Venevakuutus vertailu – mitä se korvaa ja mitä ei 2026

Venevakuutuksien vertailu näyttää, että laajat venevakuutukset korvaavat karilleajon, törmäyksen, myrskyn, palon ja varkauden lähes kaikilla vakuutusyhtiöillä. Suppeammista venevakuutuksista karilleajo, törmäys ja myrsky puuttuvat kuitenkin yleensä kokonaan. Suurimmat erot vakuutusyhtiöiden välillä ovat maston ja takilan rikkoutumisessa, moottorin konerikossa, veneen oikeusturvassa sekä siinä, millä tuulen nopeudella sää katsotaan myrskyksi.

Käyn tässä artikkelissa läpi Alandian, Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjolan, POP Vakuutuksen ja Turvan venevakuutusten erot, mitä venevakuutus ei korvaa, miten omavastuu, ikävähennys ja hinauskulut eroavat vakuutusyhtiöittäin ja mitä voit tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa veneen vahinkoa.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen venevakuutuksesta, kannattaa aina varmistaa sen oikeellisuus vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Huomioithan, että tässä vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa tässä artikkelissa esitetystä, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, voimassa on vielä aiemmin myyty kattavampi vakuutus tai olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Kirjoituksessa on pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos haluat antaa palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Artikkeli on kirjoitettu syyskuussa 2026.

Mitä venevakuutus korvaa? Vertailu vakuutusyhtiöittäin

Venevakuutus korvaa tyypillisesti veneen palo-, varkaus- ja ilkivaltavahingot sekä nostossa, laskussa ja kuljetuksessa sattuneet vahingot, ja laajempi vakuutus korvaa lisäksi karilleajon, pohjakosketuksen, törmäyksen ja myrskyvahingot. Alla vertailussa kahdeksan vakuutusyhtiön venevakuutukset turvatasoittain.

Vakuutusjuristi.fi

Venevakuutusten vertailu 1.9.2026 — mitä venevakuutus korvaa

Valitse vertailtavat yhtiöt

AlandiaFenniaIfLähiT.Pohjant.PohjolaPOPTurva

Näkyvissä 8 / 8 yhtiötä.

Vertailtava kohta	Alandia		Fennia		If		Lähi­Tapiola		Pohjan­tähti	Pohjola		POP		Turva
	Osa	Täys	Palo ja varkaus	Laaja	Osa­kasko	Täys­kasko	Perus	Laaja	Valittavat turvat	Osa­kasko	Kasko	S	XL	Perus	Laaja
Vesillä
Karilleajo ja pohjakosketus	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy
Myrsky	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy
Uppoaminen laiturissa korvattavasta syystä	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy
Yhteentörmäys	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy
Palo ja rikos
Palo	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Veneen varkaus	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Perämoottorin varkaus	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Varusteiden ja elektroniikan varkaus	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Ilkivalta	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Maissa
Nosto ja lasku	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy
Kuljetus trailerilla	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy
Vahinko talvisäilytyksessä, esim. puu kaatuu	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy
Veneen osat
Maston ja takilan rikkoutuminen purjehtiessa	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva
Moottorin rikkoutuminen (konerikko)	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva
Sähkölaitteet: oikosulku tai ylijännite	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly

Valinnainen lisäturva = valinnainen lisäturva

© Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy

Palo, varkaus ja ilkivalta kuuluvat jokaiseen vertailun venevakuutukseen Pohjantähteä lukuun ottamatta, jossa palo on ainoa pakollinen turva ja muut valitaan erikseen. Erot kasvavat vesillä sattuvissa vahingoissa sekä veneen osien rikkoutumisessa.

Vakuutuksen nimi ei kuitenkaan kerro, mitä se sisältää.

Esimerkiksi Ifin osakasko ja Pohjolan osakasko kuulostavat samalta tuotteelta, ja molemmista puuttuu karilleajo, törmäys ja myrsky. Alandialla suppeampi vaihtoehto on nimeltään Osavakuutus, Fennialla Palo- ja varkausvakuutus, LähiTapiolalla ja Turvalla Perus ja POP Vakuutuksella S. Nimet vaihtelevat, mutta sisältö on näissä hyvin samankaltainen.

Turva käyttää venevakuutuksessa samoja vakuutusehtoja kuin LähiTapiola, joten samaa vakuutusturvaa myydään kahden eri brändin alla.

Laaja vai suppea venevakuutus – täyskasko, osakasko ja perusturva

Laaja venevakuutus korvaa vesillä sattuvat vahingot, kuten karilleajon, pohjakosketuksen, törmäyksen ja myrskyn, kun taas suppea venevakuutus korvaa lähinnä palon, varkauden, ilkivallan sekä telakoinnin ja kuljetuksen aikana sattuneet vahingot. Suppea vakuutus voi siis sopia lähinnä veneelle, jonka arvo on pieni tai jolla liikutaan vesillä vain vähän.

Karilleajo on yksi yleisimmistä veneen vahingoista, ja käsittelen sen korvattavuutta tarkemmin artikkelissa karilleajo ja pohjakosketus venevakuutuksessa.

Kokemuksemme mukaan moni kuvittelee, että jos vene uppoaa laiturissa, vahingoittuu myrskyssä tai ajaa karille, vahinko korvataan laajasta venevakuutuksesta aina ja automaattisesti.

Näin ei kuitenkaan ole.

Vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus vähentää korvausta esimerkiksi suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi, ja rajoitusehdon soveltuessa huonommassa tapauksessa jättää koko vahinko korvaamatta.

Pohjantähdellä valmiita paketteja ei ole lainkaan. Veneen vakuutus kootaan valitsemalla palon lisäksi haluamansa turvat, kuten rikos-, luonnonilmiö-, törmäys- ja rikkoutumisturva. Kattavuus riippuu siis kokonaan siitä, mitä vakuutukseen on otettu mukaan.

Tarjouksia vertaillessa kannattaa huomata, että valinnaiset lisäturvat, kuten konerikko tai masto- ja takilaturva, eivät näy tarjouksen hinnassa, ellei niitä ole erikseen lisätty mukaan.

Mitä venevakuutus ei korvaa?

Venevakuutus ei yleensä korvaa kulumista, korroosiota eikä muuta vähitellen syntyvää vauriota, veneen jäätymistä tai lumikuorman aiheuttamaa vahinkoa talvisäilytyksessä eikä moottorin teknistä vikaa, ellei vakuutukseen ole otettu konerikkoturvaa.

Nämä rajoitukset löytyvät kaikkien vertailun vakuutusyhtiöiden ehdoista.

Vakuutusjuristi.fi

Mitä venevakuutuksesta ei korvata 1.9.2026

Valitse vertailtavat yhtiöt

AlandiaFenniaIfLähiT.Pohjant.PohjolaPOPTurva

Näkyvissä 8 / 8 yhtiötä.

