Veneen uppoaminen laiturissa ja hyvä merimiestapa

Asiakkaamme Buster Magnum -vene oli kiinnitettynä mökkirannassa maaliskuun lopusta lähtien. Huhtikuun puolivälissä vene kuitenkin löytyi uponneena kiinnityskohtansa vierestä.

Sen tuulilasi oli vaurioitunut, yksi penkki irronnut ja veneen pohja kärsinyt mittavia vaurioita merenpohjaan ja aallonmurtajan kiviin iskeytymisestä.

Yksi kiinnitysköysistä oli katkennut. Sen seurauksena vene oli ilmeisesti toistuvasti törmännyt laituriin ja merenpohjaan ennen uppoamistaan.

Vakuutusyhtiö suostui korvaamaan vahingon venevakuutuksesta, mutta korvausmäärään tehtiin 50 prosentin vähennys. Vakuutusyhtiön mukaan venettä ei ollut kiinnitetty oikein merenkäynnin ja tuulen voimakkuus huomioiden. Lisäksi vakuutusyhtiö katsoi, että venettä ei ollut valvottu normaaliin tapaan, koska kiinnityksien pitävyyttä ei ollut heidän mielestään tarkastettu 2,5 viikkoon.

Asiakkaamme ei hyväksynyt päätöstä ja sitä lähdettiin oikaisemaan avullamme.

Vakuutusyhtiö perusteli korvausmäärään tehtävää 50 prosentin vähennyshtä sillä, että venettä ei ollut kiinnitetty oikein. Kiinnityspaikka sijaitsi avoimella selällä, jossa tuuli osui suoraan veneeseen. Lisäksi aallonmurtajan kohdalla vesi oli matalaa.

Mutta mitä vakuutusyhtiö oikeastaan väitti? Että neljä köyttä olisi riittänyt asianmukaiseen kiinnitykseen, vaikka asiakkaamme oli oikeasti käyttänyt kuutta köyttä. Miten tämä kävi järkiinsä?

Vene oli kiinnitetty aallonmurtajan ja laiturin väliin siten, että veden syvyys aallonmurtajan kiven kohdalla oli vähintään metri. Katkennut köysi sijaitsi veneen etuvasemmalla ja oli kiinnitetty kalliorenkaaseen karbiinihaalla.

Asiakkaamme mukaan köysi oli ollut ennen kiinnitystä täysin kunnossa. Todennäköisin selitys köyden katkeamiselle olikin se, että köysi oli merenkäynnin seurauksena päässyt kiertymään kalliorenkaan taakse sekä hiertynyt poikki.

Vakuutusyhtiö ei ollut yksilöinyt, minkä konkreettisen ohjeen vastaisesti kiinnitys olisi tehty. Jos neljä köyttä olisi riittänyt, miksi kuuden köyden käyttö oli sitten huolimatonta?

Venettä oli lisäksi säilytetty samassa paikassa samalla tavalla kiinnitettynä useiden vuosien ajan ilman minkäänlaisia ongelmia.

Vakuutusyhtiö väitti myös, että venettä ei ollut valvottu normaaliin tapaan. Tämä ei pitänyt paikkaansa.

Asiakkaamme ystävä oli tarkastanut veneen säännöllisin väliajoin sen jälkeen, kun se oli jätetty laituriin maaliskuun lopussa. Viimeisin tarkastus oli tehty vain kaksi päivää ennen vahingon havaitsemista. Miten tämä voi olla veneen valvonnan laiminlyöntiä?

Vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen huolellisuusvaatimuksiin. Ehtojen mukaan vene tuli kiinnittää huolellisesti ja soveltuvin varustein varautuen mahdolliseen tuuleen ja merenkäyntiin. Lisäksi kiinnitettyä venettä tuli valvoa “normaaliin tapaan”.

Näissä ohjeissa on kyse vakuutussopimuslain mukaisista suojeluohjeista. Niiden soveltamista arvioidaan vakuutussopimuslain pakottavien säännösten mukaisesti, eikä vain sen perusteella, miten vakuutusyhtiön ehdoissa niistä sanotaan.

Argumentoimme uudelleenkäsittelypyynnössä, että suojeluohjeen on oltava selkeä, yksiselitteinen ja konkreettinen. Vakuutuksenottajan tulee sen perusteella ymmärtää, miten hänen pitää yksittäisessä tilanteessa toimia.

