Korvaako kotivakuutus kosteus- tai homevaurion?

Kotivakuutus korvaa kosteus- tai homevaurion, jos se johtuu korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, kuten putkivuodosta. Jos kosteus on kertynyt vähitellen pitkän ajan kuluessa, home johtuu rakennusvirheestä tai vesieristys on ollut puutteellinen, korvausta ei makseta. Ratkaisevaa on kuitenkin aina kosteus- tai homevaurion aiheuttanut syy, eli homevauriotkaan eivät jää automaattisesti aina korvaamatta.

Käyn tässä artikkelissa läpi, milloin kotivakuutus korvaa kosteus- ja homevaurion ja milloin ei, kuka vastaa vauriosta, jos sen on aiheuttanut asennusvirhe, ja mitä voit tehdä, jos saat kielteisen korvauspäätöksen.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen kosteus- tai homevauriosta, kannattaa aina varmistaa sen oikeellisuus vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Lyhyt vastaus

• Korvataan, kun kosteus tai home johtuu korvattavasta äkillisestä vahingosta, esimerkiksi putkivuodosta.
• Ei korvata, kun kosteus on syntynyt vähitellen, home johtuu rakennusvirheestä tai vesieristys on puutteellinen.
• Home korvataan vain, jos sen syy-yhteys korvattavaan vahinkoon pystytään osoittamaan.
• Ratkaisevaa on vahingon syy, ei seuraus.

Milloin kotivakuutus korvaa kosteus- tai homevaurion?

Kotivakuutus on tarkoitettu äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen varalle. Kosteus- tai homevaurio korvataan silloin, kun se on tällaisen vahingon seuraus.

Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi putkirikosta, pesukoneen tai astianpesukoneen äkillisestä vuodosta tai muusta yhtäkkisestä vesivahingosta, joka kastelee rakenteet.

Juuri tämä äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahingon käsite ratkaisee, korvataanko kosteus vai ei. Kotivakuutuksen ehdoissa äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko tarkoittaa tyypillisesti tapahtumaa, joka sattuu nopeasti ja ilman ennakko-oireita.

Ehdoissa korvattavuus määräytyy vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Home itsessään ei siis ratkaise korvattavuutta. Olennaista on, mistä home johtuu.

Korvattavuuteen vaikuttaa myös kotivakuutuksen laajuus. Suppea kotivakuutus kattaa yleensä vain nimetyt vahinkotyypit, kun taas laaja vakuutus korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja kattavammin. Käyn vuotovahinkojen korvattavuutta eri kotivakuutuksissa tarkemmin läpi sitä koskevassa artikkelissa.

Selkein esimerkki korvattavasta homevauriosta on tilanne, jossa home on levinnyt korvattavan putkivuodon seurauksena.

FINE-010653 – Putkivuodosta levinnyt home tuhosi irtaimiston, ja vahinko korvattiin vaikka tavarat eivät kastuneet

A:n vanhan omakotitalon rossipohjassa ollut käyttövesiputki oli rikkoutunut useasta kohdasta. Vuoto havaittiin, kun sitä oli jatkunut jo pitkään. Rakenteisiin oli kehittynyt laajaa home- ja lattiasienikasvustoa, joka levisi irtaimistoon. Terveysviranomaisen tarkastuksen perusteella koko koti-irtaimisto oli käyttökelvotonta, ja se hävitettiin. Putkesta vuotanut vesi ei ollut kastellut irtaimistoa. Vakuutusyhtiö korvasi rakennusvahingon mutta epäsi irtaimiston korvauksen.

Vakuutusyhtiö perusteli epäystä sillä, että laajasta kotivakuutuksesta korvataan vain äkillinen ja ennalta arvaamaton suoranainen esinevahinko. Koska irtaimisto ei ollut kastunut, kyse ei yhtiön mukaan ollut suoranaisesta esinevahingosta. Vaurio ei myöskään ollut syntynyt äkillisesti vaan vähitellen, kun rakenteista huoneilmaan päässeet homeitiöt ja mikrobit vaikuttivat ajan kuluessa. Yhtiö vetosi rajoitusehtoihin, joiden mukaan vähitellen tapahtuvan ilmiön sekä homehtumisen, sienettymisen ja kosteuden aiheuttamia vahinkoja ei korvata.

A vaati koko irtaimiston korvausta. Hänen mukaansa putkirikon seurauksena taloon oli tullut hometta ja lattiasientä, jonka mikrobit levisivät rakenteisiin ja saastuttivat irtaimiston, minkä vuoksi terveystarkastaja määräsi kaiken hävitettäväksi.