Vertailtava kohta	Alandia		Fennia		If		Lähi­Tapiola		Pohjan­tähti	Pohjola		POP		Turva
	Osa	Täys	Palo ja varkaus	Laaja	Osa­kasko	Täys­kasko	Perus	Laaja	Valittavat turvat	Osa­kasko	Kasko	S	XL	Perus	Laaja
Kuluminen, korroosio ja hitaasti syntyvä vaurio	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata
Jäätyminen ja lumikuorma talvisäilytyksessä	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata
Moottorin tekninen vika ilman konerikkoturvaa	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata
Uppoaminen ilman ulkoista syytä	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata

Vahinkoa ei korvata = vahinkoa ei korvata

© Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy

Rajoitukset näkyvät käytännössä erityisesti silloin, kun vene uppoaa tai osa rikkoutuu ilman selvää ulkoista syytä. Vakuutusyhtiö vetoaa silloin usein siihen, että vahinko on syntynyt vähitellen, eikä kyse ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Näistä rajanvedoista syntyy suuri osa venevakuutusriidoista.

FINE-069041 – Laiturissa uponnut vene jäi ilman korvausta, koska reikä oli todennäköisesti syöpynyt

A:n Yamarin 7400 upposi laituripaikallaan toukokuussa 2023, viikko sen jälkeen kun se oli laskettu huollettuna vesille. Meripelastajat saivat veneen pintaan, ja myöhemmin tehdyssä vuotokokeessa vesi todettiin tulevan konehuoneeseen perävetolaitteen kilvessä olevasta reiästä. Edellisenä syksynä vene oli ajanut matalassa vedessä kivien yli, ja vetolaite oli silloin vaurioitunut.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta. Ehtojen mukaan uppoaminen korvataan, kun vesi pääsee sisään siksi, että veneen ”runko, läpivienti, putki tai putkiliitos äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti on mennyt rikki”, ja syöpyminen on rajattu korvauksen ulkopuolelle. Vakuutusyhtiön mukaan kilpi on viidestä kuuteen senttimetriä paksua valualumiinia, joten sen syöpyminen puhki vie pitkän ajan. Se vetosi valokuvaan, jonka se sanoi otetun ennen kuin aukkoa laajennettiin tutkimista varten. Kuvassa maali reiän ympärillä oli jo epätasaista, vaikka vetolaite oli maalattu samana keväänä. Karilleajo ei vakuutusyhtiön mukaan synnytä tällaista vauriota, ja korvattavan tapahtuman näyttäminen kuului A:lle.

A katsoi, että kilpeen oli syksyn pohjakosketuksessa tullut silmällä näkymätön hiusmurtuma, joka kasvoi vesillelaskun ja ajon rasituksessa ja petti lopulta yhtäkkiä. Vetolaite oli hänen mukaansa purettu ja huollettu talvella ja vene maalattu keväällä, eikä kumpikaan huoltaja ollut nähnyt kilvessä mitään poikkeavaa. Telakka vahvisti tämän kirjallisesti. Tarkastusraporttia A piti huolimattomana, koska vuotokoe tehtiin yli kuukausi uppoamisen jälkeen ja tarkastajat olivat murtaneet reikää isommaksi.

FINE ei pystynyt ratkaisemaan, oliko reikää suurennettu ennen vakuutusyhtiön vetoamaa kuvaa, ja piti uskottavana, että niin iso aukko olisi huomattu jo keväällä. Kuvien perusteella reikä oli silti todennäköisemmin syöpymän kuin halkeaman jälki, eikä noin paksu kappale syövy läpi nopeasti. Syksyn 2022 kuvat oli otettu kaukaa likaisesta vetolaitteesta, joten kilven kunnosta ei niistä voinut päätellä mitään, eikä vetolaitteen huollosta ollut toimitettu selvitystä.

Ajallinen yhteys karilleajoon tuki FINEn mukaan osittain A:n selitystä. Muuta näyttöä törmäyksen synnyttämästä halkeamasta ei kuitenkaan esitetty, ja koska näyttövelvollisuus oli A:lla, korvattavaa vahinkotapahtumaa ei ollut osoitettu.

FINE huomautti vielä, että omistaja vastaa veneen suojaamisesta noston jälkeen lisävahingoilta. Vakuutusyhtiö ei ollut ottanut sitä hoitaakseen, vaikka sen tarkastaja siirrätti veneen toiselle telakalle vuotokoetta varten.

FINE ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Uppoamisessa korvauksen ratkaisee usein se, mistä vuotokohta johtuu, ja näyttötaakka äkillisestä syystä on veneen omistajalla.

Jos vene on ajanut karille tai saanut pohjakosketuksen, runko ja vetolaite kannattaa tarkastuttaa ja kuvata puhdistettuina heti vahingon jälkeen. Pelkkä ajallinen yhteys aiempaan karilleajoon ei tässä riittänyt, eikä vetolaitteen huollosta ollut toimitettu selvitystä.

Sama äkillisyyden vaatimus koskee purjeveneen osia. Kun veneen oma osa rikkoo toisen osan, vakuutusyhtiö katsoo usein, ettei kyse ole ulkoapäin vaikuttaneesta tapahtumasta.

FINE-77158-N8W6M7 – Köydenvapauttimen pettäminen navakassa tuulessa ei ollut korvattava vahinkotapahtuma

A purjehti elokuussa 2024, kun veneen rullapurje oli tuulen takia osittain rullattuna sisään. A:n mukaan purjetta paikallaan pitänyt köydenvapautin petti, purje aukesi rajusti ja rullamekanismin laakeri vaurioitui. A vaati korjaajan käynnin, työn ja uuden rullamekanismin kustannuksia, yhteensä 4 849 euroa.

Vakuutusyhtiön teettämässä tarkastuksessa ei löytynyt jälkiä ulkoisesta syystä eikä mekanismin rikkoneesta äkillisestä tapahtumasta. Tarkastajan mukaan laakerikuulia oli päässyt uran ja ulkokehän väliin, ja urasta puuttui voiteluaine. Syyksi hän nimesi laiminlyödyn huollon sekä käytön ja iän mukana tulleen kulumisen. Ilmatieteen laitoksen mittauksissa keskituuli vaihteli päivän aikana 4,5 ja 8,1 m/s välillä ja puuskat enimmillään 8,9 m/s.

Vakuutusyhtiö piti vauriota teknisenä vikana. Ehdoissa korvattavaksi määritelty ”ennalta arvaamaton, ulkoapäin äkillisesti vaikuttava tapahtuma” ei vakuutusyhtiön mukaan toteutunut, eikä tuuli yltänyt myrskyvahingoksi. Myöhemmin vakuutusyhtiö täsmensi, ettei se ollut hylännyt korvausta kulumista koskevan rajoitusehdon nojalla. Sen kanta oli, ettei korvattavaa tapahtumaa ollut näytetty lainkaan, eikä köysilukon hajoaminen purjeen käytössä kuulunut ehdoissa lueteltuihin vahinkotapahtumiin.

A kiisti huollon puutteen. Laite oli hänen mukaansa voideltu valmistajan ohjeen mukaisesti kuivavoiteluaineella, ja ammattilainen oli huoltanut sen keväällä 2024. Laakerikehästä oli lohjennut paloja, mikä A:n mielestä osoitti, ettei vaurio ollut tavallista kulumaa. Myrskystä ei ollut kyse, mutta tuulta oli A:n mukaan niin paljon, että purje oli jouduttu reivaamaan.

