Vakuutuksen kertakorvaus ja sen määrä

Vakuutuksen kertakorvauksessa on kyse sopimuksesta, jolla vakuutusyhtiö maksaa vahingosta yhden ja lopullisen korvauksen. Kertakorvauksen maksaminen tai sen määrä ei kuitenkaan perustu vakuutusehtoihin, vaan kyseessä on vapaamuotoinen sopimus vakuutusyhtiön kanssa.

Kertakorvauksen määrässä on siten aina jonkin verran neuvotteluvaraa, sillä sen suuruutta ei ole kerrottu missään vakuutusehdoissa. Osassa kasko- ja kotivakuutusehdoista on kuitenkin oma kertakorvauskohta, jonka mukaan vakuutusyhtiö voi maksaa korvauksen kertakorvauksena, kun omaisuutta ei korjata tai korjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kun kertakorvaus on maksettu, samasta vahingosta ei tyypillisesti voi saada enää lisää korvauksia. Käyn tässä artikkelissa läpi myös, millaisissa vahingoissa vakuutusyhtiö usein ehdottaa kertakorvausta ja milloin sen sopiminen voi olla eduksi.

Mikäli sinulla on erimielisyyttä vakuutusyhtiön kanssa kertakorvauksesta tai sen määrästä, voit aina pyytää vakuutusjuristin ilmaisen arvion. Liian usein vakuutusyhtiö ehdottaa alkuun liian pientä korvausmäärää, joka voi kuitenkin hyvillä perusteilla olla korotettavissa.

Päivitys: artikkeli on päivitetty viimeksi 24.10.2026. Tiedot on tarkistettu voimassa olevista vakuutusehdoista ja Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännöstä.

Mikä on vakuutuksen kertakorvaus?

Valtaosassa vahinkoja vakuutusyhtiö maksaa korvaukset sen perusteella, mitä vahingon korvausmäärästä ja -tavasta on sovittu vakuutusehdoissa.

Esimerkiksi jos kolaroit autosi ja haet korvauksia kaskovakuutuksestasi, vakuutusyhtiö maksaa auton kohtuulliset korjauskustannukset. Tai jos korjauskustannusten määrä on liian suuri suhteessa auton arvoon, vakuutusyhtiö voi lunastaa auton itselleen.

Tai jos kyse on kotona sattuneesta vesivahingosta, vakuutusyhtiö maksaa korjauskustannukset mahdolliset ikävähennykset huomioiden. Samanlaiset korvausmäärää ja sen tapaa koskevat säännöt löytyvät myös muista vakuutusehdoista, kuten koti-, kiinteistö- ja yritysomaisuusvakuutuksista.   

Vakuutusyhtiötä ei kuitenkaan voi vakuutusehtojen perusteella pakottaa esimerkiksi lunastamaan autoa taikka korjaamaan vesivahinkoa ilman ikävähennyksiä, mikäli vakuutusehtojen mukaan heillä ei ole tähän velvollisuutta.

Se on tietysti eri kysymys, jos vakuutusyhtiö on väärässä vakuutusehtojen soveltamisessa. Jos vakuutusyhtiön näkemys korvaustapaa koskien on kuitenkin oikein, vahinko korvataan sillä tavalla ja siinä määrin, mitä vakuutusehdoissa asiasta on määrätty.

Miten tämä liittyy kertakorvaukseen?

Toisin kuin usein saamme kuulla vakuutusriitoja hoitaessamme, kertakorvauksessa ei kuitenkaan yleensä ole kyse suoraan vakuutusehtoihin perustuvasta korvauksesta.

Vakuutusehdoista ei yleensä löydy kohtaa, jossa kerrottaisiin, milloin vakuutusyhtiön tulee maksaa kertakorvaus, mikä sen määrä pitäisi olla tai mitä kaikkia kuluja siinä tulisi ottaa huomioon. Osassa kasko- ja kotivakuutusehdoista on kuitenkin kerrottu, milloin kertakorvaus voidaan maksaa ja miten sen määrä lasketaan.

