Vakavan sairauden turva – mikä on paras vakuutus?

Vakavan sairauden turva on vapaaehtoinen vakuutus, joka tarjoaa suojaa odottamattomilta ja vakavilta sairastumisilta. Vakuutuksesta suoritetaan kertakorvaus, kun sinulla on diagnosoitu vakuutusehdoissa määritelty vakava sairaus.

Vakuutuksen korvausmäärä maksetaan kokonaisuudessaan vakuutuskirjalla osoitetun korvausmäärän mukaisena. Sinun ei tarvitse osoittaa, että sairaus on aiheuttanut sinulle mitään kuluja, toisin kuin sairauskuluvakuutuksissa.

Voit käyttää korvauksen täysin vapaasti esimerkiksi lääkärin määräämien hoitojen, lääkkeiden tai mihin tahansa muuhun haluamaasi. Kyseessä on verovapaa vakuutuskorvaus, joten sinun ei tarvitse maksaa siitä veroja.

Käyn tässä artikkelissa tarkemmin läpi muun muassa, mitä sairauksia vakavan sairauden turva kattaa, millaisen korvauksen vakuutuksesta voi saada sekä mitä eroja eri vakuutusyhtiöiden tuotteissa on. Vähemmän yllättäen suinkaan kaikki vakuutukset eivät tarjoa yhtä laajaa turvaa.

Yksiselitteisesti parasta vakuutusta on mahdotonta valita etukäteen, koska omaa tulevaa sairautta ei voi tietää. Se mitä yksi yhtiö korvaa jää toisella korvaamatta. Siksi tämän artikkelin taulukot kertovat erot. Riita syntyy kuitenkin useimmiten muualta, joko terveysselvityksestä tai siitä, mitä korvattavan sairauden sisällä on rajattu pois.

Mikäli olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, sen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Päivitys: vertailu ja taulukot on päivitetty viimeksi 14.9.2026. Tiedot on tarkistettu yhtiöiden voimassa olevista vakuutusehdoista.

Mitkä sairaudet vakavan sairauden turva korvaa?

Vakavan sairauden vakuutus korvaa vakuutusehdoissa määritellyt sairaudet. Näihin kuuluvat usein syöpä, sydäninfarkti, munuaisten vajaatoiminta, aivohalvaus sekä MS-tauti. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat vakuutusehdot, joiden perusteella sairauden korvattavuus määritellään.

Suurin osa vakavan sairauden vakuutuksista kattaa ainakin alla mainitut sairaudet:

1. Syövät
2. Sepelvaltimon ohitusleikkauksen
3. Sydäninfarktin
4. Munuaisten vajaatoiminta
5. Elin- tai luuydinsiirrot
6. MS-taudin
7. Aivohalvauksen

Kaikki vakuutukset eivät kuitenkaan ole turvan laajuudelta yhtä kattavia, vaan vakuutusyhtiöiden välillä on hyvin merkittäviä eroja sekä korvattavien vakavien sairauksien määrässä kuin myös korvauksien maksamista koskien.

Ei kannata luottaa siihen, että samalla nimellä myytävät vakuutukset olisivat verrannollisia. Turvan laajuus heijastuu myös vakuutuksen hintaan. Mikäli samalla vakuutusmäärällä pyytää tarjousta, halvimman valitsemalla menetät todennäköisesti monia turvia, joita kalliimmat vakuutukset korvaisivat.

Vastaavia eroja löytyy myös henkivakuutusten väliltä, joten pelkkä hinnan vertailu ei riitä.

Mikäli vakavan sairauden vakuutukselle tuleekin jossain vaiheessa käyttöä, vahinko voi jäädä korvaamatta pelkästään sen vuoksi, että vakuutus on aikoinaan valittu pelkästään hinnan perusteella. Vakuutuksia on aina järkevä vertailla myös ehtojen kattavuuden kannalta, jotta pystyt valitsemaan juuri sinulle parhaimman vakuutuksen.

Sama pätee myös vapaa-ajan tapaturmavakuutuksiin, joissa vakuutusyhtiöiden väliset erot korvattavuudessa voivat olla merkittäviä.

Josta tulemmekin luonnollisesti kysymykseen, mistä parasta turvaa on saatavilla?

Mikä on paras vakavan sairauden vakuutus vuonna 2026?

Korvattavien sairauksien määrän perusteella kattavimpia vakuutuksia tarjoavat Fennia, If ja Nordea. Kaikissa kolmessa korvattavia sairauksia on kymmenen. LähiTapiolalla ja Pohjolalla niitä on yhdeksän, Mandatumilla seitsemän ja Aktialla kuusi.

Nordea nousi kärkeen vasta viimeisimmässä ehtopäivityksessään, kun se lisäsi korvattaviin aivojen ja selkäytimen hyvänlaatuisen kasvaimen sekä motoneuronisairaudet. Samalla se otti käyttöön syöpädiagnoosia koskevan karenssin, jota sillä ei aiemmin ollut.

Olen koonnut alle yhteenvetoon kyseisten vakuutuksien vertailun sen perusteella, mitä eri vakavia sairauksia vakuutukset kattavat.