Vakuutuslautakunta piti selvitettynä, että irtaimiston vahingoittuminen homeitiöiden ja mikrobien vaikutuksesta oli seurausta korvattavasta vuotovahingosta, vaikka irtaimisto ei ollut kastunut vuotovedestä. Lautakunta korosti, että rajoitusehtoja on tulkittava supistavasti, eikä niitä voida tulkita niin laajasti, että ne aina rajaisivat kaikki home- ja kosteusvahingot korvauspiirin ulkopuolelle. Merkitystä ei ollut sillä, kuinka kauan omaisuus oli ollut kosteuden vaikutuksen alaisena, koska vuotovahinko oli äkillinen ja ennalta arvaamaton korvattava vahinko.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö korvaa irtaimistovahingon.

Home ja kosteus eivät siis automaattisesti sulje korvausta pois. Jos vaurion alkusyy on korvattava äkillinen vahinko, homeen kehittyminen vasta myöhemmin ei itsessään tarkoita, että vahinko jäisi korvaamatta.

Milloin kosteus- ja homevauriota ei korvata?

Suurin osa kielteisistä päätöksistä perustuu siihen, ettei vaurio täytä äkillisyyden vaatimusta. Kotivakuutus ei tyypillisesti korvaa vahinkoa, joka on syntynyt vähitellen. Tähän ryhmään kuuluu suuri osa siitä, mitä kotivakuutus korvaa ja mitä ei.

Kotivakuutuksen ehdoissa rajataan tyypillisesti korvauksen ulkopuolelle vahingot, jotka aiheutuvat hitaasti kehittyvistä tapahtumista, kuten sienettymisestä, homehtumisesta ja lahoamisesta. Sama koskee puutteellista vesieristystä.

Korvausta ei makseta, jos vahinko johtuu esimerkiksi siitä, että vesi on läpäissyt puutteellisen vesieristeen tai vesieriste on puuttunut kokonaan. Tällöin vaurion varsinainen syy ei ole yksittäinen äkillinen vuoto, vaan puutteellinen rakenne.

VKL 93/14 – Pesuhuoneen kosteusvaurio jäi korvaamatta, koska syy oli puutteellinen vedeneristys

Vanhan omakotitalon pihakaivon vesipumppu rikkoutui. Korjauksen yhteydessä havaittiin pesuhuoneen seinän kastuneen. Kosteuskartoituksessa löytyi kosteutta alapohjan eristetilasta ja seinärakenteista, ja väliseinän hirsi todettiin lahonneeksi. Vuoto paikannettiin pesuhuoneen nurkkaan päävesijohdon ja paisuntasäiliön liitokseen. Korvausta haettiin kotivakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen. Yhtiön mukaan vuototurva korvaa vain äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen aiheuttaman vuodon, ja rakennusta vakuutettaessa edellytetään, että rakenteet vastaavat rakennusajankohdan määräyksiä. Peruskorjauksen aikaan oli voimassa rakentamismääräyskokoelman osa, jonka mukaan pesuhuoneen rakenteet oli tehtävä niin, ettei vesi pääse tunkeutumaan ympäröiviin rakenteisiin. Yhtiö katsoi, että vaurio johtui puutteellisesta vedeneristyksestä. Jos eristys olisi ollut asianmukainen, vuotovesi olisi valunut lattiakaivosta viemäriin.

A:n kuolinpesä vaati korvausta ja piti vahinkoja laajoina ja ennalta arvaamattomina.

Vakuutuslautakunta totesi, että näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta on vakuutusyhtiöllä. Lautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan silloin, kun vesi pääsee sinänsä äkillisestä vuodosta rakenteisiin tilassa, jossa olisi kuulunut olla vesieristys, seurannaisvauriota ei katsota vuodon vaan hyvän rakentamistavan vastaisten rakenteiden aiheuttamaksi. Lautakunta katsoi, ettei kosteusvauriota voitu pitää LVI-laitteen rikkoutumisen seurauksena syntyneenä äkillisenä ja ennalta arvaamattomana esinevahinkona. Vaurion varsinainen syy oli puutteellinen vedeneristys.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Pelkkä vesijohdon vuoto pesuhuoneessa ei siis välttämättä tee koko vauriosta korvattavaa, jos vesi pääsee rakenteisiin puutteellisen vedeneristyksen vuoksi. Vakuutuksesta voidaan tällöin korvata putken korjauskulut, mutta rakenteiseen päässeen veden tai mahdollisesti sen seurauksena syntyneen home- tai mikrobovaurion osuutta ei korvata.

Toinen tyyppitilanne, jolloin vahinko jää korvaamatta kotivakuutuksesta, on kosteus, joka kertyy vuosien kuluessa.

