Astian- tai pyykinpesukone rikki – kotivakuutuksen korvaukset

Astian- tai pyykinpesukoneen rikkoutuminen tai sen aiheuttama vesivahinko voidaan korvata laajoista kotivakuutuksista. Suppeista kotivakuutuksista ei kuitenkaan korvata pesukoneen tai sen aiheuttamia vesivahinkoja lainkaan. Taloyhtiöissä vesivahinko voi kuitenkin olla korvattavissa sen kiinteistövakuutuksesta.

Käyn tässä artikkelissa läpi vakuutukset, joista pesukoneen rikkoutumisia taikka sen aiheuttamia vesivahinkoja voidaan korvata kotivakuutuksesta sekä tilanteet, jolloin korvauksia ei todennäköisesti saa.

Mistä vakuutuksista voi saada korvauksia pesukoneen vahinkoihin?

Jokainen vakuutusyhtiö voi itse päättää, millaista vakuutusturvaa se tarjoaa kotivakuutuksissaan. Vakuutusyhtiöllä saattaakin olla myynnissä jopa neljä erilaista kotivakuutusta, joista voi valita omiin tarpeisiin sopivan vakuutuksen.

Koska valinnanvaraa on paljon, vakuutusehtoihin olisi syytä tutustua vakuutuksen hankkimisen yhteydessä, vaikkakin monesti valinta päädytään tekemään pelkästään hinnan tai keskittämisen perusteella.

Kuka nyt kaikkia vakuutusehtoja jaksaisi lähteä vertailemaan, joten olen koonnut alle yhteenvetoon Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjolan, POP Vakuutuksen sekä Turvan kotivakuutukset vuonna 2025 siltä osin, voidaanko niistä korvata astianpesukoneen rikkoutumisia tai sen aiheuttamia vesivahinkoja.

Vertailusta huomaa hyvin nopeasti, että vuotovahinkoja korvataan hyvin monesta eri vakuutuksesta. Esimerkiksi Pohjolalla ja Ifillä kaikki heidän kotivakuutuksensa korvaavat vuotovahinkoja, mutta muiden vakuuttajien kohdalla turvaa ei ole mukana joko suppeimmissa vakuutuksissa tai kyse on valinnaisesta turvasta (Pohjantähti).

Nopeampi saattaa vuotovahinkoa ajatellessa miettiä, onko sillä vakuutusehtojen kannalta merkitystä, mikäli vuoto tapahtunut suoraan laitteesta vai esimerkiksi siihen liitetystä vesiputkesta?

Lähtökohtaisesti kotivakuutukset korvaavat sekä pesukoneen että siihen liitettyjen putkien vuotoja, kunhan vakuutuksesta vain löytyy turva vuotovahingoille. Itse vahingon korvattavuus ratkeaa kuitenkin aina sen perusteella, mistä syystä vuoto on tapahtunut. Tästä lisää jäljempänä

Mutta entä jos pesukone rikkoutuu? Korvataanko sekin vuotovahinkona?

Ei suinkaan, vaan kuvan toisella rivillä on puolestaan vertailtu sitä, korvaako vakuutus myös itse pesukoneen vaurion.

Tältä osin hajontaa kotivakuutuksien sisältyy tuleekin paljon enemmän, sillä vain laajoista kotivakuutuksista korvataan pesukoneiden äkillisiä ja ennalta arvaamattomia rikkoutumisia. Edellisen lauseen jargonista voitkin jo päätellä, että minkälaisia tahansa pesukoneen rikkoutumisia ei suinkaan korvata.

Eli millaisia astian- tai pyykinpesukoneiden vuotovahinkoja vakuutuksesta voidaan korvata?

Jääkaapin tai pakastimen vesivahinko – korvaako kotivakuutus?