Huomioithan, että vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa tässä artikkelissa esitetystä, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, sinulla on vielä voimassa aiemmin myyty kattavampi vakuutus, tai jos olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Kirjoituksessa on pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos sinulla on palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Kuten yllä olevasta vertailusta voi huomata, vakavan sairauden turva oikeuttaa korvaukseen vain hyvin tarkkaan rajatuissa sairauksissa. Vertailusta erottuu edukseen Fennia sekä If.

Mikäli saat useammalta vakuutusyhtiöltä saman hintaiset tarjoukset samalle vakuutusmäärälle, Fennian ja Ifin vakuutukset voivat tarjota kokonaisuutena laajinta turvaa. Erojakin kuitenkin on, sillä kyseisetkään vakuutukset eivät kata kaikilta osin samoja vakavia sairauksia.

Moni vakuutusyhtiö tarjoaa lisäksi erillistä vakavan sairauden turvaa vakuutusta pysyvän työttömyyden varalta. Tätä ei pidä sekoittaa yllä vertailuun pelkkään vakavan sairauden turvaan, jonka perusteella sinulla on oikeus korvaukseen aina, kun saat ehdoissa määritellyn sairauden diagnoosin.

Pysyvään työkyvyttömyyteen sidottu vakavan sairauden turva korvaa sairauksia vain, kun kyseinen sairaus aiheuttaa pysyvän työkyvyttömyyden. Pelkkä sairauden toteaminen ei siten riitä korvauksien saamiseksi. Tämän vuoksi kyseisiä pysyvän työttömyyden turvia ei ole yllä olevassa mukana, koska jos sairausloma joskus päättyy tai sinun ei todeta olevan pysyvästi työkyvytön, vakuutuksesta ei saa samalla tavalla korvauksia.

Lisäksi on syytä huomioida, että vaikka yllä olevassa vertailussa kaikki vakuuttajat ilmoittavat maksavansa esimerkiksi syövän perusteella korvauksia, jokaisella vakuuttajalla on tästä huolimatta rajoituksia siitä, millaisia syöpiä vakuutus ei kuitenkaan kata. Tämän vuoksi onkin olennaista vertailla myös tilanteita, joissa vakuutuksesta ei suoriteta korvauksia.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa? Pyydä juristin ilmainen arvio.

Mitä sairauksia vakavan sairauden turva ei korvaa?

Ellei vakuutusehdoissa ole erikseen mainittu tiettyä sairautta, vakuutuksesta ei suoriteta kyseisen sairauden perusteella korvausta. Näin ollen vakuutuksesta jää korvaamatta muun muassa:

1. Krooniset sairaudet
2. Psyykkiset sairaudet
3. Autoimmuunisairaudet
4. Riippuvuudet ja päihdeongelmat
5. Tartuntataudit
6. Kosmeettiset toimenpiteet
7. Muiden kuin munuaisten vajaatoiminta

Lisäksi vaikka vakuutusehdoissa mainitaan, että syöpä kuuluu korvattaviin sairauksiin, sen tulee silti täyttää vakuutusehdoissa mainitut vähimmäisedellytykset korvauksen saamiseksi. Esimerkiksi Ifin vakavan sairauden turvassa syöpä oikeuttaa korvaukseen muutoin, mutta ei mikäli kyseessä on :

• Hyvänlaatuinen kasvain
• Ihosyöpä
• Histologisesti määritelty syövän esiaste
• Alkava pahanlaatuinen muutos, tai
• Pintakerrokseen rajoittunut kasvain

Lisäksi syövän tulee täyttää vakuutusehdoissa määritellyt tautiluokituskoodit. Muu kuin vakuutusehdoissa määritelty tautiluokituskoodi ei oikeuta korvaukseen.

Vastaavasti esimerkiksi Pohjolan tai Fennian vakavan sairauden turvasta ei korvata aivohalvauksen osalta tilapäisen aivoverenkierron häiriöitä (TIA-kohtaus), vaikka aivoinfarktit ovatkin muutoin vakuutuksesta korvattavia.

Vaikka olen käyttänyt yllä esimerkkeinä Fennian, Ifin ja Pohjolan vakuutusehtoja, muillakin vakuutusyhtiöillä on joko identtiset tai melkein samankaltaiset rajoitusehdot.

FINE-046399 – varhainen vaihe ei ole sama kuin esiaste

A:lla todettiin mycosis fungoides eli ihon T-solulymfooma, ja hän haki vakavan sairauden kertakorvausta lainaturvavakuutuksiinsa sisältyneestä turvasta.

Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen. Ehdoissa korvattavaksi oli määritelty pahanlaatuinen kasvain, mutta rajoitusehdon mukaan korvattavia eivät olleet histologisesti syövän esiasteiksi tai lähtökohtaansa rajoittuneiksi syöviksi luokitellut kasvaimet. Yhtiö katsoi A:n sairauden olevan varhaisessa vaiheessa ja siten rajoituksen piirissä.

Vakuutuslautakunta kävi läpi mycosis fungoideksen luonteen. Se on ihon T-solulymfooman tavallisin alamuoto, jossa pahanlaatuiset lymfosyytit kulkeutuvat ihoon. Lautakunta totesi, että taudin tavallisin esiaste iholla on parapsoriaasi, ja kaikki parapsoriaasimuutokset eivät etene pahanlaatuisiksi.

