Kuka korvaa, jos naapurin puu kaatuu talon päälle?

Naapurin puun kaatuessa talon päälle korvausvastuu riippuu siitä, miksi puu kaatui ja oliko naapuri tiennyt puun huonosta kunnosta. Useimmiten puun aiheuttaman vahingon korvaa oma kotivakuutusesi, mutta tietyissä tilanteissa naapuri voi joutua korvaamaan vahingon vastuuvakuutuksestaan.

Käyn tässä artikkelissa läpi, milloin naapuri on vastuussa kaatuneesta puusta, miten eri vakuutukset korvaavat puun aiheuttamia vahinkoja ja mitä voit tehdä, jos sinun tai naapurisi vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen korvauspäätöksen puun aiheuttamasta vahingosta, päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Rajan yli kaatunut puu ja naapurin vastuu

Kiinteistönomistaja vastaa tonttinsa puiden kunnosta. Tämä tarkoittaa, että naapurisi on velvollinen seuraamaan puiden kuntoa ja kaatamaan vaaralliseksi muuttuneet puut ennen kuin ne aiheuttavat vahinkoa.

Toisin kuin monesti kuulee sanottavan, kukaan ei kuitenkaan ole automaattisesti vastuussa, jos puu kaatuu ja aiheuttaa vahingon. Vastuun syntyminen edellyttää jonkinlaista huolimattomuutta taikka laiminlyöntiä, eli että esimerkiksi naapuri tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää puun olevan huonokuntoinen, mutta hän ei silti ryhtynyt riittäviin toimiin vahingon estämiseksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n mukaan kiinteistön omistaja on nimittäin velvollinen pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa. Myös tontilla olevat puut kuuluvat laissa mainittuun rakennuksen “ympäristöön”.

Ratkaisevaa naapurin korvausvastuun kannalta on siis se, mistä syystä puu kaatui ja olisiko naapurin pitänyt ryhtyä toimiin vahingon välttämiseksi.

A) Milloin naapuri voi olla vastuussa

Naapuri voi joutua korvausvastuuseen, jos puun laho tai huono kunto on ollut silmin havaittavissa jo ilman ammattilaistakin ennen vahingon syntymistä Käytännössä tämä tarkoittaa tilanteita, joissa puussa on selvästi näkyviä merkkejä sen huonokuntoisuudesta.

Jos puun huono kunto on ollut todettavissa itse tai jos siitä oli varoitettu esimerkiksi aiemman puunkaadon yhteydessä ammattilaisen toimesta, tällöin kiinteistön omistajalla on velvollisuus ryhtyä toimiin vahingon välttämiseksi. Ei siis riitä, että huonokuntoisesta puusta esimerkiksi vain suullisesti varoittaa naapuria ilman, että samalla puun kaatoa aletaan valmistelemaan.

Tyypillinen tilanne, jolloin korvausvastuu syntyy onkin siis sellainen, että puun huono kunto on ollut tiedossa, mutta asialla ei vain ollut tehty mitään.

VKL 127/06 – Selvästi lahot puut kaatuivat tielle auton päälle

Kiinteistönomistajan tontilta kaatui laho pihlaja yleisellä tiellä ajaneen auton päälle. Puut olivat selvästi huonokuntoisia: rungoissa kasvoi kääpää, puut olivat näkyvästi lahoja eikä niissä ollut lehtiä.

Vakuutusyhtiö kiisti kiinteistönomistajan vastuun sillä perusteella, ettei tämä ollut tietoinen puun lahoudesta. Puut kasvoivat noin 100 metrin päässä asuinrakennukselta ilman suoraa näköyhteyttä. Vakuutusyhtiö katsoi myös, että tien turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu tienpitäjälle.

A vetosi siihen, että puut olivat selkeästi kuolleita ja lahoja. Rungoissa kasvoi isoja kääpiä ja laho näkyi ulospäin. Postilaatikolta puiden luo oli matkaa vain noin 25 metriä. Puita ei ollut kaadettu edelleenkään.

