinulla on oikeus riitauttaa se. Käyn auton lunastusta ja korvausmäärän korottamista tarkemmin läpi erillisessä artikkelissa.

Sähköauton vakuutus, mitä tulee ottaa huomioon?

Sähköauton vakuuttamisessa on muutamia asioita, joita polttomoottoriauton omistajan ei tarvitse miettiä.

Tärkein asia kaskon laajuus suhteessa akun uusimiseen. Sähköauton arvo on keskittynyt suurelta osin akkuun, ja akun vaurioituminen johtaa tyypillisesti kalliiseen korjaukseen tai koko auton lunastukseen. Suppeassa kaskossa kolarivahinkoja ei korvata, joten laaja kasko on sähköautossa lähes välttämätön.

Toinen huomioitava asia on lunastusturvan olemassaoloa ja sen täyttymisen edellytykset. Mikäli auton tai akuston vauriot ovat laajat, osa vakuutusyhtiöistä mahdollistaa auton lunastamisen jo kun korjauskustannusarvio ylittää 50 % auton arvosta. Toiselle vakuuttajalla sama raja-arvo voikin olla 70 %, jolloin lunastuksen edellytys jää helpommin täyttymättä.

Asiaa ei välttämättä tule miettineeksi juuri vahingon sattuessa sen tarkemmin, vaan auton haluaa vain saada korjatuksi vakuutusyhtiön piikkiin. Ongelma voi kuitenkin tulla eteen auton jälleenmyynnin yhteydessä kun ostajalle selviää, että auton akustoa on jouduttu korjaamaan kolarin vuoksi. Lisäksi korjaustöissä asioita saattaa jäädä huomioimatta tai korjaukset epäonnistua, jolloin luvassa voi olla kuukausien taikka vuosien pituinen rumba auton korjauksien kanssa.

Näistäkin syistä lunastus on usein se parempi vaihtoehto.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa sähköauton akkua tai vahinkoa?

Sähköauton akkuvaurio on taloudellisesti merkittävä vahinko, ja kielteinen korvauspäätös voi tarkoittaa kymmenientuhansien eurojen menetystä. Vakuutusyhtiön päätös ei kuitenkaan ole lopullinen.

Sähköautojen vakuutusriidat ovat usein monimutkaisia, koska tekniikka on uutta ja vakuutusehdot eivät aina vastaa sähköautojen todellisuutta. Syy-yhteyden osoittaminen, vakuutusehtojen tulkinta ja teknisen vian erottaminen ulkoisesta vahingosta vaativat sekä juridista että teknistä osaamista.

Jos vakuutusyhtiö on evännyt sähköautosi vakuutuskorvauksen tai korvausmäärä vaikuttaa liian pieneltä, päätöksen voi antaa arvioitavaksi vakuutusjuristin ilmaisessa arviossa. Selvitämme, onko päätös vakuutusehtojen mukainen ja onko korvauksen hakemiselle perusteita.