Korvaako kotivakuutus ilmalämpöpumpun ja vesivahingon?

Kotivakuutus voi korvata ilmalämpöpumpun rikkoutumisen ja vesivahingon, jos vakuutukseesi sisältyy rikkoturva ja vahingon syy on äkillinen ja ennalta arvaamaton. Korvauksen määrään vaikuttaa laitteen ikä, sillä vakuutusyhtiö tekee korvaussummaan ikävähennyksen.

Käyn tässä artikkelissa läpi, mitkä kotivakuutukset korvaavat ilmalämpöpumpun vahinkoja, minkä verran korvauksia on odotettavissa ja milloin vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen kokonaan.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen ilmalämpöpumpun vahingosta, kannattaa aina varmistaa sen oikeellisuus vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Korvataanko ilmalämpöpumpun vahingot kotivakuutuksesta?

Ilmalämpöpumppuja tulkitaan vakuutusehdoissa tyypillisesti kiinteästi asennetuiksi LVI-laitteiksi.

Omakotitalossa ilmalämpöpumppu vakuutetaan tällaisissa tilanteissa osana rakennusta, ja sen rikkoutuminen käsitellään samalla tavalla kuin minkä tahansa muun kiinteästi asennetun laitteen vahinko.

Jotta ilmalämpöpumpun rikkoutuminen voidaan korvata, kotivakuutukseen pitää kuitenkin usein sisältyä erillinen rikkoturva (joissakin yhtiöissä käytetään nimitystä rikkoutumisturva tai laiterikkoturva). Ilman tällaista yleistä “rikkoturvaa” kotivakuutus kattaa vain vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet vakuutuskirjalla erikseen luetelluista tapahtumista, kuten tulipalosta tai myrskystä tai vuotovahingosta.

Tällöin jos laite rikkoutuu esimerkiksi siihen kohdistuneesta iskusta, korjauskulua ei korvata, ellei vakuutus sisällä rikkoturvaa. Mikäli koko talo puolestaan palaa kivijalkaan saakka, laitteen vahinko korvataan tällöin palovahinkona. Korvattavuus riippuu siis silloin siitä, mistä syystä ilmalämpöpumppu on rikkoutunut ja miten laaja kotivakuutus on.

Jos rikkoturva löytyy kotivakuutuksesta, siitä voidaan korvata ilmalämpöpumpun vahinko, joka johtuu mistä tahansa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat esimerkiksi kompressorin yllättävä rikkoutuminen tai ulkoyksikköön osunut isku.

Kaikissa kotivakuutuksissa rikkoturvaa ei kuitenkaan ole mukana automaattisesti, kuten seuraava vertailu osoittaa.

Esimerkiksi suppeissa ja perustason kotivakuutuksissa sitä ei yleensä ole, joten ilmalämpöpumpun rikkoutuminen jää niistä korvaamatta, ellei rikkoutumisen syy ole ollut jokin kotivakuutuksessa luetelluista ilmiöstä. Kannattaakin tarkistaa omasta vakuutuskirjasta, sisältyykö rikkoturva vakuutukseesi vai ei. Jos vakuutuksen on valinnut sen halvannan hinnan perusteella, turvaa ei todennäköisesti ole mukana.

Entä jos ilmalämpöpumppu rikkoutuu osakehuoneistossa?

Tilanne voi olla erilainen, jos olet itse asentanut tai asennuttanut ilmalämpöpumpun. Vakuutusyhtiö saattaa katsoa, ettei ilmalämpöpumppu kuulu irtaimistovakuutuksen piiriin, vaan rakennukseen. Jos kyse on taloyhtiön vastuulla olevasta laitteesta, sen rikkoutumisen korvauksesta pitää hakea silloin korvauksia taloyhtiön vakuutuksesta.

Joskus riitaa tulee myös siitä, kenellä laitteen kunnossapitovastuu oikeasti on ollut, sillä se määrittelee asunto-osakeyhtiölain mukaisesti myös sitä, kenen vakuutuksesta vahinko voidaan käsitellä. Mikäli laitteen kunnossapitovastuu on osakkaalla, oikea vakuutus korvauksien hakemiseen on silloin usein kotivakuutus.

Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa esimerkiksi seuraavassa ratkaisussaan.

VKL 597/13 – Osakehuoneiston ilmalämpöpumppu kuului irtaimistovakuutuksen piiriin

A:n osakehuoneistoon oli asennettu ilmalämpöpumppu, ja osakkaat vastasivat laitteiden kunnossapidosta itse. Ilmalämpöpumpun sisäyksikön kondenssivesiallas halkesi, eikä varaosia ollut enää saatavilla, joten koko laite jouduttiin uusimaan. Korjauskustannukset olivat yhteensä 1 600 euroa.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen sillä perusteella, että ilmalämpöpumppu kuuluu rakennukseen, eikä A:n irtaimistovakuutus kata rakennuksen osia.
A vetosi siihen, että asunto-osakeyhtiön osakkaat olivat itse asentaneet laitteet ja vastasivat niiden kunnossapidosta. Asunto-osakeyhtiö ei ollut ottanut laitteita vastuulleen.

Vakuutuslautakunta totesi, että vakuutusehtojen mukaan koti-irtaimistoon lasketaan osakehuoneiston sisäosat siltä osin kuin osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiölain mukainen kunnossapitovastuu. Koska asunto-osakeyhtiö ei ollut asentanut ilmalämpöpumppua eikä ottanut sitä vastuulleen, laite oli A:n kunnossapitovastuulla. Lautakunta katsoi, että ilmalämpöpumppu kuuluu kokonaisuudessaan irtaimistovakuutuksen piiriin, vaikka ulkoyksikkö sijaitseekin huoneiston ulkopuolella.

Vakuutuslautakunta suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

Jos siis asut osakehuoneistossa ja ilmalämpöpumppusi rikkoutuu, tarkista ensin, onko asunto-osakeyhtiö ottanut laitteen vastuulleen. Jos ei ole, rikkoutuminen kuuluu todennäköisesti sinun kotivakuutuksestasi käsiteltäväksi.

Korvaukset ilmalämpöpumpun rikkoutumisesta

Vaikka vahinko olisi korvattava, se ei tarkoita, että saisit täyden korvauksen korjauskustannuksista. Vakuutusyhtiö tekee korvausmäärään ikävähennyksen laitteen iän perusteella, ja samalla tavalla kuin maalämpöpumpun rikkoutumisvahingossa, ikävähennysten suuruus vaihtelee yhtiöittäin merkittävästi.

A) Laitteen vahinko ja ikävähennys

Ilmalämpöpumpun korjauskustannuksiin tehtävä ikävähennys lasketaan suoraan laitteen iän perusteella. Laitteen kunnolla tai huoltohistorialla ei ole merkitystä, vaan ainoastaan sillä, milloin laite on otettu käyttöön.

Vakuutusyhtiöiden ikävähennysprosentit vaihtelevat tyypillisesti 5 ja 10 prosentin välillä vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jo 10 tai 15 vuotta vanhasta ilmalämpöpumpusta ei välttämättä jää mitään korvattavaa, koska ikävähennykset ovat nousseet sataan prosenttiin.

Ikävähennys lasketaan usein käyttöönottovuoden perusteella. Jos et pysty esittämään ostokuittia, vakuutusyhtiö voi käyttää laitteen valmistusvuotta, jolloin ikävähennys voi olla suurempi kuin todellisuudessa pitäisi olla.

VKL 682/13 – Ilmalämpöpumpun korvaus evättiin puutteellisen selvityksen vuoksi

A ilmoitti 27.3.2013 vakuutusyhtiölle, että vakuutuskohteessa olleen ilmalämpöpumpun ja kiertovesipumpun käämit olivat palaneet 26.3.2013. Korvausta haettiin kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö suoritti kiertovesipumpusta korvauksen, mutta laski ikävähennyksen pumpun tyyppikilvessä olleen valmistusvuoden 2004 perusteella. A väitti hankkineensa pumpun vuonna 2010, mutta ei toimittanut ostokuittia väitteensä tueksi pyynnöistä huolimatta. Vakuutusyhtiö pyysi useaan otteeseen kirjanpitoviitteellisiä arvonlisäverollisia laskuja molemmista pumpuista, mutta niitä ei toimitettu.