Vakuutuslautakunta katsoi, että puiden huono kunto oli ollut havaittavissa ulkoapäin jo pitkään. Kääpäiset, lahot rungot ja kuolleet puut olisi pitänyt huomata normaalilla tontin kunnossapidolla. Tienreunassa kasvavien puiden kaataminen ei kuulu tienpitäjälle, vaan kiinteistön omistajalle.

Vakuutuslautakunta katsoi, että kiinteistönomistaja oli vastuussa kaatuneen puun aiheuttamasta vahingosta ja suositti korvauksen maksamista kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Naapurin vastuu voi syntyä myös tilanteessa, jossa puun laho ei ole ulkoapäin havaittavissa, mutta puun huonokuntoisuus on ollut muuutoin tiedossa.

FINE-035852 – Naapuri tiesi puun aiemmista lahovaurioista

Naapurikiinteistön koivun suuri oksa katkesi myrskyssä, jossa puuskat ylsivät 23,9 metriin sekunnissa. Oksa putosi A:n auton päälle ja vaurioitti sitä. A hankki arboristin lausunnon, jonka mukaan puussa oli lahovaurioita aiemmin sahattujen oksien kohdalla.

Vakuutusyhtiö kiisti kiinteistönomistajan vastuun. Yhtiön mukaan puu näytti ulkoisesti terveeltä ja lahovaurio sijaitsi noin neljän metrin korkeudessa, jota maallikon ei voinut havaita. Kyseessä oli yhtiön mielestä tapaturma, joka johtui kovasta tuulesta.

A:n hankkiman arboristin lausunnon mukaan puusta oli aiemmin poistettu lahonneita oksia ja laho oli levinnyt sahakohdista runkoon. Puun huono kunto oli näin ollen ollut tiedossa.

Vakuutuslautakunta katsoi äänestyspäätöksenä (3-2), että kiinteistönomistajan tiedossa oli ollut puun aiempi lahoaminen poistettujen oksien kohdalla. Tämän vuoksi omistajalla olisi ollut erityinen syy tarkkailla puun kuntoa juuri näiden kohtien osalta. Tarkkailuvelvollisuuden laiminlyönti osoitti tuottamusta, eli huolimattomuutta rakennuksen ympäristön turvallisuutta koskien.

Vakuutuslautakunnan mukaan kiinteistönomistaja oli vastuussa vahingosta suositti korvauksen maksamista kiinteistönomistajan vastuuvakuutuksesta.

Käytännössä siis pelkkä tieto siitä, että puussa on ollut joskus lahovaurioita, voi riittää synnyttämään naapurille korostuneen tarkkailuvelvollisuuden.

B) Tilanteet, joissa vastuuta ei todennäköisesti synny

Kuten todettua, kukaan ei ole automaattisesti vastuussa vahingosta vain sen vuoksi, että puu kasvoi omalla tontilla ja kaatuessaan tai sieltä pudonnut oksa vahingoitti toisen omaisuutta.

Jotta korvausvastuu syntyy, on täytynyt toimia jotenkin huolimattomasti. Esimerkiksi jos puun huono kunto ei ole ollut silmämääräisesti nähtävissä ennen vahinkoa, vastuuta ei lähtökohtaisesti synny. Sekään ei siis muuta tilannetta, vaikka puun huonokuntoisuus selviää vasta vahingon jälkeen, jos kiinteistön omistajalla ei ollut mitään tietoa asiasta sen jälkeen.

Tietysti jos sama puu aiheuttaa myöhemmin uuden vahingon, silloin on hankalampi vedota siihen, ettei asiasta tiennyt ja vastuu voikin syntyä.

Sekin herättää monesti kysymyksiä meille tulevissa yhteydenotoissa, että eikö kiinteistönomistajan pitäisi tutkituttaa puun kunto ammattilaisen toimesta säännöllisesti, jotta vahinkoja ei synny?

Lautakunta on linjannut, että ei tarvitse, ellei siihen ole erityistä syytä.