Erikseen sovittu kertakorvaus on täysin vapaaehtoinen sopimus vakuutusyhtiön kanssa vahingon korvaamisesta. Koska sen määrä ei perustu vakuutusehtoihin, sen sopiminen edellyttää, että sekä vakuutusyhtiö että korvauksen hakija suostuvat sopimaan vahingon kertakorvausta vastaan.

Vakuutusyhtiö ei siis voi pakottaa tekemään vahingosta kertakorvausta, mutta toisaalta vakuutusyhtiökään ei voi vaatia, että vahinko pitää maksaa nimenomaan kertakorvauksella.

Tähän on kuitenkin poikkeus. Ehtojen kertakorvauskohdan mukaan vakuutusyhtiö voi maksaa korvauksen kertakorvauksena, kun omaisuutta ei korjata tai korjaaminen ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi auton iän tai varaosien huonon saatavuuden vuoksi. Silloin kertakorvaus perustuu vakuutusehtoihin eikä erilliseen sopimukseen, ja osassa kaskoehdoista vakuutusyhtiö voi maksaa sen myös yksipuolisesti.

Kertakorvauksessa vakuutusyhtiö maksaa kertakaikkisen ja lopullisen korvauksen vahingosta, eikä sen jälkeen ole välttämättä oikeutta hakea lisää korvauksia samasta vahingosta.

Kertakorvauksen saatuaan voit itse vapaasti päättää, mitä teet sillä. Sitä ei siis tarvitse käyttää vahingon korjaamiseen, vaan voit halutessasi käyttää sen ihan muuhun.

Missä tilanteissa kertakorvauksesta voi ja kannattaa sopia?

Alla muutama tyypillinen esimerkki kertakorvauksen sopimisesta, jossa se on ollut kaikille osapuolille hyvä ratkaisu.

Tietysti jos autossasi on ollut kasko, siitä voi olla mahdollista saada vielä enemmän korvauksia.

Minkä verran kotivakuutus korvaa vesivahingosta?

Miten paljon auton, rakennuksen taikka irtaimiston palovahingosta korvataan?

Yllä olevissa esimerkkitilanteissa kertakorvauksen sopiminen oli siis molemmille osapuolille eduksi. Korvauksenhakija saa nopeammin korvaukset ja korjaustyöt voi halutessaan käynnistää heti, kun siltä tuntuu.

Tosin käytännössä vakuutusyhtiöllä on usein vahvempi asema. Jos vakuutuskorvauksista on erimielisyyttä, vakuutusyhtiö saattaa ehdottaa kertakorvausta hyvinkin pienestä summasta, koska se tietää, että korvauksenhakija tarvitsee rahat nopeasti.

Näin asioiden ei missään nimessä pitäisi mennä.

Valitettavan usein saamme yhteydenottoja tilanteista, joissa vakuutusyhtiö vähän kuin kokeilee kepillä jäätä, josko toinen osapuoli suostuisi pienempään korvaukseen kuin mihin hänellä olisi oikeasti oikeus.

Jos vakuutusyhtiön korvausehdotus tai päätös vaikuttaa virheelliseltä, vakuutusyhtiön päätöksen oikaiseminen on usein mahdollista ja kannattavaa.

Kertakorvaus kolarista kasko- ja liikennevakuutuksessa

Autovahingoissa kertakorvauksesta sovitaan useammin kuin missään muussa vahingossa. Tyypillinen tilanne on vanhempi auto, jonka korjaaminen merkkikorjaamolla maksaisi enemmän kuin omistaja haluaa siihen käyttää, tai auto, joka myydään korjaamattomana.

Liikennevakuutuksesta korvataan kolarin syyttömälle osapuolelle auton korjauskustannukset. Kun auto korjataan itse tai jätetään korjaamatta, vahingosta voidaan sopia kertakorvaus samalla tavalla kuin yllä olevassa esimerkissä.

Kaskovakuutuksessa kertakorvauksesta on osassa ehdoista oma kohtansa. Niissä vakuutusyhtiö voi maksaa kertakorvauksen, kun autoa ei ole tarkoituksenmukaista korjata esimerkiksi sen iän, osien saatavuuden tai korjauksen odotettavissa olevan lopputuloksen vuoksi. Ehdoissa todetaan samalla, että kertakorvaus voi olla arvioituja korjauskustannuksia pienempi.

