Pysyvän haitan korvaus sormen vammasta

Pysyvän haitan korvaus sormen vammasta määräytyy haittaluokasta, joka arvioidaan lähes aina valtioneuvoston haittaluokka-asetuksella asteikolla 1–20. Esimerkiksi koko peukalon menetys on haittaluokka 4 ja koko etusormen menetys haittaluokka 2. Liikennevahingossa yhden haittaluokan peruskorvaus on vuoden 2026 tasossa 4 540 euroa, ja vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta korvaus on haittaluokan osuus vakuutusmäärästä: haittaluokka 4 tuo neljä kahdeskymmenesosaa eli viidenneksen vakuutusmäärästä.

Korvauksen suuruus riippuu siitä, mistä vakuutuksesta sitä haetaan. Työtapaturmassa ja liikennevahingossa korvaus perustuu lakiin ja vahingoittuneen ikään, vapaaehtoisessa vakuutuksessa valittuun vakuutusmäärään. Merkitystä on myös sillä, kumpaan käteen vamma tuli, sillä huonomman käden haittaluokka on yhtä luokkaa alempi kuin paremman, paitsi haittaluokassa 1. Käymme tässä artikkelissa läpi myös, miten korvaus lasketaan, milloin sitä ei makseta ja mitä voit tehdä, jos vakuutusyhtiö arvioi haittaluokan liian alhaiseksi.

Jos olet saanut tapaturmavakuutuksesta kielteisen päätöksen tai haittaluokka jäi mielestäsi liian alhaiseksi, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa juristin ilmaisella arviolla.

Päivitys: taulukot ja korvausmäärät on päivitetty viimeksi 21.10.2026. Tiedot on tarkistettu haittaluokka-asetuksesta, liikennevahinkolautakunnan normeista ja vakuutusyhtiöiden voimassa olevista vakuutusehdoista.

Korvausmäärään vaikuttaa se, mistä vakuutuksesta korvauksia haetaan

Vapaaehtoisissa tapaturma- ja terveysvakuutuksissa sekä lakisääteisissä vakuutuksissa lähes poikkeuksetta sormen pysyvää haittaa arvioidaan valtioneuvoston julkaiseman haittaluokka-asteikon perusteella.

Sormen vammaa arvioidaan kyseisen valtioneuvoston asetuksen perusteella, mikäli vahinko korvataan esimerkiksi alla mainituista vakuutuksista:

• työnantajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta,
• vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, esimerkiksi itse tai työnantajan hankkimasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, tai
• liikennevakuutuksesta

Sormen vammaa verrataan silloin kyseisen asetuksen edellytyksiin siitä, miten suuri pysyvä haitta vammasta jää, tai jos vamma ei täytä lainkaan pysyvän haitan korvaamisen vähimmäisedellytyksiä.

Pysyvän haitan suuruutta arvioidaan asteikolla 1-20, jossa pienimmät pysyvät haitat oikeuttavat haittaluokan 1 mukaisiin korvauksiin ja suurimmat haittaluokan 20 mukaiseen korvaukseen.

Haittaluokan suuruus arvioidaan muun muassa vamman sijainnin ja vakavuuden perusteella.

Esimerkiksi etusormen kärki- ja keskijäsenen menetys on haittaluokka 1, kun taas käden amputaatio ranteen tasolta on haittaluokka 10.

Mikäli samasta tapaturmasta syntyy useita pysyviä haittoja, esimerkiksi kaatumisen seurauksena sormen vamman lisäksi sinulle jää suuri leikkausarpi reiteen murtuman vuoksi, haitat yhdistetään laissa säädetyllä laskukaavalla. Kokonaishaitta on silloin pienempi kuin haittaluokkien suora summa.

Sormen vammaan voi liittyä myös pysyvä hermovaurio.

Sormen pysyvän haitan korvauksia ei kuitenkaan aina arvioida kyseisen asetuksen perusteella.

Jos sormen pysyvä haitta on aiheutunut jostain sellaisesta tapahtumasta, josta ei haeta korvauksia yllä mainituista vakuutuksista, korvauksia ei arvioida kyseisen asetuksen perusteella. Mikäli esimerkiksi itsellesi ostama tuote ei ole ollut turvallinen käyttää ja laite rikkoo sormesi, haitta arvioidaan tuotevastuu- ja vahingonkorvauslain mukaan. Haittaluokitusta voidaan silloin käyttää apuna, mutta se ei sido.