VKL 126/14 – Poppelin vaarallinen haaraliitos ei ollut maallikon havaittavissa

Kiinteistöyhtiön pihalla kasvava iso poppeli kaatui myrskyn voimasta kolmen auton ja rakennuksen päälle. Puu katkesi maanpinnan kohdalta. B, jonka auto vaurioitui, hankki arboristin lausunnon. Arboristin mukaan puun haaraliitos oli ollut vaarallinen jo vuosia ja puu oli liian suurella kasvupaikalla hiekkalaatikon vieressä.

Vakuutusyhtiö kiisti kiinteistöyhtiön vastuun. Puu oli ulkoisesti terveen näköinen ja kiinteistöyhtiön palkkaamat viherurakoitsijat tarkkailivat puita säännöllisesti. Laajempi puuston katselmus oli tehty noin viisi vuotta aiemmin.

Vakuutuslautakunta totesi, että arboristin havaitsema haaraliitoksen vaarallisuus on asiantuntijatietoa, jota kiinteistönomistajalta ei voida edellyttää. Poppeli oli juuristovesa, jonka liitos emäpuuhun voi olla heikko, mutta tämä on puulajiin liittyvää erikoisosaamista. Kiinteistöyhtiö oli järjestänyt puiden säännöllisen tarkkailun ja toiminut huolellisesti.

Vakuutuslautakunta kastoi, ettei kiinteistöyhtiö ollut vastuussa vahingosta eikä suosittanut korvausta vastuuvakuutuksesta.

Toinen tyypillinen tilanne on se, että vahingonkärsijä väittää kiinteistönomistajan tienneen puun kunnosta, mutta ei pysty näyttämään väitettään toteen. Lain mukaan vahingonkärsineellä on kuitenkin näyttötaakka siitä, että joku toinen, eli kiinteistönomistaja, on vastuussa vahingosta.

VKL 27/15 – Näyttöä taloyhtiön tietoisuudesta ei esitetty

Asunto-osakeyhtiön pihalla kasvava kuusi kaatui myrskyssä pysäköidyn auton päälle. A vaati korvausta taloyhtiön vastuuvakuutuksesta ja väitti, että taloyhtiön hallitus oli tiennyt puiden huonosta kunnosta.

Vakuutusyhtiö kiisti vastuun. Isännöitsijä vahvisti, ettei hallituksessa ollut keskusteltu puiden kunnosta ennen vahinkoa. Valokuvien perusteella puussa ei ollut ulkoisia lahouden merkkejä.

A ei pystynyt yksilöimään, kuka hallituksen jäsen olisi ollut tietoinen puiden huonosta kunnosta tai milloin asiasta olisi kerrottu. Vakuutuslautakunta katsoi, että jäi selvittämättä, oliko taloyhtiöllä ollut syytä epäillä puun kuntoa.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta vastuuvakuutuksesta.

Näyttötaakka on aina vahingonkärsijällä. Jos väität naapurin tienneen puun huonosta kunnosta, sinun pitää pystyä osoittamaan se. Pelkkä väite ei riitä.

Näytöksi voi kuitenkin riittää esimerkiksi se, että olit keskustellut puun huonosta kunnosta aiemmin naapurisi kanssa tai puu oli aiheuttanut vahinkoja aiemminkin.

Puu kaatuu talon päälle – kenen vakuutus korvaa?

Kun puu kaatuu talon tai auton päälle, korvauksien maksaja riippuu siitä, mitä vahingoittui ja miksi puu kaatui. Käytännössä korvauksia voi hakea kolmesta eri vakuutuksesta.

A) Oma kotivakuutus

Laaja kotivakuutus korvaa tyypillisesti myrskyn aiheuttamat vahingot rakennukselle ja irtaimistolle. Vakuutusehdoissa myrsky on kuitenkin usein tarkasti määritelty: vakuutusehdoiss saatetaan edellyttää, että tuulen nopeus ylittää 20 metriä sekunnissa.

Tämä raja voi muodostua ongelmaksi, jos laho puu kaatuu kovemmassa puuskassa, joka ei kuitenkaan ylitä kotivakuutusehtojen myrskyrajaa. Jos puu on lahonnut sisältä, se voi kaatua huomattavasti pienemmässä tuulessa kuin terve puu.

