LVI-asentajan vastuu vesivahingosta – koeponnistuspöytäkirja ei pitänyt paikkaansa

Asiakkaamme kylpyhuoneen käyttövesiputket uusittiin marraskuussa. Noin vuotta myöhemmin alakerran autotallin betoniseen kattoon alkoi ilmestyä kosteutta ja vesipisaroita laajalta alueelta, ja syyksi paljastui seinän sisällä vuotanut putkiliitos.

LVI-asentajan vastuuvakuutusyhtiö hylkäsi korvausvaatimuksen kahdesti. Yhtiön mukaan asennuksessa ei ollut virhettä, koska liitos oli koeponnistettu ja todettu pitäväksi. Todisteena oli asentajan oma koeponnistuspöytäkirja.

Mutta miten koeponnistus oli tehty päivänä, jona kukaan ei päässyt rakennukseen sisälle?

Laadimme vakuutusyhtiölle uudelleenkäsittelypyynnön, ja korvauspäätös muuttui.

Putkiliitos vuoti seinän sisällä vuosi asennuksen jälkeen

Asiakkaamme tilasi LVI-asentajalta kylpyhuoneen käyttövesiputkien uusimisen. Työ sisälsi putkien ja lämminvesivaraajan vaihdon.

Seuraavan vuoden lopulla asiakkaamme havaitsi autotallin katossa kosteutta. Vesipisaroita löytyi laajalta alueelta, myös niistä putkien läpivienneistä, jotka LVI-asentaja oli uusinut edellisenä vuonna.

Tutkimuksissa selvisi, että vuoto oli peräisin yläkerran kylpyhuoneen seinärakenteen sisällä olleesta putkiliitoksesta. LVI-asentaja kävi paikalla ja uusi vuotaneen liitoksen, jolloin vuoto lakkasi.

Koska vuoto oli peräisin liitoksesta, joka oli tehty alle vuosi aiemmin, asiakkaamme haki korvausta LVI-asentajalta. Asentaja ilmoitti vahingosta omaan vastuuvakuutusyhtiöönsä.

Vakuutusyhtiö antoi ensimmäisen kielteisen päätöksen noin kuukausi vahingon havaitsemisen jälkeen. Yhtiön mukaan putki oli painettu pohjaan asti ja puristettu oikein, ja liitos oli todettu pitäväksi painekokeella. Vuodon syynä oli vakuutusyhtiön mukaan ollut o-renkaan äkillinen ja ennalta arvaamaton rikkoutuminen, josta LVI-asentaja ei ollut vastuussa.

Kuka vastaa vesivahingosta, kun putkimiehen työ vuotaa?

Oliko liitos koeponnistettu, kuten LVI-asentajan pöytäkirjassa luki?

Kun putkimiehen tai LVI-asentajan työ aiheuttaa vesivahingon, korvausta haetaan asentajalta, ja käytännössä sen maksaa asentajan vastuuvakuutus. Vakuutusyhtiö korvaa kuitenkin vain sellaisen vahingon, josta asentaja on vastuussa.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö katsoi, ettei asentaja ollut. Pöytäkirjan mukaan LVI-asentaja oli koeponnistanut liitoksen 10 barin paineella tunnin ajan. Pöytäkirjan oli allekirjoittanut asentaja itse.

Koeponnistusta ei ehditty tehdä asennuspäivänä

Asiakkaamme oli seurannut asennustyötä koko päivän ja tiesi tarkalleen, miten se oli edennyt. Asennus tehtiin yhden aamupäivän aikana: työt aloitettiin kello seitsemän vanhojen kupariputkien ja vesivaraajan poistolla, ja uudet putket olivat kytkettyinä kello 10.40. Asentaja poistui kohteesta kello 10.55. Tunnin mittaista koeponnistusta ei yksinkertaisesti ehditty tehdä tuossa ajassa.

Asiakkaamme kysyi asennuspäivänä painekokeen järjestämisestä, mutta asentaja ilmoitti suoraan, ettei sille ollut tarvetta. Asentajalla oli ilmeisesti kiire seuraavalle työmaalle.

Lisäksi koeponnistuspöytäkirjaan oli merkitty eri päivä kuin se, jona putket asennettiin.

Pöytäkirjan päivänä rakennus oli lukittuna

Entä olisiko koeponnistus voitu tehdä myöhemmin, pöytäkirjaan merkittynä päivänä?

Ei, koska rakennus oli tuolloin tyhjillään ja lukittuna. Ainoat avaimet olivat kiinteistön omistajalla, eikä niitä ollut annettu LVI-asentajalle. Jos koeponnistus todella olisi tehty, asentaja pystyisi varmasti kertomaan, miten hän pääsi lukittuun rakennukseen sisälle.

Pöytäkirjan uskottavuutta heikensi sekin, ettei asiakkaamme ollut saanut sitä urakan valmistuttua. Hän kuuli koko asiakirjan olemassaolosta vasta vahingon havaitsemisen jälkeen. Kukaan muu kuin asentaja itse ei ollut nähnyt pöytäkirjaa ennen korvausvaatimusta.

