Vakuutuksen kertakorvaus ja sen määrä

Vakuutuksen kertakorvauksessa on kyse sopimuksesta, jolla vakuutusyhtiö maksaa vahingosta yhden ja lopullisen korvauksen. Kertakorvauksen maksaminen tai sen määrä ei kuitenkaan perustu vakuutusehtoihin, vaan kyseessä on vapaamuotoinen sopimus vakuutusyhtiön kanssa.

Kertakorvauksen määrässä on siten aina jonkin verran neuvotteluvaraa, sillä sen suuruutta ei ole kerrottu missään vakuutusehdoissa. Kun kertakorvaus on maksettu, samasta vahingosta ei tyypillisesti voi saada enää lisää korvauksia.

Käyn tässä artikkelissa läpi, millaisissa eri vahingoissa vakuutusyhtiö usein ehdottaa kertakorvausta ja toisaalta, milloin sellaisen sopiminen voi olla sinulle eduksi.

Mikäli sinulla on erimielisyyttä vakuutusyhtiön kanssa kertakorvausta tai sen määrästä, voit aina pyytää vakuutusjuristin ilmaisen arvion. Liian usein vakuutusyhtiö ehdottaa alkuun liian pientä korvausmäärää, joka voi kuitenkin hyvillä perusteilla olla korotettavissa.

Mikä on vakuutuksen kertakorvaus?

Valtaosassa vahinkoja vakuutusyhtiö maksaa korvaukset sen perusteella, mitä vahingon korvausmäärästä ja -tavasta on sovittu vakuutusehdoissa.

Esimerkiksi jos kolaroit autosi ja haet korvauksia kaskovakuutuksestasi, vakuutusyhtiö maksaa auton kohtuulliset korjauskustannukset. Tai jos korjauskustannusten määrä on liian suuri suhteessa auton arvoon, vakuutusyhtiö voi lunastaa auton itselleen.

Tai jos kyse on kotona sattuneesta vesivahingosta, vakuutusyhtiö maksaa korjauskustannukset mahdolliset ikävähennykset huomioiden. Samanlaiset korvausmäärää ja sen tapaa koskevat säännöt löytyvät myös muista vakuutusehdoista, kuten koti-, kiinteistö- ja yritysomaisuusvakuutuksista.   

Vakuutusyhtiötä ei kuitenkaan voi vakuutusehtojen perusteella pakottaa esimerkiksi lunastamaan autoa taikka korjaamaan vesivahinkoa ilman ikävähennyksiä, mikäli vakuutusehtojen mukaan heillä ei ole tähän velvollisuutta.

Se on tietysti eri kysymys, jos vakuutusyhtiö on väärässä vakuutusehtojen soveltamisessa. Jos vakuutusyhtiön näkemys korvaustapaa koskien on kuitenkin oikein, vahinko korvataan sillä tavalla ja siinä määrin, mitä vakuutusehdoissa asiasta on määrätty.

Miten tämä liittyy kertakorvaukseen?

Toisin kuin usein saamme kuulla vakuutusriitoja hoitaessamme, kertakorvauksessa ei kuitenkaan ole kyse suoraan vakuutusehtoihin perustuvasta korvauksesta.

Vakuutusehdoista ei löydy kohtaa, jossa kerrottaisiin, milloin vakuutusyhtiön tulee maksaa kertakorvaus, mikä sen määrä pitäisi olla tai mitä kaikkia kuluja siinä tulisi ottaa huomioon.

Kertakorvaus on täysin vapaaehtoinen sopimus vakuutusyhtiön kanssa vahingon korvaamisesta. Koska korvausmäärä ei perustu vakuutusehtoihin, sen sopiminen edellyttää, että sekä vakuutusyhtiö että korvauksen hakija suostuvat sopimaan vahingon kertakorvausta vastaan.

Vakuutusyhtiö ei siis voi pakottaa tekemään vahingosta kertakorvausta, mutta toisaalta vakuutusyhtiökään ei voi vaatia, että vahinko pitää maksaa nimenomaan kertakorvauksella.