Jos auto on rahoitusyhtiön, muun luottoyhteisön tai leasingyhtiön omistuksessa, osassa kaskoehdoista kertakorvausta ei makseta lainkaan.

Vakuutuslautakunta on ottanut kantaa siihen, miten korjaamattoman auton kertakorvaus lasketaan, kun siitä ei ole erikseen sovittu.

Ratkaisu ei tarkoita, että jokainen kertakorvaus pitäisi laskea korjaamon hinnoilla. Kun kertakorvauksesta sovitaan erikseen, määrä on neuvottelun tulos. Jos vakuutusyhtiö kuitenkin maksaa kertakorvauksen ehtojen perusteella ilman sopimusta, sen laskentatapaa kannattaa verrata ehtoihin.

Jos korjauskustannukset nousevat niin suuriksi, että auto menee lunastukseen, lue myös miten auton lunastushintaa voi korottaa.

Miten kertakorvauksen määrä lasketaan?

Erikseen sovitun kertakorvauksen määrän laskemiseen ei ole olemassa mitään vakuutusehtoa, sääntöä taikka lakia.

Kyse on neuvottelusta, jossa sekä vakuutusyhtiön että korvauksen hakijan tulee suostua kertakorvauksen määrään.

Kertakorvauksen määrä riippuu siten aina siitä, millaiseen lopputulemaan pääset vakuutusyhtiön kanssa.

Jos kertakorvaus perustuu vakuutusehtojen kertakorvauskohtaan, ehdoissa on yleensä kerrottu laskennan lähtökohta. Osassa ehdoista kertakorvaus perustuu arvioituihin korjauskustannuksiin, mutta se voi olla niitä pienempi. Osassa taas arvioidut korjauskustannukset maksetaan paikkakunnan edullisimman korjaamon tai vakuutusyhtiön kumppanikorjaamon tuntihinnalla.

Kun kertakorvaus maksetaan auton lunastuksen sijaan, sen enimmäismäärä on ehdoissa sidottu auton käypään arvoon ennen vahinkoa vähennettynä auton arvolla vahingon jälkeen.

Vinkkejä kertakorvauksesta neuvottelemiseen

Vaikka mitään kiveen kirjoitettua sääntöä erikseen sovitun kertakorvauksen määrästä ei olekaan olemassa, alla muutamia vinkkejä kertakorvauksen neuvottelemiseen:

• Kun kertakorvauksesta sovitaan erikseen, vakuutusyhtiö ei maksa kertakorvauksena niin paljon kuin mitä vahingon korjauttaminen maksaisi ostettuna palveluna, esimerkiksi autokorjaamolla taikka urakoitsijalla. Tätä ei siis kannata melkein koskaan ottaa lähtökohdaksi neuvotteluissa.
  
• Jos vahingon korjauskustannukset ovat tiedossa, kertakorvauksen enimmäismäärä on usein noin 50–65 % laskun loppusummasta. Tietysti mitä isompi vahinko on kyseessä, sitä suuremman korvaukset saa 65 prosentin korvauksella kuin 50 prosentilla.
  
• Mikäli vakuutusyhtiön ehdotus kertakorvauksesta on mielestäsi liian pieni, kerää lista kuluista, joita vakuutusyhtiö ei ole huomioinut ehdotuksessaan. Pelkkä väite, että heidän ehdottamansa summa on liian pieni, ei auta, ellet pysty perustelemaan näkemystäsi.
  
• Vakuutusyhtiö ei huomioi kertakorvauksessa viivästyskorkoja tai välttämättä aina kaikkia vahingon kuluja. Jos vahingon käsittely on kestänyt vakuutusyhtiön takia pitkään, kannattaa vaatia heidän ehdotuksensa päälle mm. viivästyskorot.
  
• Jos vakuutusyhtiö ei suostu kertakorvaukseen, heidän tulee silti maksaa vahinko riidattomilta osin. Tämä tosin liian usein unohtuu vakuutusyhtiöltä.