VKL 248/10 – Tuulennopeus ei ylittänyt vakuutusehtojen myrskyrajaa

Naapurin tontilta kaatui laho kuusi asunto-osakeyhtiön rakennuksen katolle. Taloyhtiö haki korvausta kiinteistövakuutuksestaan myrskyvahinkona.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen, koska lähimmän sääaseman mittaamat tuulennopeudet (keskituuli 11,7 m/s, puuskat 16,5 m/s) eivät ylittäneet ehtojen mukaista 20 m/s myrskyrajaa. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, että puu oli sisältä laho, mikä selitti kaatumisen normaaleissa tuulioloissa.

Taloyhtiö vetosi siihen, että sääasema sijaitsi noin 30 kilometrin päässä vahinkopaikalta ja todelliset tuulennopeudet saattoivat olla paikallisesti suurempia. Taloyhtiön mukaan myrskyrajaa voitiin myös pitää kohtuuttoman korkeana.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei taloyhtiö ollut osoittanut tuulennopeuden ylittäneen 20 m/s. Lahovikaiselle kuuselle riitti kaatumiseen normaalikin tuuli. Lautakunta ei pitänyt 20 m/s myrskyrajaa kohtuuttomana, koska se vastaa yleistä meteorologista myrskymääritelmää.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Toinen ehkä harvinaisempi tilanne, jossa kotivakuutuskorvaus voi jäädä saamatta, on rakennuksen huono kunto ennen vahinkoa. Tämä ei tietysti tule yleensä vastaan vakituisten asuinrakennuksien vahingoissa, vaan liittyy enemmän vapaa-ajan rakennuksien taikka pitkään asumattomana olleiden rakennusten vahinkoihin.

Jos rakennus on ennestään huonossa kunnossa, voikin olla vaikeaa osoittaa, kuinka suuri osa vaurioista johtuu nimenomaan puun kaatumisesta.

VKL 428/15 – Huonokuntoisen vapaa-ajan asunnon vaurioita ei voitu erottaa puuvahingosta

Puu kaatui myrskyn voimasta tyhjillään olleen vapaa-ajan asunnon päälle. Rakennus oli vuodelta 1941 ja ennestään huonossa kunnossa. Katto oli lahonnut ja painunut jo ennen puun kaatumista.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen, koska rakennuksen vauriot olivat pääosin hitaasti kehittyneitä lahovaurioita. Yhtiön mukaan puun kaatuminen ei aiheuttanut rakennukselle sellaista lisävahinkoa, joka ylittäisi 150 euron omavastuun.

A arvioi puun aiheuttamien korjauskustannusten olevan 500-1 000 euroa ja katsoi puun vaurioittaneen kantavia rakenteita.

Vakuutuslautakunta katsoi, ettei A ollut esittänyt riittävää selvitystä siitä, mikä osa vaurioista johtui nimenomaan puun kaatumisesta ja mikä osa rakennuksen aiemmasta lahoamisesta. Valokuvien perusteella suurin osa vaurioista oli lahovaurioita.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Kannattaa siis tarkistaa oman kotivakuutuksen korvauspiiri: myrskymääritelmä ja turvan laajuus vaihtelevat yhtiöittäin. Laajemmin myrskyn ja kotivakuutuksen suhdetta käsittelen artikkelissa korvaako kotivakuutus myrskyvahingot.

B) Kaskovakuutus

Jos puu kaatuu auton päälle, vahinko korvataan yleensä kaskovakuutuksen luonnonilmiöturvasta taikka kolariturvasta. Laaja kasko kattaa tyypillisesti luonnonilmiön aiheuttamat vahingot autolle.

Mikäli auton vahingoittuu puun kaatumisesta lunastuskuntoon, vakuutusyhtiö korvaa auton käyvän arvon. Se ei kuitenkaan ole sama kuin autoliikkeen pyyntihinta, vaan tarkoittaa hintaa, jolla vastaavan ikäisen, kuntoisen ja varustellun auton saisi ostettua yksityishenkilöltä. Jos olet eri mieltä vakuutusyhtiön arviosta, sinun on esitettävä näyttöä auton todellisesta arvosta. Vakuutusyhtiön näkemys käyvästä arvosta ei kuitenkaan ole aina oikein, vaan lunastuskorvausta voi korottaa hyvillä argumenteilla.