Lautakunta katsoi, että A:lla todettu mycosis fungoides on ehdoissa tarkoitettu maligni lymfooma. Sairauden oli arvioitu olevan varhaisvaiheessaan, mutta kyseessä ei ollut syövän esiaste. Rajoitusehto ei soveltunut tapaukseen, ja lautakunta suositti kertakorvausten maksamista.

Rajanveto esiasteen ja varhaisen vaiheen välillä ratkaisee tällaisen riidan, eikä se ole lukijalle itsestään selvä. Diagnoosin sanamuoto ja sen histologinen luokittelu ratkaisevat, ei se miten vakavalta sairaus tuntuu.

FINE-008601 – ehto rajasi ulos, mutta yhtiö ei ollut kertonut siitä

A oli ostanut puhelimessa syöpävakuutuksen, josta maksetaan kertakorvaus syövän diagnosoinnin ja leikkaushoidon perusteella. A:lla todettiin melanoma malignum in situ, joka luokiteltiin Clarkin asteikolla luokkaan I.

Vakuutusyhtiö epäsi korvauksen kahteen rajoitusehtoon vedoten: korvausta ei makseta, jos kyseessä on karsinooma in situ, eikä myöskään jos kyseessä on melanooma, joka on Clarkin luokituksessa alle III ilman todisteita etäpesäkkeistä.

Vakuutuslautakunta totesi ensin, että vakioehtojen sisällön perusteella A:lla ei ollut korvausoikeutta. Ehto siis rajasi löydöksen ulos yksiselitteisesti.

Ratkaisu ei kuitenkaan päättynyt siihen. Vakuutus oli myyty puhelimessa, eikä yhtiö ollut toimittanut A:lle mitään kirjallista aineistoa ennen myyntipuhelua. Lautakunta totesi, ettei vakioehtojen luovuttaminen sopimuksen tekemisen jälkeen täytä tiedonantovelvollisuutta eikä korjaa sitä edeltäneitä puutteita. Pelkän myyntiohjeen perusteella ei voitu varmistua siitä, että rajoituksista olisi kerrottu puhelun aikana.

Lautakunta katsoi lisäksi, että syöpävakuutuksesta sopineella on lähtökohtaisesti peruste käsittää melanooma-nimisen sairauden olevan korvattava siinäkin tapauksessa, että kyseessä on lääketieteellisesti esiasteeksi osoittautuva ennusteeltaan hyvä muutos. Koska yhtiö ei osoittanut kertoneensa rajoituksista, A:n vakuutus oli voimassa niin, että löydös oikeutti diagnoosi- ja leikkauskorvaukseen.

Ehdon sanamuoto ei siis yksin ratkaise, jos yhtiö ei ole kertonut siitä ennen sopimuksen tekemistä. Olemme nähneet tämän toistuvan erityisesti puhelimessa myydyissä vakuutuksissa. Kun vakuutus on ostettu sillä ymmärryksellä, että syöpä korvataan, rajoitusehtoon vetoaminen jälkikäteen edellyttää yhtiöltä näyttöä siitä, että rajoituksesta kerrottiin ajoissa.

FINE-040393 – korvaushakemus oli ennenaikainen

A sairastui maaliskuussa 2021 aivoinfarktiin ja haki vakavan sairauden korvausta.

Ehtojen mukaan korvaus edellytti kahta asiaa yhtä aikaa: vakuutetulle oli jäätävä vähintään haittaluokkaa kuusi vastaava pysyvä neurologinen toiminnanvajavuus, ja haitan oli oltava todennettavissa vielä kolmen kuukauden kuluttua sairastumisesta.

Vakuutuslautakunta totesi, että pysyvä haitta määritellään vasta kun sairauden tila on lääketieteellisesti vakiintunut. A:n toipuminen ja kuntoutus olivat vielä merkittävästi kesken, ja kesäkuun 2021 E-lausunnossa oli nimenomaisesti todettu, ettei pysyvän haitan asteesta voida antaa arviota kuntoutuksen ollessa kesken.

Lautakunta katsoi korvausvaatimuksen ennenaikaiseksi eikä suosittanut korvausta. Se ei siis todennut, ettei haittaa olisi jäänyt, vaan ettei sitä voitu vielä arvioida.

Kielteinen päätös ei aina tarkoita lopullista ei-vastausta. Jos korvausta haetaan ennen kuin sairauden tila on vakiintunut, hakemus voi kaatua ennenaikaisena, vaikka korvauksen edellytykset myöhemmin täyttyisivät. Tällöin asiaan kannattaa palata uudelleen kuntoutuksen päätyttyä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ellei saamasi diagnoosi täytä tarkalleen vakuutusehdoissa luetellun korvattavan sairauden määritelmää, vakuutuskorvaukset jäävät helposti saamatta.

Vakuutusta hankkiessa ei kannata siten tuudittautua uskoon, että vakuutuksesta saa aina esimerkiksi syöpädiagnoosilla korvauksen, vaan kyseessä täytyy olla juuri vakuutusehtojen määritelmän mukainen syöpä.

Millaisen korvauksen vakuutuksesta voi saada?