FINE lähti siitä, että osapuolet olivat samaa mieltä myrskyn puuttumisesta ja että A:n oli näytettävä korvattavan tapahtuman sattuneen. A oli itse nimennyt syyksi köydenvapauttimen pettämisen. Kun veneen oma osa vahingoittaa toista osaa, vahinko ei FINEn mukaan ole ehdon tarkoittamalla tavalla ulkoapäin vaikuttanut.

Arvioitavaksi jäi, oliko tuuli itsessään ennalta arvaamaton. FINE arvioi tätä objektiivisesti, kuten vakuutusalalla on vakiintunut tapa. Mitatut tuulennopeudet eivät yleisesti katsoen olleet vesillä poikkeuksellisia tai yllättäviä, joten niissä tapahtunut köydenvapauttimen pettäminen ei ollut korvattava tapahtuma. Ratkaisu ei siten nojannut kulumisrajoitukseen, vaan siihen ettei korvattavaa syytä ollut osoitettu.

FINE ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Veneen oman varusteen pettäminen ei ole aina venevakuutuksen ehtojen mukainen ulkoapäin vaikuttava tapahtuma, vaikka se sattuisi kovassa tuulessa, ja tuulen ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti.

Purjehtijalle tämä tarkoittaa, että rullamekanismin, köysilukkojen ja muun takilan sisäiset rikkoutumiset jäävät usein perusturvan ulkopuolelle, ellei kyse ole ollut poikkeuksellisista sääolosuhteista. Osalla vakuutusyhtiöistä niihin voi varautua erillisellä masto- ja takilaturvalla, jonka sisältö kannattaa tarkistaa ehdoista, ja huollot kannattaa dokumentoida kuitteineen.

Myrsky, salama ja sähkölaitteet – missä korvauksesta riidellään?

Myrskyvahinko korvataan venevakuutuksesta vain, jos sää täyttää vakuutusehtojen myrskyn määritelmän, ja salamavahinko usein vain silloin, kun salama iskee suoraan veneeseen.

Neljä vakuutusyhtiötä kahdeksasta määrittelee myrskyn tuulen keskinopeudella, ja muilla ehdoissa puhutaan pelkästä myrskystä tai myrskytuulesta.

Vakuutusjuristi.fi

Myrskyn tuuliraja ja uppoaminen

Vakuutus­yhtiö	Myrskyn tuuliraja	Uppoaminen laiturissa
Alandia	Ei numeerista rajaa ehdoissa	Korvataan, jos huolellisuusvaatimukset on täytetty
Fennia	Ei numeerista rajaa (edellyttää huolellista kiinnitystä)	Korvataan vain, jos runko tai läpivienti rikkoutuu äkillisesti
If	Ei numeerista rajaa	Korvataan, jos runko tai läpivienti rikkoutuu äkillisesti, ei jos sade tai aallot täyttävät veneen
Lähi­Tapiola	Yli 15 m/s (10 min keskituuli); rankkasade ≥70 mm/vrk rinnastetaan	Korvataan vain, jos syynä on itsessään korvattava turva (esim. myrsky)
Pohjan­tähti	Yli 14 m/s (10 min keskituuli), valinnaisessa Luonnonilmiöturvassa	Ei korvausta, ellei syynä ole palo, ilkivalta, luonnonilmiö tai törmäys
Pohjola	Ei numeerista rajaa, ehdoissa vain "myrskytuuli"	Korvataan vain, jos syynä on korvattava venevahinko, esim. myrsky
POP	Vähintään 15 m/s (10 min keskituuli); lisäoma­vastuu 20 % talvikaudellaVäh. 15 m/s (10 min keskituuli); lisäoma­vastuu 20 % talvikaudella	Ei korvausta, ellei vedenpinnan vaihtelu johdu myrskytuulesta
Turva	Yli 15 m/s; rankkasade ≥70 mm/vrk rinnastetaan	Korvataan vain, jos syynä on itsessään korvattava turva (esim. myrsky)

Kovassa tuulessa katkennut masto tai laiturissa vaurioitunut vene on yksi yleisimmistä venevakuutusriidoista.

Kokemuksemme mukaan riita koskee silloin usein sitä, täyttikö sää vakuutusehtojen edellytykset tuulen keskinopeuden tai puuskanopeuden osalta vai ei. Tuulen keskinopeus mitataan yleensä lähimmällä säähavaintoasemalla, joka voi olla kaukana veneen kiinnityspaikasta.

Laiturissa uponnut vene korvataan vain, jos uppoamisen syy on itsessään korvattava, esimerkiksi myrsky tai äkillisesti rikkoutunut runko. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan laajassa venevakuutuksessa korvataan myös veneen uppoaminen poikkeuksellisen rankkasateen seurauksena, kun sadetta on tullut vähintään 70 millimetriä vuorokaudessa. Ifin venevakuutuksesta ei sen sijaan korvata sateen tai aaltojen täyttämää venettä.

Laiturivahingoissa vakuutusyhtiö kyseenalaistaa monesti myös veneen kiinnitystavan ja väittää sen olleen hyvän merimiestavan vastainen. Olemme hoitaneet tällaisen riidan, jossa vene upposi myrskyn aikana laiturissa, ja toisen, jossa kiinnitystä arvioitiin hyvän merimiestavan kannalta.

Salamaniskun aiheuttamat vahingot ovat oma riitatyyppinsä, koska veneen sähkölaitteet rikkoutuvat usein jännitepiikistä, vaikka salama olisi iskenyt rantaan. Vakuutusehdoissa korvaus on voitu rajata tilanteisiin, joissa salama iskee suoraan veneeseen ja vaurioittaa sitä mekaanisesti.

FINE-70475-X5T9P – Salama iski lähelle mutta ei veneeseen, eikä vahinkoa korvattu

A tuli heinäkuussa 2024 veneelleen ja huomasi, että sulakkeet olivat lauenneet, sähköt olivat poikki ja sisällä haisi palanut. Muutamaa päivää aiemmin alueella oli riehunut kova ukonilma. Tarkastuksessa toisen moottorin sähköinen ohjausmoottori ja ohjauksen asentotunnistin todettiin rikki, ja maasähkökaapelin yhdessä liittimessä oli lievää mustumaa. Tarkastaja piti salamaa vaurioiden syynä, mutta veneessä ei näkynyt merkkiä suorasta iskusta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen kahteen kertaan. Palovakuutus kattaa salamavahingon vain, jos salama osuu suoraan veneeseen ja iskusta jää näkyvä jälki. Vakuutusyhtiö myönsi yhteyden salamointiin mahdolliseksi, mutta suoraa osumaa tai irti päässyttä tulta ei sen mukaan ollut. Myyntipuheluissa 2022 oli puhuttu veneen tiedoista, turvista ja omavastuista. Rajoitusten läpikäyntiä puhelimessa vakuutusyhtiö ei pitänyt mahdollisena, mutta A oli saanut linkit avaintietoasiakirjaan, vakuutusoppaaseen ja ehtoihin, ja jokaisessa niistä paloturvan laajuus oli kerrottu.