Kertakorvauksessa vakuutusyhtiö maksaa kertakaikkisen ja lopullisen korvauksen vahingosta, eikä sen jälkeen ole välttämättä oikeutta hakea lisää korvauksia samasta vahingosta.

Kertakorvauksen saatuaan voi itse vapaasti päättää, mitä teet sillä. Sitä ei siis tarvitse käyttää vahingon korjaamiseen, vaan voit halutessasi käyttää sen ihan muuhun.

Missä tilanteissa kertakorvauksesta voi ja kannattaa sopia?

Alla muutama tyypillinen esimerkki kertakorvauksen sopimisesta, jossa se on ollut kaikille osapuolille hyvä ratkaisu.

Esimerkki – liikennevakuutuksen kertakorvaus

Autosi takapuskuri vaurioituu peräänajossa. Syyllisen osapuolen liikennevakuutusyhtiö ilmoittaa korvaavansa vahingon ja pyytää viemään se merkkikorjaamolle korjauskustannusarvion tekemiseksi.
 
Korjaamon arvion mukaan takapuskurin korjaaminen kaikkine töineen maksaisi noin 1 200 euroa. Kyse on jo vanhanpuoleisesta autosta, jota olet korjaillut itse aiemmin ja tiedät, että pystyt tekemään korvauksen itse noin 150 eurolla. Autoa ei ole myöskään tarkoitus myydä, joten siihen on silloin turha tehdä mielestäsi kallista korjausta.
 
Sovit vakuutusyhtiön kanssa, että he maksavat vahingosta 600 euron kertakorvauksen ja vahinko on sillä sovittu.
 
Vakuutusyhtiö maksaa korvauksen tilillesi, korjaat autosi itse 150 eurolla ja loput 450 euroa voit käyttää haluamallasi tavalla.

Tietysti jos autossasi on ollut kasko, siitä voi olla mahdollista saada vielä enemmän korvauksia.

Esimerkki – Omakotitalon vesivahingon kertakorvaus

Olet tekemässä isompaa remonttia vanhaan omakotitaloon, johon aiot muuttaa myöhemmin perheesi kanssa. Suurin osa vanhoista ja huonokuntoisista pintamateriaaleista on jo ehditty poistamaan koko rakennuksesta, mutta ennen jälleenrakentamisen aloittamista edessä on vielä kylpyhuoneen purkutyöt.
 
Poistat laatat kylpyhuoneen seinistä ja lattiasta ja piikkaat uusia putkivetoja betonilattiaan, kun osut vanhaan käyttövesiputkeen.
 
Vettä tulee kovalla paineella useamman minuutin, kunnes löydät oikean vesisulun. Vesi tulvii kattaen koko kylpyhuoneen lattian, osan sen seinistä sekä se leviää myös kynnyksen yli olohuoneen puolelle. Putken sijainti tuli yllätyksenä, sillä saamiesi tietojen mukaan lattiassa ei pitänyt olla vesiputkia. Vesisulkua ei puolestaan ollut suljettu, sillä tarvitsit vettä remontoinnin yhteydessä.
 
Kotivakuutusyhtiösi toteaa, että vahinko korvataan laajasta kotivakuutuksestasi. Koska koti oli kuitenkin remontin alla juuri vahinkohetkellä, se huomioitaisiin korvausmäärässä. Kotivakuutuksesta ei korvata pintamateriaalien uusimista, sillä pintoja ei ollut seinissä ennen vahinkoakaan.  Vakuutusyhtiön laskelmien mukaan vesivahingon korjauksesta maksettaisiin noin 3 800 euroa ikävähennyksien jälkeen.
 
Hetken asiaa mietittyäsi toteat, että ulkopuolisen korjaajan ottaminen kohteelle vain hidastaisi remonttia ja saisit työt tehtyä nopeammin itse. Sovitte vakuutusyhtiön kanssa, että he maksavat vesivahingon kuivauskustannukset noin 700 euroa urakoitsijalle, mutta loppuosasta sovitaan 1400 euroa kertakorvauksella.