Toisinaan vakuutusyhtiöillä menee tämä asia sekaisin, sillä kyseistä valtioneuvoston asetusta pysyvän haitan suuruudesta ei siis sovelleta aina kaikkiin pysyviin haittoihin, vaikka se yleistä onkin.

Keskitymme alla kuitenkin vain niihin sormen vammojen korvauksiin, joissa pysyvää vammaa arvioidaan nimenomaan tuon valtioneuvoston asetuksen perusteella, koska ne ovat kaikkein yleisimpiä.

Haittaluokkien arviointiperusteet ja korvausmäärien laskenta vaihtelevat vakuutuslajeittain, ja niistä kerromme laajemmin artikkelissa tapaturmavakuutuksen korvaus pysyvästä haitasta.

Sormen vammojen haittaluokat taulukkona

Valtioneuvoston asetuksessa on tarkat säännöt siitä, millainen sormen vamma oikeuttaa minkäkin haittaluokan mukaiseen korvaukseen.

Esimerkiksi jos menetät työtapaturmassa sormen tai useamman, haittaluokat ovat seuraavat (III – V sormet viittaavat keskisormeen, nimettömään ja pikkusormeen).

Yllä mainitut ja asetuksessa viitatut muut käden haittaluokat pätevät kuitenkin vain tilanteissa, joissa sormen vamma on aiheutunut ”paremmalle” kädelle. Jos siis olet oikeakätinen ja vamma aiheutuu vasemman käden sormeen, yllä mainitusta haittaluokasta vähennetään 1 (paitsi haittaluokassa 1, josta vähennystä ei tehdä).

Oikean ja vasemman käden sormista saa siis saman korvauksen silloin, kun pysyvä haitta on asetuksen mukaan 1. Sitä suuremmissa haittaluokissa huonomman käden korvauksesta vähennetään 1.

Heikomman käden sormen vammasta ei siis monesti saa aivan yhtä hyvää korvausta, kuin paremman käden vammasta.

Jos sorminivel jäykistyy tapaturman seurauksena huonoon asentoon, haittaluokka määräytyy samoin kuin jos sormi olisi amputoitu kyseisestä nivelestä. Toiminnalliseen asentoon jäykistyneestä nivelestä jää asetuksen mukaan vähäisempi haitta.

Mikäli sormesta joudutaan amputoimaan vain nivel, korvausmäärään on jälleen omat sääntönsä. Asiaan vaikuttaa myös se, tehdäänkö amputointi etusormesta tai peukalosta vai ei. Tämä johtuu siitä, että keskisormen, nimettömän ja pikkusormen nivelien amputointien ei katsota aiheuttavan yhtä suurta pysyvää haittaa, kuin esimerkiksi peukalon ensimmäisen nivelen amputointi.

Kaikki sormen pysyvien haittojen määräytymisperusteet löydät tästä linkistä alaotsikosta ”1.1. sormet ja välikämmenluut”.

Pysyvän haitan korvaaminen muissa kuin yllä mainitsemissamme poikkeustapauksissa edellyttää, että haittaluokka on vähintään 1. Vapaaehtoisissa tapaturma- ja terveysvakuutuksissa vähimmäisraja voi kuitenkin olla korkeampi.

Esimerkiksi Ifin henkilövakuutusten ehdoissa pysyvästä haitasta maksetaan korvausta yleensä vasta haittaluokasta 2 alkaen, mutta sormien ja silmien vammoista jo haittaluokasta 1. Sormen vamma on siis Ifilläkin korvattava jo pienimmässä haittaluokassa.

Monet muut vakuutusyhtiöt, esimerkiksi LähiTapiola ja Pohjola, korvaavat pysyvän haitan haittaluokasta 1 alkaen, ja työtapaturmissa raja on aina haittaluokka 1.

Tarjoavatko kaikki vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset yhtä hyvää turvaa? Vastaus voi yllättää.

Pysyvän haitan korvaus taulukko 2026: paljonko haittaluokasta maksetaan?

Liikenne- ja työtapaturmissa korvausmäärät perustuvat lakiin, joten samanikäiset saavat samanlaisesta pysyvästä haitasta saman korvauksen. Niissä korvauksen määrä perustuu haittaluokan suuruuteen sekä vahingoittuneen henkilön ikään.

Liikennevahingossa yksi haittaluokka on vuoden 2026 tasossa 4 540 euroa 18 vuotta täyttäneelle. Alla on liikennevahinkolautakunnan pysyvän haitan peruskorvaustaulukko haittaluokille 1–10 vuoden 2026 tasossa. Koko asteikon ja laskentaohjeet löydät lautakunnan pysyvän haitan korvausohjeista.

