Pysyvän haitan korvaus sormen vammasta
Sormeen jääneestä pysyvästä haitasta voi saada korvauksia työantajan lakisääteisestä vakuutuksesta, itse hankkimastasi vapaaehtoisesta tapaturma- tai terveysvakuutuksesta, tai jos joku muu aiheutti vahingon sinulle, vahingon aiheuttajalta tai tämän vakuutuksesta.
Pysyvän haitan korvauksien saaminen riippuu siitä, mistä vakuutuksesta korvauksia haetaan sekä onko joku toinen aiheuttanut vamman sinulle.
Käyn tässä artikkelissa läpi yleisimmät tilanteet, joissa sormen pysyvästä vammasta voi saada korvauksia vakuutuksesta sekä miten korvausmäärää arvioidaan. Mikäli vakuutusyhtiö ei ole suostunut korvaamaan pysyvää haittaa, asiaan kannattaa pyytää aina juristin ilmaista arviota.
Korvausmäärään vaikuttaa se, mistä vakuutuksesta korvauksia haetaan
Vapaaehtoisissa tapaturma- ja terveysvakuutuksissa sekä lakisääteisissä vakuutuksissa lähes poikkeuksetta sormen pysyvää haittaa arvioidaan valtioneuvoston julkaiseman haittaluokka-asteikon perusteella.
Sormen vammaa arvioidaan kyseisen valtioneuvoston asetuksen perusteella, mikäli vahinko korvataan esimerkiksi alla mainituista vakuutuksista:
- työnantajan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta,
- vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta, esimerkiksi itse tai työnantajan hankkimasta vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta, tai
- liikennevakuutuksesta
Sormen vammaa verrataan silloin kyseisen asetuksen edellytyksiin siitä, miten suuri pysyvä haitta vammasta jää, tai jos vamma ei täytä lainkaan pysyvän haitan korvaamisen vähimmäisedellytyksiä.
Pysyvän haitan suuruutta arvioidaan asteikolla 1-20, jossa pienimmät pysyvät haitat oikeuttavat haittaluokan 1 mukaisiin korvauksiin ja suurimmat haittaluokan 20 mukaiseen korvaukseen.
Haittaluokan suuruus arvioidaan muun muassa vamman sijainnin ja vakavuuden perusteella.
Esimerkiksi etusormen kärjen menettäminen voi olla haittaluokan 1 mukainen, kun taas ranteesta tehty amputaation haittaluokka voi olla 10.
Mikäli samasta tapaturmasta syntyy useita pysyviä haittoja, esimerkiksi kaatumisen seurauksena sormen vamman lisäksi sinulle jää suuri leikkausarpi reiteen murtuman vuoksi, kaikki haitta-asteet lasketaan yhteen asetuksessa esitetyllä kaavalla.
Sormen pysyvän haitan korvauksia ei kuitenkaan aina arvioida kyseisen asetuksen perusteella.
Jos sormen pysyvä haitta on aiheutunut jostain sellaisesta tapahtumasta, josta ei haeta korvauksia yllä mainituista vakuutuksista, korvauksia ei arvioida kyseisen asetuksen perusteella. Mikäli esimerkiksi itsellesi ostama tuote ei ole ollut turvallinen käyttää ja laite rikkoo sormesi, haitan suuruutta arvioidaan tuotevastuu- ja vahingonkorvauslain nojalla – ei yllä mainitun asetuksen perusteella.
Toisinaan vakuutusyhtiöillä menee tämä asia sekaisin, sillä kyseistä valtioneuvoston asetusta pysyvän haitan suuruudesta ei siis sovelleta aina kaikkiin pysyviin haittoihin, vaikka se yleistä onkin.
Keskityn alla olevassa kuitenkin vain niihin sormen vammojen korvauksiin, joissa pysyvää vammaa arvioidaan nimenomaan tuon valtioneuvoston asetuksen perusteella, koska ne ovat kaikkein yleisimpiä.
Millainen sormen pysyvän haitan tulee olla, jotta siitä voi saada korvauksia?
Pysyvän haitan korvaaminen muissa kuin yllä mainitsemissani poikkeustapauksissa edellyttää, että haittaluokan suurus on vähintään 1.
Tältä osin kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että vapaaehtoisissa terveys- ja tapaturmavakuutuksessa voi olla tästä poikkeuksia.