Vesijohdon painekoe olisi pitänyt tehdä valmistajan ohjeen mukaan

Vaikka koeponnistus olisi tehty jonain muuna päivänä, sekään ei olisi riittänyt. Liittimien valmistajan asennusohjeen mukaan koeponnistus tuli tehdä kahdessa vaiheessa: ensin 1,5 barin esipaineistus puristamattomien liitosten löytämiseksi ja sen jälkeen varsinainen painekoe, jossa painetta pidetään yllä kaksi tuntia. Pöytäkirjan mukainen tunnin koe 10 barilla ei olisi joka tapauksessa täyttänyt näitä vaatimuksia.

Miten asia ratkaistiin

Todisteet osoittivat koeponnistuksen jääneen tekemättä

Kokosimme uudelleenkäsittelypyyntöön kaikki seikat, jotka heikensivät koeponnistuspöytäkirjan uskottavuutta. Osoitimme, ettei koeponnistusta ollut tehty asennuspäivänä eikä pöytäkirjaan merkittynä päivänä, koska rakennus oli lukittuna. Viittasimme myös liittimen valmistajan asennusohjeeseen, jonka edellyttämässä laajuudessa koeponnistusta ei ollut tehty missään tapauksessa.

Asian käänsi lopulta se, että pystyimme osoittamaan LVI-asentajan väitteet sekä koeponnistuksen tekemisestä että sen ajankohdasta paikkansapitämättömiksi.

Nostimme esiin myös muita LVI-asentajan työssä havaittuja virheitä. Alakerran käsienpesualtaan kuumavesiliitos oli mennyt väärille kierteille ja jäänyt vuotamaan, ja lämminvesivaraajan varoventtiilin purkuputki oli asennettu vastoin valmistajan ohjeita. Nämä muut virheet urakkakohteessa osoittivat laajempaa huolimattomuutta työn suorittamisessa.

Lisäksi ulkopuolinen LVI-liike teki pian vahingon havaitsemisen jälkeen vuotaneelle o-renkaalle painekokeen. Vuotoa ei havaittu lainkaan. Tämä oli vahva osoitus siitä, ettei o-renkaassa ollut vikaa, vaan ongelma oli ollut itse asennuksessa. Vakuutusyhtiön väite o-renkaan äkillisestä rikkoutumisesta jäi pelkäksi spekulaatioksi ilman minkäänlaista näyttöä sen tueksi.

Todistustaakka huolellisesta asennuksesta oli LVI-asentajalla

Kuluttajansuojalain mukaan palvelu on tehtävä ammattitaitoisesti ja huolellisesti, ja LVI-liikkeen täytyy vastuusta vapautuakseen pystyä näyttämään, että se on tehnyt työn huolellisesti. Huolellisuuden näyttötaakka oli siis LVI-asentajalla, ei asiakkaallamme.

Tämä oli käytännössä mahdotonta, koska koeponnistusta ei ollut tehty lainkaan eikä o-renkaasta löytynyt vikaa vakuutusyhtiön väitteistä huolimatta. Vahingon syyn oli siten täytynyt olla liitoksen puutteellisessa asennuksessa.

Vakuutusyhtiö muutti korvauspäätöstään uudelleenkäsittelypyyntömme jälkeen. Koko vesivahinkoa sen ei tarvinnut korvata, koska vahingon laajuuteen olivat vaikuttaneet rakennuksen tietyt hyvän rakentamistavan vastaiset ratkaisut. Kaksi kolmasosaa vahingosta vakuutusyhtiö kuitenkin korvasi.

Asiakkaallemme tämä tarkoitti sitä, ettei laajan vesivahingon korjauskustannuksia pitänyt maksaa kokonaan itse. Kyse oli varsin laajasta vahingosta, joten ilman muutoksenhakua asiakas olisi jäänyt yksin todella merkittävän vesivahingon korjauslaskun kanssa tilanteessa, jossa vahinko oli kuitenkin selvästi aiheutunut LVI-asentajan virheellisestä työsuorituksesta.

Mitä tehdä, kun LVI-asentajan työ aiheuttaa vesivahingon?

Vaadi korvausta LVI-asentajalta ja pyydä, että asentaja ilmoittaa vahingosta vastuuvakuutusyhtiölleen. Jos vakuutusyhtiö hylkää korvauksen, älä hyväksy asentajan omia selvityksiä sellaisenaan.

Vesivahinkoja syntyy LVI-töiden jälkeen paljon, ja niissä huolellisuuden näyttötaakka on urakoitsijalla, kuten tässäkin tapauksessa.

Tässä tapauksessa koeponnistuspöytäkirja näytti paperilla uskottavalta, mutta se ei kestänyt lähempää tarkastelua. Vakuutusyhtiö luotti aluksi pelkästään oman vakuutuksenottajansa kertomukseen ja sivuutti asiakkaamme esittämät tosiseikat. Siksi kannattaa kirjata itse muistiin, milloin työ tehtiin ja mitä asentaja teki, ja pyytää koeponnistuspöytäkirja heti urakan valmistuttua.

Tyypillinen virhe on luovuttaa ensimmäisen kielteisen päätöksen jälkeen. Kielteinen päätös ei tarkoita, että se olisi oikein. Vakuutusyhtiö ei välttämättä ole saanut riittävää selvitystä tehdäkseen heti oikean päätöksen.

Siitä, mitä yrityksen vastuuvakuutus jättää korvaamatta, olemme kirjoittaneet oppaaseen mitä vahinkoja yrityksen vastuuvakuutus ei korvaa.