C) Naapurin vastuuvakuutus

Naapurin vastuuvakuutus voi korvata vahingon, jos naapuri on toiminut jotenkin huolimattomasti puun turvallisuudesta huolehtimiseen liittyen, eli laiminlyönyt puiden kunnossapidon. Tällaisessa tilanteessa naapurin kotivakuutuksen vastuuvakuutus voi korvata aiheutuneen vahingon.

Vastuuvakuutuksesta voidaan korvata sekä rakennusvahinkoja että irtaimiston ja ajoneuvojen vaurioita. Korvauksen edellytyksenä on kuitenkin aina naapurin tuottamus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että naapurin on täytynyt tietää tai hänen olisi pitänyt tietää puun olevan vaarallinen.

Vastuuvakuutuksessakin on kuitenkin rajoituksia. Vakuutus ei esimerkiksi korvaa puun aiheuttamaa vahinkoa omaisuudelle, joka oli naapurin “huolehdittavana tai hallinnassa”.

Jos naapuri on siis esimerkiksi kaatamassa puuta ja puu yllättäen kaatuukin väärään suuntaan, riippuu yksityiskohdista, tuleeko vahinko korvata vastuuvakuutuksesta vai ei.

Naapurin omaisuus puun mahdollisella kaatuma-alueella ei kuitenkaan automaattisesti kuulu tähän rajoitukseen. Naapurin talo, auto tai piharakennelma ei siis ole aina puunkaatajan “huolehdittavana”, vaikka ne sijaitsevat puun lähettyvillä.

Hoitamissamme vakuutusriidoissa tämä kysymys tuleekin usein esille: miten vastuuvakuutuksen rajoitusehtoja saa tai ei saa soveltaa? Vakuutusyhtiö jättävät kokemukseni mukaan liian helposti puun kaatamisessa aiheutettuja vahinkoja korvaamatta virheellisesti soveltamalla rajoitusehtoa väärin, kuten seuraavakin lautakunnan tapaus osoittaa.

VKL 731/09 – Tuuli työnsi kaadettavan puun naapurin tontille

A oli kaatamassa tontiltaan noin 12-14 metristä puuta. Kaatolovi oli sahattu ja kaatovänkä valmiina, mutta moottorisahan bensiini loppui kesken kaadon. Kaatolovi jäi liian pieneksi, saha jumittui eikä kaatovänkää ehditty käyttää. Puuskittainen tuuli (5-16 m/s) työnsi puun lähes vastakkaiseen suuntaan kuin oli tarkoitettu, ja puu kaatui naapurin tontille vaurioittaen katajaa ja kuusentaimia. A haki korvausta vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen rajoitusehdon perusteella. Ehdon mukaan vakuutus ei korvaa vahinkoa omaisuudelle, joka on vakuutetun “käsiteltävänä tai huolehdittavana” tai “suojaus- ja vahingontorjuntavelvoitteen alaisena, kun otetaan huomioon vakuutetun toiminnan luonne ja sen välitön vaikutuspiiri”. Vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan puun kaatopiirillä oleva omaisuus kuuluu tämän rajoituksen piiriin.

Vakuutuslautakunta totesi, että omaisuus on vakuutetun huolehdittavana vain silloin, kun sen suojaaminen kuuluu olennaisena ja luonnollisena osana työn kohteen välittömän ympäristön suojaustoimiin. Kaikki omaisuus, johon työn vaikutukset saattavat kohdistua, ei jää automaattisesti korvauspiirin ulkopuolelle. Puita kaadettaessa on epätavallista, että muu kuin tarkoitettu kaatosektori suojataan mahdollisilta vahingoilta. Puu kaatui lähes vastakkaiseen suuntaan kuin oli tarkoitettu, joten naapurin puolella oleva omaisuus ei ollut A:n huolehdittavana rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla.

Vakuutuslautakunta suositti korvauksen maksamista vastuuvakuutuksesta.