Aikamoista hepreaa kyseinen taulukko. Miten sitä pitäisi oikein lukea?

Haittaluokan suuruus on sentään selkeä, eli kullekin haittaluokalle on määritelty tietty peruskorvaus ja haittaluokan saat selville vertaamalla lääkärin toteamaa sormen pysyvää vammaa yllä viitattuun valtioneuvoston asetukseen.

Mutta miten ikä vaikuttaa peruskorvaukseen?

Liikennevahingoissa, jos vahingoittunut on vahinkohetkellä alle 17-vuotias, hänelle maksetaan ensin nuoren henkilön korvaus, joka kattaa ajan 18 vuoden ikään saakka. Varsinainen korvaus maksetaan 18-vuotiaana 18-vuotiaan peruskorvauksen mukaan. Nuoret saavat korvauksen siten kahdessa osassa.

Kun pysyvä vamma on aiheutunut 18-vuotiaalle tai sitä vanhemmalle, korvaus lasketaan 18-vuotiaan peruskorvauksesta, ja ikä vähentää sitä. Laskennallinen ikä on ikä vahinkohetkellä lisättynä yhdellä. Peruskorvauksesta vähennetään 1 % jokaiselta vuodelta, jonka laskennallinen ikä ylittää 18 vuotta, 65 ikävuoteen saakka. Sen jälkeen vähennys on 2 % vuodessa, ja 75 vuoden laskennallisesta iästä alkaen ikä ei enää vähennä korvausta.

Asiaa voi ajatella niin, että pysyvän haitan korvausmäärät on vakioitu 18-vuotiaille ja sitä nuoremmille tai vanhemmille korvausmäärää sopeutetaan sitä vastaavaksi joko nostamalla korvausmäärää (alle 18-vuotiaan vahinko) taikka laskemalla sitä (vahinko yli 18-vuotiaalle). Tämä on myös varsin loogista, sillä osa voi joutua elämään pysyvän haitan kanssa melkein koko ikänsä, mutta toiselle se saattaa tapahtua vasta eläkeiässä.

Otetaanpa esimerkki.

Työtapaturmassa pysyvästä haitasta maksetaan haittarahaa, jonka määrä riippuu haittaluokasta. Haittarahan taulukot ja laskurin löydät Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta.

Vapaaehtoisissa tapaturmavakuutuksissa korvauksen pohjana on itse valittu vakuutusmäärä. Niissä, kuten esimerkiksi omasta vakuutusyhtiöstä ottamastasi terveysvakuutuksesta, korvausmäärä lasketaan tyypillisesti valitsemastasi vakuutusmäärästä haittaluokan osuutena. Valittava vakuutusmäärä on tyypillisesti esimerkiksi 50 000–300 000 euroa.

Yksityistapaturmavakuutuksissa pysyvän haitan korvaus voi siis nousta hyvin nopeasti erittäin merkittäväksi. Jo yhden haittaluokan korotus tarkoittaa tässä esimerkissä 15 000 euron lisäkorvausta. Tämän vuoksi onkin olennaista, että vakuutusyhtiön päätökseen haittaluokan suuruudesta ei kannata tyytyä, ellei sen oikeellisuutta ole varmistanut erikseen juristin avulla.

Pysyvän haitan korvausriidat ovat yksi yleisimmistä henkilövakuutuksia koskevista riita-aiheista, joissa vakuutusyhtiö on arvioinut haittaluokan liian pieneksi.

Toisin kuin joskus ehkä kuvitellaan, vapaaehtoisissa tapaturmavakuutuksissa kaikki pysyvät haitat eivät siis oikeuta saamaan vakuutukselle valitsemaasi enimmäiskorvausmäärää, vaan useimmissa vakuutuksissa sen saa vain, jos pysyvä haitta on suurin mahdollinen eli 20. Joissakin vakuutuksissa korvaus kuitenkin kaksinkertaistuu suurissa haitoissa: esimerkiksi Ifin henkilövakuutuksessa korvaus maksetaan kaksinkertaisena, kun haittaluokka on vähintään 10, ellei vakuutuskirjassa toisin mainita.