Astianpesukoneen aiheuttama vesivahingon korvaukset

A) Vuotovahingon korvaukset

Esimerkki

Viisi vuotta käytössä olleen astianpesukoneen ympärille ilmestyy yllättäen kesken pesun paljon vettä. Kosteuskartoituksen yhteydessä huomataan, että tiskialtaan viemärissä poistoputkelle olleessa haarassa oli ollut tukos, jonka vuoksi vettä oli tulvinut keittiöön.
Vakuutusyhtiö korvaa vahingon kotivakuutuksesta, koska vakuutus kattaa vuotovahinkoja

Mikäli vuoto huomataan heti, nopealla reagoinnilla voi olla mahdollista estää koko vahingon syntyminen. Jos vettä tulee kuitenkin runsaasti tai sitä ei huomata heti, astianpesukoneen sijainnin vuoksi se tarkoittaa monesti lattian purkamista vahinkoalueen kuivaamiseksi.

Vakuutusyhtiön tulee tällöin korvata kotivakuutuksesta muun muassa:

• vahingoittuneen alueen purku,
• kuivaus (ja sen sähkönkulutus)
• jälleenrakennus, sekä
• tarvittaessa sijaisasunto, mikäli asunnossa ei ole mahdollista asua korjaustöiden aikana

Koska astianpesukoneen vuoto tapahtuu tyypillisesti keittiössä, vakuutusyhtiö voi todeta, että vakuutuksesta korvataan uusi lattia ainoastaan ”luonnollisesti rajautuvaan alueeseen”.

Mikäli kyse on avokeittiöstä, tämä tietysti herättää monesti kysymyksiä siitä, voiko vakuutusyhtiö uusia lattian vain vahinkopaikkaan, vaikka sen myötä keittiöön tulisi uusia kynnyksiä tai suurempiakin sävyeroja?

Kyllä, mikäli vain osa lattiasta on vaurioitunut, vakuutusyhtiöllä on lähtökohtaisesti oikeus korvata vain vahingoittunut alue. Toisaalta on ilmeistä, että vain vahinkoalueen korjaamalla tila ei ole samanlainen, kuin se oli ennen vahinkoa.

Näiden kahden näkemyseron vuoksi joudutaankin usein käymään keskusteluja vakuutusyhtiön kanssa siitä, miten paljon kauneushaittaa tulee sietää tai toisaalta miten pienelle alueelle vakuutusyhtiö voi rajata korjaukset.

Vakuutuslautakunta on tyypillisesti katsonut tällaisissa tilanteissa, että vakuutusyhtiön tulee korvata lattiapinnoite mahdollisine kynnyslistoineen johonkin luonnollisesti rajautuvan kokonaisuuden alueelle, vaikka lattia olisi aiemmin ollut yhtenäinen eikä tilojen välillä olisi ollut kynnyslistaa (esimerkiksi VKL 280/12). Yksi esimerkki tällaisesta luonnollisesti rajauksesta voi olla vaikkapa keittiön saarekkeen viereen taikka oviaukon kohdalle tehtävä kynnys.

Vesivahinko vuokra-asunnossa – korvaako vuokralaisen vakuutus?

Vaikka Vakuutuslautakunnan mukaan vakuutusyhtiöllä olisi oikeus rajata uusi lattia kynnyksellä, vaikka sellaista ei olisi aiemmin ollut, vakuutusyhtiöllä ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä rajausta mihin tahansa, vaan sen tulee tehdä luonnolliseen kohtaan. Kynnystä ei siis saa vaatia tehtäväksi keskelle olohuonetta, vaan esimerkiksi oven kohdalle. Se, missä hyväksyttävän rajaus voidaan kussakin tapauksissa tehdä, riippuu yksityiskohdista.

Tietysti jos astianpesukone on avokeittiössä, kynnyksen tekeminen astianpesukoneen eteen ei olisi kieltämättä erikoinen ratkaisu.

Tällaisessa tilanteessa lähtökohtana voi pitää sitä, että koko huonetilan lattia tulee uusia, ellei rajausta ole mahdollista tehdä tai ellei vakuutusyhtiöllä ole kotivakuutuksen ehtojen mukaan oikeutta rajata korjausta pienemmälle alueelle.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa rakenteiden läpi vuotaneen veden aiheuttamista vahingoista. Tämän perusteella taloyhtiö on velvollinen korvaaman asunnon lattiapinnoitteet taloyhtiön perustasoon. Mikäli taloyhtiön perustaso on ollut laminaatti, kiinteistövakuutus korvaa kyseisen laminaatin, eikä kotivakuutusta tarvitse käyttää.

