Venevakuutus vertailu – mitä se korvaa ja mitä ei 2026

Venevakuutuksien vertailu näyttää, että laajat venevakuutukset korvaavat karilleajon, törmäyksen, myrskyn, palon ja varkauden lähes kaikilla vakuutusyhtiöillä. Suppeammista venevakuutuksista karilleajo, törmäys ja myrsky puuttuvat kuitenkin yleensä kokonaan. Suurimmat erot vakuutusyhtiöiden välillä ovat maston ja takilan rikkoutumisessa, moottorin konerikossa, veneen oikeusturvassa sekä siinä, millä tuulen nopeudella sää katsotaan myrskyksi.

Käyn tässä artikkelissa läpi Alandian, Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjolan, POP Vakuutuksen ja Turvan venevakuutusten erot, mitä venevakuutus ei korvaa, miten omavastuu, ikävähennys ja hinauskulut eroavat vakuutusyhtiöittäin ja mitä voit tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa veneen vahinkoa.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen venevakuutuksesta, kannattaa aina varmistaa sen oikeellisuus vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Huomioithan, että tässä vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa tässä artikkelissa esitetystä, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, voimassa on vielä aiemmin myyty kattavampi vakuutus tai olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Kirjoituksessa on pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos haluat antaa palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Artikkeli on kirjoitettu syyskuussa 2026.

Mitä venevakuutus korvaa? Vertailu vakuutusyhtiöittäin

Venevakuutus korvaa tyypillisesti veneen palo-, varkaus- ja ilkivaltavahingot sekä nostossa, laskussa ja kuljetuksessa sattuneet vahingot, ja laajempi vakuutus korvaa lisäksi karilleajon, pohjakosketuksen, törmäyksen ja myrskyvahingot. Alla vertailussa kahdeksan vakuutusyhtiön venevakuutukset turvatasoittain.

Palo, varkaus ja ilkivalta kuuluvat jokaiseen vertailun venevakuutukseen Pohjantähteä lukuun ottamatta, jossa palo on ainoa pakollinen turva ja muut valitaan erikseen. Erot kasvavat vesillä sattuvissa vahingoissa sekä veneen osien rikkoutumisessa.

Vakuutuksen nimi ei kuitenkaan kerro, mitä se sisältää.

Esimerkiksi Ifin osakasko ja Pohjolan osakasko kuulostavat samalta tuotteelta, ja molemmista puuttuu karilleajo, törmäys ja myrsky. Alandialla suppeampi vaihtoehto on nimeltään Osavakuutus, Fennialla Palo- ja varkausvakuutus, LähiTapiolalla ja Turvalla Perus ja POP Vakuutuksella S. Nimet vaihtelevat, mutta sisältö on näissä hyvin samankaltainen.

Turva käyttää venevakuutuksessa samoja vakuutusehtoja kuin LähiTapiola, joten samaa vakuutusturvaa myydään kahden eri brändin alla.

Laaja vai suppea venevakuutus – täyskasko, osakasko ja perusturva

Laaja venevakuutus korvaa vesillä sattuvat vahingot, kuten karilleajon, pohjakosketuksen, törmäyksen ja myrskyn, kun taas suppea venevakuutus korvaa lähinnä palon, varkauden, ilkivallan sekä telakoinnin ja kuljetuksen aikana sattuneet vahingot. Suppea vakuutus voi siis sopia lähinnä veneelle, jonka arvo on pieni tai jolla liikutaan vesillä vain vähän.

Karilleajo on yksi yleisimmistä veneen vahingoista, ja käsittelen sen korvattavuutta tarkemmin artikkelissa karilleajo ja pohjakosketus venevakuutuksessa.

Kokemuksemme mukaan moni kuvittelee, että jos vene uppoaa laiturissa, vahingoittuu myrskyssä tai ajaa karille, vahinko korvataan laajasta venevakuutuksesta aina ja automaattisesti.

