Putket jäässä ja vesivahinko – korvaako vakuutus?

Laaja kotivakuutus voi korvata putken jäätymisestä aiheutuneen vahingon. Suppeista kotivakuutuksista korvauksia ei saa usein lainkaan. Jäätymisvahingon korvattavuuteen vaikuttaa eniten se, miten vahinko on tapahtunut sekä mitä kotivakuutuksesi ehdoissa tarkalleen ottaen sanotaan sen korvausedellytyksistä.

Käyn tässä artikkelissa tarkemmin läpi, missä tilanteissa jäätymisvahinkoja voidaan korvata sekä milloin vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus jättää korvaukset maksamatta.

Jos olet jo saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen tai korvausta on maksettu vain osittain, kannattaa asiaan aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio. Näin saat nopeasti varmistuksen siitä, onko vakuutusyhtiön päätös oikea vai ei.

Mistä kotivakuutuksista putken jäätymisvahinko voidaan korvata?

Moni hankkii kotivakuutuksen hinnan perusteella – ja se on ymmärrettävää. Halvin vaihtoehto ei kuitenkaan aina tarjoa parasta turvaa silloin, kun vahinko sattuu. Toisaalta kalliimpikaan vakuutus välttämättä takaa kattavampaa suojaa.

Vakuutusyhtiöt käyttävät kotivakuutustuotteistaan erilaisia nimityksiä, kuten perus, suppea tai laaja. Yleensä ”laaja” turva kattaa enemmän kuin saman yhtiön suppea tai perusvakuutus.

Eri yhtiöiden välillä erot kuitenkin voivat olla suuria, vaikka nimi olisi sama. Pelkän nimen perusteella ei siis voi päätellä vakuutuksen kattavuutta.

Kun putki tai muu LVISA-laite jäätyy ja rikkoutuu, syntyy itse asiassa kaksi vahinkotapahtumaa:

1. putken tai laitteen rikkoutuminen ja
2. siitä vuotaneen veden aiheuttama vuotovahinko

Jotta molemmat vahingot ovat vakuutuksen piirissä, tulee kotivakuutukseen sisältyä turva sekä LVISA-laitteiden rikkoutumiselle että vesivuodoille.

Vakuutusjuristin vertailu: Mitä kotivakuutus korvaa ja ei korvaa?

Suppeista vakuutuksista vain Ifin perusturva kattaa LVISA-laitteiden rikkoutumisen. Fennian palovakuutus sekä POP Vakuutuksen, Turvan ja LähiTapiolan suppeat turvat eivät puolestaan korvaa vuotovahinkoja lainkaan.

Suppeista vakuutuksista ei silloin hyvin todennäköisesti saa korvauksia itse putken tai laitteen rikkoutumisen korjauskuluihin. Huonoimmassa tapauksessa vakuutuksesta ei korvata myöskään vuotaneen veden aiheuttamaa vahinkoa.

Laajat kotivakuutukset korvaavat kuitenkin yleensä sekä itse rikkoutumisen kuin myös siitä seuranneen vuotovahingon. Pohjantähdellä ne ovat kuitenkin valinnaisia lisäturvia.

Mikäli vakuutuksesta löytyy turvaa sekä putken tai LVISA-laitteen rikkoutumiselle sekä vuotovahingoille, millä edellytyksillä korvauksia sitten maksetaan tai ei makseta kotivakuutuksesta?

Käydään asiaa tarkemmin läpi.

Milloin putken jäätymisvahinkoa ei korvata kotivakuutuksesta?

Luonnollisesti jos kotivakuutukseen ei sisälly turvaa LVISA-laitteiden rikkoutumiselle taikka vuotovahingoille, jäätymisvahinkoa ei korvata vakuutuksesta.

Vaikka vakuutuksessa olisi turva sekä putken rikkoutumiselle että vuotovahingolle, voi korvaus jäädä silti kokonaan saamatta.

Korvauksen saaminen edellyttää vahingon täyttävän vakuutusehtojen määritelmän äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Toisin sanoen vahingon pitää sattua nopeasti ja odottamatta.

Putkien vuotovahingot on perinteisesti katsottu äkilliseksi ja ennalta arvaamattomiksi, vaikka vahinko olisi aiheutunut esimerkiksi pitkän ajan kuluessa sen sisältä päin tapahtuneesta syöpymisestä.