Voit vakuutusta hankkiessasi valita vakuutuksesta suoritettavan korvausmäärän. Tyypillinen korvausmäärä vaihtelee 30 000 eurosta aina jopa 300 000 euroon. Toisaalta mitä suuremman korvausmäärän valitset, sitä enemmän maksat vakuutuksesta vakuutusmaksua.

Voit myös omalla toiminnallasi joissain tapauksissa lisätä korvausmäärää. Esimerkiksi Nordea korottaa kertakorvaussummaa, mikäli harrastat aktiivisesti liikuntaa.

Mikäli sinulla todetaan vakuutusehdoissa määritelty vakava sairaus, saat kyseisen vakuutusmäärän korvauksena. Korvauksen maksamista ei ole sidottu esimerkiksi syntyneisiin hoitokuluihin, toisin kuin sairaskuluvakuutuksessa. Voit myös käyttää saamasi korvauksen haluamallasi tavalla, etkä maksa siitä veroja.

Kun vakuutusmäärä on maksettu kokonaisuudessaan, et voi saada enää saman vakuutuskauden aikana korvauksia vakuutuksesta.

If erottuu muista vakuutusyhtiöistä kuitenkin siinä, että heiltä voi saada korvauksia useammasta eri vakuutuskauden aikana todetusta sairaudesta.

Esimerkki LähiTapiola - useampi vakava sairaus vakuutuskauden aikana

Sinulla todetaan LähiTapiolan vakavan sairauden vakuutuksen ehdoissa määritelty syöpä ja saat LähiTapiolasta koko vakuutusmäärää koskevan korvauksen yhteensä 50 000 euroa. Mikäli saat saman vakuutuskauden aikana sydäninfarktin, vakuutuksesta ei suoriteta siitä enää korvausta, koska vakuutusmäärä on käytetty loppuun syöpäkorvauksessa.

Esimerkki If - useampi vakava sairaus vakuutuskauden aikana

Sinulla todetaan Ifin vakuutusehdoissa määritelty syöpä alkuvuodesta 2024, jonka perusteella sinulle maksetaan vakuutuskirjan mukainen kertakorvaus. Tämän jälkeen kesällä 2024 kärsit vakavan palovamman.

Ifin vakavan sairauden vakuutuksessa voit saada korvaukset sekä syövästä että palovammasta.

Ifin vakuutus tarjoaa merkittävää lisäturvaa, mikäli haluat vakuutuksen kattavan useamman vakuutuskauden aikana diagnosoitavan vakavan sairauden.

Osalla vakuutusyhtiöistä, kuten esimerkiksi Fennialla, vakuutus päättyy automaattisesti, mikäli vakuutuksesta suoritetaan korvaus.

Moni vakuutusyhtiö tarjoaa vakuutukseen lisäksi joko pakollisena tai valinnaisena lisäturvana henkivakuutusta. Vakuutuksesta suoritetaan kuolemantapauksessa silloin lisäksi erillinen, vakuutuskirjalle merkityn vakuutusmäärän mukainen korvaus.

Miten perheen toimeentulon voi turvata vakavan sairauden varalta?

Perheen toimeentuloa ei turvaa yksi vakuutus, vaan useampi turva, joista jokainen laukeaa eri tilanteessa. Vakavan sairauden turvasta maksetaan kertakorvaus diagnoosin perusteella, henkivakuutuksesta korvaus vasta kuolemantapauksessa ja pysyvän työkyvyttömyyden turvasta vasta, kun työkyky on menetetty lopullisesti.

Ero näkyy selvimmin juuri siinä tilanteessa, jota useimmat miettivät vakuutusta hankkiessaan. Sairaus todetaan, työnteko katkeaa, mutta kuolemaa tai pysyvää työkyvyttömyyttä ei ole todettu. Silloin maksuun tulee vain vakavan sairauden kertakorvaus, ja sekin vain jos diagnoosi vastaa ehdoissa lueteltua sairautta.

Pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ei kannata ajatella nopeana apuna sairastumisen jälkeen. Fennian ehdoissa kertakorvaus edellyttää, että työkyvyttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ja että korvausta on haettu vakuutetun elinaikana. Aktialla kertakorvaus maksetaan vasta, kun vakuutetulle on myönnetty lakisääteinen työkyvyttömyyseläke täytenä eläkkeenä. Kummassakin tapauksessa kyse on kuukausien tai vuosien mittaisesta selvittelystä, ei sairausajan ensimmäisistä viikoista.

Sairauskuluvakuutus ei paikkaa tätä aukkoa, koska se korvaa hoitokuluja eikä tulonmenetystä. Jos vakuutukseen kuuluu päivärahaturva, sekin on rajattu: Turvan terveysvakuutuksen ehdoissa päivärahaturva korvaa työkyvyttömyydestä aiheutuvaa ansionmenetystä vain tapaturman perusteella ja enintään vuoden ajalta. Sairaudesta johtuva ansionmenetys jää tämän ulkopuolelle.

Kertakorvaus ei myöskään jousta tilanteen mukaan. Vakuutusmäärä valitaan vakuutusta otettaessa, ja korvaus maksetaan samansuuruisena riippumatta siitä, kuinka pitkäksi sairausaika venyy tai paljonko ansioita jää saamatta. Vakuutusmäärää mitoittaessa kannattaa siksi katsoa perheen kiinteitä menoja ja lainanhoitokuluja, ei sairauden hoitokuluja.