Näin ei kuitenkaan ole.

Vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus vähentää korvausta esimerkiksi suojeluohjeen laiminlyönnin vuoksi, ja rajoitusehdon soveltuessa huonommassa tapauksessa jättää koko vahinko korvaamatta.

Pohjantähdellä valmiita paketteja ei ole lainkaan. Veneen vakuutus kootaan valitsemalla palon lisäksi haluamansa turvat, kuten rikos-, luonnonilmiö-, törmäys- ja rikkoutumisturva. Kattavuus riippuu siis kokonaan siitä, mitä vakuutukseen on otettu mukaan.

Tarjouksia vertaillessa kannattaa huomata, että valinnaiset lisäturvat, kuten konerikko tai masto- ja takilaturva, eivät näy tarjouksen hinnassa, ellei niitä ole erikseen lisätty mukaan.

Mitä venevakuutus ei korvaa?

Venevakuutus ei yleensä korvaa kulumista, korroosiota eikä muuta vähitellen syntyvää vauriota, veneen jäätymistä tai lumikuorman aiheuttamaa vahinkoa talvisäilytyksessä eikä moottorin teknistä vikaa, ellei vakuutukseen ole otettu konerikkoturvaa.

Nämä rajoitukset löytyvät kaikkien vertailun vakuutusyhtiöiden ehdoista.

Rajoitukset näkyvät käytännössä erityisesti silloin, kun vene uppoaa tai osa rikkoutuu ilman selvää ulkoista syytä. Vakuutusyhtiö vetoaa silloin usein siihen, että vahinko on syntynyt vähitellen, eikä kyse ole äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Näistä rajanvedoista syntyy suuri osa venevakuutusriidoista.

Uppoamisessa korvauksen ratkaisee usein se, mistä vuotokohta johtuu, ja näyttötaakka äkillisestä syystä on veneen omistajalla.

Jos vene on ajanut karille tai saanut pohjakosketuksen, runko ja vetolaite kannattaa tarkastuttaa ja kuvata puhdistettuina heti vahingon jälkeen. Pelkkä ajallinen yhteys aiempaan karilleajoon ei tässä riittänyt, eikä vetolaitteen huollosta ollut toimitettu selvitystä.

Sama äkillisyyden vaatimus koskee purjeveneen osia. Kun veneen oma osa rikkoo toisen osan, vakuutusyhtiö katsoo usein, ettei kyse ole ulkoapäin vaikuttaneesta tapahtumasta.

Veneen oman varusteen pettäminen ei ole aina venevakuutuksen ehtojen mukainen ulkoapäin vaikuttava tapahtuma, vaikka se sattuisi kovassa tuulessa, ja tuulen ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti.

Purjehtijalle tämä tarkoittaa, että rullamekanismin, köysilukkojen ja muun takilan sisäiset rikkoutumiset jäävät usein perusturvan ulkopuolelle, ellei kyse ole ollut poikkeuksellisista sääolosuhteista. Osalla vakuutusyhtiöistä niihin voi varautua erillisellä masto- ja takilaturvalla, jonka sisältö kannattaa tarkistaa ehdoista, ja huollot kannattaa dokumentoida kuitteineen.

Myrsky, salama ja sähkölaitteet – missä korvauksesta riidellään?

Myrskyvahinko korvataan venevakuutuksesta vain, jos sää täyttää vakuutusehtojen myrskyn määritelmän, ja salamavahinko usein vain silloin, kun salama iskee suoraan veneeseen.

Neljä vakuutusyhtiötä kahdeksasta määrittelee myrskyn tuulen keskinopeudella, ja muilla ehdoissa puhutaan pelkästä myrskystä tai myrskytuulesta.

Kovassa tuulessa katkennut masto tai laiturissa vaurioitunut vene on yksi yleisimmistä venevakuutusriidoista.