Korvaako kotivakutuus, jos minulta vaaditaan korvauksia vesivahingosta?

B) Rikkoutuneen astianpesukoneen korvaukset

Esimerkki

Noin 7,5 vuotta käytössä ollut astianpesukone lakkaa yllättäen toimimasta. Pesuohjelmat eivät aktivoidu eikä laitteeseen vaikuta tulevan juurikaan virtaa.

Laitteen takuu ja virhevastuuaika on jo päättynyt, joten myyjä taikka valmistaja eivät ota vastuuta asiasta. Kutsut korjaajan paikalle, mikäli kyse olisikin halvasta korjauksesta.

Korjaaja käy paikalla ja toteaa, että laitteen osia on rikkoutunut, mutta uusien osien hinta ja asennus tulisivat kalliimmaksi, kuin kokonaan uuden astianpesukoneen ostaminen.

Tilaat itsellesi uuden vastaavanlaisen astianpesukoneen hintaan 790 euroa ja teet vakuutusyhtiöön vahinkoilmoituksen astianpesukoneen rikkoutumisesta

Mikäli kotivakuutuksesi sisältää niin sanotun rikkoturvan, eli se kattaa omaisuutesi kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia rikkoutumisia, vahinko voi olla kotivakuutuksesta korvattavissa.

Tyypillisesti vakuutuksen korvausmäärä lasketaan rikkoutuneen laitteen korjauskustannuksista. Tässä tapauksessa korjaus olisi kuitenkin ollut kalliimpaa, joten korvaukset pitää laskea uuden laitteen ostohinnasta.

Vakuutusyhtiöillä on monesti oikeus tehdä uuden vastaavan laitteen ostohinnasta niin sanotut ikävähennykset sen perusteella, miten vanha rikkoutunut laite on ollut.

Tässä tapauksessa laite oli aika vanha, joten se heijastuu nopeasti korvausmäärään. Mikäli omavastuu olisi ollut suurempi, astianpesukoneen rikkoutumisen korjauskuluista ei olisi välttämättä jäänyt lainkaan korvattavaa.

Pyykinpesukoneen aiheuttaman vesivahingon korvaukset

A) Vuotovahingon korvaukset

Esimerkki

Viisi vuotta käytössä ollut pyykinpesukone päästää pesun aikana vedet pois, jolloin vettä lainehtii kylpyhuoneessa hetken muutama senttimetri, kunnes viemäri ehtii vetämään vedet pois.

Vahingon syyksi todetaan tulovesiputken liitoksen vuoto, joka oli johtunut liitokseen kohdistuneesta ulkopuolisesta osumasta.

Vakuutusyhtiö korvasi liitoksen uusimiskulut, koska vakuutus kattoi kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Vuotaneesta vedestä ei koitunut vahinkoa, vesi virtasi viemäriin.

Pyykinpesukoneen vuodoissa ei välttämättä aiheudu minkäänlaista vahinkoa, sillä vesi pääsee vedeneristettyä lattiaa pitkin tarvittaessa aina viemäriin saakka.

Lähtökohtaisesti kylpyhuoneessa tapahtuneesta pyykinpesukoneen vuodosta ei siis pitäisi aiheutua lainkaan vahinkoa.

Toisaalta jos vettä tulee yksinkertaisesti niin paljon, ettei viemäri ehdi vetämään kaikkea ja vettä tulvii kynnyksen yli eteiseenkin, eteisen yli vuotaneen veden aiheuttama vahinko voidaan korvata kotivakuutuksesta.

Entä jos pyykinpesukone onkin ollut kodinhoitohuoneessa tai jossain muualla, kuin kylpyhuoneessa?

Jo pitkään voimassa olleiden rakentamismääräyksien mukaan lattiakaivollisen tilan lattian tulee olla vedenpitävä, eli mikäli kodinhoitohuoneessa on ollut lattiakaivo, kotivakuutuksesta voidaan korvata muita kuin vedeneristeen läpi vuotaneen veden vahinkoja.