VKL 236/04 – Vähitellen syntynyttä home- ja lahovauriota ei korvattu kotivakuutuksesta

A oli myynyt vanhan omakotitalonsa. Seuraavana keväänä talon ikkunan yläpuolelta löytyi lahoa ja tuulensuojalevyistä hometta. A oli itse todennut jo rakentamisen jälkeisinä vuosina, että räystäät olivat niin lyhyet, että vesi roiskui pitkin seiniä. Katto oli myöhemmin uusittu ja räystäitä jatkettu, mutta seinärakenteiden kuivatusta ei tehty riittävän huolellisesti, joten rakenteisiin jäi kosteutta. A haki kotivakuutuksesta korvausta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi korvauksen. Yhtiö viittasi vuotovahinkoehtoon, jonka mukaan korvataan vain nesteestä äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti virrannut vahinko, sekä rajoitusehtoihin. Rajoitusehdoissa suljettiin pois kattokouruista tai syöksytorvista virrannut sade- ja sulamisvesi sekä kosteuden aiheuttama mätäneminen, sienettyminen ja homehtuminen. Yhtiön mukaan homehtuminen ja lahoaminen olivat tapahtuneet vähitellen kosteuden päästessä seinärakenteisiin lyhyistä räystäistä johtuen aina talon valmistumisesta lähtien.

A katsoi, ettei hänellä ollut osaa eikä arpaa vaurioiden syntymiseen. Hänen mielestään vahinko oli täysin ennalta arvaamaton ja satunnaisen virheen aiheuttama.

Vakuutuslautakunta totesi, että sovellettavan ehtokohdan mukaan korvataan vain nesteestä äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rakennuksen omasta putkistosta virrannut vahinko. Esitetyn selvityksen mukaan laho- ja homevauriot johtuivat räystäiden lyhyydestä ja myöhemmän remontin huolimattomasta toteutuksesta. Lautakunta katsoi, ettei tapauksessa ollut sattunut ehtojen tarkoittamaa korvattavaa vuotovahinkoa.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Molemmissa tapauksissa kosteuden lähde voitiin sinänsä nimetä, mutta se ei vielä riittänyt korvaukseen. Olennaista oli se, miten vahinko oli syntynyt. Kun kosteus kertyy hitaasti tai vaurio johtuu puutteellisesta rakenteesta, kyse ei tyypillisesti ole vakuutuksesta korvattavasta äkillisestä vahingosta.

Kerros- ja rivitaloissa asiaan vaikuttaa lisäksi taloyhtiön ja osakkaan välinen vastuunjako.

Taloyhtiö vastaa lähtökohtaisesti vastuulleen kuuluvien rakenteiden kunnossapidosta, joten kosteusvaurion korjaaminen voi kuulua taloyhtiölle, vaikka oma kotivakuutuksesi ei vauriota korvaisikaan. Taloyhtiön ja asukkaan välisen vastuunjaon olen käynyt tarkemmin läpi erikseen.

Kuka korvaa, jos kosteus- tai homevaurio johtuu asennusvirheestä?

Kun kosteusvaurio johtuu esimerkiksi putkiliikkeen tai muun urakoitsijan tekemästä asennusvirheestä, oma kotivakuutus ei tyypillisesti korvaa itse virheestä aiheutuvaa vahinkoa, koska asennus- ja rakennusvirheitä koskevat rajoitusehdot rajaavat vahingon korvauksen ulkopuolelle.

Silloin korvausta voidaan joutua hakemaan asennuksen tehneeltä yritykseltä, henkilöltä tai heidän vastuuvakuutuksestaan.

Tässä on kuitenkin oma ansansa.

Jos vuoto on tihkunut rakenteisiin kuukausien ajan, vahingon aiheuttaneen vastuuvakuutusyhtiö voi vedota siihen, että kosteusvaurio on syntynyt vähitellen, vaikka vuodon taustalla olisi yksittäinen asennusvirhe. Vahinko jää tällöin korvaamatta vakuutuksesta, vaikka asennusvirhe olisi tapahtunut, kuten seuraava lautakunnan tapaus osoittaa.