Kokemuksemme mukaan riita koskee silloin usein sitä, täyttikö sää vakuutusehtojen edellytykset tuulen keskinopeuden tai puuskanopeuden osalta vai ei. Tuulen keskinopeus mitataan yleensä lähimmällä säähavaintoasemalla, joka voi olla kaukana veneen kiinnityspaikasta.

Laiturissa uponnut vene korvataan vain, jos uppoamisen syy on itsessään korvattava, esimerkiksi myrsky tai äkillisesti rikkoutunut runko. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan laajassa venevakuutuksessa korvataan myös veneen uppoaminen poikkeuksellisen rankkasateen seurauksena, kun sadetta on tullut vähintään 70 millimetriä vuorokaudessa. Ifin venevakuutuksesta ei sen sijaan korvata sateen tai aaltojen täyttämää venettä.

Laiturivahingoissa vakuutusyhtiö kyseenalaistaa monesti myös veneen kiinnitystavan ja väittää sen olleen hyvän merimiestavan vastainen. Olemme hoitaneet tällaisen riidan, jossa vene upposi myrskyn aikana laiturissa, ja toisen, jossa kiinnitystä arvioitiin hyvän merimiestavan kannalta.

Salamaniskun aiheuttamat vahingot ovat oma riitatyyppinsä, koska veneen sähkölaitteet rikkoutuvat usein jännitepiikistä, vaikka salama olisi iskenyt rantaan. Vakuutusehdoissa korvaus on voitu rajata tilanteisiin, joissa salama iskee suoraan veneeseen ja vaurioittaa sitä mekaanisesti.

Salamavahingossa korvaus voi ratketa sen perusteella, iskikö salama suoraan veneeseen ja jäikö siitä näkyvä jälki, eikä korjaamon arvio salamasta vahingon syynä riitä yksin.

Kokemuksemme mukaan juuri tästä syystä vahinko pitää dokumentoida yksityiskohtaisesti ennen korjauksia. Jos salama ei ole iskenyt suoraan veneeseen, korjaustöiden jälkeen voi olla hyvin hankala enää selvittää, kärsikö vene mekaanisesti salamaniskusta. Kuvaa siis vauriot, maasähköliitin ja mahdolliset palojäljet ennen kuin mitään irrotetaan.

Samaa kysymystä on arvioitu myös toisin päin, kun vakuutusyhtiö ei ollut kertonut rajoituksesta vakuutusta myydessään.

Vakuutusta hankittaessa saatujen ehtojen sanamuoto voi ratkaista riidan silloinkin, kun vahinkohetken ehdot ovat vakuutusyhtiön puolella.

Jos vakuutuksen hankkimisen yhteydessä saaduissa ehdoissa tai tuoteselosteessa ei kerrottu olennaisesta rajoituksesta, vakuutus voi olla voimassa sellaisena kuin sen sai niiden perusteella ymmärtää. Kielteisen päätöksen jälkeen kannattaa siksi etsiä alkuperäiset sopimusasiakirjat ja verrata niitä vakuutusyhtiön päätöksessä lainaamaan ehtoon.

Moottoriveneen, purjeveneen ja pienveneen vakuutus

Moottoriveneen ja purjeveneen vakuutus eroavat toisistaan erityisesti siinä, korvataanko moottorin konerikko ja maston tai takilan rikkoutuminen, sillä molemmat ovat useimmilla vakuutusyhtiöillä erikseen valittavia lisäturvia. Pelkkä venevakuutus ei siis välttämättä korvaa moottorin sisäistä vikaa eikä purjehtiessa katkennutta mastoa.

Konerikkoturva on Alandialla, Fennialla, Ifillä, LähiTapiolalla ja Turvalla valittava lisäturva, jonka saa vain laajaan venevakuutukseen, ja Pohjantähdellä se on yksi valittavista turvista. Pohjolan ja POP Vakuutuksen venevakuutuksista moottorin tekninen vika ei ole korvattava lainkaan. Konerikkoturvalla on lisäksi ikärajoja. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan konerikkoturvan voi saada enintään kymmenen vuotta vanhalle moottorille, ja turva päättyy sen vakuutuskauden lopussa, jona moottori täyttää 16 vuotta.