A nojasi merkkikorjaamon mekaanikkojen arvioon salamasta vaurioiden aiheuttajana. Ohjausyksikössä oli hänen mukaansa palovaurio, ja maakaapeli kuului veneen kiinteään kalustoon. Liekkejä hän ei voinut nähdä, koska ei ollut paikalla ukonilman aikaan, mutta savun haju kertoi palosta. Lisäksi hänelle oli myyty luonnonilmiövakuutus kertomatta, ettei se kata ukonilmaa, eikä kukaan ollut maininnut suoran iskun vaatimuksesta.

FINE totesi ensin, ettei kukaan ollut edes väittänyt tuulen keskinopeuden ylittäneen 15 metriä sekunnissa lähimmällä havaintoasemalla, joten myrskyturva ei tullut kysymykseen. Paloturvan osalta selvitys viittasi siihen, että salama oli todennäköisesti osunut rantaan maasähköpisteen tuntumaan eikä veneeseen. Savun hajua FINE piti uskottavana, mutta kuvista tai muusta aineistosta ei voinut päätellä, että veneessä olisi palanut. Korvattavan vahinkotapahtuman näyttäminen oli A:n tehtävä, eikä se onnistunut.

Tiedonantovelvollisuutta FINE arvioi vakuutussopimuslain 5 §:n ja sen esitöiden valossa. Pelkkien ehtojen luovuttaminen ei riitä, mutta suullista selostusta ei vaadita, jos hakija saa kirjallisen aineiston, jossa olennaiset rajoitukset tuodaan selvästi esiin. A oli saanut ennen sopimusta avaintietoasiakirjan, oppaan ja ehdot. Avaintietoasiakirjassa ja oppaan taulukossa mainittiin sekä suoran, näkyvän jäljen jättävän salaman vaatimus että myrskyn 15 metrin raja. Tavallisella huolellisuudella opasta lukenut olisi ymmärtänyt salamavahingon kuuluvan paloturvaan. Myyntipuheluista ei myöskään löytynyt virheellistä tietoa, joten vakuutus oli voimassa ehtojensa laajuisena.

FINE ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Salamavahingossa korvaus voi ratketa sen perusteella, iskikö salama suoraan veneeseen ja jäikö siitä näkyvä jälki, eikä korjaamon arvio salamasta vahingon syynä riitä yksin.

Kokemuksemme mukaan juuri tästä syystä vahinko pitää dokumentoida yksityiskohtaisesti ennen korjauksia. Jos salama ei ole iskenyt suoraan veneeseen, korjaustöiden jälkeen voi olla hyvin hankala enää selvittää, kärsikö vene mekaanisesti salamaniskusta. Kuvaa siis vauriot, maasähköliitin ja mahdolliset palojäljet ennen kuin mitään irrotetaan.

Samaa kysymystä on arvioitu myös toisin päin, kun vakuutusyhtiö ei ollut kertonut rajoituksesta vakuutusta myydessään.

FINE-059867 – Salaman jännitepiikki korvattiin, koska sopimusta tehtäessä annetut ehdot eivät vaatineet suoraa iskua

Kesäkuussa 2021 veneen generaattori sammui heti käynnistyksen jälkeen, ja samalla hajosi useita veneen sähkölaitteita. Vene oli kotilaiturissa kiinni maasähkössä, ja viikkoa aiemmin ukonilma oli rikkonut samalla tontilla olevan talon lämmityslaitteet ja polttanut sulakkeita sekä talosta että laiturilta. Huollon mukaan generaattorin ohjainyksikkö oli vaurioitunut jännite- tai virtapiikistä. A haki korvausta venevakuutuksen paloturvasta muun muassa generaattorista, moottorin laturista ja peruutuskamerasta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi. Vahinkohetkellä voimassa olleiden vuoden 2020 ehtojen mukaan salamavahinko korvattiin vain, jos salama oli iskenyt suoraan vakuutettuun omaisuuteen ja pirstonut sitä mekaanisesti. Veneessä ei ollut ulkoisia vaurioita, ainoastaan maasähköpistokkeen liittimet olivat tummuneet, joten vakuutusyhtiön mukaan salama oli osunut muualle ja ylijännite oli kulkenut sähköverkon kautta veneeseen. Lisäksi vakuutusyhtiö vetosi rajoituksiin, jotka koskevat teknistä vikaa ja sähkölaitteiden oikosulkua. Tiedonantovelvollisuutensa vakuutusyhtiö katsoi täyttäneensä, koska A oli saanut ennen sopimusta vuoden 2016 ehdot ja tuoteselosteen. Vakuutusyhtiön mukaan myöhempi tarkennus ei muuttanut mitään, sillä myös vanhoilla ehdoilla oli korvattu vain suorat iskut, ja tuoteseloste oli yleistä markkinointiaineistoa eikä tyhjentävä kuvaus turvasta.

A vastasi, että sopimusta tehtäessä saaduissa asiakirjoissa luvattiin korvata salamaniskusta aiheutunut vahinko ilman ehtoja iskun suunnasta. Tuoteselosteen luettelo vahingoista, joita vakuutus ei korvaa, ei maininnut salamaa lainkaan. Jos vain osa salamavahingoista korvataan, se olisi pitänyt kertoa nimenomaisesti ennen sopimuksen tekemistä.

FINE piti riidattomana, että salama oli iskenyt tontille tai sen lähelle ja jännitepiikki oli rikkonut laitteet. Kukaan ei väittänyt salaman osuneen veneeseen suoraan, joten vuoden 2020 ehtojen mukainen korvausedellytys ei täyttynyt.

Ratkaisevaksi nousi se, mitä A:lle oli kerrottu vuonna 2016. Vakuutussopimuslain 5 § velvoittaa kertomaan turvan olennaiset rajoitukset ennen sopimusta, ja 9 §:n mukaan puutteellisen tiedon jälkeen sopimus on voimassa sellaisena kuin vakuutuksenottajalla oli saamiensa tietojen perusteella aihetta ymmärtää se. Vuoden 2016 ehdoissa ja selosteessa luki pelkkä "salamaniskusta", ehtoja luetaan sanamuotonsa mukaan, eikä vakuutusyhtiön sisäinen käytäntö muuttanut tätä. Sopimus oli siksi voimassa ilman suoruusvaatimusta. Markkinointikirje ja väitetty puhelu eivät vaikuttaneet arvioon, koska kirje ei maininnut salamaa eikä puhelun sisältöä näytetty.

Rajoitusehdot olivat osa sopimusta, mutta FINE tulkitsi niitä suppeasti. Laitteiden rikkoutumisen alkuperäinen syy oli salama, joten vahinko ei johtunut yksinomaan oikosulusta eikä moottorin tai laitteen teknisestä viasta.

FINE suositti, että vakuutusyhtiö korvaa generaattorin ja sähkölaitteiden vahingon venevakuutuksesta viivästyskorkoineen.

Vakuutusta hankittaessa saatujen ehtojen sanamuoto voi ratkaista riidan silloinkin, kun vahinkohetken ehdot ovat vakuutusyhtiön puolella.