Ilmalämpöpumpun osalta vakuutusyhtiö epäili, ettei pumppua ollut lainkaan asennettu vakuutuspaikkaan. Yhtiö soitti kohteessa olleelle vuokralaiselle, jonka mukaan pumppua ei ollut asennettu tilaan hänen vuokra-aikanaan. A kertoi ensin pumpun olleen koko ajan kiinteästi asennettuna, mutta muutti myöhemmin kertomustaan saatuaan tietää vuokralaisen lausunnosta. Uuden kertomuksen mukaan pumppua oli siirrelty aina kuivaustarpeen mukaan vakuutuskohteen sisällä. Lisäksi A:n ilmoittama pumpun malli ei täsmännyt toimittajan laskukopion kanssa.

Vakuutuslautakunta totesi, että vakuutuksesta korvataan rakennuksissa olevat kiinteät jäähdytys-, ilmastointi- ja lämmityslaitteet. Lautakunta katsoi, että kiinteästi asennettavaksi tarkoitetun ilmalämpöpumpun jatkuva siirtely oli yleisen elämänkokemuksen perusteella epätodennäköistä. A:n kertomus ilmalämpöpumpun sijainnista oli muuttunut kesken asian käsittelyn, mikä heikensi selvityksen luotettavuutta. Kiertovesipumpun ikävähennyksestä lautakunta totesi, ettei A ollut kuitin tai muun selvityksen perusteella näyttänyt käyttöönottovuoden olevan muu kuin valmistusvuosi 2004.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätöksiin.

Säilytä siis aina ilmalämpöpumpun ostokuitti ja asennustodistus. Jos vahinko sattuu vuosien päästä, kuitti on ainoa keino osoittaa todellinen käyttöönottovuosi, millä voi olla iso vaikutus korvauksen määrään, vaikka kuitin toimittaminen ei olekaan tyypilisesti välttämätön vaatimus vakuutuskorvauksien saamiseksi.

B) Vesivahingon korvaukset

Jos ilmalämpöpumpun rikkoutuminen aiheuttaa samalla vesivahingon, vuotaneen veden aiheuttaman vahingon korvausmäärä lasketaan eri kaavalla kuin laitteen korjauskustannukset.

Vesivahingon ikävähennysprosentit ovat huomattavasti pienemmät kuin laitteen korjauskustannusten osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka ilmalämpöpumpun omista korjauskustannuksista ei enää jäisi mitään korvattavaa laitteen iän vuoksi, vesivahingon osuudesta saa todennäköisesti silti korvauksia.

Vuotovahinkojen osalta ikävähennykset ja korvausmäärät vaihtelevat yhtiöittäin, ja olen vertaillut niitä tarkemmin kotivakuutuksen vesivahingon korvauksia käsittelevässä artikkelissa.

Milloin ilmalämpöpumpun vahinkoa ei korvata vakuutuksesta?

Kaikki ilmalämpöpumppuun kohdistuvat vahingot eivät ole korvattavia. Alla käyn läpi tyypillisimmät tilanteet, joissa vakuutusyhtiö evää korvauksen.

A) Kondenssiveden aiheuttamat vahingot

Ilmalämpöpumppu tuottaa toimiessaan kondenssivettä, joka normaalisti johdetaan pois poistoputken kautta. Jos poistoputki on vaurioitunut tai asennettu väärin, kondenssivettä voi valua laitteesta ja aiheuttaa vesivahingon.

Monissa kotivakuutusehdoissa on suora rajoitusehto, jonka mukaan kondenssiveden aiheuttamia vahinkoja ei korvata lainkaan. Vaikka tällaista nimenomaista rajoitusehtoa ei olisikaan, kondenssiveden vuotaminen on luonteeltaan niin vähittäistä, ettei se yleensä täytä äkillisyyden vaatimusta ja vahinko voi jäädä sen perusteella korvaamatta.