Tilapäinen haitta eli kipu ja särky korvataan erikseen

Pysyvä haitta ei ole ainoa korvaus, joka sormivammasta voi tulla maksuun. Liikennevahingossa ja silloin, kun vahingon aiheuttaja on korvausvastuussa, samasta vahingosta korvataan erikseen myös tilapäinen haitta, josta käytetään yleisemmin nimitystä kipu ja särky. Se kattaa toipumisajan kivun, hoitotoimenpiteet ja arjen rajoitukset siihen asti, kunnes vamma on parantunut niin pitkälle kuin se paranee. Työtapaturmasta ja vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta kivusta ja säryistä ei yleensä makseta erillistä korvausta.

Korvausten ero on käytännössä tämä: kipu ja särky korvaa sen, mitä vamma aiheutti matkan varrella, ja pysyvä haitta sen, mikä jäi jäljelle. Molempia voi vaatia samasta vahingosta, eikä toisen maksaminen sulje toista pois.

Kivusta ja särystä ei ole olemassa yhtä lakisääteistä taulukkoa, toisin kuin haittaluokista. Korvaus arvioidaan tapauskohtaisesti, ja arvioinnin apuna käytetään henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia sekä liikennevahinkolautakunnan normeja. Niissä vammat jaetaan vaikeusasteen mukaan luokkiin sen perusteella, vaatiko vamma leikkaushoitoa, kuinka pitkä sairaalajakso oli ja miten kauan toipuminen kesti.

Sormivammoissa arvioon vaikuttaa erityisesti se, jouduttiinko sormi amputoimaan, yritettiinkö sen uudelleenkiinnitystä ja kuinka monta hoitojaksoa toipuminen vaati.

Riita syntyy usein siitä, että vakuutusyhtiö ottaa päätöksessään kantaa vain toiseen korvaukseen. Jos päätöksessä puhutaan pelkästään pysyvästä haitasta eikä kivusta ja särystä ole mainintaa, korvausta kannattaa vaatia erikseen.

Maksetaanko pysyvän haitan korvaus kerralla vai jatkuvana?

Korvauksen maksamistavassa on myös eroja siitä riippuen, mistä vakuutuksesta korvauksia maksetaan (esim. lakisääteinen työnantajan tapaturmavakuutus vai vapaaehtoinen vakuutus).

Pienemmissä haittaluokissa korvaus maksetaan yhdellä kertaa, suuremmissa se voi olla jatkuva. Sormen vammojen haittaluokka on tyypillisesti 1–7, joten korvaus maksetaan monesti kerralla. Työtapaturmissa haittaluokat 1–5 maksetaan kertakorvauksena ja haittaluokat 6–20 jatkuvana haittarahana.

Pitääkö pysyvän haitan korvauksesta maksaa veroa?

Ei yleensä tarvitse. Työtapaturman haittaraha on tuloverolain mukaan verovapaata, ja verovapaita ovat myös vapaaehtoisesta henkilövakuutuksesta maksettu pysyvän haitan kertakorvaus ja liikennevakuutuksen pysyvän haitan korvaus, koska ne eivät korvaa menetettyä tuloa.

Miten pian pysyvästä vammasta voi saada korvauksia?

Työtapaturmassa ja useimmissa vapaaehtoisissa vakuutuksissa pysyvän haitan olemassaoloa voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua vamman syntymisestä. Joidenkin vakuutusyhtiöiden ehdoissa arvio voidaan tehdä aiemmin.

Jos siis loukkaat sormesi tammikuussa 2025, vakuutusyhtiö ei yleensä maksa pysyvän haitan korvauksia kuin aikaisintaan tammikuussa 2026. Jos vamma ei ole jäänyt pysyväksi, esimerkiksi liikennevahingossa voit silloin saada korvausta tilapäisestä haitasta.

Pysyvän haitan korvauksien saaminen edellyttää lisäksi sitä, että lääkäri toteaa vamman jääneen pysyväksi. Vakuutusyhtiö arvioi silloin kyseisen tiedon ja valtioneuvoston asetuksen perusteella haittaluokan suuruuden ja maksaa sen mukaisen korvauksen.

Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä jos pysyvä vamma aiheutui työssä, vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä on valitusaikaa ainoastaan 30 päivää. Valitus toimitetaan päätöksen tehneelle vakuutusyhtiölle. Jos haittaluokka on siis arvioitu liian alhaiseksi, valitus tulee tehdä todella nopeasti.

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun olet saanut kirjallisen tiedon vakuutusyhtiön päätöksestä ja tästä määräajasta, joten riitauttamisaikaa on enemmän.

Mikäli pysyvän haitan määrä on jäänyt mielestäsi liian alhaiseksi, asiaan kannattaakin pyytää silloin juristin ilmaista arviota.