Esimerkiksi Ifin vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta ei korvata haittaluokan 1 mukaisia pysyviä haittoja. Sama haittaluokka tosin oikeuttaa korvauksiin monilla muilla vakuutusyhtiöillä ja tietysti myös työtapaturmissa.
Tarjoavatko kaikki vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset yhtä hyvää turvaa? Vastaus voi yllättää.
Valtioneuvoston asetuksessa on tarkat säännöt siitä, millainen sormen vamma oikeuttaa minkäkin haittaluokan mukaiseen korvaukseen.
Esimerkiksi jos menetät työtapaturmassa yhden sormen, haittaluokka ovat seuraavat (III – V sormet viittaavat keskisormeen, nimettömään ja pikkusormeen).
Menetetty sormi | Pysyvän haittaluokan suuruus |
---|---|
Peukalon kärkijäsen | 2 |
Peukalo | 4 |
Peukalo ja välikämmenluu | 5 |
Koko etusormi | 2 |
Etusormen kärki- ja keskijäsen | 1 |
III – V sormi | 1 |
III – IV sormi ja välikämmenluu | 2 |
Yllä mainitut ja asetuksessa viitatut muut käden haittaluokat pätevät kuitenkin vain tilanteissa, joissa sormen vamma on aiheutunut ”paremmalle” kädelle. Jos siis olet oikeakätinen ja vamma aiheutuu vasemman käden sormeen, yllä mainitusta haittaluokasta vähennetään 1 (paitsi haittaluokassa 1, josta vähennystä ei tehdä).
Oikean ja vasemman käden sormista saa siis saman korvauksen silloin, kun pysyvä haitta on asetuksen mukaan 1. Sitä suuremmissa haittaluokissa huonomman käden korvauksesta vähennetään 1.
Heikomman käden sormen vammasta ei siis monesti saa aivan yhtä hyvää korvausta, kuin paremman käden vammasta.
Jos tapaturman seurauksena sormi jäykistyy huonoon asentoon, sen haittaluokka määräytyy samoin tavoin, kuin jos sormi olisi amputoitu kyseisestä nivelestä.
Mikäli sormesta joudutaan amputoimaan vain nivel, korvausmäärään on jälleen omat sääntönsä. Asiaan vaikuttaa myös se, tehdäänkö amputointi etusormesta tai peukalosta vai ei. Tämä johtuu siitä, että keskisormen, nimettömän ja pikkusormen nivelien amputointien ei katsota aiheuttavan yhtä suurta pysyvää haittaa, kuin esimerkiksi peukalon ensimmäisen nivelen amputointi.
Kaikki sormen pysyvien haittojen määräytymisperusteet lyödät tästä linkistä alaotsikosta “1.1. sormet ja välikämmenluut”.
Miten suuren korvauksen pysyvästä haitasta voi saada?
Liikenne- ja työtapaturmissa korvausmäärät perustuvat lakiin, joten kaikki saavat samanlaisesta pysyvästä haitasta saman korvauksen. Niissä korvauksen määrä perustuvat haittaluokan suuruuteen sekä vahingoittuneen henkilön ikään.
Vapaaehtoissa tapaturmavakuutuksissa, kuten esimerkiksi omasta vakuutusyhtiöstä ottamastasi terveysvakuutuksesta, korvausmäärä lasketaan tyypillisesti valitsemastasi vakuutusmäärästä kertomalla se haittaluokan suuruudella. Tyypillisesti valittava vakuutusmäärä voi olla esimerkiksi 50 000 – 300 000 euroa.
Jos olet esimerkiksi valinnut hankkimaasi tapaturmavakuutukseen enimmäiskorvausmääräksi 50 000 euroa ja pysyvä haittaluokka on 3, korvausmäärä on 3/20 * 50 000 euroa = 7 500 euroa – valitsemasi omavastuu.
Tosin kuin joskus ehkä kuvitellaan, vapaaehtoisissa tapaturmavakuutuksissa kaikki pysyvät haitat eivät siis oikeuta saamaan vakuutukselle valitsemaasi enimmäiskorvausmäärää, vaan sen saa vain, jos pysyvä haitta on suurin mahdollinen eli 20.
Alla esimerkkinä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan peruskorvaustaulukko haittaluokista 1-7 vuonna 2024. Löydät koko taulukon heidän verkkosivuiltaan tästä.