Turvan kokoaminen kannattaa tehdä terveenä. Jokainen näistä vakuutuksista myönnetään terveysselvityksen perusteella, ja pitkäaikainen tai krooninen sairaus johtaa tavallisesti joko yksilölliseen rajoitusehtoon tai siihen, ettei vakuutusta myönnetä lainkaan. Käyn tätä tarkemmin läpi osiossa milloin vakuutusta ei myönnetä.

Vaikka turvat olisi hankittu ajoissa, kolme ehtokohtaa ratkaisee sen, maksetaanko korvaus oikeasti. Vakuutuksen alun karenssi, elossaoloehto diagnoosin jälkeen ja korvattavan sairauden tarkka määritelmä käsitellään kukin omassa osiossaan. Ne kannattaa lukea ennen vakuutuksen ottamista, koska niihin vakuutusyhtiöt vetoavat korvausvaiheessa.

Hoitamissamme riidoissa kielteinen päätös johtuu useimmiten kahdesta asiasta. Ensimmäinen on rajoitus korvattavan sairauden sisällä: syöpä on ehdoissa korvattava sairaus, mutta juuri se syöpä, joka vakuutetulla on todettu, jää korvaamatta. Toinen on terveysselvitys. Jos vakuutusyhtiö katsoo, ettei sen kysymyksiin ole vastattu täydellisesti, se voi jättää vahingon korvaamatta ja irtisanoa koko vakuutuksen.

Kenelle korvaus maksetaan?

Vakuutuskorvaus maksetaan vakuutuksen ottaneelle henkilölle, tai kuolemantapauksessa hänen edunsaajilleen (esimerkiksi puoliso tai perilliset).

Minkä ikäisenä vakavan sairauden turvan voi hankkia?

Vakavan sairauden vakuutus myönnetään vain tietyn ikäisille ja ehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Useimmat vakuutusyhtiöt tarjoavat vakavan sairauden vakuutuksia henkilöille, jotka ovat esimerkiksi 18–65 vuotta. Vastaavasti vakuutusturva päättyy automaattisesti, kun ikää on vakuutusyhtiön mielestä liikaa (ja korvausmenot nousevat vakavien sairauksien yleistyessä).

Olen koonnut alle vertailuun ikärajat vakuutuksen hankkimisesta ja sen päättymisestä.

Käytännössä vakuutus myönnetään täysi-ikäisille aina eläkeikään saakka. Vakuutus päättyy eläkeiän lähestyessä tai pian sen jälkeen.

Aktia myöntää vakuutuksen 15–60-vuotiaalle. Yhdessä Ifin kanssa se on vertailun ainoa yhtiö, joka myöntää turvan jo alaikäiselle, sillä muilla viidellä alaraja on 18 vuotta.

Nordean turva päättyy 65-vuotiaana ja Pohjolan 67-vuotiaana. Pohjola on siten LähiTapiolan ohella ainoa, jonka turva jatkuu yli 65 ikävuoden. LähiTapiolalla turva on voimassa pisimpään, 68-vuotiaaksi asti.

Vaikka vakuutus voi olla voimassa esimerkiksi 65-vuotiaaksi saakka, se ei tarkoita, etteikö vakuutusyhtiöllä ole oikeutta irtisanoa vakuutus sitä ennen tai tehdä vakuutusehtoihin muutoksia.

Maksetaanko vakavan sairauden korvaus myös kuolemantapauksissa?

Vakava sairaus saatetaan diagnosoida juuri ennen kuin se, jolle vakuutus on otettu, syystä tai toisesta menehtyy. Tällöin tietysti herää kysymys, voiko vakavan sairauden korvausta hakea vain vakuutuksen ottanut henkilö itse vai myös hänen edunsaajansa kuoleman jälkeen?

Lähtökohtaisesti korvausta voi hakea sekä vakuutettu kuin myös se, jonka eduksi vakuutus on ollut voimassa. Korvauksien hakeminen onnistuu myös valtakirjalla vakuutetun puolesta, vaikka hän olisi vielä elossa. Korvaus ei siis jää silloin maksamatta vain sen vuoksi, ettei vakuutettu ole enää elossa ja siten hakemassa korvauksia itse.

Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutusyhtiön tarvitsisi kuolemantapauksissa aina maksaa korvaukset.

Melkein kaikilla vakuutusyhtiöillä on nimittäin ehdoissaan rajoitusehto, jonka mukaan vakuutusyhtiön ei tarvitse suorittaa korvausta vakavasta sairaudesta, ellei vakuutettu henkilö ole ollut diagnoosin jälkeen elossa vakuutusehdoissa määrättyä aikaa.

Esimerkiksi LähiTapiola, Mandatum ja Pohjola edellyttävät vakuutusehdoissaan, että vakuutetun itse tulee itse hakea korvausta elinaikanaan joko 28 tai 30 päivän kuluessa diagnoosista. LähiTapiolan kohdalla tämä rajoitus ei tosin päde, jos kyse on syöpädiagnoosista.

Vakuutuksien sanamuotojen perusteella vakuutetulla taikka edunsaajilla ei olisi siten oikeutta saada korvausta kuoleman jälkeen, mikäli kuolema on seurannut alle 28 tai 30 päivää diagnoosista.