Myös putken sisällä olevan veden jäätymisestä aiheutunut vahinko voi täyttää tämän edellytyksen, mutta se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki jäätymisvahingot ovat aina korvattavia.

Esimerkki – jäätymisvahinko, joka ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton

Olet talvella tekemässä muuttoa omakotitalosta, joten kannat tavaroita etuovesta ulos ja lastaat niitä suoraan autoon.

Ulkolämpötila on nenäkarvojenkin jäätymisen aiheuttava -30C, joten yrität olla mahdollisimman rivakka tavaroiden siirtämisessä. Samaan aikaan naapuri tulee kuitenkin kuuman kahvikupin kanssa jututtamaan ja unohdutte keskustelemaan ulko-oven eteen.

Lämpimän tarinatuokion keskeyttää kuitenkin äkillinen pauke, kun auki jääneen etuoven vieressä olevan patterin putki pamahtaa rikki liitoksestaan.

Tässä tapauksessa vahinko syntyi äkillisesti, joten se edellytys kyllä täyttyy.

Mutta onko kyse myös ennalta arvaamattomasta vahingosta?

Tässä tapauksessa ei, joten vahinkoa ei korvattaisi suoraan sen perustella.

Ei ole nimittäin ennalta arvaamatonta, että noin kylmällä ilmalla auki olevan oven vieressä oleva putki voi jäätyä. Ja oven auki oleminen on ollut havaittavissa muuttajan toimesta koko keskustelun ajan.

Ennalta arvaamattomuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kenen tahansa keksimät mahdolliset vahinkoskenaariot olisivat aina ennalta arvattavia. Rajanveto on myös usein hiusten halkomista. Olemme kirjoittaneet äkillisyyden ja ennalta arvaamattomuuden korvausedellytyksistä tarkemmin sitä koskevasta artikkelistamme.

Lähes kaikkien yhtiöiden vakuutusehdoista löytyy lisäksi rajoituksia, jotka sulkevat jäätymisvahinkoja korvattavuuden ulkopuolelle.

Otetaanpa esimerkiksi Ifin kotivakuutusehdot.

If kotivakuutusehdot OMA 200.26, voimassa 15.4.2025 alkaen

4. Vakuutusturvien yleiset rajoitukset
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut:

5) pakkasesta, jäästä, jäätymisestä, kuivuudesta, kuumuudesta, kosteudesta, routimisesta tai maan liikkumisesta eikä lumesta tai sateesta muutoin kuin rankkasade- tai vesistötulvan aiheuttama vahinko.

Kotivakuutusehtojen kirjoittamistavasta ja turvan laajuudesta riippuen kyseisenkaltainen ehto voi tarkoittaa sitä, että joko LVISA-laitteen taikka vuodon aiheuttamaa vahinkoa ei korvata.

Tämä voi kuitenkin vaihdella merkittävästi eri kotivakuutusyhtiöiden välillä, sillä luonnollisesti jokainen vakuutusyhtiö kirjoittaa vakuutusehdot omalla tavallaan.

Vaikka kotivakuutuksesta löytyisikin tuollainen rajoitusehto, se ei suinkaan tarkoita, että vakuutusyhtiö voisi siltikään jättää välttämättä koko jäätymisvahinkoa tai edes mitään osaa siitä korvaamatta.

Milloin vakuutusyhtiö ei voi jättää jäätymisvahinkoa korvaamatta?

Yllä mainitun jäätymistä koskevan rajoitusehdon lukemalla voi perustellusti tulla käsitykseen, ettei vakuutuksesta korvata koskaan jäätymisen aiheuttamia vahinkoja.

Niinhän siinä lukee: vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut…jäästä tai jäätymisestä.

Miten muutoin tuota voisi tulkita?

Tämä menee syvempään vakuutusjuridiikkaan, mutta yritän pitää asian mahdollisimman selkeänä.

A) Jäätymistä koskeva rajoitusehto ei aina tarkoita, etteikö vahinkoa pitäisi korvata

Yllä esimerkkinä käyttämäni jäätymistä koskevan rajoitusehdon lisäksi vakuutusehdoissa voi olla myös niin sanottuja suojeluohjeita. Rajoitusehdon tarkoituksena on rajata kaikki sitä koskevat vahingot vakuutuksen ulkopuolelle, kun taas suojeluohjeiden tarkoitus on vähentää vahinkojen syntymistä ja välttää niiden laajuutta.