Purjeveneessä vastaava kysymys koskee mastoa ja takilaa. Alandian täysvakuutus korvaa maston ja takilan vahingot äkillisissä ja ennalta arvaamattomissa tapahtumissa, ja Ifin täyskaskosta ne voidaan korvata veneilyturvasta, kun syynä on äkillinen ulkoinen tapahtuma. Fennialla, LähiTapiolalla ja Turvalla purjehtiessa rikkoutunut masto korvataan vain erillisestä masto- ja takilaturvasta. Pohjolan ja POP Vakuutuksen venevakuutuksista maston rikkoutuminen korvataan vain, jos syynä on karilleajo, törmäys tai myrsky.

Useimmissa vakuutuksissa purjeille ja takilalle on lisäksi korotettu omavastuu, jos vahinko sattuu purjehduskilpailussa. Hiilikuidusta valmistetulle takilalle on usein joko korotettu omavastuu, tai se on rajattu masto- ja takilaturvan ulkopuolelle.

Perämoottorin varkauden korvaaminen edellyttää lähes kaikilla vakuutusyhtiöillä, että moottori on ollut lukittu tai läpipultattu. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan ehdoissa perämoottori pitää lukita lukolla tai läpipultata veneeseen. Pohjolalla varkausvahingosta ei vähennetä lainkaan omavastuuta, jos perämoottorissa on ollut pulttilukko tai veneessä toiminut murtohälytin tai elektroninen varkaudenestolaite.

Pienveneen, kuten soutuveneen tai pienen perämoottoriveneen, voi joskus vakuuttaa myös kotivakuutuksesta, mutta korvausmäärät ovat silloin yleensä pieniä ja moottorin tehoa rajoitetaan. Sitä, korvaako kotivakuutus veneen, kannattaa aina tarkistaa omasta vakuutuksesta.

Veneessä ollut vanha vika ei yksinään oikeuta vakuutusyhtiötä torjumaan koko karilleajovahinkoa, vaan syy-yhteys voidaan arvioida osa kerrallaan ja korvaus jakaa.

Vakuutusyhtiön väite siitä, että ehjä osa olisi kestänyt iskun, pitää pystyä osoittamaan. Veneen kunnosta kannattaa silti säilyttää näyttöä, kuten katsastuspöytäkirjat ja huoltokuitit, sillä tässä tapauksessa pelkät kertomukset kiinnikkeiden kunnosta eivät riittäneet tarkastajan arviota vastaan.

Venevastuu- ja oikeusturvavakuutus – kaikissa ei ole

Venevastuuvakuutus korvaa vahingot, joita veneen kuljettaja aiheuttaa veneellä ulkopuolisille, ja se sisältyy vertailun venevakuutuksiin vakiona Pohjantähteä lukuun ottamatta, jossa se valitaan erikseen. Veneen oikeusturvavakuutus korvaa puolestaan asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja veneen omistamiseen ja kuljettamiseen liittyvissä riidoissa, mutta se ei sisälly kaikkiin venevakuutuksiin.

Ifin, POP Vakuutuksen ja Fennian venevakuutuksiin ei sisälly veneen oikeusturvavakuutusta lainkaan. Esimerkiksi Ifillä oikeusturva on osa kotivakuutusta, joten riidan kulut voivat tulla korvattaviksi sitä kautta, jos kotivakuutuksen oikeusturva kattaa veneen omistamiseen liittyvät riidat. Tämä kannattaa tarkistaa ennen kuin vakuutuksia vertailee pelkän venevakuutuksen hinnan perusteella.