Jos lattialla ei kuitenkaan ole tullut olla kaivoa rakennuksen rakentamisvuonna, kotivakuutuksesta tulee silloin korvata vuotaneen veden aiheuttama vahinko ihan samalla tavalla kuin astianpesukoneen vuodoissa keittiössä.

Vakuutusyhtiön tulee tällöin korvata kotivakuutuksesta:

• vahingoittuneen alueen purku,
• kuivaus (ja sen sähkönkulutus)
• jälleenrakennus, sekä
• tarvittaessa sijaisasunto, mikäli asunnossa ei ole mahdollista asua korjaustöiden aikana

B) Rikkoutuneen pyykinpesukoneen korvaukset

Esimerkki

Noin 4,5 vuotta käytössä ollut pyykinpesukone ei suostu menemään enää päälle. Vaikka laitteen nappeja painaa millä tavalla, se ei vaan suostu käynnistymään.

Laitteen takuu ja virhevastuuaika on jo päättynyt, joten myyjä taikka valmistaja eivät ota vastuuta asiasta. Kutsut korjaajan paikalle, joka toteaa (yllätys, yllätys), että uuden laitteen ostaminen tulee korvausta halvemmaksi.

Tilaat itsellesi uuden vastaavanlaisen pyykinpesukoneen hintaan 600 euroa ja teet vakuutusyhtiöön vahinkoilmoituksen astianpesukoneen rikkoutumisesta.

Samalla tavalla kuin astianpesukoneen rikkoutumisvahingossa, mikäli kotivakuutuksesi kattaa rikkoturvan, vakuutusyhtiö korvaisi vahingosta ikävähennyksien ja omavastuun jälkeen esimerkiksi seuraavasti.

Koska rikkoutunut laite oli vain 4,5 vuotta vanha, vakuutuksesta korvattaisiin suhteellisesti enemmän, kuin yllä läpikäydyssä n. 7,5 vuotta vanhan astianpesukoneen vahingossa. Korvausmäärien ero ei siis johdu siitä, että toisessa oli kyse astianpesukoneesta ja toisessa pyykinpesukoneesta.

Millaisia pesukonevuotoja vakuutuksesta ei korvata?

Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat rajoitusehtonsa siitä, mitä vahinkoja kotivakuutuksesta ei korvata. Historiallisista syistä johtuen rajoitusehdot ovat kuitenkin monelta osin identtiset tai hyvin samankaltaiset.

Käyn alla läpi tyypillisimpiä syitä, joiden perusteella vakuutusyhtiö ei korvaa astian- tai pyykinpesukoneen vahinkoja.

A) Kotivakuutuksesi ei kata vuoto- tai rikkoutumisvahinkoja

Mikäli vakuutuksen on aikoinaan valinnut pelkästään hinnan perusteella, on mahdollista, että on samalla tullut valinneeksi vakuutusyhtiön suppeimman vakuutuksen.

Jotta pesukoneen vuoto- tai rikkoutumisvahinko voidaan korvata, vakuutuskirjalta pitää löytyä maininta, että se kattaa:

• Vuotovahinkoja, ja/tai
• Äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja

Jos kyseistä merkintää ei löydy, kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoa.

Taloyhtiössä tapahtuvissa vesivahingossa korvauksia voi kuitenkin olla mahdollista hakea taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Vesivahinko taloyhtiössä – kuka korvaa?

Jos kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, tällöin siitä ei korvata myöskään sijaisasumisen kuluja korjaustöiden ajalta.

B) Vahinko on aiheutunut hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta

Kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta.

Tämä rajoitusehto liittyy yleisimmin nimenomaan pyykinpesukoneen aiheuttamiin vuotovahinkoihin, mikäli vettä on päässyt esimerkiksi kylpy- taikka kodinhoitohuoneessa rakenteisiin puutteellisen vedenerityksen läpi.

Jotta vahinkoa ei korvattaisi, vakuutusyhtiön tulee yksilöidä se rakentamismääräys, jota ei ole noudatettu. Olennaista on tällöin rakennuksen rakentamisajankohdan määräykset, tai jos se on peruskorjattu, peruskorjauksen suorittamishetki.

Vakuutuslautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia myös kotivakuutuksia koskeviin riitoihin, on ottanut asiaan kantaa muun muassa seuraavissa ratkaisuissaan.

FINE-069938 – pyykinpesukoneen poistoletkun aiheuttama vesivahinko

Asiakkaan omakotitalossa (rakennusvuosi 1992) tapahtui vuotovahinko, kun pyykinpesukoneen poistoputken liitos irtosi. T Oy:n tarkastuksissa todettiin, että vuoto johtui kodinhoitohuoneen lattiarakenteessa kulkevasta poistoputkesta, joka oli irronnut viemäriputken muhvikulmasta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa vedoten asennus- ja rakennusvirhettä koskevaan rajoitusehtoon. Se katsoi, että putken liitoksessa ei ollut tapahtunut äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, vaan putki oli liikkunut ajan myötä.

K Ky:n tutkimuksessa havaittiin, että putki oli ollut muhvissa lähes pohjaan asti, mutta sen liitos oli mahdollisesti pettänyt paineen ja kitkan seurauksena. Raportin mukaan rakennushetkellä ei ollut erillistä ohjeistusta putkien kiinnittämiseen, ja asennus oli ollut silloisten määräysten mukainen. Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoi, että poistoputken liitos lattiakaivoon ei ollut riittävän kestävä, koska liitos oli tehty liimamassalla eikä rakenteellisesti pitävällä muhviliitoksella.

Asiakas vaati täyttä korvausta vedoten siihen, että viemäriliitos oli tehty säännösten mukaisesti ja että vakuutusyhtiön viivästys päätöksen toimittamisessa oli haitannut korjaustöitä. Vakuutusyhtiö pysyi kannassaan ja katsoi, ettei asiassa ollut osoitettu äkillistä vahinkotapahtumaa, vaan kyse oli rakenteellisesta virheestä.

Vakuutuslautakunta arvioi, ettei putken irtoamisen syyksi voitu todeta äkillistä tapahtumaa, vaan putki oli irronnut sen kannakoimattomuuden vuoksi. Asennustapa oli näin ollen rakentamismääräyskokoelman D1 (1987) vastainen, eikä hyvän rakennustavan mukainen.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE-065815 – vesivahinko kodinhoitohuoneessa

A:n vuonna 2000 rakennetussa omakotitalossa havaittiin vesivahinko kodinhoitohuoneessa, joka oli aiheutunut pyykinpesukoneen tulovesiliitoksen vuodosta. Kosteutta havaittiin kodinhoitohuoneesta WC:n vastaiselta seinältä sekä sen viereisellä ulkoseinällä seinien alaosissa sekä lattiassa.

Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa rakennusvirheen perusteella, koska vedeneristys ei ollut estänyt rakenteiden kastumista. Päätöksensä tueksi vakuutusyhtiö viittasi rakentamismääräyskokoelman osaan D1 ja RT-korttiin RT84-10558, joiden mukaan lattiakaivollisessa tilassa lattian on oltava vedenpitävä, ja vedeneristyksen tulee muodostaa kaukalomainen rakenne estäen veden pääsyn rakenteisiin.

Vakuutusyhtiön mukaan kodinhoitohuoneessa vedeneristys ei täyttänyt näitä vaatimuksia, koska vuotovesi pääsi kastelemaan alapohjarakenteita ja seinien alaosia.
Lautakunta totesi, että talon rakennusajankohtana lattiakaivollisessa tilassa vedeneristyksen olisi tullut olla vedenpitävä ja seinille nostettu. Tarkastusraportin mukaan vettä ei ollut suihkunnut suoraan seinälle, vaan vuotanut lattialle. Vedeneristyksen olisi tällöin tullut ohjata vesi lattiakaivoon estäen sen pääsyn rakenteisiin. Koska vettä oli päässyt imeytymään seinärakenteisiin, lautakunta katsoi, että vedeneristys oli puutteellinen joko lattian tai ylösnostojen osalta.