Suojeluohje voisi olla esimerkiksi se, että kylmänä vuodenaikana rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.

Jos suojeluohjetta ei ole noudatettu ja se on vaikuttanut vahingon syntymiseen, vakuutusyhtiöllä on silloin yleensä oikeus tehdä korvausmäärään 20–33 % vähennys.

Nopeampi lukija huomasikin jo yllä olevista ristiriidan.

Miten jäätymisestä aiheutuneet vahingot voi olla rajattu kokonaan vakuutuksesta pois, jos ensin ehdoissa todetaan, ettei niitä korvata lainkaan, mutta myöhemmin kerrotaankin, että jos riittävästi lämmityksestä ei ole huolehdittu, korvausmäärään saa tehdä vain pienemmän vähennyksen?

Ei vahinkoa voi samanaikaisesti jättää korvaamatta kokonaan sekä tehdä korvausmäärään vähennystä? Miten se nyt voi näin olla?

Olennaista on monesti se, miten jäätymisvahinko on tapahtunut sekä mihin osuuteen jäätymisvahingosta haetaan korvauksia: onko kyse jäätyneen putken korjauskuluista, vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta vai molemmista?

Ratkaisu ongelmaan riippuu kotivakuutuksen ehtojen tarkasta kirjoitustavasta, mutta lopputulema jäätymisvahingossa voi olla seuraavanlainen: vakuutuksesta ei korvata putken tai LVISA-laitteen korjauskuluja sitä koskevan rajoitusehdon vuoksi, mutta vuotaneen veden aiheuttama vahinko korvataan (korvauksesta vähennetään ikävähennys sekä suojeluohjeen mahdollisen rikkomisen perusteella 20–33 % korvauksesta).

Esimerkiksi juuri tällaisesta riidasta oli kyse Vakuutuslautakunnan tapauksessa, jossa vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta sekä putken korjauskuluja kuin myös siitä vuotaneen veden aiheuttamaa vahinkoa. Vakuutuslautakunta, joka antaa ratkaisusuosituksia muun muassa kotivakuutuksien korvauksia koskeviin riitoihin, päätyi tulkitsemaan asiaa juuri yllä mainitulla tavalla.

FINE-019704 – Keittiön hanan jäätymisestä seurannut vuotovahinko, vakuutusyhtiön kielteinen päätös kumottiin

Kerrostaloasunnon keittiön ikkuna oli ollut auki kahden vuorokauden ajan pakkaskaudella helmikuussa 2018. Keittiön vesihana oli jäätynyt ja rikkoutunut, minkä seurauksena vettä oli valunut huoneistoon ja sen alapuolella sijaitseviin kahteen asuntoon. Taloyhtiö vaati vahingon korvaamista kiinteistövakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei kyse ollut vakuutusehtojen tarkoittamasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Yhtiön mukaan hanan jäätyminen oli seurausta asukkaan ikkunan auki jättämisestä, ja Suomessa on objektiivisesti arvioiden ennakoitavaa, että putkisto tai vesilaite jäätyy tällaisessa tilanteessa. Lisäksi jäätyminen tapahtuu aina vähitellen, joten vahinko ei ollut äkillinen. Yhtiö vetosi myös siihen, että vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan jäätymisestä johtuvia rikkoutumisvahinkoja ei korvata. Sen mukaan taloyhtiön viittaus asukkaiden toiminnasta aiheutuviin muihin vahinkoihin ei ollut rinnastettavissa tähän tapaukseen, koska kyse oli nimenomaan jäätymisestä ja sen seurauksista.

Vakuutuslautakunta totesi, että vakuutusehdoissa on erikseen rajoitettu jäätymisestä johtuvat rikkoutumisvahingot, mutta vuotovahinkoja koskevaa nimenomaista rajoitusta ei ole. Lautakunta katsoi, että jos rajoitusehtoa tulkittaisiin vakuutusyhtiön tavoin siten, että myös jäätymisen seurauksena syntyneet vuotovahingot suljettaisiin korvauksen ulkopuolelle, olisi vuotovahinkojen torjumista koskeva suojeluohje jäänyt vailla käytännön merkitystä.