Minkä verran kotivakuutus korvaa vesivahingosta?

Esimerkki – Palovahingossa vahingoittunut irtaimisto

Harjoitat pienimuotoista yritystoimintaa oman kotisi pihalla sijaitsevassa varastorakennuksessa. Osaavan vakuutusmyyjän kehotuksesta olet vakuuttanut varastotilan sekä siellä olevat työvälineet erillisellä yritysvakuutuksella.
 
Varastossa syttyy tulipalo viallisesta sähkölaitteesta, jonka seurauksena koko rakennus palaa maan tasalle. Vakuutusyhtiö toteaa palovahingon olevan yrityksesi vakuutuksesta korvattava. Pääset heidän kanssaan nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, miten paljon vastaava v. 2010 valmistuneen rakennuksen jälleenrakentaminen voisi maksaa ja kuka urakoitsija otetaan tekemään urakka.
 
Irtaimiston osalta tilanne on kuitenkin monimutkaisempi. Varastossa on ollut useita harvinaisia työvälineitä, joita ei ole helposti saatavilla edes uutena. Lisäksi kaikkea muuta yritykseesi liittyvää irtaimistoa oli päässyt kertymään varastoon vuosien saatossa huomattava määrä.
 
Toimitat vakuutusyhtiölle excel-tiedostossa parhaan arviosi siitä, mitä kaikkea palossa tuhoutui. Osa työvälineistä oli hyvin vanhoja, mutta edelleen käyttökelpoisia. Koska kyse ei ollut pelkistä sähköisistä työvälineistä, ne säilyttivät arvonsa erinomaisesti. Osa oli jopa sellaisia, että niiden arvo oli noussut sen jälkeen, kun olit ne hankkinut. Arvioit, että uudet vastaavat työvälineet maksaisivat noin 90 000 euroa, siltä osin kuin niitä olisi edes saatavilla.
 
Vakuutusyhtiö toteaa, että irtaimistosta voitaisiin korvata 22 000 euroa vakuutusehtojen perusteella. Osasta työvälineitä ei ollut toimitettu vakuutusyhtiölle kuitteja, joten niiltä osin korvauksia ei voitu maksaa.
 
Vakuutusyhtiön näkemys on pöyristyttävän alhainen, eikä yritystoimintaasi ole mahdollista jatkaa 22 000 euron korvauksilla. Otat vakuutusjuristin neuvottelemaan asiaa puolestasi, jolloin toteamme, että mm. vakuutusyhtiön väite kuittien toimittamisesta korvauksien maksamisen edellytyksenä on perusteeton.

Vakuutusyhtiön laskelmista löytyy muitakin puutteita ja vakuutusyhtiötä vaaditaan korvaamaan 48 000 euroa työvälineistä.
 
Asiakkaasi kyselevät jo perääsi, että milloin voit taas olla avuksi. Yhdessä keskusteltuamme päädymme siihen, että asiasta olisi syytä sopia kertakorvaus vakuutusyhtiön kanssa, jotta pääset aloittamaan työt nopeammin.
 
Vakuutusyhtiön kanssa sovitaan lopulta kertakorvaus 38 500 eurosta.

(Esimerkki perustuu yhteen hoitamaamme vakuutusriitaan, mutta sen yksityiskohdat on muutettu. Referenssilupa saatu asiakkaalta).

Miten paljon auton, rakennuksen taikka irtaimiston palovahingosta korvataan?

Yllä olevissa esimerkkitilanteissa kertakorvauksen sopiminen oli siis molemmille osapuolille eduksi. Korvauksenhakija saa nopeammin korvaukset ja korjaustyöt voi halutessaan käynnistää heti, kun siltä tuntuu.

