Vesivahinko taloyhtiössä – kuka korvaa

Taloyhtiö on velvollinen korvaamaan vesivahingot, jotka aiheutuvat sen kunnossapitovastuulla olevien putkien ja laitteiden vuodoista, tai jos vuoto kulkeutuu rakenteiden läpi huoneistoosi.

Monesti taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta saa korvauksia vahinkoon, mutta korvauksien saaminen vakuutuksesta ei vaikuta taloyhtiön velvollisuuteen korjata aiheutunut vahinko.

Käyn tässä artikkelissa tarkemmin läpi, milloin ja missä tilanteissa taloyhtiö vastaa vahingosta ja milloin vahingon joutuu mahdollisesti kärsimään itse.

Jos olet saanut kielteisen päätöksen vakuutusyhtiöltä tai sattunutta vahinkoa ei ole korvattu kokonaan, asiaan kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio. Saat arvion avulla nopeasti ja helposti varmistuksen, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös oikein vai ei.

Päivitys: vertailu ja taulukot on päivitetty viimeksi 1.10.2026. Tiedot on tarkistettu vakuutusyhtiöiden voimassa olevista vakuutusehdoista.

Vesivahinko taloyhtiössä – korvausvastuun jakautuminen

A) Taloyhtiön korvausvelvollisuus

Taloyhtiö on vastuussa sen kunnossapitovastuulle kuuluvien LVISA- ja muiden laitteiden aiheuttamista vahingoista sekä niiden korjauskuluista.

Taloyhtiön ja asukkaan kunnossapitovastuun jakautumisesta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Kyseisen lain 4 luvun 2 §:n mukaan:

Ikkunat lisättiin pykälään 1.10.2026 voimaan tulleella lainmuutoksella. Sitä ennen laissa mainittiin taloyhtiön vastuulla olevina vain rakenteet ja eristeet.

On syytä huomioida, että asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa osakkeenomistajan ja taloyhtiön välisestä kunnossapitovastuusta poikkeamisen yhtiöjärjestyksellä.

Yllä mainittua lain säännöstä noudatetaankin vain siinä tapauksessa, ettei kunnossapitovastuusta ole sovittu toisin yhtiöjärjestyksessä.

Monessa taloyhtiössä on lisäksi käytössä vastuunjakotaulukko, josta näkee nopeasti, kumman vastuulle mikäkin rakenne tai laite kuuluu. Ratkaisevia ovat kuitenkin laki ja yhtiöjärjestys, joten taulukon merkintä kannattaa tarkistaa niitä vasten, jos vakuutusyhtiö tai isännöitsijä vetoaa siihen.

Mikäli vakuutusyhtiö ei katso jotain vahingon osuutta korvattavaksi sen vuoksi, että asunto-osakeyhtiölain mukaan kyseisen omaisuuden kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä, kannattaa varmistaa yhtiöjärjestyksestä, ettei asiasta ole kuitenkaan sovittu toisin. Mikäli näin on käynyt, kyseinen osuus pitää silloin korvata kotivakuutuksesta.

Vuotaneen veden aiheuttama vahinko muille kuin taloyhtiön rakenteille korvataan suppeasta sekä laajasta kotivakuutuksesta, koska kyse on kiinteistön kiinteästä putkistosta aiheutuneesta vahingosta.

Itse rakenteiden vahinko kuuluu kuitenkin taloyhtiön korvausvastuulle, joten kotivakuutuksesta ei korvata kyseistä osuutta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa rakenteiden läpi vuotaneen veden aiheuttamista vahingoista. Tämän perusteella taloyhtiö on velvollinen korvaamaan asunnon lattiapinnoitteet taloyhtiön perustasoon. Mikäli taloyhtiön perustaso on ollut laminaatti, kiinteistövakuutus korvaa kyseisen laminaatin, eikä kotivakuutusta tarvitse käyttää.

Mikä on taloyhtiön perustaso?

Taloyhtiön perustaso tarkoittaa sitä varustetasoa, johon taloyhtiö on velvollinen korjaamaan huoneiston sisäosat vesivahingon jälkeen, kun vahinko ei ole ollut kenenkään syytä.

Perustaso ei varmaan sano itsessään paljoakaan, mutta kyse on asunto-osakeyhtiölain käsitteestä. Lain 4 luvun 2 §:n mukaan taloyhtiön vastuu koskee huoneistojen sisäosien korjaamista ”ajankohdan perustasoon yhtiössä”.