Jotta vakuutusehdot muodostaisivat johdonmukaisen kokonaisuuden, lautakunta tulkitsi ehtoja niin, että hanan äkillisestä rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko kuuluu korvauksen piiriin, vaikka itse rikkoutuminen johtuikin jäätymisestä. Lisäksi lautakunta arvioi, ettei asukkaan menettelyä voitu vakuutussopimuslain samastamissäännösten perusteella rinnastaa taloyhtiön toimintaan. Näin ollen suojeluohjeen mahdollinen laiminlyönti ei antanut vakuutusyhtiölle oikeutta evätä tai alentaa korvausta.

Vakuutuslautakunta suositti yksimielisesti, että vakuutusyhtiö korvaa taloyhtiölle hanan rikkoutumisesta seuranneen vuotovahingon vakuutusehtojen mukaisesti.

Tietysti jos kotivakuutuksen kattavuus on suppea, tätä asiaa ei tarvitse edes miettiä, sillä kumpaakaan vahinkoa ei korvata lainkaan.

Laajoissa kotivakuutuksissa tällainen tilanne tulee kuitenkin useammin vastaan, koska vakuutuksesta voisi olla saatavilla korvauksia sekä rikkoutuneen putken tai laitteen korjauskuluihin kuin myös vuotaneen veden vahinkoon.

Mikäli vakuutusyhtiö on antanut kielteisen päätöksen jäätymistä koskevan rajoitusehdon perusteella, kannattaa sen oikeellisuus aina tarkistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

B) Vakuutusyhtiö ei ole näyttänyt toteen, että vahinko aiheutui nimenomaan jäätymisestä

Mikäli vuotovahinko on tapahtunut, vakuutusyhtiöllä on velvollisuus osoittaa, että vuodon syynä oli nimenomaan jäätyminen, eikä esimerkiksi putken tai LVISA-laitteen muu rikkoutuminen.

Ei riitä, että vakuutusyhtiö vain väittää vahingon aiheutuneen jäätymisestä, ellei se voi samalla vedota esimerkiksi putkiliikkeen lausuntoon näkemyksensä tueksi.

Usein vakuutusyhtiö perustelee päätöstään myös sillä, että ulkolämpötila on ollut ennen vahinkoa pakkasella ja sähkönkulutus osoittaa lämmityksen olleen poissa päältä taikka riittämätön. Tämän vuoksi vakuutusyhtiöt usein pyytävätkin toimittamaan sähkönkulutustiedot, jos vahingon syyksi epäillään jäätymistä.

Vakuutusyhtiöt tekevät kokemukseni mukaan kuitenkin liian usein virheellisiä johtopäätöksiä tapahtumankulusta, jotta voivat jättää koko vahingon tai osan siitä korvaamatta.

Esimerkiksi seuraavassa FINE:ssä voittamassani tapauksessa vakuutusyhtiö yritti pienentää vahingon korvausta 30 % sillä perusteella, että vahinko oli aiheutunut LVI-laitteen jäätymisestä. Onnistuin kuitenkin kumoamaan vähennyksen lautakuntakäsittelyssä ja saimme siten asiakkaalle täyden korvauksen kotivakuutuksesta.

FINE-70793-G0B3C – vakuutusyhtiöllä ei ollut oikeutta vähentää korvausmäärää putken jäätymisen vuoksi

Asiakkaan omakotitalossa sattui vuotovahinko 28.1.2024. Talossa oli samaan aikaan käynnissä laaja remontti. Heti vahingon jälkeen tehdyssä vahinkokartoituksessa syyksi todettiin vesiputken rikkoutuminen vesimittarin kohdalta. Paineenalennusventtiili oli mennyt rikki.

Vakuutusyhtiö väitti putkimiehen lausuntoon vedoten, että rikkoutuminen johtui jäätymisestä. Lisäksi se totesi vahinkoraporttiin viitaten, että talossa oli ollut päällä vain yksi patteri, joten lämmityksestä ei olisi huolehdittu asianmukaisesti.
Todellisuudessa mikään raportti ei sisältänyt havaintoja jäätymisestä. Talossa oli ollut lattialämmitys käytössä ja useampi patteri päällä. Myös sähkönkulutuslukemat osoittivat, että lämmitys oli ollut riittävä koko vahinkoa edeltävän ajan. Rikkoutumiskohta oli keskellä rakennusta, lämpimän seinän vieressä. Todennäköisempää olikin, että paineenalennusventtiili rikkoutui remontin tai siivouksen yhteydessä – ei jäätymisen vuoksi.