Missä tilanteissa vakuutusyhtiö ei korvaa sormen pysyvää haittaa?

Työtapaturmassa ja liikennevahingoissa korvausvelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin sekä liikennevakuutuslakiin, joissa on säädetty tarkat edellytykset siitä, missä tilanteissa korvaus tulee maksaa ja milloin sitä ei tarvitse maksaa.

Esimerkiksi jos aiheutat liikennevahingon törkeällä ylinopeudella, vakuutusyhtiö voi alentaa omasta henkilövahingostasi maksettavaa korvausta ja poikkeuksellisesti evätä sen kokonaan.

Vastaavasti työtapaturmana voidaan korvata esimerkiksi työssä tai työmatkalla aiheutuneita vahinkoja. Mikäli kuitenkin teet kotona etätöitä ja kompastut maton kulmaan hakiessasi kahvia ja loukkaat sormesi, kyse ei ole lain mukaisesta työssä tapahtuneesta tapaturmasta. Tämä voi kuulostaa erikoiselta, vaikka sama tapahtuma toimistolla olisikin korvattava vahinko.

Monesti työnantajat ovat kuitenkin etätöiden yleistyessä lisänneet lakisääteiseen vakuutuksen vapaaehtoisen turvan kattamaan myös tällaiset vahingot, mutta se ei kuitenkaan ole pakollista.

Jos vahinko ei ole työtapaturma eikä työnantajasi tarjoa muuta vakuutusturvaa, vahinkoon pitää silloin hakea korvauksia omasta vakuutuksesta. Mikäli omaa vakuutusta ei ole, pysyvästä haitasta ei saa silloin mistään korvauksia.

Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaus maksetaan, jos vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava.

Vapaaehtoisten tapaturmavakuutusten korvauksista kerromme tarkemmin vapaa-ajan tapaturmavakuutusten vertailussa.

Pysyvän haitan korvaus – kokemuksia vakuutusriidoista

Pysyvän haitan korvauksessa riita syntyy harvoin siitä, onko vamma olemassa. Kiistaa on yleensä siitä, kuinka suuri haitta on ja johtuuko se tapaturmasta.

Kokemuksemme mukaan vakuutusyhtiön päätöksissä toistuvat samat kohdat:

• haittaluokka on arvioitu alemmaksi kuin asetuksen taulukko ja lääkärin toteama liikerajoitus antaisivat aihetta
• haitan katsotaan johtuvan aiemmasta vammasta, kulumasta tai sairaudesta eikä tapaturmasta
• päätöksessä ei ole selvitetty, kumpi käsi on parempi, ja heikomman käden vähennys tehdään kysymättä
• kivusta ja säryistä ei mainita päätöksessä mitään, vaikka vahingon aiheuttajan vakuutus olisi korvausvastuussa

Haittaluokan arvio perustuu lääkärinlausuntoon, joten lausunnon puutteet siirtyvät suoraan korvaukseen. Jos lausunnossa ei ole mitattu sormen liikelaajuuksia tai kuvattu jäykistyneen nivelen asentoa, vakuutusyhtiö arvioi haitan niiden tietojen varassa, jotka sillä on.

Aiempi vamma ratkaisi myös hoitamamme olkapäätapauksen, jossa vakuutusyhtiö ei aluksi korvannut pysyvää haittaa lainkaan.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö arvioi sormen haittaluokan liian alhaiseksi?

Aloita pyytämällä vakuutusyhtiöltä päätöksen perustelut ja ne lääkärinlausunnot, joihin haittaluokka perustuu. Vertaa lausunnossa kuvattua vammaa haittaluokka-asetuksen sormitaulukkoon: jos amputaation taso, jäykistyneen nivelen asento tai käden puoli on kirjattu väärin, haittaluokka on usein väärä jo lähtötiedoiltaan.

Työtapaturmassa valitus tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan on tehtävä 30 päivän kuluessa. Vapaaehtoisesta vakuutuksesta voit pyytää vakuutusyhtiöltä oikaisua, viedä asian maksutta Vakuutuslautakuntaan tai nostaa kanteen kolmen vuoden kuluessa. Yleispätevää vastausta haittaluokan oikeellisuuteen ei voi antaa ilman lääketieteellisiä asiakirjoja, koska ratkaisu riippuu siitä, mitä lausunnoissa on kirjattu.

Jos olet saanut tapaturmavakuutuksesta kielteisen päätöksen tai haittaluokka jäi mielestäsi liian alhaiseksi, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.