Jos vakuutuksen hankkimisen yhteydessä saaduissa ehdoissa tai tuoteselosteessa ei kerrottu olennaisesta rajoituksesta, vakuutus voi olla voimassa sellaisena kuin sen sai niiden perusteella ymmärtää. Kielteisen päätöksen jälkeen kannattaa siksi etsiä alkuperäiset sopimusasiakirjat ja verrata niitä vakuutusyhtiön päätöksessä lainaamaan ehtoon.

Moottoriveneen, purjeveneen ja pienveneen vakuutus

Moottoriveneen ja purjeveneen vakuutus eroavat toisistaan erityisesti siinä, korvataanko moottorin konerikko ja maston tai takilan rikkoutuminen, sillä molemmat ovat useimmilla vakuutusyhtiöillä erikseen valittavia lisäturvia. Pelkkä venevakuutus ei siis välttämättä korvaa moottorin sisäistä vikaa eikä purjehtiessa katkennutta mastoa.

Konerikkoturva on Alandialla, Fennialla, Ifillä, LähiTapiolalla ja Turvalla valittava lisäturva, jonka saa vain laajaan venevakuutukseen, ja Pohjantähdellä se on yksi valittavista turvista. Pohjolan ja POP Vakuutuksen venevakuutuksista moottorin tekninen vika ei ole korvattava lainkaan. Konerikkoturvalla on lisäksi ikärajoja. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan konerikkoturvan voi saada enintään kymmenen vuotta vanhalle moottorille, ja turva päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jona moottori täyttää 16 vuotta.

Purjeveneessä vastaava kysymys koskee mastoa ja takilaa. Alandian täysvakuutus korvaa maston ja takilan vahingot äkillisissä ja ennalta arvaamattomissa tapahtumissa, ja Ifin täyskaskosta ne voidaan korvata veneilyturvasta, kun syynä on äkillinen ulkoinen tapahtuma. Fennialla, LähiTapiolalla ja Turvalla purjehtiessa rikkoutunut masto korvataan vain erillisestä masto- ja takilaturvasta. Pohjolan ja POP Vakuutuksen venevakuutuksista maston rikkoutuminen korvataan vain, jos syynä on karilleajo, törmäys tai myrsky.

Useimmissa vakuutuksissa purjeille ja takilalle on lisäksi korotettu omavastuu, jos vahinko sattuu purjehduskilpailussa. Hiilikuidusta valmistetulle takilalle on usein joko korotettu omavastuu, tai se on rajattu masto- ja takilaturvan ulkopuolelle.

Perämoottorin varkauden korvaaminen edellyttää lähes kaikilla vakuutusyhtiöillä, että moottori on ollut lukittu tai läpipultattu. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan ehdoissa perämoottori pitää lukita lukolla tai läpipultata veneeseen. Pohjolalla varkausvahingosta ei vähennetä lainkaan omavastuuta, jos perämoottorissa on ollut pulttilukko tai veneessä toiminut murtohälytin tai elektroninen varkaudenestolaite.

Pienveneen, kuten soutuveneen tai pienen perämoottoriveneen, voi joskus vakuuttaa myös kotivakuutuksesta, mutta korvausmäärät ovat silloin yleensä pieniä ja moottorin tehoa rajoitetaan. Sitä, korvaako kotivakuutus veneen, kannattaa aina tarkistaa omasta vakuutuksesta.

FINE-037929 – Karilleajo korvattiin, vaikka moottorin toinen kiinnike oli jo valmiiksi poikki

A ajoi alumiinirunkoisella purjeveneellä elokuussa 2019 väylän reunassa muutaman solmun vauhdissa kariin, joka oli noin puolentoista metrin syvyydessä. Veneen 40 hevosvoiman moottori oli kiinnitetty runkoon neljällä kumisella konetassulla. Iskussa moottori jatkoi matkaansa ja siirtyi muutaman sentin eteenpäin, ja karilleajon jälkeen molemmat etummaiset tassut olivat poikki.

Vakuutusyhtiö korvasi kölin korjauksen ja hinaukset, mutta ei moottorin kiinnityksen vaurioita. Vakuutusyhtiön tarkastaja arvioi oikeanpuoleisen tassun likaisesta murtumapinnasta, että se oli ollut rikki jo pitkään, ja venettä korjannut korjaamo oli samalla kannalla. Vakuutusyhtiön mukaan ehjä kiinnitys olisi kestänyt iskun. Koska moottorin kiinnitys oli ollut epätasapainossa jo ennen vahinkoa, vakuutusyhtiö ei pitänyt myöskään vasemman tassun murtumista ja moottorin siirtymistä karilleajon seurauksena.

A kiisti ennakkovaurion. Vene oli ollut talven kuivalla maalla, kiinnikkeet olivat olleet kunnossa runkokatsastuksessa ja vesillelaskussa, eivätkä veneen muut osaomistajat olleet havainneet ajossa tärinää tai outoja ääniä. Moottorista oli valunut öljyä koko ajan, joten murtumapinnan likaisuus ei A:n mukaan kertonut murtumisen ajankohdasta mitään. Lisäksi molemmat tassut olivat kääntyneet lähes samaan asentoon keulaa kohti, mikä viittasi siihen, että ne olivat pettäneet yhtä aikaa.

Vakuutuslautakunta luotti tarkastajan ja korjaajan yhtäpitävään arvioon ja katsoi, että oikeanpuoleinen tassu oli ollut rikki jo ennen karilleajoa. Sen rikkoutumiselle ei ollut osoitettu mitään korvattavaa syytä, joten tämän tassun osalta kielteinen päätös jäi voimaan.

Ratkaisevaksi nousi se, mitä ennakkovaurio merkitsi muulle vahingolle. Lautakunnan mielestä selvitys ei osoittanut, että ehjä kiinnitys olisi kestänyt iskun. Se piti todennäköisenä, että kaksi etummaista tassua neljästä olisi voinut murtua karilleajossa siinäkin tapauksessa, että molemmat olisivat olleet kunnossa. Valmiiksi rikkinäinen tassu oli kuitenkin osaltaan vaikuttanut siihen, että vasen tassu antoi periksi ja moottori pääsi liikkumaan. Tämän vuoksi lautakunta jakoi vahingon. Vasemman tassun korjaus luettiin kokonaan karilleajon seuraukseksi, moottorin siirtymisestä syntyneet kulut puoliksi.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa vasemman etutassun korjauskustannukset kokonaan ja puolet moottorin liikkumisesta aiheutuneista korjauskustannuksista viivästyskorkoineen.

Veneessä ollut vanha vika ei yksinään oikeuta vakuutusyhtiötä torjumaan koko karilleajovahinkoa, vaan syy-yhteys voidaan arvioida osa kerrallaan ja korvaus jakaa.

Vakuutusyhtiön väite siitä, että ehjä osa olisi kestänyt iskun, pitää pystyä osoittamaan. Veneen kunnosta kannattaa silti säilyttää näyttöä, kuten katsastuspöytäkirjat ja huoltokuitit, sillä tässä tapauksessa pelkät kertomukset kiinnikkeiden kunnosta eivät riittäneet tarkastajan arviota vastaan.