Perustasona pidetään yleensä joko rakennuksen alkuperäisen rakennuttajan valitsemaa tasoa tai taloyhtiön peruskorjauksessa valittua tasoa. Moni osakas on kuitenkin sisustanut huoneistonsa itselleen sopivaksi, esimerkiksi kalliimmilla lattiapinnoitteilla, kylpyhuoneen laatoilla tai keittiökaapeilla.

Mikäli huoneistossa on ollut perustasoa paremmat pinnoitteet, taloyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan lattiapinnoitetta kuin perustasoon asti, ellei taloyhtiö ole huolimattomuudellaan aiheuttanut vesivahinkoa (esimerkiksi KKO 2003:80). Omistaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa hakea perustason ja vahingoittuneen materiaalin erotusta kotivakuutuksestaan, mikäli kyseinen vesivahinko kuuluu siitä korvattavaksi.

Taloyhtiö on velvollinen maksamaan myös kaapin korjauksen, mikäli kyse on ollut kiinteästä kalusteesta. Kiinteänä kalusteena ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi siirrettäviä kaappeja, joten yksittäistapauksissa rajanveto voi olla hankalaa, onko kaapisto ollut kiinteä vai ei.

Entä jos asunto on sijoitusasunto?

Sijoitusasunnon omistaja ei yleensä asu asunnossa, eikä hänen oma kotivakuutuksensa siksi kata vuokralle annetun huoneiston pinnoitteita. Vuokralaisen kotivakuutus ei kata niitä myöskään. Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa lattian perustasoon asti, mutta perustason ylittävä osa, kuten omistajan itse teettämä parempi lattia, jää korvattavaksi vain vuokranantajan vakuutuksesta, johon on valittu huoneiston kiinteä sisustus.

Vakuutusyhtiöiden välillä on tässä selviä eroja, ja käsittelen niitä tarkemmin artikkelissa mitä vuokranantajan vakuutus korvaa.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vesivahinkoa? Kysy juristin ilmaista arviota.

Taloyhtiö maksaa siten rakenteiden ja tietyissä tilanteissa myös kiinteiden kalusteiden taikka pinnoitteiden korjaukset.Mikäli esimerkiksi kerrostalossa tapahtuu käyttövesiputken vuoto naapurihuoneistossa, josta vesi valuu myös sinun asuntoosi, taloyhtiö on velvollinen korjaamaan putken korjauksen sekä vuotaneen veden aiheuttaman vahingon asuntosi pinnoitteille ja kiinteille kalusteille.

Taloyhtiön ei tarvitse korvata irtaimistollesi aiheutunutta vahinkoa, kuten esimerkiksi elektroniikkalaitteiden rikkoutumista niihin kulkeutuneesta vedestä taikka sijaisasuntoa vahingon korjaustöiden ajalta. Nämä kulut voivat kuitenkin olla korvattavissa omasta kotivakuutuksestasi.

B) Oman omaisuuden vahingot ja sijaisasunto

Jos vesivahingon yhteydessä vahingoittuu myös irtaimistoasi, kuten vaatteita tai huonekaluja, niiden korvaamista täytyy hakea omasta kotivakuutuksesta, ellei vahinko ole aiheutunut jonkun huolimattomasta toiminnasta.

Lisäksi jos joudut vesivahingon vuoksi muuttamaan asunnosta pois korjaustöiden ajaksi, korvauksia tulee hakea omasta kotivakuutuksesta.

Kotivakuutus kattaa sijaisasumisen kuluja kuitenkin vain tilanteissa, joissa vesivahingon syynä on ollut kotivakuutuksesta korvattavan vahingon tapahtuminen.

Sijaisasunnon kulut eivät myöskään korvaudu kokonaan. Esimerkiksi Ifin ja POP Vakuutuksen kotivakuutuksista korvataan 85 % sijaisasumisen kuluista ja LähiTapiolan, Turvan, Pohjantähden ja Pohjolan kotivakuutuksista 90 %. Korvausaika on monesti enintään 12 kuukautta, ja kuukausikorvaukselle voi olla lisäksi enimmäismäärä, kuten Fennialla 3 500 euroa ja LähiTapiolalla ja Turvalla 3 000 euroa.

Miten laajalta-alueelta vakuutusyhtiön tulee korvata vesivahingossa vahingoittunutta lattiaa?