Tosin käytännössä vakuutusyhtiöllä on usein vahvempi asema. Jos vakuutuskorvauksista on erimielisyyttä, vakuutusyhtiö saattaa ehdottaa kertakorvausta hyvinkin pienestä summasta, koska se tietää, että korvauksenhakija tarvitsee rahat nopeasti.

Näin asioiden ei missään nimessä pitäisi mennä.

Valitettavan usein saamme yhteydenottoja tilanteista, joissa vakuutusyhtiö vähän kuin kokeilee kepillä jäätä, josko toinen osapuoli suostuisi pienempään korvaukseen kuin mihin hänellä olisi oikeasti oikeus.

Mikä on kertakorvauksen määrä?

Kertakorvauksen määrän laskemiseen ei ole olemassa mitään vakuutusehtoa, sääntöä taikka lakia.

Kyse on neuvottelusta, jossa sekä vakuutusyhtiön että korvauksen hakijan tulee suostua kertakorvauksen määrään.

Kertakorvauksen määrä riippuu siten aina siitä, millaiseen lopputulemaan pääset vakuutusyhtiö kanssa.

Vinkkejä kertakorvauksesta neuvottelemiseen

Vaikka mitään kiveen kirjoitettua sääntöä kertakorvauksen määrästä ei olekaan olemassa, alla muutamia vinkkejä kertakorvauksen neuvottelemiseen:

• Vakuutusyhtiö ei maksa kertakorvauksena niin paljon kuin mitä vahingon korjauttaminen maksaisi ostettuna palveluna, esimerkiksi autokorjaamolla taikka urakoitsijalla. Tätä ei siis kannata melkein koskaan ottaa lähtökohdaksi neuvotteluissa.
  
• Jos vahingon korjauskustannukset ovat tiedossa, kertakorvauksen enimmäismäärä on usein noin 50–65 % laskun loppusummasta. Tietysti mitä isompi vahinko on kyseessä, sitä suuremman korvaukset saa 65 prosentin korvauksella kuin 50 prosentilla.
  
• Mikäli vakuutusyhtiön ehdotus kertakorvauksesta on mielestäsi liian pieni, kerää lista kuluista, joita vakuutusyhtiö ei ole huomioinut ehdotuksessaan. Pelkkä väite, että heidän ehdottomansa summa on liian pieni, ei auta, ellet pysty perustelemaan näkemystäsi.
  
• Vakuutusyhtiö ei huomioi kertakorvauksessa ei viivästyskorkoja tai välttämättä aina kaikkia vahingon kuluja. Jos vahingon käsittely on kestänyt vakuutusyhtiön takia pitkään, kannattaa vaatia heidän ehdotuksensa päälle mm. viivästyskorot.
  
• Jos vakuutusyhtiö ei suostu kertakorvaukseen, heidän tulee silti maksaa vahinko riidattomilta osin. Tämä tosin liian usein unohtuu vakuutusyhtiöltä

Mitä suurempi aiheutunut vahinko on, sitä enemmän neuvotteluvaraa kokemukseni mukaan vakuutusyhtiöllä on.

Mikäli riita koskee esimerkiksi 200 000 euron korvausta, neuvottelutaidoistasi riippuen lopputulema voi olla mitä vain esimerkiksi 80 000 euron ja jopa 130 000 euron välillä. Tietysti jokainen tapaus on yksilöllinen, eikä eroa ole läheskään aina näin paljon. Tämä on kuitenkin aidon elämän esimerkki siitä, mitä vakuutusyhtiö tarjosi alun perin ja mihin asiassa päädyttiin lopulta avustuksellamme.

Vakuutusjuristin ilmaisen arvion pyytäminen on siis aina järkevää.

Mitä kertakorvaussopimuksessa kannattaa huomioida?

Kyseessä on lähes poikkeuksetta kertakaikkinen ja lopullinen korvaus vahingosta.

Vakuutusyhtiö yleensä edellyttää, että kertakorvauksen hyväksymällä luovut oikeudestasi vaatia vahingosta mitään lisäkorvauksia jatkossa.