Venevastuu- ja oikeusturvavakuutus - kaikissa ei ole

Venevastuuvakuutus korvaa vahingot, joita veneen kuljettaja aiheuttaa veneellä ulkopuolisille, ja se sisältyy vertailun venevakuutuksiin vakiona Pohjantähteä lukuun ottamatta, jossa se valitaan erikseen. Veneen oikeusturvavakuutus korvaa puolestaan asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja veneen omistamiseen ja kuljettamiseen liittyvissä riidoissa, mutta se ei sisälly kaikkiin venevakuutuksiin.

Vakuutusjuristi.fi

Venevakuutusten vertailu 1.9.2026 — kulut ja lisäturvat

Valitse vertailtavat yhtiöt

AlandiaFenniaIfLähiT.Pohjant.PohjolaPOPTurva

Näkyvissä 8 / 8 yhtiötä.

Vertailtava kohta	Alandia		Fennia		If		Lähi­Tapiola		Pohjan­tähti	Pohjola		POP		Turva
	Osa	Täys	Palo ja varkaus	Laaja	Osa­kasko	Täys­kasko	Perus	Laaja	Valittavat turvat	Osa­kasko	Kasko	S	XL	Perus	Laaja
Kulut vahingon jälkeen
Hinaus ja pelastus	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Vahingon torjunta	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Uponneen veneen nosto	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Kotiinpaluukulut	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Vastuu ja oikeusturva
Venevastuuvakuutus	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy
Veneen oikeusturva	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy
Lisäturvat
Kalastus- ja vesiurheiluvarusteet	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva
Rahoitusturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva

Valinnainen lisäturva = valinnainen lisäturva

© Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy

Ifin, POP Vakuutuksen ja Fennian venevakuutuksiin ei sisälly veneen oikeusturvavakuutusta lainkaan. Esimerkiksi Ifillä oikeusturva on osa kotivakuutusta, joten riidan kulut voivat tulla korvattaviksi sitä kautta, jos kotivakuutuksen oikeusturva kattaa veneen omistamiseen liittyvät riidat. Tämä kannattaa tarkistaa ennen kuin vakuutuksia vertailee pelkän venevakuutuksen hinnan perusteella.

Vaikka venevakuutukseen ei sisältyisi oikeusturvavakuutusta, veneeseen liittyvän riidan asianajokulut voivat siis tulla korvattaviksi kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta. Osalla vakuutusyhtiöistä kotivakuutuksen oikeusturvassa on kuitenkin veneen kokoon liittyviä rajoituksia. Esimerkiksi Pohjolan kotivakuutuksen oikeusturvasta ei korvata riitaa, jossa vakuutettu on osallisena rekisteröitävän veneen omistajana, haltijana, kuljettajana, myyjänä tai ostajana. Rekisteröitäviä ovat vähintään 5,5 metrin pituiset veneet ja veneet, joiden moottorin teho on vähintään 15 kilowattia. Jos tällainen vene on vakuutettu venevakuutuksella, johon oikeusturva ei sisälly, veneeseen liittyvä riita voi huonommassa tapauksessa jäädä kokonaan ilman oikeusturvavakuutuksen apua.

Venevastuuvakuutuksen enimmäiskorvausmäärä on usein miljoona euroa, mutta esimerkiksi POP Vakuutuksella enimmäiskorvausmäärät ovat tätä pienemmät. Alandialla henkilövahingon enimmäiskorvausmäärä on kaksi miljoonaa euroa, ja sitä voi korottaa lisävakuutuksella.

Vastuuvakuutuksesta korvataan vain vahinko, josta veneen kuljettaja on lain mukaan korvausvastuussa. Kun kaksi venettä törmää, kiistaksi nousee usein se, kumman kuljettaja aiheutti vahingon, ja siitä olemme hoitaneet muun muassa riidan, jossa vene ja laiva törmäsivät väylällä.

Venevakuutuksen omavastuu ja ikävähennys

Venevakuutuksen omavastuun voi useimmiten valita itse, esimerkiksi Ifillä ja Turvalla 150 ja 5 000 euron väliltä, ja palo-, varkaus- ja ilkivaltavahingoissa omavastuu on osalla vakuutusyhtiöistä kiinteä ja pienempi. Omavastuu kasvaa monesti, jos vene on katsastamatta, vahinko sattuu purjehduskilpailussa tai varkaus tapahtuu lukitsemattomasta paikasta.

Vakuutusjuristi.fi

Venevakuutuksen oma­vastuu

Vakuutus­yhtiö	Perusoma­vastuu	Keskeiset lisäoma­vastuut
Alandia	Vakuutuskirjan mukaan	Jolla/traileri 200 €; kilpapurjehdus +10 %; maissa-varkaus lukitsemattomasta +100 %
Fennia	200 / 300 / 500 / 1 000 € valittavissa	Katsastamaton +20 % (enint. 840 €); kilpapurjehdus +30 %
If	150 / 450 / 850 / 1 700 / 3 000 / 5 000 € valittavissa	Suurin oma­vastuu peritään, jos useampi turva vahingoittuu
Lähi­Tapiola	200 / 350 / 500 / 1 000 / 2 000 / 5 000 € valittavissa	Palo/varkaus/ilkivalta kiinteä 100 €; ulkomaan varkaus, kilpapurjehdus ja hiilikuitutakila +25 %
Pohjan­tähti	Valitaan riskinkantokyvyn mukaan	Katsastamaton +8 %; vesialuekorotus 3×; kilpapurjehdus +25 % (väh. 3×)
Pohjola	Vakuutuskirjan mukaan	Kilpapurjehdus +25 %; katsastamaton +15 %; murtohälytin/varkaudenestolaite 0 €
POP	200 €	Talvikausi, kilpailu ja katsastamattomuus +20 %
Turva	Palo/varkaus/ilkivalta kiinteä 100 €; muutoin 150–5 000 € valittavissa	Venevastuu 200 €; oikeusturva 15 % kustannuksista; +25 % esim. katsastamattomuudesta

Ikävähennys pienentää korvausta vanhemmista osista, kuten moottorista, purjeista, elektroniikasta ja akusta. Vähennys lasketaan uuden vastaavan osan hinnasta osan iän mukaan, ja sen enimmäismäärä vaihtelee vakuutusyhtiöittäin 60 ja 90 prosentin välillä.