Olen koonnut alle vertailuun Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan kotivakuutukset siltä osin, korvataanko niistä putkivuodon aiheuttama vesivahinko ja sijaisasunto korjaustöiden ajaksi.

Mikäli oma kotivakuutus ei kata sijaisasumisen kuluja, ne joutuu silloin maksamaan itse, vaikka et olisi millään tavalla ollut syyllinen vesivahingon sattumiseen.

Toisaalta jos joku toinen on kuitenkin aiheuttanut vahingon, korvauksia voi hakea suoraan kyseiseltä taholta.

C) Korvaako taloyhtiön vakuutus vesivahingon?

Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa yleensä äkillisen ja ennalta arvaamattoman vesivahingon, kun vesi on vuotanut rikkoutuneesta putkesta tai rakennukseen kiinteästi asennetusta laitteesta.

Vakuutus kattaa rakennuksen rakenteet ja talotekniikan sekä usein myös huoneistojen kiinteät kalusteet ja pinnoitteet perustasoon asti. Osakkaan irtaimistoa kiinteistövakuutus ei kata, eikä se korvaa myöskään perustason ylittäviä, osakkaan itse teettämiä parannuksia.

Taloyhtiön korjausvelvollisuus ei kuitenkaan riipu siitä, korvaako vakuutus vahingon. Jos kiinteistövakuutus jättää vahingon korvaamatta, taloyhtiön on silti korjattava kunnossapitovastuullaan olevat rakenteet omalla kustannuksellaan.

Kiinteistövakuutuksesta jää monesti korvaamatta vähitellen syntynyt vahinko, kuten hitaasti tihkuneen liitoksen tai putken ulkopuolisen syöpymisen aiheuttama kosteusvaurio. Lisäksi esimerkiksi Fennian, Pohjolan ja Turvan ehdoissa korvauksen ulkopuolelle on rajattu vedeneristeen läpi rakenteisiin vuotanut vesi, ja Fennialla ja Pohjolalla myös lattiakaivon liitoksista vuotanut vesi.

Korvausta pienentää vielä putkiston ikävähennys. Esimerkiksi Pohjolan kiinteistövakuutuksessa ikävähennys alkaa 11 vuotta vanhoista putkista ja on 60 %, kun putket ovat yli 50 vuotta vanhoja. Ikävähennys on Pohjolalla kuitenkin enintään 20 000 euroa vahinkoa kohden.

Vanhojen putkien taloyhtiössä vakuutus korvaa siis monesti vain osan korjauskuluista, ja loppuosa jää taloyhtiön maksettavaksi.

D) Kuka maksaa taloyhtiön vakuutuksen omavastuun?

Taloyhtiö maksaa kiinteistövakuutuksensa omavastuun itse, kun vesivahinko kohdistuu taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin osiin eikä kukaan ole aiheuttanut vahinkoa huolimattomuudellaan.

Omavastuu on silloin taloyhtiön kulu siinä missä muutkin korjauskulut, ja se katetaan lopulta osakkaiden maksamilla yhtiövastikkeilla.

Tilanne muuttuu, jos vahingon aiheuttaa osakkaan oma käyttölaite, kuten astianpesukone, ja taloyhtiö hakee kiinteistövakuutuksesta korvausta myös osakkaan vastuulla oleville pinnoitteille. Ellei korjauskulujen jakautumisesta ole sovittu ennalta, vakuutuksesta korvaamatta jäävä osuus eli omavastuu ja ikävähennys jaetaan yleensä taloyhtiön ja osakkaan kesken kunnossapitovastuun mukaisessa suhteessa. Käyn tällaisen jaon läpi laskuesimerkin avulla artikkelissa vesivahinko ja vakuutus – nämä kotivakuutus korvaa.

Kokemuksemme mukaan taloyhtiö yrittääkin usein periä omavastuun ja kiinteistövakuutuksesta korvaamatta jääneen osuuden asukkaalta, jos vesivahinko on johtunut asukkaan käyttölaitteesta.

Taloyhtiö ja osakas voivat kuitenkin sopia omavastuusta kirjallisesti joko vahinkotilanteessa tai jo ennen sitä. Osakas voi esimerkiksi sitoutua maksamaan omavastuuosuuden, jos taloyhtiö hoitaa vastineeksi koko vahingon korjausprosessin keskitetysti.

Hallituksen ja yksittäisen osakkaan välisellä paperilla ei sen sijaan voi tehdä kaikkia tulevia vahinkoja koskevaa sitovaa sopimusta. Pysyvä vastuunsiirto osakkaalle laiterikoissa vaatii yhtiöjärjestyksen muuttamista.

