Lapsivakuutus vertailu – mitä se korvaa ja mitä ei 2026

Lapsivakuutus korvaa lapsen sairauden tai tapaturman hoitokuluja sen mukaan, mitkä turvat vakuutukseen on valittu. Lapsivakuutusten vertailu näyttää, että osa vakuutuksista kattaa vain sairaudet tai vain tapaturmat, ja terapioiden, venähdysten ja hammashoidon kohdalla erot vakuutusyhtiöiden välillä ovat suuria.

Käyn tässä artikkelissa läpi Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjolan ja Turvan lapsivakuutusten erot sairauden ja tapaturman hoitokuluissa, mitä lapsivakuutus ei korvaa, mitä terveysselvityksessä pitää kertoa ja mitä voit tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa lapsen hoitokuluja.

Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen lapsivakuutuksesta, kannattaa aina varmistaa sen oikeellisuus vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Huomioithan, että tässä vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa tässä artikkelissa esitetystä, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, voimassa on vielä aiemmin myyty kattavampi vakuutus tai olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Kirjoituksessa on pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos haluat antaa palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Artikkeli on kirjoitettu syyskuussa 2026.

Mikä on lapsivakuutus?

Lapsivakuutus on lapselle otettava henkilövakuutus, joka korvaa tyypillisesti sairauden ja tapaturman hoitokuluja, ja siihen voi valita lisäksi esimerkiksi kertakorvauksen tapaturmaisesta pysyvästä haitasta. Vakuutuksien tarkat markkinointinimet vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin, joten samasta asiasta puhutaan myös lapsen sairauskuluvakuutuksena, terveysvakuutuksena tai lapsen vakuutuksena.

Vakuutuksen nimi ei kuitenkaan kerro, mitä se sisältää.

Esimerkiksi Ifin Lapsivakuutus kattaa samassa vakuutuksessa sekä sairaudet että tapaturmat, kun taas LähiTapiolan ja Turvan sairauden hoitoturva korvaa vain sairauksia. Niissä tapaturmia varten tarvitaan erillinen tapaturman hoitoturva. Fennialla ja Pohjantähden Terveysvakuutuksessa lapsen turva kootaan valitsemalla osat erikseen.

Lapsen sairauskuluvakuutuksen voi vertailun vakuutusyhtiöissä yleensä hakea jo vauvaiässä, ja vakuutus jatkuu samana sopimuksena aikuisuuteen. Vakuutuksen voi hakea myös raskausaikana, jolloin turva alkaa lapsen syntyessä. Hakuaikoja ja äidin ikärajoja olen käynyt läpi artikkelissa syntymättömän lapsen ja vauvan vakuutus.

POP Vakuutus ja Kaleva myyvät lapselle vain tapaturmavakuutusta, joten ne eivät ole mukana sairauskulujen vertailussa. Nordean kautta myytävä lapsivakuutus on puolestaan Ifin vakuutus. Näistä syistä kyseiset vakuutusyhtiöt eivät ole tässä vertailussa sen tarkemmin mukana.

Lapsivakuutuksen turva ulkomailla on usein rajallinen. Esimerkiksi Pohjolan hoitoturvasta korvataan lähtökohtaisesti vain Suomessa annettua hoitoa, ellei muuta ole erikseen sovittu. Matkoilla lapsi tarvitsee siksi yleensä matkavakuutuksen, ja niiden eroja olen vertaillut artikkelissa mitä matkavakuutuksesta korvataan.

Mikä vakuutus lapselle kannattaa ottaa?

Lapselle kannattaa usein ottaa vakuutus, joka kattaa sekä sairaudet että tapaturmat, koska pelkkä tapaturmavakuutus ei korvaa esimerkiksi korvatulehduksen, astman tai allergian tutkimuksia eikä hoitoa. Tapaturmavakuutus korvaa kaatumisen, putoamisen tai törmäyksen aiheuttamien vammojen hoitoa, ja sairauskuluvakuutus lääkärikäyntejä, tutkimuksia ja lääkkeitä, kun lapsi sairastuu.

Sairauskuluvakuutuksen hakemisen ajoituksella on myös suuri merkitys. Vakuutusyhtiö myöntää jo syntyneelle lapselle sairauskuluvakuutuksen yleensä terveysselvityksen perusteella, ja jos lapsella on jo ollut oireita, vakuutukseen voidaan lisätä rajoitusehto, joka rajaa juuri ne vaivat korvausten ulkopuolelle. Siksi lapsen sairauskuluvakuutus kannattaa hakea mahdollisimman aikaisin, esimerkiksi jo raskausaikana tai heti syntymän jälkeen.

Poikkeuksena on esimerkiksi LähiTapiolan suppea sairauden hoitoturva, jonka saa ilman terveysselvitystä. Se korvaa kuitenkin vain rajatusti kuluja, kuten yleislääkärikäyntejä LähiTapiolan terveyskumppanilla ja erikoislääkärikäynnin kerran kalenterivuodessa LähiTapiolan ohjauksella.

Kokemuksemme mukaan riidat syntyvät usein juuri silloin, kun lapsen vakuutus on haettu vasta syntymän jälkeen. Vakuutusyhtiö katsoo myöhemmin terveysselvityksessä olleen epäselvyyksiä tai kertomatta jääneitä tietoja, ja kieltäytyy sen perusteella korvaamasta tietyn sairauden hoitokuluja, lisää vakuutukseen rajoitusehdon tai pahimmassa tapauksessa irtisanoo vakuutuksen. Terveysselvitystä käsittelen tarkemmin alempana.