Vakuutusjuristi.fi

Ikävähennyksen enimmäismäärä

Vakuutus­yhtiö	Enimmäismäärä	Esimerkki
Alandia	Enintään 70 % (mastot enintään 50 %, 10 vuoden iässä)Max 70 % (mastot max 50 %, 10 vuoden iässä)	Vähimmäiskorvaus aina 30 % uushankintahinnasta
Fennia	Enintään 70 % (moottorit 16 vuoden iässä)Max 70 % (moottorit 16 vuoden iässä)	20 esineryhmää, 21 ikävuotta taulukossa
If	Enintään 60 %Max 60 %	Moottorin osa 10 vuoden iässä noin 45 %
Lähi­Tapiola	Enimmillään 70–90 % esineryhmittäin (akku enintään 90 %)Enimmillään 70–90 % esineryhmittäin (akku max 90 %)	Moottori 18 vuoden iässä enintään 70 %Moottori 18 vuoden iässä max 70 %
Pohjan­tähti	Enintään 70 %Max 70 %	Akku, venekuomu ja venepatjat nousevat 70 %:iin vuosittain
Pohjola	Enintään 80 %Max 80 %	5–20 %/vuosi esineryhmästä riippuen
POP	Enintään 70 %Max 70 %	Perämoottori saavuttaa 70 % jo 7. vuonna
Turva	Enimmillään 70–90 % esineryhmittäin (akku enintään 90 %)Enimmillään 70–90 % esineryhmittäin (akku max 90 %)	Sama taulukko kuin Lähi­Tapiolalla

Ikävähennys voi rajoittaa myös korjauskulujen korvaamista. Esimerkiksi Ifin ja Turvan ehdoissa esineen korjauskuluja korvataan enintään ikävähennystaulukolla laskettuun arvoon asti, vaikka korjaus maksaisi enemmän. Tämä yllättää monesti, kun korjaus tuntuu kohtuulliselta mutta korvaus jää siitä selvästi jälkeen.

Omavastuun ja ikävähennyksen lisäksi vakuutusyhtiö voi vähentää korvausta, jos suojeluohjetta ei ole noudatettu. Olemme hoitaneet tällaisen riidan, jossa vene vaurioitui noston yhteydessä.

Hinaus, pelastus ja kotiinpaluu vahingon jälkeen

Venevakuutus korvaa hinauksen ja pelastuskulut yleensä vain, kun ne liittyvät korvattavaan vahinkoon, eikä pelkkää hinausta esimerkiksi polttoaineen loppumisen tai moottorin teknisen vian vuoksi korvata. Vahingon torjumisesta aiheutuneet kulut ja uponneen veneen nosto korvataan kaikissa vertailun venevakuutuksissa, ja matkan keskeytyessä veneessä olleiden kotiinpaluukuluja korvataan 500–1 000 euroon asti.

Vakuutusjuristi.fi

Kotiinpaluukulut vahingon jälkeen

Vakuutus­yhtiö	Enimmäiskorvaus	Ehto
Alandia	Enintään 500 €Max 500 €	Yli 25 mpk kotisatamasta; varkaus ja ilkivalta harkinnanvaraisia
Fennia	Enintään 850 €Max 850 €	Yli 25 mpk kotisatamasta ja vahinko yli oma­vastuun
If	Enintään 1 000 €Max 1 000 €	Ei erillistä etäisyysvaatimusta ehdoissa
Lähi­Tapiola	Enintään 1 000 € (Laaja)Max 1 000 € (Laaja)	Yli 50 km kotisatamasta ja korjauskulut yli oma­vastuun
Pohjan­tähti	Enintään 800 €Max 800 €	Ei etäisyysvaatimusta; korvattavan vahingon oltava yli oma­vastuun
Pohjola	Enintään 1 000 € (Kasko)Max 1 000 € (Kasko)	Yli 25 mpk kotisatamasta ja korjauskulut yli oma­vastuun
POP	Enintään 1 000 € (XL)Max 1 000 € (XL)	Vähintään 25 merimailia kotisatamastaVäh. 25 merimailia kotisatamasta
Turva	Enintään 1 000 € (Laaja)Max 1 000 € (Laaja)	Yli 50 km kotisatamasta ja korjauskulut yli oma­vastuun

Hinauksessa ja korjaamolle kuljetuksessa on vakuutusyhtiökohtaisia rajoja. Esimerkiksi LähiTapiolalla ja Turvalla kuljetus korjaamolle pitää sopia vakuutusyhtiön kanssa etukäteen, ja kuljetus- ja telakointikuluja korvataan enintään viisi prosenttia vakuutusmäärästä. Pohjantähdellä vastaava raja on kahdeksan prosenttia.

Vahingon torjumisesta aiheutuneet kulut korvataan yleensä silloinkin, kun vakuutusmäärä ylittyy. Pelastamistoimeksi ei kuitenkaan katsota mitä tahansa, mitä veneen kuljettaja tekee vaaratilanteessa.

FINE-029115 – Hätäpysäytyksen tuhoamia moottoreita ei korvattu pelastamiskustannuksina

Heinäkuussa 2019 A ajoi moottoriveneellään merellä, kun kyydissä ollut puoliso huusi varoituksen vedessä kelluvasta esineestä. Se osoittautui irrallaan ajelehtivaksi lepuuttajaksi. A veti kaasu- ja vaihdevivut taakse, ja ne livahtivat peruutuksen puolelle. Moottorit sammuivat, ja pysähdyksen nostama peräaalto työnsi merivettä pakokanavia pitkin sylintereihin, koska perävetolaitteissa ei ollut takaiskuläppiä. Toinen moottori ruostui jumiin ja toinen sai vesi-iskun. Vene hinattiin satamaan.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta. Venevakuutuksen ehdot korvasivat muun muassa vahingot, jotka aiheutuvat "veneen törmäyksestä kiinteään tai uivaan esineeseen", ja vakuutusyhtiön mukaan vahingolla piti olla suora syy-yhteys itse törmäykseen. Moottorit olivat kastuneet kuljettajan oman äkkipysäytyksen takia. Kun FINE pyysi vakuutusyhtiötä arvioimaan myös pelastamiskustannuksia, vakuutusyhtiö piti esteen väistämistä tavallisena veneen ohjaamisena. Se huomautti lisäksi, että osuminen lepuuttajaan tuskin olisi vahingoittanut venettä lainkaan.

A:n mielestä kaasun vetäminen heti vapaalle oli ainoa asia, jonka huolellinen kuljettaja tilanteessa saattoi tehdä. Kelluva esine olisi voinut olla uimari, ja hyvä merimiestapa edellytti törmäyksen välttämistä kaikin keinoin. A vetosi vesiliikennelakiin, joka velvoittaa veneilijän huolellisuuteen ja osallistumaan vaaratilanteen torjuntaan. Vahinko oli hänen mukaansa syntynyt äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä.

FINE totesi ensin, ettei lepuuttajasta ollut syntynyt veneelle mitään vauriota. Törmäyksen jäljet näkyvät tavallisesti rungossa tai pohjassa, mutta A:n moottorit hajosivat pakokanavaan nousseesta vedestä. Vauhdin äkillisestä pudottamisesta syntyvä peräaalto ei ollut ehtojen tarkoittama törmäys.

Seuraavaksi FINE arvioi, voitaisiinko moottorivauriot korvata pelastamiskustannuksina. Vakuutussopimuslain 32 §:n mukaan vakuutetun on vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa huolehdittava kykyjensä mukaan vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. FINE piti A:n reaktiota asianmukaisena ja ymmärrettävänä, mutta katsoi sen olleen vaistonvaraista hallintalaitteiden käyttöä eikä pykälän tarkoittama tietoinen pelastustoimi. FINE viittasi samaan linjaan Vakuutuslautakunnan ratkaisussa FINE-015923, joka puolestaan nojasi korkeimman oikeuden ennakkopäätökseen KKO 2007:23.