Vakuutuslautakunta totesi selvitysten perusteella, että vahinko saattoi hyvin syntyä asiakkaan kertomalla tavalla. Mekaaninen osuma oli mainittu myös valmistajan raportissa mahdolliseksi syyksi. Raporteista ei löytynyt merkintöjä sisälämpötiloista, sisällä olevasta jäästä, lämmityksen puutteista tai vuotokohdan jäätymisestä.

Lautakunta päätyi siihen, että koska ei voitu osoittaa vahingon aiheutuneen jäätymisestä, vakuutusyhtiö ei voinut vedota jäätymistä koskevaan suojeluohjeeseen. Näin ollen vakuutusyhtiölle ei ollut oikeutta vähentää korvauksesta 30 %.

Tapauksessa on olennaista, että vaikka jäätyminen olisi seurausta huolimattomuudesta, se ei automaattisesti tarkoita, ettei vahinko täyttäisi vakuutusehtojen vaatimusta vahingon äkillisyydestä ja ennalta arvattavuudesta.

Mutta eikös sinun muuttoesimerkissäsi kyse ollut myös huolimattomuudesta? Jäätiin juttelemaan oven eteen pakkaselle?

Kyllä, mutta myös huolimattomuuden asteella voi olla merkitystä asian arvioinnissa. Jos keskustelet avonaisen ulko-oven edessä ja sinulla on suora näköyhteys siihen koko ajan, jäätymisessä on silloin kyse ennalta arvattavasta vahingosta.

Jos kuitenkin siivouksen yhteydessä rikot vesiputken osaa epähuomiossa, lopputulema on erilainen.

FINE-023849 – kyseessä oli äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, vaikka vahinko oli seurausta unohduksesta

Vapaa-ajan kiinteistön vedensuodatuslaitteisto jäätyi ja vaurioitui korjauskelvottomaksi. Laitteisto sijaitsi talon kyljessä olevassa kopissa, johon kulku oli ulkokautta. Jäätyminen johtui siitä, että kopin luukku oli jäänyt talvella auki.

Vakuutusyhtiö väitti, ettei kyseessä ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko, koska luukun auki jääminen oli inhimillinen virhe. Yhtiön mielestä sitä ei voinut pitää objektiivisesti arvioiden äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoi toisin. Se totesi, että vaikka vahinko johtuisi huolimattomuudesta, se voi silti olla vakuutusehtojen mukaan äkillinen ja ennalta arvaamaton. Näin ollen lautakunta piti luukun auki jäämistä vakuutusehtojen mukaisena äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Myöskään se, että putki ylipäänsä pääsee jäätymään ei vielä tarkoita automaattisesti, että se olisi asennettu väärin. Jäätymiselle voi olla muitakin syitä.

FINE-041876 – vesipostin jäätyminen ei ollut seurausta asennusvirheestä

Asiakkaan vesiposti alkoi vuotaa, koska sen liitin oli jäätynyt ja rikkoutunut. Vakuutusyhtiö eväsi korvauksen väittäen, että kyse oli asennusvirheestä. Lautakunnan oli ratkaistava, oliko kyseessä vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vuotovahinko vai asennusvirheen aiheuttama vahinko, jota vakuutus ei kattaisi.

LVI-liikkeen lausunnon mukaan vesipostin kaato oli ollut väärään suuntaan, ja putkeen jäänyt vesi mahdollisti jäätymisen. Lautakunta kuitenkin huomautti, että jäätymisvahinkoja esiintyy myös oikein asennetuissa vesiposteissa. Syynä on usein esimerkiksi seinän heikko lämmöneristys. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ollut esitetty väitettä puutteellisesta eristyksestä. Lisäksi vesiposti oli toiminut moitteettomasti yli kuusi vuotta ennen vahinkoa.

Lautakunta katsoi, ettei ollut riittävää näyttöä siitä, että kyseessä olisi ollut asennusvirhe. Näin ollen vahinko oli vakuutuksesta korvattava vuotovahinko, ja vakuutusyhtiön suositeltiin maksavan siitä korvauksen ehtojen mukaisesti.

Minkä verran putken jäätymisvahingosta saa korvauksia?

A) Ikä- ja omavastuuvähennykset 

Ikävähennykset tarkoittavat kaavamaisia vähennyksiä, joita vakuutusyhtiöt tekevät vakuutusehtojen perusteella korjauskulujen määrään.