Elossaoloehto ja sen pituus yhtiöittäin on koottu edellä olevaan voimassaoloa koskevaan vertailuun.

FINE-022582 – korvausoikeus syntyi eläessä ja siirtyi yleisseuraajalle

A:lle tuli kammiovärinästä aiheutunut sydämenpysähdys. Spontaanin verenkierron palautumiseen kului 35 minuuttia, ja seurauksena oli laaja aivokudoksen vaurioituminen. A kuoli, ja hänen kuolinpesänsä ainoa osakas B haki vakavan sairauden kertakorvausta.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei korvausta tule maksaa. Lautakunta arvioi ensin, onko kertakorvaus luonteeltaan niin korostetun henkilökohtainen, ettei kuolinpesän osakas voi käyttää siihen liittyvää puhevaltaa. Se päätyi kielteiseen kantaan, koska kyseessä on sopimukseen perustuva summavakuutus, mikä vähentää korvauksen henkilökohtaista luonnetta. Jos vakuutettua on elinaikanaan kohdannut korvauspiiriin kuuluva vakuutustapahtuma, oikeus hakea korvausta siirtyy yleisseuraajille.

Sen jälkeen lautakunta arvioi kahta korvausperustetta erikseen. Sydäninfarktia koskeva peruste ei täyttynyt, koska A:n sepelvaltimoissa ei todettu tukkeumia eikä selvityksestä ilmennyt riittämättömästä verenkierrosta aiheutunutta kuoliota.

Aivohalvausta koskeva peruste sen sijaan täyttyi. Ehdoissa aivohalvaus oli määritelty tarkoittamaan myös pelkkää aivokudoksen kuoliota, johon liittyy pysyvä vähintään keskivaikea neurofysiologinen muutos. A:lle oli aiheutunut aivokudoksen kuolio, ja siihen liittyi keskivaikeaa vaikeampi pysyvä muutos, joka oli todennettavissa ennen kuolemaa NSE-arvojen ja neurologisen tutkimuksen perusteella. Lautakunta totesi, ettei ehtojen perusteella ole merkitystä sillä, kuinka kauan vakuutettu eli tilan toteamisen jälkeen. Se suositti kertakorvauksen maksamista yleisseuraajalle.

Ratkaisevaa ei siis ollut se, milloin korvausta haettiin tai kuinka kauan vakuutettu eli, vaan se oliko ehtojen mukainen korvausperuste syntynyt ja lääketieteellisesti todettavissa vakuutetun eläessä. Jos oli, oikeus korvaukseen siirtyy kuolinpesälle.

Mikäli ehtojen määritelmä elossalosta diagnoosin jälkeen ei toteudu, vakuutusyhtiön ei tarvitse suorittaa vakavan sairauden turvasta korvausta. Jos vakuutus sisältää kuitenkin myös henkivakuutuksen, vakuutusyhtiö käsittelee vahingon silloin myös henkivakuutuksesta ja korvaa siitä ehtojen mukaisen summan.

Minkä hintainen vakavan sairauden turva on?

Vakavan sairauden vakuutuksen hinta muodostuu useasta eri tekijästä. Näistä tärkeämpiä ovat:

1. Ikä: Nuoremmat henkilöt saattavat maksaa alhaisempaa vakuutusmaksua kuin vanhemmat, koska nuoremmilla on yleensä pienempi riski sairastua vakaviin sairauksiin.
2. Tupakointi: Tupakointi lisää terveysriskejä, joten tupakoitsijat maksavat korkeampia vakuutusmaksuja kuin ei-tupakoitsijat.
3. Terveystila: Hakijan terveydentila vaikuttavaa merkittävästi vakuutusmaksuihin.
4. Vakuutusmäärä: Valittu kertakorvaussumma vaikuttaa suoraan vakuutusmaksuihin. Mitä suurempi kertakorvaussumma on, sitä korkeampi vakuutusmaksu.
5. Vakuutuksen kattavuus: Eri vakuutuspaketeilla ja lisävaihtoehdoilla voi olla erilaiset kustannukset. Kattavampi suojelu voi johtaa korkeampiin maksuihin.
6. Vakuutusyhtiö: Eri vakuutusyhtiöillä on erilaiset hinnoittelupolitiikat. On suositeltavaa vertailla useita vakuutusyhtiöitä ennen päätöksen tekemistä.

Tyypillinen vakuutusmaksun suuruus on 10–100 euroa kuukaudessa. Alle 30-vuotias saattaa maksaa 100 000 euron korvausmäärästä esimerkiksi 14 euroa / kk, mutta 60-vuotiaana vakuutuksen hinta voi olla reilusti yli sata euroa kuukaudessa.

Milloin vakuutusta ei myönnetä?

Vakavan sairauden vakuutuksen myöntäminen perustuu vakuutusyhtiön tekemään riskinarviointiin. Koska kyseessä on vapaaehtoinen vakuutus, vakuutusyhtiön ei ole pakko myöntää vakuutusta.