VKL 638/15 – Neljän kuukauden aikana kehittynyt kosteusvaurio ei ollut äkillinen, joten sitä ei korvattu

Asunto-osakeyhtiön käyttövesiputket uusittiin. Asennuksen yhteydessä yhden asunnon astianpesukoneen tulovesiputki liitettiin virheellisesti vesijohtoverkostoon. Keittiön allaskaapin kohdalta alkaneesta vuodosta kehittyi laaja kosteusvaurio, joka havaittiin vasta kun vettä alkoi tippua alla olevan autotallin katosta. Korvausta korjauskuluista haettiin asennustyön tehneen asentajan vastuuvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö eväsi korvauksen sillä perusteella, että kyseessä oli vähitellen syntynyt vahinko, jota ehdot eivät korvanneet. Ehto korvaa äkillisen vahingon, jonka syynä on satunnainen tai yksittäinen virhe, mutta vain jos myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähittäiseen vaikutukseen. Yhtiön mukaan vaurion laajuus osoitti, että kosteusrasitus oli ollut pitkäaikaista ja toistuvaa.

A vetosi siihen, että yhtiön tulkinta johti tilanteeseen, jossa urakoitsijalla ei ollut lainkaan vakuutusturvaa virheen varalta silloin, kun liitoksia tehtiin putkiin, jotka eivät olleet jatkuvasti täynnä vettä.

Lautakunta totesi, että vahinko johtui virheellisestä asennustyöstä, joten syynä saattoi olla ehdoissa tarkoitettu satunnainen tai yksittäinen virhe. Korvauksen edellytyksenä oli kuitenkin, että vahingon syntyminen oli äkillistä. Asennuksesta vaurion havaitsemiseen oli kulunut noin neljä kuukautta. Lautakunta katsoi, ettei kosteusvaurio ollut syntynyt äkillisesti, vaan se oli syntynyt hitaasti ja vähitellen sitä mukaa kuin sulkuhanaa oli avattu.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta.

Sama linja näkyy muissakin lautakunnan ratkaisuissa, kuten esimerkiksi tapauksessa FINE-70934, jossa putki oli vuotanut noin kymmenen kuukauden ajan. Vaikka vuoto johtui asennusvirheestä, kosteus oli levinnyt rakenteisiin vähitellen, eikä vahinkoa pidetty äkillisenä.

Pelkkä asennusvirheen löytyminen ei siis ratkaise sitä, joutuuko virheellisen asennuksen tehneen vakuutusyhtiö korvaamaan vahingon. Myös sillä on merkitystä, miten nopeasti vahinko on syntynyt ja mitä vakuutusehtoja tilanteeseen sovelletaan. Mitä kauemmin vuoto ehtii jatkua huomaamatta, sitä helpommin vakuutusyhtiö jättää vahingon korvaamatta.

Mutta se ei tarkoita, etteikö asennuksen tehnyt taho olisi silti vastuussa vahingosta. Vastuuvakuutusyhtiön kielteinen päätös ei nimittäin tarkoita sitä, että vastuuta ei olisi: se vain tarkoittaa, ettei vakuutus korvaa vahinkoa. Tällöin korvauksia joutuu tarvittaessa hakemaan haastamalla asennuksen tehnyt taho oikeuteen.

Milloin kielteinen päätös kosteus- tai homevauriosta kannattaa riitauttaa?

Vakuutuksen rajoitusehtoja tulee aina tulkita suppeasti. Vakuutusyhtiö ei siis voi venyttää rajoitusehtoa kattamaan tilanteita, joihin sen sanamuoto ei ulotu.

Korvauksen hakijan pitää lähtökohtaisesti osoittaa, että kyseessä on vakuutuksesta korvattava vahinko. Jos vakuutusyhtiö puolestaan vetoaa rajoitusehtoon, sen pitää pystyä osoittamaan, miksi juuri kyseinen rajoitus soveltuu vahinkoon.

VKL 453/14 – Vuotovahingon jälkeen syntynyt home jäi korvauksen ulkopuolelle

A:n rakennuksessa rikkoutui wc-istuimen vesisäiliö, ja siitä aiheutunut vesivahinko havaittiin heti. Itse vesivahingon korjauskulut korvattiin kotivakuutuksesta. Myöhemmin kosteuskartoituksessa todettiin huoneilmassa kohonneita mikrobiarvoja, ja A haki korvausta muun muassa huoneilman mikrobimittauksesta sekä homeen aiheuttamista vahingoista.

Vakuutusyhtiö katsoi, ettei huoneilmassa oleva home johtunut vuotovahingosta. Perusteena oli se, että korjaustoimenpiteisiin oli ryhdytty välittömästi, joten kosteus ei ollut ehtinyt aiheuttaa hometta. Yhtiön mukaan home oli voinut aiheutua muusta syystä. Yhtiö vetosi ehtokohtaan, jonka mukaan sienettymisestä ja muusta vähitellen aiheutuvasta ilmiöstä johtuvaa vahinkoa ei korvata.

A piti mikrobimittausta tärkeänä ja katsoi, että kohonneet mikrobiarvot olivat seurausta vesivahingosta.