Ikävähennykset perustuvat vuodon aiheuttaneen laitteen tai putken ikään. Korvausmäärä on pienempi, mitä vanhempi laite tai putki on kyseessä.

Ikävähennykset lasketaan tavallisesti eri tavalla sen mukaan, mitä vahingon osaa korjauskulut koskevat:

• Vuotaneen laitteen tai putken korjauskulut
• Vuotaneen veden aiheuttamien vahinkojen kustannukset (esim. kuivaus, siihen liittyvät sähkölaskut, purkutyöt ja jälleenrakentaminen)

Korvauspäätöstä saadessa kannattaa tarkistaa, että ikävähennys on laskettu oikein. Lisäksi vakuutusehdoissa voi olla jäätymisvahinkoihin liittyviä korotettuja omavastuita, jotka pienentävät korvausta entisestään.

Lisätietoa vesivahinkojen ikävähennyksistä ja niistä maksettavista korvauksista löydät toisesta artikkelistamme: Vesivahinko ja vakuutus – nämä kotivakuutus korvaa

B) Suojeluohjevähennykset

Yllä toteamani mukaisesti jokaisessa vakuutuksessa on suojeluohjeita, joiden tarkoitus on ehkäistä vahinkoja tai vähentää niiden laajuutta.

Kotivakuutusten suojeluohjeet, joiden tarkoitus on ehkäistä jäätymisvahinkoja, koskevat esimerkiksi lämmitystä tai vesijohtoverkoston käyttöä talvella.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

• Rakennuksen sisälämpötila on pidettävä vähintään +12 asteessa.
• Jos talo jätetään yli viikoksi ilman valvontaa, on rakennuksen sisällä olevan käyttövesiverkoston sulkuventtiili suljettava tai käyttövesipumppu kytkettävä pois käytöstä
• Ulkohanan letku tulee irrottaa talven ajaksi
• Jäätyneitä putkia ei saa sulattaa avotulella tai kuumailmapuhaltimella

Jos kyseisiä ohjeita ei ole noudatettu ja vahinko pääsee syntymään, vakuutusyhtiö voi pienentää korvausta. Vähennys on yleensä 20–33 %, mutta voi olla jopa 50 %, jos suojeluohjeen rikkomisen lisäksi on osoitettavissa jotain muuta huolimattomuutta.

Putken jäätymisvahinko taloyhtiössä tai rivitalossa

Omakotitalon kotivakuutus kattaa tavallisesti sekä rakennuksen että irtaimiston vahingot.  

Taloyhtiöissä tilanne on kuitenkin erilainen. Niihin itse hankitulla kotivakuutuksella ei vakuuteta taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevia rakenteita ja LVISA-laitteita. Ainoa poikkeus tähän on sellaiset taloyhtiöt, joiden yhtiöjärjestyksessä on erikseen sovittu kunnossapitovastuusta asunto-osakeyhtiölaista poikkeavalla tavalla.

Kerrostaloasunnossa asuvan kohdalla tällaisia poikkeuksia on hyvin harvoin, vaan poikkeamat liittyvät tyypillisesti pienempiin rivitaloyhtiöihin, joissa on voitu sopia esimerkiksi siitä, että jokainen osakkeenomistaja vastaa myös muun muassa rakenteiden ja putkien vahingoista.

Jos tavanomaisessa taloyhtiössä sattuu vesivahinko, vastaa taloyhtiö sen kunnossapitovastuulle kuuluvien rakenteiden ja LVISA-laitteiden vahingoista ja niiden korjauskustannuksista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että taloyhtiö maksaa rakenteiden korjaukset ja joissakin tilanteissa myös kiinteiden kalusteiden ja pintamateriaalien uusimisen. Taloyhtiö voi puolestaan hakea näistä kuluista korvausta omasta kiinteistövakuutuksestaan.

Olen kirjoittanut korvauskustannusten jakautumisesta taloyhtiön, osakkeenomistajan ja mahdollisen vuokralaisen välillä tarkemmin seuraavissa artikkeleissa:

Vesivahinko taloyhtiössä – kuka korvaa?

Vesivahinko vuokra-asunnossa – korvaako vuokralaisen vakuutus?

Vesivahinko ja vakuutus – nämä kotivakuutus korvaa