Omavastuu voi myös olla tavallista suurempi juuri käyttölaitteen aiheuttamassa vuodossa. Esimerkiksi Fennian kiinteistövakuutuksessa omavastuu on käyttölaitteesta, letkusta tai liitoksesta vuotaneen veden aiheuttamassa vahingossa 25 % vahingon määrästä, kuitenkin vähintään vakuutuskirjaan merkitty omavastuu.

Entä jos osakas on aiheuttanut vahingon?

Osakkaan on asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n mukaan korvattava vahinko, jonka hän on aiheuttanut rikkomalla lakia tai yhtiöjärjestystä tahallaan tai huolimattomuudesta. Jos vahinko johtuu osakkaan kunnossapitovastuun laiminlyönnistä, sen katsotaan aiheutuneen huolimattomuudesta, ellei osakas osoita toimineensa huolellisesti.

Silloin taloyhtiö voi periä osakkaalta sen osan vahingosta, jota kiinteistövakuutus ei korvannut, eli käytännössä omavastuun ja ikävähennyksen. Vaatimus kannattaa ohjata oman kotivakuutuksen vastuuvakuutukseen, joka selvittää, onko korvausvastuuta ylipäätään syntynyt. Jos osakas ei ole toiminut huolimattomasti, hän ei ole velvollinen korvaamaan taloyhtiön omavastuuta vahingonkorvauksena.

Asukkaan tai taloyhtiön aiheuttama vesivahinko

Yllä mainituissa tapauksissa vesivahingon syynä on ollut puhdas vahinko, joka ei ole ollut kenenkään syytä. Jos vesivahinko aiheutuu esimerkiksi putken pistesyöpymästä, kyse on vahingosta, eikä siitä, että joku olisi menetellyt huolimattomasti.

Toisaalta jos taloyhtiössä on vanhat putket, niiden vuotovahinkoja on sattunut lyhyen ajan sisään useita ja yhtiökokous on päättänyt silti olla ryhtymättä putkiremonttiin, vahinko voi olla taloyhtiön vastuulla.

Tällöin taloyhtiölle voi esittää korvausvaatimuksen ja kiinteistövakuutukseen kuuluva toiminnan- ja hallinnonvastuuvakuutus voi tutkia taloyhtiön tai hallituksen korvausvelvollisuuden. Eräässä hoitamassamme tapauksessa riideltiin siitä, kumpi vakuutus — koti- vai kiinteistövakuutus — on ensisijainen taloyhtiön vuotovahingon korvaamisessa.

Valtaosassa taloyhtiön putkien vuodoista aiheutuvissa vahingoissa ei kuitenkaan ole kyse kenenkään syyksi luettavasta vahingosta.

Useimmin syyllisyyden selvittäminen tuleekin eteen tilanteissa, joissa vesivahinko aiheutuu jonkun asukkaan toiminnasta.

Jos vesivahinko on seurausta asukkaan huolimattomuudesta, vesivahingon korjauskuluja voidaan hakea kyseisen asukkaan kotivakuutuksen vastuuvakuutuksesta tai suoraan häneltä itseltään. Vahinkoon syyllistä kannattaakin kehottaa tekemään vahinkoilmoitus oman kotivakuutuksen vastuuvakuutukseen asian selvittämiseksi.

Vastuuvakuutuksesta voidaan nimittäin korvata vahinkoja, jotka on aiheutettu toimimalla jollain tavalla huolimattomasti. Esimerkiksi suihkuun nukahtamisesta taikka auki jääneestä vesihanasta aiheutunut vahinko voi olla asukkaan vastuulla.

Jos korvausvelvollisuus todetaan, vahingon aiheuttajan tulee tällöin korvata kaikki vahingon korjauksiin liittyvät kulut, kuten esimerkiksi veden rikkoma irtaimisto, pinnoitteiden vahingot sekä sijaisasunnon kulut korjausajalta, mikäli asunnossa ei voi asua korjaustöiden aikana.

Jos sinulta vaaditaan korvauksia käyttölaitteen aiheuttamasta vesivahingosta

Tyypillisimmät vesivahingon aiheuttajat ovat pyykin- ja astianpesukone. Erityisesti astianpesukone aiheuttaa usein vesivahinkoja, sillä se sijaitsee keittiössä eikä kylpyhuoneessa.