Alla syitä, miksi vakuutusta ei välttämättä myönnetä:

1. Terveyshistoria: Jos hakijalla on jo olemassa oleva vakava sairaus tai terveysongelma, vakuutusyhtiö voi jättää tarjouksen antamatta tai rajoittaa vakuutuksen kattavuutta. Tyypillisiä kieltäytymisperusteita ovat esimerkiksi se, että on hakeutunut lääkärin hoitoon edeltäneen 12 kuukauden aikana, on lääkärin seurannassa minkä tahansa terveydentilaan liittyvän syyn vuoksi tai jos on sairastunut sydänsairautta, verenpainetautia tai verenkierron häiriötä.
2. Epäselvyydet terveystiedoissa: Jos annat vääriä tai epätäsmällisiä tietoja hakemuksessa tai salailet tietoja terveydentilastasi, se voi johtaa vakuutuksen tarjoamatta jättämiseen tai jo voimaan saatetun vakuutuksen irtisanomiseen.
3. Liian monta riskitekijää: Jos hakijalla on korkea riski sairastua vakavaan sairauteen, tai aikaisempia terveysongelmia, vakuutusyhtiö voi kieltäytyä myöntämästä vakuutusta.
4. Ikä: Vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutusta, mikäli olet ehdoissa määriteltyä vanhempi.

Hakemisen yläikäraja on yhtiöstä riippuen 59–64 vuotta. Terveysselvitys vaaditaan kaikilta seitsemältä, ja sen perusteella turvaan voidaan liittää yksilöllisiä rajoitusehtoja tai vakuutusmaksua korottaa.

Voiko vakuutusyhtiö jättää vahingon korvaamatta terveystietojen virheen perusteella?

Vakuutusta hakiessa vakuutusyhtiö pyytää täyttämään terveydentilaselvityksen, jonka perusteella se arvioi vakuutuksen ehdot ja vakuutusmaksun suuruuden.

Mikäli vakuutusyhtiölle on annettu virheellisiä tietoja, sillä voi olla oikeus muuttaa vakuutuksen ehtoja ja hintaa jopa vakuutuskauden aikana. Vakuutusyhtiöllä voi olla myös oikeus jättää vahinko korvaamatta.

Esimerkki - virheellisen tiedon antaminen terveysselvityksessä

A oli solminut alkuvuodesta 2015 vakuutusyhtiö kanssa vakuutuksista, johon oli sisältynyt myös vakavan sairauden turva. A allekirjoitti keväällä 2015 terveysselvityksen, jossa hän ilmoitti, ettei hän ollut käynyt vastaanotolla mielenterveydellisten ongelmien tai alkoholin käytön vuoksi viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

A:lla todettiin 2018 aivoverenvuoto, josta hän haki korvauksia vakavan sairauden turvasta alkuvuodesta 2019. Vakuutusyhtiö sai terveyskeskukselta ja keskussairaalalta A:n terveystiedot korvauspäätöksen tekemistä varten. Kyseisten tietojen perusteella vakuutusyhtiölle ilmeni, että A oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä.

Vakuutusyhtiön mukaan A oli jättänyt kertomatta vuosien 2010–2012 alkoholin katkaisuhoidosta sekä masennuslääkkeistä ja jätti vahingon korvaamatta. Mikäli vakuutusyhtiöllä olisi ollut vakuutuksen hakemishetkellä oikeat tiedot A:n terveyshistoriasta, se ei olisi myöntänyt vakuutusta lainkaan.

Vakuutuslautakunta katsoi, että A oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan antamalla virheellisiä tietoja terveydentilaselvityksessä, joten vakuutusyhtiöllä oli oikeus jättää vahinko korvaamatta sekä irtisanoa vakuutus.

Kyse on aina tapauskohtaisesta arvioinnista sen suhteen, kuinka vakava puute terveysselvityksen vastauksissa on ollut. Osa terveyshistorioista on sellaisia, ettei vakuutusta myönnettäisi niiden perusteella yhdessäkään yhtiössä, ja silloin vakuutusyhtiön on helppo osoittaa uskottavasti, ettei se olisi myöntänyt vakuutusta.

Vaikeampia ovat tilanteet, joissa kertomatta on jäänyt muutama lievempi asia. Yksittäin ne eivät välttämättä johtaisi vakuutuksen epäämiseen, mutta yhtiön mukaan kokonaisuutena vakuutusta ei olisi myönnetty. Silloin ratkaistavaksi jää, kuinka uskottava yhtiön selitys on.

Hoidossamme on ollut tapauksia, joissa vakuutusyhtiö väittää, ettei vakuutusta olisi myönnetty lainkaan, vaikka todellisuudessa se olisi myönnetty kyseistä terveyshistoriaa koskevalla rajoitusehdolla. Jos haettava korvaus ei liity siihen rajoitusehtoon mitenkään, yhtiö pyrkii vapautumaan korvausvelvollisuudesta kokonaan väitteellä, joka on ylimitoitettu. Tämä kannattaa tarkistaa aina, kun kielteinen päätös perustuu terveysselvitykseen.

Oikeiden tietojen antamisessa kannattaa siis olla tarkkana, koska vakuutusyhtiöt käyttävät herkästi oikeuttaan olla korvaamatta vahinko, jos niille on annettu puutteellisia tietoja. Vakuutuslautakunnan sivuilta löytyy monia suosituksia, joissa vakuutusyhtiön on katsottu toimineen lain mukaisesti kyseisenkaltaisissa tilanteissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutusyhtiö olisi aina oikeassa.