Vaikka venevakuutukseen ei sisältyisi oikeusturvavakuutusta, veneeseen liittyvän riidan asianajokulut voivat siis tulla korvattaviksi kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta. Osalla vakuutusyhtiöistä kotivakuutuksen oikeusturvassa on kuitenkin veneen kokoon liittyviä rajoituksia. Esimerkiksi Pohjolan kotivakuutuksen oikeusturvasta ei korvata riitaa, jossa vakuutettu on osallisena rekisteröitävän veneen omistajana, haltijana, kuljettajana, myyjänä tai ostajana. Rekisteröitäviä ovat vähintään 5,5 metrin pituiset veneet ja veneet, joiden moottorin teho on vähintään 15 kilowattia. Jos tällainen vene on vakuutettu venevakuutuksella, johon oikeusturva ei sisälly, veneeseen liittyvä riita voi huonommassa tapauksessa jäädä kokonaan ilman oikeusturvavakuutuksen apua.

Venevastuuvakuutuksen enimmäiskorvausmäärä on usein miljoona euroa, mutta esimerkiksi POP Vakuutuksella enimmäiskorvausmäärät ovat tätä pienemmät. Alandialla henkilövahingon enimmäiskorvausmäärä on kaksi miljoonaa euroa, ja sitä voi korottaa lisävakuutuksella.

Vastuuvakuutuksesta korvataan vain vahinko, josta veneen kuljettaja on lain mukaan korvausvastuussa. Kun kaksi venettä törmää, kiistaksi nousee usein se, kumman kuljettaja aiheutti vahingon, ja siitä olemme hoitaneet muun muassa riidan, jossa vene ja laiva törmäsivät väylällä.

Venevakuutuksen omavastuu ja ikävähennys

Venevakuutuksen omavastuun voi useimmiten valita itse, esimerkiksi Ifillä ja Turvalla 150 ja 5 000 euron väliltä, ja palo-, varkaus- ja ilkivaltavahingoissa omavastuu on osalla vakuutusyhtiöistä kiinteä ja pienempi. Omavastuu kasvaa monesti, jos vene on katsastamatta, vahinko sattuu purjehduskilpailussa tai varkaus tapahtuu lukitsemattomasta paikasta.

Ikävähennys pienentää korvausta vanhemmista osista, kuten moottorista, purjeista, elektroniikasta ja akusta. Vähennys lasketaan uuden vastaavan osan hinnasta osan iän mukaan, ja sen enimmäismäärä vaihtelee vakuutusyhtiöittäin 60 ja 90 prosentin välillä.

Ikävähennys voi rajoittaa myös korjauskulujen korvaamista. Esimerkiksi Ifin ja Turvan ehdoissa esineen korjauskuluja korvataan enintään ikävähennystaulukolla laskettuun arvoon asti, vaikka korjaus maksaisi enemmän. Tämä yllättää monesti, kun korjaus tuntuu kohtuulliselta mutta korvaus jää siitä selvästi jälkeen.

Omavastuun ja ikävähennyksen lisäksi vakuutusyhtiö voi vähentää korvausta, jos suojeluohjetta ei ole noudatettu. Olemme hoitaneet tällaisen riidan, jossa vene vaurioitui noston yhteydessä.

Hinaus, pelastus ja kotiinpaluu vahingon jälkeen

Venevakuutus korvaa hinauksen ja pelastuskulut yleensä vain, kun ne liittyvät korvattavaan vahinkoon, eikä pelkkää hinausta esimerkiksi polttoaineen loppumisen tai moottorin teknisen vian vuoksi korvata. Vahingon torjumisesta aiheutuneet kulut ja uponneen veneen nosto korvataan kaikissa vertailun venevakuutuksissa, ja matkan keskeytyessä veneessä olleiden kotiinpaluukuluja korvataan 500–1 000 euroon asti.

Hinauksessa ja korjaamolle kuljetuksessa on vakuutusyhtiökohtaisia rajoja. Esimerkiksi LähiTapiolalla ja Turvalla kuljetus korjaamolle pitää sopia vakuutusyhtiön kanssa etukäteen, ja kuljetus- ja telakointikuluja korvataan enintään viisi prosenttia vakuutusmäärästä. Pohjantähdellä vastaava raja on kahdeksan prosenttia.