Mikäli ohje ei täytä näitä vaatimuksia, vakuutusyhtiöllä ei ole oikeutta vähentää korvausta sen laiminlyöntiin vedoten.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö ei kyennyt osoittamaan, mitä konkreettista vakuutuksen suojeluohjetta asiakas olisi rikkonut. Kuusi köyttä oli enemmän kuin vakuutusyhtiön oman näkemyksen mukaan olisi vaadittu. Lisäksi veneen kiinnityksen pitävyyttä oli tarkastettu vain kaksi päivää ennen vahinkoa.

Köyden kiertyminen kalliorenkaan taakse oli ennakoimaton tapahtuma. Ilman sitä kiinnitys olisi ollut täysin riittävä. Ennen vahinkoa kohteessa oli ollut navakkaa puuskittaista tuulta, ja alueella kulkee toisinaan merivoimien aluksia, jotka aiheuttavat voimakasta aallokkoa.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutusyhtiöllä ei ole oikeutta evätä korvausta, mikäli suojeluohjeen laiminlyönti on ollut vähäistä. Vähäinen huolimattomuus ei oikeuta vähennykseen lainkaan.

Tavallisen huolimattomuuden tapauksessa vakuutusyhtiöllä on tyypillisesti oikeus tehdä enintään 20 tai 33 prosentin vähennys. Jopa törkeän huolimattomuuden tapauksissa vähennykset ovat yleensä olleet korkeintaan kolmanneksen luokkaa.

Viittasimme uudelleenkäsittelypyynnössä useisiin Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin, joissa vähennykset olivat jääneet selvästi alle 50 prosentin.

Näin ollen 50 prosentin vähennys olisi joka tapauksessa liian suuri, vaikka vakuutusyhtiöllä olisikin ollut jonkinlainen oikeus vähennykseen.

Vakuutusyhtiö muutti korvauspäätöstään uudelleenkäsittelypyynnön jälkeen ja suostui korvaamaan vahingon ilman 50 prosentin vähennystä.

Asiakkaallemme tämä tarkoitti merkittävää lisäkorvausta veneen vahinkoon. Buster Magnum on arvokas vene, ja uppoamisesta aiheutuneet vauriot olivat mittavat. Tuulilasin kehys, irronnut penkki ja pohjan laajat vauriot olisivat tulleet kalliiksi korjata ilman vakuutuskorvauksia.

Ilman muutoksenhakua asiakas olisi saanut korvauksen vain puolesta vahingosta. Nyt koko vahinko korvattiin.

Tapaus osoittaa, että vakuutusyhtiön päätös kannattaa kyseenalaistaa, jos vähennyksen perustelut tuntuvat epämääräisiltä.

Suojeluohjeen rikkomiseen vetoaminen edellyttää, että vakuutusyhtiö pystyy osoittamaan konkreettisesti, mitä ohjetta on rikottu. Yleinen viittaus huolimattomuuteen ei riitä.

Lisäksi vähennyksen suuruuden on oltava suhteessa huolimattomuuden asteeseen. 50 prosentin vähennys on poikkeuksellisen korkea ja edellyttäisi törkeää huolimattomuutta. Tyypillinen suojeluohjeen rikkominen oikeuttaisi ylipäänsä tekemään vain 20–33 % vähennyksen.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä korvauspäätöksen, jossa korvausmäärää on vähennetty suojeluohjeen rikkomisen perusteella, päätöksen perusteet kannattaa selvittää tarkkaan. Onko vakuutusyhtiö osoittanut, mitä konkreettista ohjetta rikoit? Onko vähennyksen suuruus linjassa vakiintuneen korvauskäytännön kanssa?

Valitettavan usein vakuutusyhtiöt vetoavat venevahingoissa suojeluohjeiden rikkomiseen väärin perustein, jolloin korvauksia ei makseta, vaikka olisit niihin oikeutettu.

Vakuutusyhtiöiden päätökset eivät aina ole oikein. Usein ne perustuvat vakuutusehtojen virheelliseen tulkintaan, puutteellisiin selvityksiin tai automaattisiin laskelmiin, jotka eivät ota huomioon todellista tilannetta.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa nimenomaan vakuutusjuridiikkaan erikoistuneen juristin ilmaisella arviolla.

Me osaamme haastaa vakuutusyhtiöiden päätökset ja tarvittaessa hankkia asiantuntijalausunnot tai muut selvitykset, jotta saat korvaukset, joihin olet oikeasti oikeutettu.

→ Mistä venevakuutuksissa yleensä riidellään?