Olemme kääntäneet useita vastaavia kielteisiä päätöksiä asiakkaidemme hyväksi, joista löydät esimerkkejä ratkaistuista vakuutusriidoistamme.

Mitä eroa on vakavan sairauden turvalla ja syöpävakuutuksella?

Vakavan sairauden turva ja syöpävakuutus ovat molemmat vakuutustyyppejä, jotka tarjoavat taloudellista turvaa terveyskriisien varalta. Vaikka nämä vakuutukset liittyvät usein toisiinsa ja voivat kattaa osittain samoja sairauksia, niiden välillä on merkittäviä eroja.

Vakavan sairauden turva on vakuutus, joka kattaa monenlaisia vakavia terveysongelmia, eikä pelkästään syöpiä. Vakuutuksesta maksetaan diagnoosin perusteella kertakorvaus, kun sairaus on todettu.

Syöpävakuutuksesta korvataan sen sijaan yksinomaan syöpiin liittyviä diagnooseja. Siinäkin korvaus suoritetaan kertakorvauksena diagnoosin perusteella, mutta kuten vakuutuksen nimestä voi päätellä, vakuutus kattaa vain ehdoissa nimettyjen syöpien diagnoosin.

Vakavan sairauden turvan ja syöpävakuutuksen keskeisiä eroja:

1. Vakavan sairauden turva kattaa laajemman kirjon sairauksia, mukaan lukien syöpä, sydänkohtaus, aivohalvaus ja MS-tauti. Syöpävakuutus kattaa nimensä mukaisesti vain syöpäsairauksia.
2. Korvausmäärä: Vaikka molemmat vakuutustyypit tarjoavat kertakorvauksen, summat voivat vaihdella merkittävästi. Vakavan sairauden turva voi tarjota laajemman kattavuuden ja suuremman korvausmäärän.
3. Vakuutuksen käyttötarkoitus: Vakavan sairauden turva tarjoaa yleisen taloudellisen turvan vakaviin sairauksiin, kun taas syöpävakuutus keskittyy erityisesti syöpään liittyviin kustannuksiin ja tarpeisiin.

Vakavan sairauden vakuutus voi astua voimaan vasta viiveellä

Toisin kuin voisi kuvitella, vakuutuksen myöntäminen ja voimaantulo ei tarkoita, että vakuutus on kaikilta osin heti voimassa.

Moni vakuutusyhtiö ei nimittäin korvaakaan kaikkia vakuutuksen alkamisen jälkeen diagnosoituja vakavia sairauksia, vaan ehdot edellyttävät, että vakuutus on ensin ollut voimassa ehdoissa määritellyn ajan.

Toisin sanoen, maksat alkuun vakuutusturvasta, josta sinulla ei kuitenkaan suoriteta korvauksia. Se, miten pitkään vakuutuksen tulee olla voimassa ja mitkä sairaudet korvataan vain sen umpeuduttua, vaihtelee vakuutusyhtiöittäin.

Sairauksiin perustuvat karenssiajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: osa vakuutusyhtiöistä soveltaa karenssiaikaa vain kasvaimiin ja osa soveltaa niitä kaikkiin sairauksiin.  On yleisempää, että karenssiaikaa sovelletaan vain kasvainten eikä kaikkien sairauksien kohdalla.

Karenssi on kuudella yhtiöllä seitsemästä 90 päivää. LähiTapiolalla sitä ei ole lainkaan. Ero on siinä, mitä karenssi koskee: Fennialla, Mandatumilla ja Pohjolalla se koskee kaikkia korvattavia sairauksia, Aktialla ja Nordealla vain syöpää ja Ifillä kasvaimia. Ifin karenssi ei myöskään ole automaattinen, vaan se pätee vain jos siitä on sovittu ja merkitty vakuutuskirjaan.

Karenssiajat yhtiöittäin on koottu edellä olevaan voimassaoloa koskevaan vertailuun.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa vakavan sairauden turvasta?

Kielteinen korvauspäätös perustuu vakavan sairauden turvassa lähes aina yhteen kolmesta perusteesta: diagnoosi ei vastaa ehdoissa määriteltyä sairautta, sairaus on todettu karenssiaikana tai terveysselvityksessä katsotaan olleen puute. Jokaisessa näistä ratkaisu riippuu ehtojen sanamuodosta ja lääketieteellisistä asiakirjoista, ei siitä miten vakavalta sairaus tuntuu.

Päätös kannattaa lukea niin, että siitä selviää mihin ehtokohtaan vakuutusyhtiö vetoaa. Jos perustelu jää epäselväksi, vakuutusyhtiöltä voi pyytää kirjallisen perustelun ja ne asiakirjat, joihin päätös perustuu. Kielteinen päätös ei myöskään aina tarkoita lopullista ei-vastausta, sillä esimerkiksi ennenaikaisena hylätty hakemus voi menestyä myöhemmin, kun sairauden tila on vakiintunut.

Jos vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen vakavan sairauden turvasta, päätöksen oikeellisuus kannattaa tarkistuttaa ennen kuin asia jää siihen. Arvioimme päätöksen veloituksetta ja kerromme suoraan, kannattaako siitä valittaa. Pyydä vakuutusjuristin ilmainen arvio.