FINE ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Pelastamiskustannuksina korvataan tietoinen toimi vahingon torjumiseksi, mutta vaaratilanteessa tehty vaistonvarainen väistöliike katsotaan tavalliseksi veneen hallinnaksi.

Ratkaisu voi tuntua kohtuuttomalta, koska väistäminen oli järkevä teko. Perävetolaitteisessa veneessä ilman pakoputken takaiskuläppiä äkkipysäytys voi kuitenkin nostaa merivettä moottoriin, eikä venevakuutus välttämättä korvaa tällaista vahinkoa, joten riskiin kannattaa varautua varusteilla.

Onko venevakuutus pakollinen?

Venevakuutus ei ole Suomessa lakisääteinen, joten veneen omistaja päättää itse, vakuuttaako hän veneensä. Ilman venevastuuvakuutusta veneen kuljettaja joutuu kuitenkin korvaamaan omista varoistaan vahingot, joita hän aiheuttaa veneellä toisille, esimerkiksi törmäyksessä toiseen veneeseen tai laituriin.

Joissain tapauksissa kotivakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus voi kattaa veneellä aiheutettuja vahinkoja, mutta ei suinkaan aina. Lisäksi jos vene on otettu yrityksen käyttöön, kannattaa aina varmistaa erikseen, kattaako yrityksen vastuuvakuutus myös veneen yrityskäytön.

Käytännössä venevakuutusta voidaan edellyttää muista syistä. Esimerkiksi veneen rahoittaja tai venesatama voi vaatia vakuutusta, ja rahoitetulle veneelle osa vakuutusyhtiöistä tarjoaa erillisen rahoitusturvan, joka suojaa rahoitusyhtiötä. Rahoitusturva on valittavissa Ifillä, LähiTapiolalla, Pohjantähdellä ja Turvalla.

Paras venevakuutus - mitä kokemuksemme riidoista kertovat

Paras venevakuutus on se, joka korvaa juuri ne vahingot, joihin oma veneily altistaa.

Kokemuksemme mukaan venevakuutusriidat syntyvät usein kolmesta eri tilanteesta: kovan tuulen vahingoista, laiturissa sattuneista vahingoista ja säilytyksen aikana tehdystä ilkivallasta. Vakuutusyhtiöiden välisiä eroja kannattaa siksi verrata myös näiden tilanteiden kautta.

Ensimmäinen on kovassa tuulessa katkennut masto tai muu myrskyvahinko, jossa riidellään siitä, täyttikö sää vakuutusehtojen myrskyn edellytykset. Jos veneilet avoimella merellä tai purjehdit, kannattaa katsoa, onko vakuutuksessa numeerinen tuuliraja ja kattaako se maston rikkoutumisen ilman erillistä lisäturvaa.

Toinen on laiturissa sattunut vahinko, kun vene hankautuu laituria vasten tai uppoaa. Vakuutusyhtiö kyseenalaistaa näissä usein veneen kiinnityksen ja katsoo sen olleen hyvän merimiestavan vastainen, jolloin korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä kokonaan.

Kolmas on veneelle säilytyksen aikana tehty ilkivalta. Vakuutusyhtiöt edellyttävät tyypillisesti, että ilkivallan tekoajankohta ja tapa pystytään yksilöimään riittävän tarkasti, ja muuten ilkivaltavahinko jää helposti korvaamatta. Tilanteet ovat aina hankalia. Jos esimerkiksi moottorista löytyy talven jälkeen vettä, veneen omistaja voi olla varma, että vesi on päässyt sinne vain ilkivallan seurauksena, mutta vakuutusyhtiö katsoo, ettei ilkivaltaa ole näytetty.

Näissä kaikissa auttaa yksityiskohtainen dokumentaatio heti vahingon jälkeen. Kuvaa vauriot, veneen kiinnitys ja ympäristö ennen kuin mitään korjataan, ja pyydä vahinkotarkastusta ennen korjaustöitä, koska korjattua vauriota on jälkikäteen vaikea enää selvittää.

Mitä venevakuutuksen ehdoista ei käy ilmi - hinta ja vakuutusmäärä

Venevakuutuksen hinta ei käy ilmi vakuutusehdoista, vaan se määräytyy muun muassa veneen arvon, moottorin tehon, valitun omavastuun ja turvatason mukaan, joten hintavertailu pitää tehdä vakuutusyhtiöiltä pyydetyillä tarjouksilla. Myöskään vakuutusmäärä ja moni omavastuu eivät näy ehdoissa, vaan ne merkitään vakuutuskirjaan.

Tarjouksia vertaillessa kannattaa pyytää ne samalla turvatasolla, samalla omavastuulla ja samoilla lisäturvilla. Muuten halvin tarjous voi olla halvin vain siksi, että siitä puuttuu esimerkiksi myrsky- tai konerikkoturva. Katsastetulle veneelle osa vakuutusyhtiöistä myöntää alennusta, ja katsastamattomalle veneelle omavastuu on usein korkeampi.

Vakuutusmäärä kannattaa asettaa veneen todellisen arvon mukaan. Jos vakuutusmäärä on merkittävästi veneen arvoa pienempi, vakuutusyhtiö voi alivakuutuksen perusteella korvata vahingosta vain osan, ja liian suuri vakuutusmäärä taas nostaa hintaa ilman, että korvaus kasvaa.

Mitä tehdä, jos venevakuutus ei korvaa vahinkoa?

Jos venevakuutus ei korvaa vahinkoa, voit pyytää vakuutusyhtiöltä päätöksen oikaisua, viedä asian FINEn neuvontaan tai pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Asian voi viedä myös käräjäoikeuteen. Kielteisen päätöksen kääntyminen riippuu siitä, mihin vakuutusyhtiö päätöksensä perusti.

Kokemuksemme mukaan vakuutusyhtiöt tekevät ensimmäisen kielteisen päätöksen venevahingoissa usein liian heppoisin perustein. Vahingon todellista tapahtumankulkua ja juurisyytä ei selvitetä riittävästi, vaan lisänäytön hankkiminen siirretään suoraan veneen omistajalle.

Päätöksen kääntämiseksi tarvitaan joskus ulkopuolisen asiantuntijan lausunto, jos riita koskee esimerkiksi veneen käypää arvoa, lunastuskorvauksen määrää tai vaurioiden laajuutta. Haastavia tilanteita syntyy usein myös veneen säilytykseen tai toisen osapuolen aiheuttamaan vahinkoon liittyen, kun vakuutusyhtiö soveltaa vakuutussopimuslain samastamissääntöä turhan väljästi, vaikka niin ei saisi tehdä. Olemme koonneet hoitamiamme riitoja sivulle kielteinen päätös venevakuutuksesta.

Venevahingoissa ratkaisu riippuu lähes aina vakuutusehtojen sanamuodosta, vahingon tapahtumankulusta ja siitä, mitä vakuutusyhtiö on kertonut rajoituksista vakuutusta myydessään. Siksi yleispätevää vastausta ei voi antaa.

Jos vakuutusyhtiö on hylännyt veneesi korvaushakemuksen, päätöksen perusteet kannattaa käydä läpi vakuutusjuristin ilmaisessa arviossa.