Vahingon torjumisesta aiheutuneet kulut korvataan yleensä silloinkin, kun vakuutusmäärä ylittyy. Pelastamistoimeksi ei kuitenkaan katsota mitä tahansa, mitä veneen kuljettaja tekee vaaratilanteessa.

Pelastamiskustannuksina korvataan tietoinen toimi vahingon torjumiseksi, mutta vaaratilanteessa tehty vaistonvarainen väistöliike katsotaan tavalliseksi veneen hallinnaksi.

Ratkaisu voi tuntua kohtuuttomalta, koska väistäminen oli järkevä teko. Perävetolaitteisessa veneessä ilman pakoputken takaiskuläppiä äkkipysäytys voi kuitenkin nostaa merivettä moottoriin, eikä venevakuutus välttämättä korvaa tällaista vahinkoa, joten riskiin kannattaa varautua varusteilla.

Onko venevakuutus pakollinen?

Venevakuutus ei ole Suomessa lakisääteinen, joten veneen omistaja päättää itse, vakuuttaako hän veneensä. Ilman venevastuuvakuutusta veneen kuljettaja joutuu kuitenkin korvaamaan omista varoistaan vahingot, joita hän aiheuttaa veneellä toisille, esimerkiksi törmäyksessä toiseen veneeseen tai laituriin.

Joissain tapauksissa kotivakuutukseen sisältyvä vastuuvakuutus voi kattaa veneellä aiheutettuja vahinkoja, mutta ei suinkaan aina. Lisäksi jos vene on otettu yrityksen käyttöön, kannattaa aina varmistaa erikseen, kattaako yrityksen vastuuvakuutus myös veneen yrityskäytön.

Käytännössä venevakuutusta voidaan edellyttää muista syistä. Esimerkiksi veneen rahoittaja tai venesatama voi vaatia vakuutusta, ja rahoitetulle veneelle osa vakuutusyhtiöistä tarjoaa erillisen rahoitusturvan, joka suojaa rahoitusyhtiötä. Rahoitusturva on valittavissa Ifillä, LähiTapiolalla, Pohjantähdellä ja Turvalla.

Paras venevakuutus – mitä kokemuksemme riidoista kertovat

Paras venevakuutus on se, joka korvaa juuri ne vahingot, joihin oma veneily altistaa.

Kokemuksemme mukaan venevakuutusriidat syntyvät usein kolmesta eri tilanteesta: kovan tuulen vahingoista, laiturissa sattuneista vahingoista ja säilytyksen aikana tehdystä ilkivallasta. Vakuutusyhtiöiden välisiä eroja kannattaa siksi verrata myös näiden tilanteiden kautta.

Ensimmäinen on kovassa tuulessa katkennut masto tai muu myrskyvahinko, jossa riidellään siitä, täyttikö sää vakuutusehtojen myrskyn edellytykset. Jos veneilet avoimella merellä tai purjehdit, kannattaa katsoa, onko vakuutuksessa numeerinen tuuliraja ja kattaako se maston rikkoutumisen ilman erillistä lisäturvaa.

Toinen on laiturissa sattunut vahinko, kun vene hankautuu laituria vasten tai uppoaa. Vakuutusyhtiö kyseenalaistaa näissä usein veneen kiinnityksen ja katsoo sen olleen hyvän merimiestavan vastainen, jolloin korvausta voidaan vähentää tai se voidaan evätä kokonaan.