Mitä suurempi aiheutunut vahinko on, sitä enemmän neuvotteluvaraa kokemukseni mukaan vakuutusyhtiöllä on.

Mikäli riita koskee esimerkiksi 200 000 euron korvausta, neuvottelutaidoistasi riippuen lopputulema voi olla mitä vain esimerkiksi 80 000 euron ja jopa 130 000 euron välillä. Tietysti jokainen tapaus on yksilöllinen, eikä eroa ole läheskään aina näin paljon. Tämä on kuitenkin aidon elämän esimerkki siitä, mitä vakuutusyhtiö tarjosi alun perin ja mihin asiassa päädyttiin lopulta avustuksellamme.

Vakuutusjuristin ilmaisen arvion pyytäminen on siis aina järkevää.

Mitä kertakorvaussopimuksessa kannattaa huomioida?

Kyseessä on lähes poikkeuksetta kertakaikkinen ja lopullinen korvaus vahingosta.

Vakuutusyhtiö yleensä edellyttää, että kertakorvauksen hyväksymällä luovut oikeudestasi vaatia vahingosta mitään lisäkorvauksia jatkossa.

Tämä ehto ei kuitenkaan aina sido yksityishenkilöitä, sillä laissa on tiettyjä poikkeuksia, joiden soveltuessa olet oikeutettu lisäkorvauksiin kertakorvauksen solmimisesta huolimatta. Myöskään yrityksen tai taloyhtiön tekemä kertakorvaussopimus ei ole aina lopullinen, sillä Vakuutuslautakunta voi arvioida vahingon määrää sopimuksesta huolimatta, kuten alla oleva ratkaisu osoittaa.

Jos esimerkiksi vesivahingossa sovit kertakorvauksen jälleenrakentamisen korvauksesta, kertakorvaus koskee vain jälleenrakentamiseen liittyviä kuluja. Voit aina hakea korvauksia muista kuluista.

Mikäli myöhemmin kuitenkin ilmenee, että vesivahinko olikin aiemmin luultua laajempi, et välttämättä voi kertakorvaussopimuksen solmittuasi hakea näitä kuluja enää vakuutuksesta. Riippuu tapauksen yksityiskohdista, voiko vakuutusyhtiö tehokkaasti vedota solmittuun sopimukseen vai ei.

Vakuutuslautakunnan mukaan vakuutetulla on oikeus lain ja vakuutusehtojen mukaan laskettuun korvaukseen, joten se voi arvioida vahingon määrää kertakorvaussopimuksesta huolimatta. Sopimuksesta poikkeaminen edellyttää kuitenkin näyttöä siitä, että sopimuksen perusteena olleet tiedot olivat virheellisiä tai että vahingosta on myöhemmin paljastunut uusia korvattavia kustannuksia.

Ratkaisusta näkee, ettei kertakorvaussopimus sulje lisäkorvausta kokonaan pois, jos vahinko osoittautuu myöhemmin laajemmaksi. Lisäkorvausta hakevan on kuitenkin pystyttävä näyttämään, että uudet kustannukset johtuvat samasta korvattavasta vahingosta.

Tämän takia onkin olennaista, että kertakorvaussopimuksen sisältöön perehtyy huolellisesti eikä allekirjoita sopimusta tietämättä, mihin on nimensä laittamassa.

Tietysti jos kertakorvaus on kirjoitettu sinulle edullisella tavalla, vakuutusyhtiö ei voi silloin joka tapauksessa vedota kertakorvaukseen perusteena jättää lisävahinkoja korvaamatta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä kertakorvausta koskien

A) Mitä eroa on lunastuksella ja kertakorvauksella?

Lunastuksessa vakuutusyhtiö ottaa lunastuksen kohteen omistukseensa ja maksaa sinulle lunastuskorvauksen. Lunastus perustuu lisäksi usein vakuutusehtoihin, eli korvausmäärä lasketaan vakuutusehtojen perusteella.

Auton lunastus – näin korotat korvausmäärää

Sen sijaan kertakorvauksessa saat pitää omaisuuden itselläsi korvauksen maksamisen jälkeen. Kertakorvauksen maksamisen edellytyksistä taikka määrästä ei puolestaan ole vakuutusehtoja. Kyse on aina neuvottelusta vakuutusyhtiön kanssa.