Vakuutuslautakunta totesi, ettei vakuutuksesta suoriteta korvausta vähitellen aiheutuvasta ilmiöstä. Lautakunta katsoi kuitenkin, että tätä rajoitusehtoa on tulkittava supistavasti, eikä sen perusteella voida evätä korvausta korvattavan vakuutustapahtuman aiheuttaman homevaurion tutkimuskustannuksista. Jos home siis olisi ollut seurausta korvatusta vesivahingosta, myös sen selvittämiskulut olisivat kuuluneet korvauksen piiriin. Ratkaisevaksi muodostui se, ettei hometta ollut osoitettu korvatun vahingon välittömäksi seuraukseksi, vaan sen epäiltiin syntyneen korjaustöiden viivästyessä.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut korvausta mikrobimittauksen kuluista.

Homeen kohdalla keskeiseksi nousee usein syy-yhteys. Jos väität homeen johtuvan aiemmasta korvattavasta vuotovahingosta, tämä yhteys pitää pystyä osoittamaan.

Siksi kosteuden alkuperää selvitettäessä kannattaa dokumentoida esimerkiksi mistä vesi on tullut, mitä rakenteita se on kastellut ja missä homevaurio myöhemmin havaitaan. Pelkkä se, että home löytyy samasta rakennuksesta vuotovahingon jälkeen, ei vielä välttämättä osoita syy-yhteyttä.

Kokemukseni mukaan liian suuri kosteus- ja homevaurioita koskevista kielteisistä päätöksistä onkin virheellisiä, koska vakuutusyhtiöt soveltavat rajoitusehtojaan liian lavealla pensselillä.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa kosteus- tai homevauriota?

Kosteus- ja homevaurioiden korvattavuus ratkeaa lähes aina sillä, mistä vaurio johtuu ja miten se on syntynyt. Sama lopputulos, esimerkiksi homehtunut rakenne, voi olla yhdessä tapauksessa korvattava ja toisessa jäädä kokonaan korvauksen ulkopuolelle.

Jos olet saanut kielteisen päätöksen, tarkista erityisesti, mihin vahingon syyhyn vakuutusyhtiö päätöksensä perustaa. Jos yhtiö vetoaa rajoitusehtoon, päätöksestä pitäisi myös käydä ilmi, mikä rajoitusehto on kyseessä ja miksi sitä sovelletaan juuri sinun vahinkoosi.

Kosteus- ja homevaurioissa pienelläkin erolla vahingon syntytavassa voikin olla ratkaiseva merkitys.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Usein kysytyt kysymykset

Korvaako kotivakuutus homevaurion?

Kotivakuutus korvaa homevaurion, jos home johtuu korvattavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahingosta, kuten putkivuodosta. Pelkkä home ei ratkaise korvattavuutta, vaan se, mistä home on saanut alkunsa.

Korvaako kotivakuutus rakennusvirheen aiheuttaman kosteusvaurion?

Tyypillisesti ei. Rakennus- ja asennusvirheistä sekä rakentamisajankohdan määräysten vastaisesta rakentamisesta johtuvia vahinkoja on yleensä rajattu kotivakuutuksen ulkopuolelle. Tällöin korvausta voidaan joutua hakemaan vahingosta vastuussa olevalta taholta tai tämän vastuuvakuutuksesta.

Mitä tarkoittaa vähitellen syntynyt kosteusvaurio?

Vähitellen syntynyt kosteusvaurio tarkoittaa vauriota, joka on kehittynyt pidemmän ajan kuluessa esimerkiksi hitaasta vuodosta, puutteellisesta vedeneristyksestä tai jatkuvasta kosteusrasituksesta. Koska tällaista vauriota ei pidetä äkillisenä, kotivakuutus ei sitä tyypillisesti korvaa.

Korvataanko home, joka syntyi putkivuodon jälkeen?

Kyllä, jos home on seurausta korvattavasta putkivuodosta ja tämä syy-yhteys pystytään osoittamaan. Olennaista on, että home todella johtuu korvattavasta vahingosta eikä esimerkiksi erillisestä, pidempään jatkuneesta kosteusongelmasta.

Kannattaako kielteinen päätös kosteus- tai homevauriosta riitauttaa?

Usein kannattaa ainakin tarkistaa päätöksen perusteet. Kosteus- ja homevaurioiden kielteiset päätökset perustuvat usein vakuutusyhtiön tulkintaan vahingon syystä tai syntytavasta, ja rajoitusehtoja on tulkittava suppeasti. Jos päätös vaikuttaa virheelliseltä, sen oikeellisuuden voi varmistaa vakuutusjuristin arviolla.