Astianpesukoneiden vahingoissa vahinko voi aiheutua esimerkiksi sen liitännän löystymisestä, jolloin vettä pääsee vähitellen valumaan liitoskohdasta keittiökaappiin ja sieltä edelleen lattialle.

Jääkaapin tai pakastimen vesivahinko – kuka korvaa?

Toisinaan astianpesukone voi päästää vedet myös pesun aikana, jolloin vettä voi levitä nopeasti hyvin laajalle alueelle ja aina alakertaan saakka.

Hana tai suihkusekoittaja vuotaa – kuka maksaa?

Monesti syyttävä sormi osoittaa aina laitteen omistajaa ja taloyhtiö saattaa vaatia koko vahingon korjausta omistajalta, vaikka sillä olisi oma kiinteistövakuutus käytettävänään. Vakuutusyhtiö väitti eräässä tapauksessamme, että kyse oli pesukoneen käyttövirheestä, mutta saimme päätöksen käännettyä.

Saako taloyhtiö siis jättää käyttämättä omaa vakuutustaan niin halutessaan ja vaatia koko korvauksia syylliseltä?

Kyllä. Taloyhtiö voi vapaasti päättää, haluaako se käyttää vakuutustaan vahingon korjaamiseen vai hakeeko se korvauksia vahingon aiheuttajalta.

Toisaalta se ei kuitenkaan tarkoita, että sinä olisit aina vastuussa käyttölaitteen aiheuttamasta vesivahingosta. Jos laite yllättäen vikaantuu ja aiheuttaa vesivahingon, kyse on laitteen viasta etkä ole vastuussa siitä.

Sekin tulee monesti yllätyksenä, että vaikka vanhakin astianpesukone aiheuttaisi vesivahingon, se ei tarkoita, että korvausvastuu syntyy.

Yksistään se seikka, että laite oli vanha, ei aiheuta korvausvastuuta.

Jotta korvausvastuu voi syntyä, sinun on täytynyt olla esimerkiksi tietoinen sen viasta, mutta päätit olla tekemättä asialle mitään. Jos olet esimerkiksi huomannut astianpesukoneen alta tulevan joskus vettä pesun aikana, mutta olet jatkanut laitteen käyttämistä siitä huolimatta ennen isomman vahingon syntymistä, olet todennäköisesti korvausvastuussa vahingosta.

Vesivahinko vuokra-asunnossa – korvaako vuokralaisen vakuutus?

Vakuutuslautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia myös korvausvastuuta koskeviin kiistoihin kotivakuutuksen vastuuvakuutuksesta, on ottanut asiaan kantaa mm. seuraavissa tapauksissa.

Kokemukseni mukaan taloyhtiö vaatii helposti korvauksia käyttölaitteen omistajalta, mikäli taloyhtiön oma taloudellinen tilanne on heikko. Vaikka kiinteistövakuutus korvaisikin vahingon, korvausmäärään tehdään monesti vakuutusehtojen mukaisia vähennyksiä, jonka myötä taloyhtiön itse maksettava osuus voi silti olla helposti useita tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja.

Tällaisia tilanteita tulee vastaan säännöllisesti, ja olemme onnistuneet kääntämään lukuisia kielteisiä kotivakuutuspäätöksiä asiakkaidemme hyväksi.

Isännöitsijä saattaa siten lähestyä korvausvaatimuksella joka tapauksessa, vaikka et olisikaan vastuussa vahingosta. Tällöin vaade kannattaa ohjata omaan kotivakuutusyhtiöön sen vastuuvakuutuksesta tutkittavaksi. Mikäli vakuutusyhtiön mielestä et ole syyllinen vahinkoon, he puolustavat tällöin sinua ja maksavat asianajokulusi, mikäli taloyhtiö päättäisi viedä asian käräjille.

Valtaosassa alle kymmenien tuhansien eurojen korvaustapauksia taloyhtiö ei uhkaavista vaatimuksista huolimatta etene asiassa käräjille.

Millä tavoin kotivakuutus puolustaa syyttömyyttäsi?

Vesivahinko taloyhtiössä – eikä korvausta kuulu?

Taloyhtiön vesivahingot ovat yleisiä riidan aiheita asukkaiden, taloyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden välillä. Jos et saa korvausta tai sinulta vaaditaan perusteettomasti korvauksia, pyydä ilmainen arvio vakuutusjuristilta. Selvitämme veloituksetta, onko tilanteessasi aihetta valittaa.