Haittaluokan suuruus | 18-vuotiaan perusasteikko | Alle 18-vuotiaan perusasteikko |
---|---|---|
1 | 4 480 € | 2 240 € |
2 | 8 960 € | 4 480 € |
3 | 13 440 € | 6 720 € |
4 | 17 920 € | 8 960 € |
5 | 22 400 € | 11 200 € |
6 | 26 880 € | 13 440 € |
7 | 31 360 € | 15 680 € |
Aikamoista hepreaa kyseinen taulukko. Miten sitä pitäisi oikein lukea?
Haittaluokan suuruus on sentään selkeä, eli kullekin haittaluokalle on määritelty tietty peruskorvausmäärä ja haittaluokan saat selville vertaamalla lääkärin toteamaa sormen pysyvää vammaa yllä viitattuun valtioneuvoston asetukseen.
Mutta mitäs nämä perusasteikot sitten ovat?
Liikennevahingoissa, jos vahingonkärsinyt on alaikäinen, hänelle suoritetaan ensin pysyvän haitan korvaus kattamaan aika täysi-ikäisyyteen saakka. Tämän jälkeen suoritetaan sitten varsinainen korvaus hänen tullessa täysi-ikäiseksi. Alaikäiset saavat korvaukset siten kahdessa osassa. Heidän korvauksensa lasketaan ensin alle 18-vuotiata koskevan perusasteikon mukaisesti, jonka jälkeen täysi-ikäisyyden jälkeen korvaus suoritetaan tuon toisen perusasteikon mukaan.
Mikäli pysyvä vamma on aiheutunut 18-vuotiaalle tai sitä vanhemmalle henkilölle, korvausmäärä katsotaan 18-vuotiaan perusasteikosta, mutta henkilön ikä vähentää korvausmäärää 1 %-yksikön verran 65-vuotiaaksi saakka, jonka jälkeen vähennys on 2 %-yksikköä 74 vuoden ikään saakka. Yli 75-vuotiaille ei enää tehdä lisävähennyksiä korvausmäärään, vaan heillä korvausmäärä on sama, kuin 74-vuotiaille.
Asiaa voi ajatella niin, että pysyvän haitan korvausmäärät on vakioitu 18-vuotiaille ja sitä nuoremmille tai vanhemmille korvausmäärää sopeutetaan sitä vastaavaksi joko nostamalla korvausmäärää (alle 18-vuotiaan vahinko) taikka laskemalla sitä (vahinko yli 18-vuotiaalle). Tämä on myös varsin loogista, sillä osa voi joutua elämään pysyvän haitan kanssa melkein koko ikänsä, mutta toiselle se saattaa tapahtua vasta eläkeiässä.
Otetaanpa esimerkki.
Esimerkki – sormen pysyvä vamma liikennevahingosta
Sormessa todetaan liikennevahingon seurauksena haittaluokan 3 mukainen pysyvä haitta tammikuussa 2025, koska hänen heikommasta kädestä jouduttiin amputoimaan peukalo (haittaluokka 4, josta vähennetty 1, koska kyse heikommasta kädestä). Loukkaantunut oli vahinkohetkellä 35-vuotias, joten liikennevakuutuksen korvausmäärä lasketaan seuraavasti:
– Haittaluokan 3 mukainen peruskorvausmäärä on 13 440 €
– Ikäsi perusteella vähennys peruskorvausmäärään (ikä lasketaan vahinkohetki + 1 – 18 vuotta, jonka jälkeen loppusumma jaetaan 100:lla)
– Vähentämällä iän perusteella tehtävä vähennys peruskorvausmäärästä 13 440 €
Tässä tapauksessa sormen pysyvän haita korvaus olisi siten seuraava:
13 440 € – [(35+1-18) / 100] x 13 440 € = 8 332,80 euroa.
Työtapaturmista maksettavien pysyvien haittojen korvausmäärätaulukot löytyvät Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta, josta löytyy myös kätevä laskuri korvauksen määrän laskemiseksi.
Maksetaanko pysyvän haitan korvaus kerralla vai jatkuvana?
Pienemmissä haittaluokissa korvaus maksetaan yhdellä kertaa, kun taas suuremmissa haittaluokissa korvaus voi olla jatkuva.
Korvauksen maksamistavassa on myös eroja siitä riippuen, mistä vakuutuksesta korvauksia maksetaan (esim. lakisääteinen työnantajan tapaturmavakuutus vai vapaaehtoinen vakuutus).