Poikkeus ovat ne kasko- ja kotivakuutusehdot, joissa kertakorvauksesta on oma kohtansa, kuten edellä kerroimme. Osassa kotivakuutusehdoista vahingoittunut irtain esine siirtyy kertakorvauksen maksamisen jälkeen vakuutusyhtiön omistukseen, jos sitä ei voida korjata.

Vakuutusyhtiöt myös lunastavat itselleen lähinnä ajoneuvoja taikka helposti jälleenmyytävää irtaimistoa. He eivät siis lähde esimerkiksi lunastamaan vesi- tai palovahingossa tuhoutunutta rakennusta.

B) Vakuutusyhtiön ehdotus kertakorvauksesta on liian pieni. Mitä voi tehdä?

Kannattaa varmistaa, että vakuutusyhtiölle on toimitettu kaikki olennaiset tiedot vahingon määrää koskien.

Vakuutusyhtiön ei kuitenkaan tarvitse maksaa kertakorvauksena saman verran kuin mitä ulkopuolinen yritys laskuttaisi korjauksesta.

Puutteellinen laskelma on yleinen syy liian pieneen korvaukseen. Alla olevassa tapauksessa vakuutusyhtiön laskelmasta puuttuivat talon peruskorjaukset, ja korvaus nousi vähintään 40 000 euroa.

Mikäli vakuutusyhtiön kanssa ei pääse yksimielisyyteen, voit aina pyytää siihen juristin ilmaisen arvion.

C) Onko vakuutuksen kertakorvaus veronalaista tuloa?

Yksityishenkilön saama vahinkovakuutuksen korvaus esinevahingosta ei ole veronalaista tuloa. Tuloverolaki ei erottele, maksetaanko korvaus korjauslaskun mukaan vai kertakorvauksena, joten sama koskee myös kertakorvausta esimerkiksi kodin irtaimistosta, autosta tai talosta. Korvaus on veronalaista vain, jos se on saatu veronalaisen tulon sijaan (tuloverolaki 36 §).

Jos vahingoittunut omaisuus, esimerkiksi kiinteistö, myydään myöhemmin, korvaus voi vaikuttaa luovutusvoiton verotukseen. Myyntivuonna ja sitä edeltäneinä viitenä vuonna saatu korvaus lisätään luovutushintaan siltä osin kuin sitä ei ole käytetty omaisuuden korjaamiseen tai uudistamiseen (tuloverolaki 46 §). Kotitalousvähennystä ei myöskään saa siltä osin kuin vakuutusyhtiö on korvannut kustannukset.

Yrityksellä tilanne on toinen, sillä elinkeinotoiminnan omaisuudesta saatu vakuutuskorvaus on yrityksen veronalaista tuloa. Henkilövakuutuksesta maksettava kertakorvaus pysyvästä haitasta tai vakavasta sairaudesta on puolestaan verovapaa, mutta ansionmenetyksen korvaus on veronalaista ansiotuloa (tuloverolaki 79 ja 80 §).

Kannattaako vakuutusyhtiön kertakorvaus hyväksyä?

Tähän ei ole usein vain yhtä oikeaa vastausta.

Kertakorvauksen solmimalla asia saadaan nopeasti valmiiksi ja saat rahat tilillesi. Vakuutusyhtiön kanssa ei tarvitse jatkaa sen jälkeen enää taistelua.

Toisaalta vakuutusyhtiön ehdottama korvaus voi olla liian pieni. Hyväksymällä epäedullisen kertakorvauksen saatat menettää rahaa, joka olisi kuitenkin ollut saatavilla lisäneuvotteluilla.

On aina tapauskohtaista, mikä etenemistapa on missäkin tilanteessa juuri sinulle paras vaihtoehto.

Arvioimme mielellämme, kannattaako vakuutusyhtiön kertakorvaustarjous hyväksyä vai vaatia lisää. Pyydä vakuutusjuristin ilmainen arvio ennen kuin allekirjoitat sopimuksen.