Vakuutuslautakunta ei pitänyt asiakkaan esittämää vedeneristäjän työkohdepöytäkirjaa riittävänä todisteena siitä, että vedeneristys olisi ollut asianmukainen. Lisäksi lautakunta totesi, että vuotovahinkojen korjaustöissä ei tyypillisesti oteta kantaa vedeneristyksen alla olevien rakenteiden tilaan, joten dokumentista ei voitu tehdä asiakkaan esittämiä johtopäätöksiä.

Vakuutuslautakunta katsoi, että vahinko johtui puutteellisesta vedeneristyksestä, minkä vuoksi kyseessä oli rakennusvirhe.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Olennaisista molemmissa lautakunnan ratkaisuissa rakentamisajankohdan rakentamismääräykset olivat edellyttäneet toisenlaista toteutustapaa. Mikäli rakentamismääräyksiä olisi noudatettu, vahinkoa ei olisi tapahtunut.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutusyhtiö olisi aina oikeassa, kun sen mielestä rakentamismääräyksiä ei ollut noudatettu. Tästä on hyvänä esimerkkinä tuore lautakunnan ratkaisu, jossa päädyttiin päinvastaiseen lopputulokseen.

FINE-033765 – vahinkoa ei saanut jättää korvamaatta hyvän rakentamistavan vastaisena

1980-luvulla taikka 1990-luvun alkupuolella uusitussa kylpyhuoneessa huomattiin putkivuoto. Vettä oli suihkunnut seinälle, peilikaapin taakse, josta vettä oli päässyt rakenteisiin.
 
Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa, koska se oli aiheutunut hyvän rakentamistavan vastaisuudesta. Vakuutusyhtiö viittasi kielteisen korvauspäätöksensä tueksi rakentamismääräyskokoelmaan C2, 1.7.1976, jonka mukaan kylpyhuoneen vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Vakuutuslautakunta totesi, että vuoden 1976 määräykset edellyttivät kosteiden tilojen lattian vedeneristystä ja seinien kosteussulkua, mutta täydellistä vedenpitävyyttä ei vaadittu.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vuotokohta on sijannut suihkun roiskevesialueella, joten vedeneristyksen olisi tullut estää vahingon syntyminen. Lautakunta katsoi, että valokuvien perusteella rikkoutunut putki sijaitsi lasiseinällä erotetussa tilassa, eikä veden roiskumista viereiseen tilaan voitu todeta.

Lautakunta katsoi jääneen osoittamatta, että seinärakenne olisi pitänyt vedeneristää kosteussulun sijaan. Kosteussively oli riittävä estämään kosteuden haitallisen siirtymisen rakenteisiin, ja kylpyhuoneen rakenteet täyttivät vuoden 1976 määräysten vaatimukset.

Vakuutuslautakunta suositti vakuutusyhtiöt korvaamaan kylpyhuoneen vesivahingon.

Tapauksessa oli olennaista, että vakuutusyhtiön tulkinta kylpyhuoneen uudistusajankohdan mukaisista rakentamismääräyksistä ei vakuutuslautakunnan mukaan ollut oikein, joten vahinko tuli korvata kotivakuutuksesta.

Omakotitalon katto vuotaa – maksaako vakuutus korvaukset?

Seuraava lautakunnan suositus liittyy hoitamaani toimeksiantoon, jossa vakuutusyhtiön kielteinen päätös saatiin käännettyä Vakuutuslautakunnassa. 

Riita koski sitä, miten laajalta alueelta vakuutusyhtiön täytyi korvata vesivahingon korjaustöitä, koska pesu- ja kodinhoitohuoneen vedeneriste oli yhteneväinen, eikä paikkakorjaus ei ollut mahdollista. Vakuutusyhtiön näkemys oli, että vedeneristeiden olisi tullut olla erillisiä, joten se suostui korvaamaan vahingosta vain kodinhoitohuoneen korjaustöitä.

FINE-064349 – yhteneväinen vedeneriste pesu- ja kodinhoitohuoneessa

A:n vuonna 2005 rakennetun omakotitalon keittiössä astianpesukone oli rikkoutunut ja vuotanut vettä lattialle. Vuotovesi oli kastellut keittiön lattia- ja seinärakenteiden lisäksi myös viereisen kodinhoitohuoneen lattiarakennetta, johon vesi oli kulkeutunut lattiabetonin kautta.