Tämä ehto ei kutienkaan aina sido yksityishenkilöitä, sillä laissa on tiettyjä poikkeuksia, joiden soveltuessa olet oikeutettu lisäkorvauksiin kertakorvauksen solmimisesta huolimatta. Yrityksien kohdalla kyse on kuitenkin aina sitovasta sopimuksesta.

Jos esimerkiksi jos vesivahingossa sovit kertakorvauksen jälleenrakentamisen korvauksesta, kertakorvaus koskee vain jälleen rakentamiseen liittyviä kuluja. Voit aina hakea korvauksia muista kuluista.

Mikäli myöhemmin kuitenkin ilmenee, että vesivahinko olikin aiemmin luultua laajempi, et välttämättä voi kertakorvaussopimuksen solmittuasi hakea näitä kuluja enää vakuutuksesta. Riippuu tapauksen yksityiskohdista, voiko vakuutusyhtiö tehokkaasti vedota solmittuun sopimukseen vai ei.

Tämän takia onkin olennaista, että kertakorvaussopimuksen sisältöön perehtyy huolellisesti eikä allekirjoita sopimusta tietämättä, mihin on nimensä laittamassa.

Tietysti jos kertakorvaus on kirjoitettu sinulle edullisella tavalla, vakuutusyhtiö ei voi silloin joka tapauksessa vedota kertakorvaukseen perusteena jättää lisävahinkoja korvaamatta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä kertakorvausta koskien

A) Mitä eroa on lunastuksella ja kertakorvauksella?

Lunastuksessa vakuutusyhtiö ottaa lunastuksen kohteen omistukseensa ja maksaa sinulle lunastuskorvauksen. Lunastus perustuu lisäksi usein vakuutusehtoihin, eli korvausmäärä lasketaan vakuutusehtojen perusteella.

Auton lunastus – näin korotat korvausmäärää

Sen sijaan kertakorvauksessa saat pitää omaisuuden itselläsi korvauksen maksamisen jälkeen. Kertakorvauksen maksamisen edellytyksistä taikka määrästä ei puolestaan ole vakuutusehtoja. Kyse on aina neuvottelusta vakuutusyhtiön kanssa.

Vakuutusyhtiöt myös lunastavat itselleen lähinnä ajoneuvoja taikka helposti jälleenmyytävää irtaimistoa. He eivät siis lähde esimerkiksi lunastamaan vesi- tai palovahingossa tuhoutunutta rakennusta.

B) Vakuutusyhtiön ehdotus kertakorvauksesta on liian pieni. Mitä voi tehdä?

Kannattaa varmistaa, että vakuutusyhtiölle on toimitettu kaikki olennaiset tiedot vahingon määrää koskien.

Vakuutusyhtiön ei kuitenkaan tarvitse maksaa kertakorvauksena saman verran kuin mitä ulkopuolinen yritys laskuttaisi korjauksesta. Tämän vuoksi kertakorvauksen määrä on usein 50–65 % vahingon arvioidusta korjauskustannuksesta.

Mikäli vakuutusyhtiön kanssa ei pääse yksimielisyyteen, voit aina pyytää siihen juristin ilmaisen arvion.

C) Kannattaako vakuutusyhtiön kertakorvaus hyväksyä?

Tähän ei ole usein vain yhtä oikeaa vastausta.

Kertakorvauksen solmimalla asia saadaan nopeasti valmiiksi ja saat rahat tilillesi. Vakuutusyhtiön kanssa ei tarvitse jatkaa sen jälkeen enää taistelua.

Toisaalta vakuutusyhtiön ehdottama korvaus voi olla liian pieni. Hyväksymällä epäedullisen kertakorvauksen saatat menettää rahaa, joka olisi kuitenkin ollut saatavilla lisäneuvotteluilla.

On aina tapauskohtaista, mikä etenemistapa on missäkin tilanteessa juuri sinulle paras vaihtoehto.