VKL 526/13 – Kondenssiveden vuotovahinko ei ollut korvattava

A:n vapaa-ajan asunnolla havaittiin 20.11.2011 kolme erillistä kosteusvahinkoa. Yksi niistä johtui ilmalämpöpumpun kondenssiveden poistoputkesta. Kuivausyrityksen jo 27.7.2009 tekemässä kartoitusraportissa asentaja kertoi, että kondenssiveden poistoputki oli asennettu väärin: putki nousi noin 20 cm viistosti ylöspäin ilmalämpöpumpulta ennen kuin lävisti seinän, mikä esti kondenssiveden normaalia poistumista. Asennuksesta oli raportissa valokuva.

Vakuutusyhtiö korvasi yhden kolmesta vahingosta, lämpimän käyttövesiputken liittimen vuodon, yhteensä 7 500 eurolla. Ilmalämpöpumpun osalta vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko oli seurausta kondenssivesiputken väärästä asennuksesta. Vakuutusehdoissa oli rajoitusehto, jonka mukaan vahinkoa ei korvata, jos se on aiheutunut asennusvirheestä. Lisäksi ehdoissa oli erillinen rajoitusehto (kohta 4.12), jonka mukaan kondenssivedestä aiheutuneita vahinkoja ei korvata lainkaan.

Vakuutuslautakunta totesi, että kondenssiveden valuminen oli johtunut ilmalämpöpumpun asennusvirheestä. Poistoputki oli asennettu siten, ettei kondenssivesi päässyt poistumaan normaalisti, mikä johti veden valumiseen lattialle. Vahinko ei ollut vakuutuksesta korvattava sekä asennusvirherajoituksen että nimenomaisen kondenssivesirajoituksen perusteella.

Lautakunta piti vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Vakuutuslautakunta on myös tuoreemmassa ratkaisukäytännössään linjannut, ettei kondenssiveden aiheuttama vesivahinko yleensä täytä äkillisyyden vaatimusta.

FINE-075159 – Kondenssiveden vuoto rakenteisiin ei ollut äkillinen vahinko

A:n omakotitaloon oli asennettu ilmalämpöpumppu helmikuussa 2022. Heinäkuussa 2023 talossa havaittiin laaja kosteusvahinko. Vahingonkartoituksen mukaan pumpun kondenssivesiputkessa oli halkeama, josta kondenssivettä oli valunut rakenteisiin. Korvausvaatimus oli 40 000 euroa.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen vastuuvakuutuksen rajoitusehdon perusteella. Ehtojen mukaan kosteudesta tai vedestä aiheutuneita vahinkoja ei korvata, paitsi jos vahingon syynä on äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika ja myös vahinko on syntynyt äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei tämä edellytys täyttynyt, koska kondenssivettä oli päässyt vuotamaan rakenteisiin helmikuun 2022 ja heinäkuun 2023 välisenä aikana. Vaurioalueen laajuus ja siellä todettu mikrobikasvusto tukivat arviota vähittäisestä vahingosta.

A vetosi siihen, että ilmalämpöpumpun viilennystoiminto otettiin käyttöön vasta kesällä 2023, jolloin kondenssivettä alkoi muodostua merkittävästi. A teki laminaattitestejä osoittaakseen, että lattian vaurio syntyi nopeasti kastuessaan. A:n mukaan vahinko havaittiin niin pian kuin se oli mahdollista havaita, todennäköisesti yhden yön aikana. Todettu mikrobikasvusto selittyi sillä, että kartoittaja pääsi paikalle vasta viikon kuluttua havainnosta, ja kesähelteellä kosteus ehtii aiheuttaa kasvustoa jo tuossa ajassa.

Vakuutuslautakunta totesi, että A oli oman kertomuksensa mukaan käyttänyt viilennystoimintoa jossain määrin jo keväällä 2023. Lautakunta piti siten todennäköisenä, että jos putki oli haljennut jo asennusvaiheessa, kondenssivettä oli valunut jossakin määrin rakenteisiin jo ennen heinäkuuta 2023. Lautakunta katsoi, ettei vahinko ollut syntynyt vakuutusehdoissa edellytetyin tavoin äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Lautakunta totesi lisäksi yleisellä tasolla, että kondenssiveden syntyminen ja vuotaminen on luonteeltaan sellaista, ettei vahingon aiheutuminen äkillisesti ja nopeasti yleensä tule kyseeseen.