Lautakunnan linja on kuitenkin selkeä: vain se alue, jonka suojaaminen kuuluu luonnollisena osana kaatotyöhön, jää korvauspiirin ulkopuolelle.

Jos puu kaatuu eri suuntaan kuin oli tarkoitus, sen seurauksena aiheutuneita vahinkoja ei saa jättää rajoitusehdon perusteella korvaamatta.

Vastuuvakuutus edellyttää kuitenkin, että tuottamus voidaan todeta. Jos vahingon syy jää epäselväksi, korvausta ei makseta.

FINE-020605 – Ristiriitainen kertomus puun kaatumisesta

A kaatoi suurta koivua poikansa pihapiirissä. Puu kaatui noin 90 astetta väärään suuntaan ja vaurioitti rakennusta sekä kalkkuna-aitausta. A haki korvausta vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen. Yhtiö totesi, että A:n mukaan kaato suoritettiin asianmukaisesti kaatolovella ja vaijeritoljalla. Vahingon syy jäi yhtiön mielestä epäselväksi, eikä tuottamusta voitu osoittaa.

A kertoi ensin kaataneensa puun asianmukaisesti ja tuulen aiheuttaneen puun kaatumisen väärään suuntaan. Myöhemmin A kuitenkin totesi, että kaadossa oli täytynyt tapahtua jokin virhe, esimerkiksi taljan kiinnityksessä tai kiristyksessä.

Vakuutuslautakunta kiinnitti huomiota A:n ristiriitaiseen kertomukseen. Ensin A kertoi menetelleensä oikein, minkä perusteella tuottamusta ei ole. Toisaalta A myönsi mahdollisen virheen, mutta ei pystynyt yksilöimään sitä. Lautakunta katsoi, ettei tuottamusta voitu todeta kummankaan version perusteella.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Entä jos puu kaatuu omien rakennusten päälle? Silloin kyse ei ole vastuuvakuutuksesta vaan omasta kotivakuutuksesta. Tässäkin tilanteessa voi tulla eteen ongelmia.

VKL 122/16 – Pitopuun puuttuminen katsottiin työvirheeksi

A ja hänen puolisonsa kaatoivat koivua talousrakennuksen vieressä. Moottorisaha jumittui ja sammui kesken kaadon, ja puu kaatui noin 90 astetta väärään suuntaan varastorakennuksen ja ulkokäymälän päälle. A haki korvausta kotivakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen. Valokuvien perusteella puuhun ei ollut jätetty pitopuuta, joka olisi ohjannut kaatosuuntaa. Ilman pitopuuta saha jumittui ja puu kaatui hallitsemattomasti. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei vahinko ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton, koska pitopuun puuttuminen on selvä työvirhe.

A vetosi siihen, että kaatolovi oli tehty oikein ja puukiilaa käytetty. Sahan sammuminen ja jumittuminen oli yllätyksellistä, ja vastaavia vahinkoja sattuu ammattilaisillekin.

Vakuutuslautakunta totesi valokuvien perusteella, ettei puuhun ollut jätetty pitopuuta. Pitopuu on puun kaatamisen perusedellytys, joka ohjaa puun kaatumaan haluttuun suuntaan. Sen puuttuminen on rajoitusehdon mukainen työvirhe, jolla on selvä syy-yhteys vahinkoon. Vahinkoa ei voitu pitää ennalta arvaamattomana.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Suurten puiden kaataminen kannattaa jättää ammattilaiselle. Jos kaataa puun itse ja tekee virheen, oma kotivakuutus ei välttämättä korvaa omille rakennuksille aiheutunutta vahinkoa, eikä vastuuvakuutus korvaa naapurin vahinkoa, jos tuottamusta ei pystytä osoittamaan.

Ammattilaisen tekemä virhe puunkaadossa

Oman tontin puun kaataminen on riskialtista työtä, ja puu voi tuulen tai virheen vuoksi kaatua naapurin puolelle. Varsinkin haastavissa paikoissa olevien puiden kaatamiseen palkataankin todenäköisemmin ammattilainen hoitamaan asiaa.