Kolmas on veneelle säilytyksen aikana tehty ilkivalta. Vakuutusyhtiöt edellyttävät tyypillisesti, että ilkivallan tekoajankohta ja tapa pystytään yksilöimään riittävän tarkasti, ja muuten ilkivaltavahinko jää helposti korvaamatta. Tilanteet ovat aina hankalia. Jos esimerkiksi moottorista löytyy talven jälkeen vettä, veneen omistaja voi olla varma, että vesi on päässyt sinne vain ilkivallan seurauksena, mutta vakuutusyhtiö katsoo, ettei ilkivaltaa ole näytetty.

Näissä kaikissa auttaa yksityiskohtainen dokumentaatio heti vahingon jälkeen. Kuvaa vauriot, veneen kiinnitys ja ympäristö ennen kuin mitään korjataan, ja pyydä vahinkotarkastusta ennen korjaustöitä, koska korjattua vauriota on jälkikäteen vaikea enää selvittää.

Mitä venevakuutuksen ehdoista ei käy ilmi – hinta ja vakuutusmäärä

Venevakuutuksen hinta ei käy ilmi vakuutusehdoista, vaan se määräytyy muun muassa veneen arvon, moottorin tehon, valitun omavastuun ja turvatason mukaan, joten hintavertailu pitää tehdä vakuutusyhtiöiltä pyydetyillä tarjouksilla. Myöskään vakuutusmäärä ja moni omavastuu eivät näy ehdoissa, vaan ne merkitään vakuutuskirjaan.

Tarjouksia vertaillessa kannattaa pyytää ne samalla turvatasolla, samalla omavastuulla ja samoilla lisäturvilla. Muuten halvin tarjous voi olla halvin vain siksi, että siitä puuttuu esimerkiksi myrsky- tai konerikkoturva. Katsastetulle veneelle osa vakuutusyhtiöistä myöntää alennusta, ja katsastamattomalle veneelle omavastuu on usein korkeampi.

Vakuutusmäärä kannattaa asettaa veneen todellisen arvon mukaan. Jos vakuutusmäärä on merkittävästi veneen arvoa pienempi, vakuutusyhtiö voi alivakuutuksen perusteella korvata vahingosta vain osan, ja liian suuri vakuutusmäärä taas nostaa hintaa ilman, että korvaus kasvaa.

Mitä tehdä, jos venevakuutus ei korvaa vahinkoa?

Jos venevakuutus ei korvaa vahinkoa, voit pyytää vakuutusyhtiöltä päätöksen oikaisua, viedä asian FINEn neuvontaan tai pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Asian voi viedä myös käräjäoikeuteen. Kielteisen päätöksen kääntyminen riippuu siitä, mihin vakuutusyhtiö päätöksensä perusti.

Kokemuksemme mukaan vakuutusyhtiöt tekevät ensimmäisen kielteisen päätöksen venevahingoissa usein liian heppoisin perustein. Vahingon todellista tapahtumankulkua ja juurisyytä ei selvitetä riittävästi, vaan lisänäytön hankkiminen siirretään suoraan veneen omistajalle.

Päätöksen kääntämiseksi tarvitaan joskus ulkopuolisen asiantuntijan lausunto, jos riita koskee esimerkiksi veneen käypää arvoa, lunastuskorvauksen määrää tai vaurioiden laajuutta. Haastavia tilanteita syntyy usein myös veneen säilytykseen tai toisen osapuolen aiheuttamaan vahinkoon liittyen, kun vakuutusyhtiö soveltaa vakuutussopimuslain samastamissääntöä turhan väljästi, vaikka niin ei saisi tehdä. Olemme koonneet hoitamiamme riitoja sivulle kielteinen päätös venevakuutuksesta.

Venevahingoissa ratkaisu riippuu lähes aina vakuutusehtojen sanamuodosta, vahingon tapahtumankulusta ja siitä, mitä vakuutusyhtiö on kertonut rajoituksista vakuutusta myydessään. Siksi yleispätevää vastausta ei voi antaa.

Jos vakuutusyhtiö on hylännyt veneesi korvaushakemuksen, päätöksen perusteet kannattaa käydä läpi vakuutusjuristin ilmaisessa arviossa.