Vakuutuslautakunta piti vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena.

B) Käyttö- tai asennusvirhe

Vakuutusyhtiö voi evätä korvauksen myös silloin, jos vahinko johtuu ilmalämpöpumpun virheellisestä käsittelystä tai asennusvirheestä.

VKL 342/15 – Ilmalämpöpumpun siirto johti vuotovahinkoon

A siirsi 18.8.2014 asunnossaan olleen ilmalämpöpumpun sisäyksikön seinätelineestä tuolille maalaustöiden ajaksi. Sisäyksikön alle laitettiin suojapahvi.
Maalaustöiden jälkeen A huomasi, että sisäyksiköstä oli valunut nestettä suojapahvin läpi parkettilattialle. Korvausta parkettivahingosta haettiin kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen, koska laitteen vuoto oli johtunut rajoitusehdon tarkoittamasta käyttövirheestä. Yhtiön mukaan laite ei ollut rikkoutunut, eikä vahinko ollut johtunut muustakaan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Yhtiö vetosi ilmalämpöpumpun käyttöohjeeseen, jonka mukaan laitteen sisäisten osien puhdistukseen, korjaukseen, asennukseen, poistamiseen ja jälleenasennukseen liittyvissä asioissa tulee ottaa yhteyttä valtuutettuun jälleenmyyjään tai alan ammattilaiseen. Käyttöohjeen mukaan virheellinen asennus ja käsittely voivat aiheuttaa vuodon, sähköiskun tai tulipalon.

A katsoi toimineensa huolellisesti pumpun sisäosan siirrossa ja vaati korvausta parketin hionnasta ja lakkauksesta.

Vakuutuslautakunta totesi, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahingon sattumisesta. Lautakunta katsoi, ettei vuotovahinko ollut aiheutunut mistään äkillisestä vahinkotapahtumasta. Laitteesta oli vuotanut vettä sen takia, että sisäyksikkö oli siirretty käyttöpaikastaan. Koska käyttöohjeen mukaan laitteen siirtäminen kuuluu ammattilaiselle ja virheellinen käsittely voi aiheuttaa vuodon, kyseessä oli rajoitusehdon tarkoittama käyttövirhe.

Vakuutuslautakunta piti vakuutusyhtiön korvauspäätöstä asianmukaisena.

Ilmalämpöpumpun käyttöohjeen noudattaminen on siis tärkeää myös vakuutuskorvausten kannalta. Jos laite rikkoutuu tai vuotaa sen vuoksi, että sitä on käsitelty käyttöohjeen vastaisesti, vakuutusyhtiö voi perustellusti vedota käyttövirheeseen.

Sama pätee asennusvirheisiin. Jos ilmalämpöpumpun asennus on tehty virheellisesti ja siitä aiheutuu myöhemmin vahinko, vakuutusyhtiö ei yleensä korvaa vahinkoa kotivakuutuksesta. Tällöin korvauksia voi kuitenkin vaatia laitteen asentajalta, jos asentajan huolimaton toiminta on aiheuttanut vahingon.

FINE-039936 – Asennusvirheestä johtunut vuoto ei ollut äkillinen

X Oy asensi kiinteistöön vesi-ilmalämpöpumpun 23.2.2021. Pumpun putkiliitoksen huomattiin 1.4.2021 vuotaneen ja kastelleen kiinteistön rakenteita. X Oy haki korvausta vahingosta toiminnan vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen vastuuvakuutuksen rajoitusehdon (kohta 5.2.14) perusteella. Ehdon mukaan kosteudesta tai vedestä aiheutuneita vahinkoja ei korvata, paitsi jos vahingon syynä on rakennukseen tai laitteeseen äkillisesti ja odottamattomasti syntynyt vika. Lisäksi edellytetään, että myös vahinko on syntynyt äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Vakuutusyhtiön mukaan asennuksen yhteydessä kumitiivisteliitos oli jäänyt löysälle ja tiiviste huonosti. Vuotokohta videoitiin ja videolla näkyi, että vettä tihkui liitoksen juuresta hiljalleen. Koska vesivahinko havaittiin vasta reilun kuukauden kuluttua asennuksesta, vahinko ei ollut syntynyt äkillisesti.