Tästä huolimatta ammattilainenkin voi tehdä virheen. Tällöin korvauksia pitää hakea kyseiseltä yritykseltä tai heidän vakuutusyhtiöltään. Naapuri ei nimittäin ole vastuussa vahingosta, joka aiheutuu puunkaadon yhteydessä ammattilaisen toimesta.

Vahingon korvaaminen puunkaatajayrityksen vakuutuksista riippuu sitten siitä, miten kattava vastuuvakuutus yrityksellä on.

Puun kaatuminen naapurin tontille: kuka maksaa raivauksen?

Pääsääntö on yksinkertainen: jokainen raivaa oman tonttinsa. Jos naapurin puu kaatuu sinun pihaasi, sinun vastuullesi jää yleensä puun raivaaminen omalta tontiltasi. Oma kotivakuutus voi korvata raivauskulut osana myrskyvahinkoa, jos vakuutusehdoissa on raivauskulujen korvaamista koskeva ehto.

Jos naapuri on tuottamuksellisesti aiheuttanut vahingon, eli tiesi puun olevan vaarallinen mutta ei kaatanut sitä, raivauskulut voi vaatia naapurilta tai hänen vakuutusyhtiöltään.

Yleisellä alueella kaatuneet puut ovat kunnan vastuulla. Jos naapurin puu kaatuu kadun tai puiston puolelle, ota yhteyttä kuntaan.

Mitä tehdä, kun naapurin puu uhkaa kaatua?

Paras tapa välttää puuvahinko on toimia ennen kuin mitään tapahtuu. Jos huomaat naapurin tontilla puun, joka näyttää vaaralliselta, toimi näin:

• Ota ensin yhteyttä naapuriin ja kerro huolestasi. Useimmiten asia hoituu keskustelemalla. Pyydä naapuria tarkistuttamaan puun kunto tai kaatamaan se.
• Jos naapuri ei reagoi, tee kirjallinen reklamaatio. Kirjaa päivämäärä ja sisältö ylös. Tämä on tärkeää, koska kirjallinen huomautus osoittaa, että naapuri on ollut tietoinen puun kunnosta. Jos puu myöhemmin kaatuu, tämä dokumentaatio voi olla ratkaisevaa korvausvastuun arvioinnissa.
• Ota valokuvia puusta säännöllisesti. Kuvaa erityisesti näkyviä lahokohtia, kääpiä, kuollutta kuorta, kallistumista ja kuolleita oksia. Kuvien aikaleima osoittaa, kuinka kauan ongelma on ollut olemassa.
• Pyri välttämään vahingon syntyminen ja siirrä irtain omaisuus ja autot pois puun kaatumisetäisyydeltä. Aina tämä ei tietysti ole mahdollista, mutta korvaukset eivät juuri koskaan riitä kattamaan vahinkoa kokonaisuudessaan. Selviää siis vähemmällä, jos vahinko voidaan välttää tällä tavoin kokonaan.

Jos naapuri ei reagoi kirjalliseenkään huomautukseen, voit ilmoittaa asiasta kunnan rakennusvalvontaan. Maankäyttö- ja rakennuslain 166 §:n nojalla rakennusvalvonta voi velvoittaa kiinteistönomistajan poistamaan vaarallisen puun.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa puun aiheuttamaa vahinkoa?

Puuvahingon korvattavuus on usein monimutkaista, koska samassa tilanteessa voi olla kyse sekä kotivakuutuksen myrskyvahingosta, naapurin vastuuvakuutuksesta että vahingonkorvausoikeudellisesta tuottamuskysymyksestä. Vakuutusyhtiö ei välttämättä arvioi tilannetta kaikkien näiden näkökulmasta, vaan antaa päätöksen sen vakuutuksen perusteella, josta korvausta on haettu.

Jos olet saanut kielteisen korvauspäätöksen puun aiheuttamasta vahingosta, päätöksen oikeellisuus kannattaa tarkistuttaa. Usein selviää, ettei vakuutusyhtiö ole huomioinut kaikkia korvausmahdollisuuksia tai että kielteiselle päätökselle ei ole riittäviä perusteita. Voit pyytää vakuutusjuristilta ilmaisen arvion korvauspäätöksestäsi.