Sormien vammojen kohdalla pysyvän haittaluokan suuruus on tyypillisesti 1-7, joten korvaus maksetaan monesti silloin kerralla. Työtapaturmissa korvaus voi kuitenkin olla jatkuvaa, jos haittaluokka on vähintään 6.
Pitääko korvauksesta maksaa veroja?
Ei tarvitse. Kyseessä on veroton korvaus, maksettiin korvaus sitten työtapaturmasta, liikennevakuutuksesta taikka vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta.
Miten pian pysyvästä vammasta voi saada korvauksia?
Pysyvän haitan olemassaoloa voidaan arvioida aikaisintaan vuoden kuluttua vamman syntymisestä.
Jos siis loukkaat sormesi tammikuussa 2025, vakuutusyhtiö ei voi maksaa pysyvän haitan korvauksia kuin aikaisintaan tammikuussa 2026. Mikäli vamma ei ole jäänyt pysyväksi, tietyissä vakuutuksissa olet oikeutettu saamaan silloin korvausta kuitenkin tilapäisestä haitasta.
Pysyvän haitan korvauksien saaminen edellyttää lisäksi sitä, että lääkäri toteaa vamman jääneen pysyväksi. Vakuutusyhtiö arvioi silloin kyseisen tiedon ja valtioneuvoston asetuksen perusteella haittaluokan suuruuden ja maksaa sen mukaisen korvauksen.
Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä jos pysyvä vamma aiheutui työssä, vakuutusyhtiön korvauspäätöksestä on valitusaikaa ainoastaan 30 vuorokautta. Mikäli haittaluokka on siis arvioitu vakuutusyhtiön toimesta liian alhaiseksi, valitus tulee tehdä todella nopeasti.
Vapaaehtoisissa vakuutuksissa valitusaikaa on lähtökohtaisesti 3 vuotta päätöksestä, jolloin riitauttamisaikaa on enemmän.
Mikäli pysyvän haitan määrä on jäänyt mielestäsi liian alhaiseksi, asiaan kannattaakin pyytää silloin juristin ilmaista arviota.
Missä tilanteissa vakuutusyhtiö ei korvaa sormen pysyvää haittaa?
Työtapaturmassa ja liikennevahingoissa korvausvelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin sekä liikennevakuutuslakiin, joissa on säädetty tarkat edellytykset siitä, missä tilanteissa korvaus tulee maksaa ja milloin sitä ei tarvitse maksaa.
Esimerkiksi jos aiheutat liikennevahingon törkeällä ylinopeudella, vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus jättää kärsimäsi henkilövahinko kokonaan maksamatta.
Vastaavasti työtapaturmana korvaan esimerkiksi työssä tai työmatkalla aiheutuneita vahinkoja. Mikäli kuitenkin teet kotona etätöitä ja kompastut maton kulmaan hakiessasi kahvia ja loukkaat sormesi, kyse ei ole lain mukaisesta työssä tapahtuneesta tapaturmasta. Tämä voi kuulostaa erikoiselta, vaikka sama tapahtuma toimistolla olisikin korvattava vahinko.
Monesti työnantajat ovat kuitenkin etätöiden yleistyessä lisänneet lakisääteiseen vakuutuksen vapaaehtoisen turvan kattamaan myös tällaiset vahingot, mutta se ei kuitenkaan ole pakollista.
Jos vahinko ei ole työtapaturma eikä työnantajasi tarjoa muuta vakuutusturvaa, vahinkoon pitää silloin hakea korvauksia omasta vakuutuksesta. Mikäli omaa vakuutusta ei ole, pysyvästä haitasta ei saa silloin mistään korvauksia.
Vapaaehtoisissa vakuutuksissa korvaus maksetaan, jos vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava.
Olen kirjoittanut vapaaehtoisista tapaturmavakuutuksista maksettavista korvauksista tarkemmin toisessa artikkelissani.
Petteri Pitkämäki
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, OTM
puh. 045 7833 2771
Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy on lakiasiaintoimisto, joka on erikoistunut vakuutusriitojen ratkaisuun. Hoidamme laaja-alaisesti yksityishenkilöiden ja yritysten vakuutusriitoja eri vakuutuslajeissa ja varmistamme, että saat aina vakuutusehtojen sekä pakottavan lainsäädännön mukaiset korvaukset.