X Oy vetosi siihen, että asentaja oli toiminut vastoin yrityksen ohjeistusta eikä varaajia olisi saanut asentaa lattiakaivottomaan tilaan. Asentajan huolimaton ja virheellinen toiminta oli aiheuttanut vahingon, minkä vuoksi se tulisi korvata vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta totesi, että kaikki rajoitusehdon 5.2.14 edellytysten tulee täyttyä samanaikaisesti, jotta vahinko olisi korvattava. Vaikka vahingon syynä olisikin ollut yksittäinen asennusvirhe, korvattavuus edellyttää äkillisyyttä sekä vahingon syyn että seurauksen osalta. Vesi oli tihkunut löysäksi jääneestä liitoksesta rakenteisiin vähitellen reilun kuukauden ajan, eikä vahinko siten ollut syntynyt äkillisesti ja nopeasti. Lautakunta totesi lisäksi, ettei tuottamusarvioinnilla ole merkitystä, koska rajoitusehdon perusteella kyseessä on joka tapauksessa vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävä vahinko.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta.

Jos siis ilmalämpöpumpun asennus on tehty virheellisesti, korvauksia kannattaa hakea myös asentajalta tai asennusliikkeeltä eikä vain omasta kotivakuutuksesta.

C) Ilmalämpöpumpun jäätyminen

Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö voi jäätyä kovilla pakkasilla, varsinkin jos laitteen sulatuskierto ei toimi kunnolla. Jäätyminen voi johtaa siihen, että laitteen sisällä oleva neste laajenee ja rikkoo putkistoa, mistä seuraa vesivahinko.

Vakuutusyhtiö arvioi jäätymisestä aiheutuneen vahingon korvattavuutta samalla äkillisyyskriteerillä kuin muitakin vahinkoja. Jos jäätyminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa, esimerkiksi sen vuoksi, että laitteen sulatuskiertoa ei ole huollettu tai lämmitys on ollut sammutettuna pitkään, vahinko ei välttämättä täytä äkillisyyden vaatimusta.

Tyypillisiä tilanteita, joissa vakuutusyhtiö hylkää korvauksen jäätymisen perusteella:

• Ilmalämpöpumppu on jätetty pois päältä talveksi ilman asianmukaista tyhjennystä tai suojausta
• Laitteen sulatuskierto on ollut viallinen jo pidemmän aikaa ennen vahinkoa
• Kiinteistö on ollut tyhjillään eikä lämmitystä ole ylläpidetty

Jos jäätyminen on seurausta huollon laiminlyönnistä, vakuutusyhtiö voi vedota myös suojeluohjeen laiminlyöntiin. Suojeluohjeet edellyttävät tyypillisesti, että kiinteistön LVI-laitteet pidetään toimintakuntoisina ja asianmukaisesti huollettuina.

Olemme saaneet useita jäätymisestä aiheutuneita kielteisiä kotivakuutuspäätöksiä kumottua, joten kielteisen päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa ilmalämpöpumpun rikkoutumista tai vesivahinkoa?

Ilmalämpöpumpun vahingon korvattavuus riippuu monesta tekijästä: vakuutuksen laajuudesta, vahingon syystä, laitteen iästä ja siitä, täyttääkö vahinko äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden vaatimuksen. Vakuutusyhtiön tekemä rajanveto ei kuitenkaan aina ole oikea, ja korvauksia saa toisinaan vasta sen jälkeen, kun päätös on riitautettu.

Pyydä ilmainen arvio vakuutusjuristilta, niin selvitämme tilanteesi veloituksetta ja kerromme, onko päätöksessä aihetta muutoksenhakuun.