Vakuutusyhtiö katsoi, että kyse oli suurelta osin korvattavasta vahingosta, mutta kieltäytyi korvaamasta sauna/pesutilojen vahinkoa, koska kyseisillä tiloilla olisi tullut olla omat vedeneristeet. Koska tiloja ei ollut jaettu kynnyksellä kahdeksi erilliseksi tilaksi kodinhoitohuoneen kanssa, sauna/pesuhuoneen korjauskustannuksia ei korvattu hyvän rakentamistavan vastaisena.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei vakuutusyhtiön näkemys sauna/pesutilan vedeneristeen väitetystä rakennusvirheestä ollut vuotovahinkoon johtaneen astianpesukoneen rikkoutumisen syynä.  Väitetyn rakennusvirheen ei myöskään väitetty johtaneen vuotovahingon takia kastuneen alueen laajenemiseen. Vakuutusyhtiö ei liioin esittänyt, että kodinhoitohuoneen ja pesuhuoneen rakenteeltaan yhtenäinen vedeneristys olisi joltakin osin ollut kosteusteknisesti toimimaton.

Vakuutuslautakunta katsoi, että pesutilan sinänsä kosteusteknisesti toimivan vedeneristyksen korjauskustannuksia ei voitu pitää rakennusvirheestä välittömästi aiheutuneena vahinkona.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa myös pesutilan ja saunan korjauskustannukset.

Hyvää rakentamistapaa koskevat määräykset eivät ole aina yksiselitteisiä. Riippuen rakennusajankohdasta samanlainen vahinko voi olla yhdestä vahingosta korvattava, mutta ei toisesta.

Jos vakuutusyhtiö on antanut vahinkoon kielteisen päätöksen, sen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa juristin ilmaisella arviolla.

C) Laitteen asennuksessa tehty asennusvirhe

Kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi asennus- tai käyttövirheestä.

Pesukoneiden vahingoissa rajoitusehdon soveltaminen liittyy yleensä tapauksiin, joissa laitteen tulo- tai poistoveden putki on asennettu jotenkin virheellisesti.

FINE-069938 – pyykinpesukoneen poistoputken liitoksen irtoaminen

A:n omakotitalossa syntyi vuotovahinko pyykinpesukoneen poistoputken liitoksen irrottua.

Vakuutusyhtiö teki asiassa kielteisen korvauspäätöksen vedoten siihen, ettei kyseessä ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, vaan putken asennusvirheestä johtuva liikkuminen. T Oy:n tarkastuksessa todettiin, että putki oli irronnut viemärin muhvikulmasta, ja lisätarkastuksen perusteella vakuutusyhtiö totesi, ettei liitoksessa ollut merkkejä äkillisestä rikkoutumisesta, vaan irtoaminen oli tapahtunut vähitellen.

K Ky:n tutkimus osoitti, että putki oli ollut liitettynä muhviliitokseen lähes pohjaan asti ja että mahdollinen tukos ja paine olivat voineet aiheuttaa liitoksen pettämisen. Raportissa viitattiin vuoden 1987 rakentamismääräyksiin, joiden mukaan kyseisen asennustavan ei katsottu olleen virheellinen.

Vakuutusyhtiö kuitenkin katsoi antamassaan lausunnossa, että viemäriputken liitos lattiakaivoon oli epätiivis ja että se oli tiivistetty liimamassalla, joka ei ollut kestänyt. Vakuutusyhtiön mukaan rakentamismääräykset eivät sallineet tällaista liitosta, ja näin ollen kyseessä oli asennusvirhe.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei käytettävissä olevien selvitysten perusteella ollut osoitettu, että putken liitoksen irtoaminen johtui äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Lisäksi, jos liitoksessa oli käytetty tiivistys- tai liimamassaa, sen kestävyys oli ollut puutteellinen. Lautakunta totesi, että poistoputken liitos ei täyttänyt rakentamismääräysten mukaisia kestävyysvaatimuksia, ja katsoi, että kyseessä oli vakuutusehtojen mukainen asennusvirhe.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.