Lapsivakuutusten vertailu: mitä vakuutusyhtiöt korvaavat?

Lapsivakuutusten vertailussa suurimmat erot ovat terapioissa, fysioterapiassa sekä lääkkeiden ja leikkausten korvaamisessa, kun taas yleis- ja erikoislääkärikäynnit ja tutkimukset kuuluvat lähes kaikkiin lapsen sairausturviin. Alla vertailussa kuuden vakuutusyhtiön lapsivakuutukset turvatasoittain.

Vakuutusjuristi.fi

Lapsivakuutusten vertailu 1.9.2026 — sairauden hoitokulut

Valitse vertailtavat yhtiöt

FenniaIfLähiT.Pohjant.PohjolaTurva

Näkyvissä 6 / 6 yhtiötä.

Vertailtava kohta	Fennia		If			Lähi­Tapiola			Pohjan­tähti		Pohjola		Turva
	Sairaus	Tapa­turma	Lapsi­vakuutus	Laaja tapa­turma	Tapa­turma	Sairaus	Suppea sairaus	Tapa­turma	Terveys­vakuutus	Tähti­terveys	Sairaus	Tapa­turma	Sairaus	Tapa­turma
Lääkärissä käynnit
Yleislääkäri	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Erikoislääkäri	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Etälääkäri	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Reseptilääkkeet	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Leikkaukset ja sairaalahoito
Leikkaukset ja toimenpiteet	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Julkisen terveydenhuollon poliklinikka- ja hoitopäivämaksut	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Yksityisen sairaalan hoitopäivämaksut	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Terapiat
Fysioterapia sairaudessa	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly
Puhe-, toiminta- ja psykoterapia	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly
Neuropsykologinen kuntoutus	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy	—Ei sisälly

Valinnainen lisäturva = valinnainen lisäturva

© Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy

Vaikka turva sisältyisi vakuutukseen, korvaukselle on monesti asetettu kerta- tai euromääräinen enimmäisraja.

Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan sairauden hoitoturvasta korvataan psykoterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta sekä toiminta- ja puheterapiaa yhteensä enintään viisi hoitokertaa koko vakuutuksen voimassaoloaikana. Viisi kertaa kuluu nopeasti, jos lapsi tarvitsee esimerkiksi puheterapiaa viikoittain.

Pohjantähdellä terapiat kuuluvat valinnaiseen Mieli ja terapiat -lisäturvaan, josta korvataan enintään 2 000 euroa kalenterivuodessa. Pohjolalla terapiat ja fysioterapia pitää valita erikseen Lisähoitoturvaan, koska hoitoturva ei korvaa fysioterapeutin, puheterapeutin eikä psykologin antamaa hoitoa. Ifin Lapsivakuutus ei korvaa puhe-, toiminta- eikä psykoterapiaa, ja fysioterapiaa siitä korvataan enintään viisi käyntiä sairautta kohden ja kymmenen käyntiä vakuutuskaudessa.

Fennialla lapsen sairauskuluturva kootaan erillisistä vakuutuksista, kuten yleislääkäri-, erikoislääkäri-, tutkimus-, lääke- ja terapiakuluvakuutuksesta, joten kattavuus riippuu kokonaan siitä, mitä vakuutukseen on valittu. Fennian terapiakuluvakuutuksesta on lisäksi rajattu pois puheterapia ja neuropsykologinen kuntoutus.

Suppeimmissa sairausturvissa rajoituksia on enemmän. LähiTapiolan suppeasta sairauden hoitoturvasta ei korvata lääkkeitä eikä yksityisellä lääkäriasemalla tehtyjä leikkauksia tai magneettitutkimuksia. Pohjantähden Tähtiterveysturvasta lääkkeitä korvataan enintään 300 euroa vakuutuskaudessa, ja yksityisellä puolella leikkauksista korvataan vain korvien putkitus sekä kita- ja nielurisaleikkaus.

Mitä lapsen sairauskuluvakuutus korvaa?

Lapsen sairauskuluvakuutus korvaa sairauden tutkimus- ja hoitokuluja yleensä silloin, kun tutkimus tai hoito on lääkärin määräämä ja lääketieteellisesti tarpeellinen sairauden hoitamiseksi.

Pelkkä lääkärin lähete ei siis aina riitä. Vakuutusyhtiö voi katsoa, ettei tutkimus tai hoito ollut tarpeellinen, ja silloin riita koskee sitä, kenen arvio tarpeellisuudesta ratkaisee. Tarpeellisuutta ei kuitenkaan arvioida hoidon onnistumisen perusteella, kuten seuraavasta Vakuutuslautakunnan tapauksesta käy ilmi.

VKL 77/08 – Lääkärin määräämä neuropsykologinen kuntoutus korvattiin, vaikka toinen hoitolinja olisi ehkä toiminut paremmin

A:n pojalla oli todettu Aspergerin oireyhtymä ja ADHD. Pienluokan jälkeen hän siirtyi yläasteella tavalliselle luokalle, jossa koulunkäynti takkusi. Lastenneurologi määräsi hänelle koulunkäyntivaikeuksiin kohdistuvaa neuropsykologista kuntoutusta, yhteensä 30 kertaa puolentoista vuoden aikana. Kuntoutuskertoja ehti kertyä kaksitoista, kunnes neuropsykologi ohjasi pojan motivaatio-ongelmien vuoksi nuorisopsykiatrian palveluihin. Kela ei korvannut jaksoa, joten A haki kuluja lapsen sairauskuluvakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta kuluja. Ehtojen mukaan hoidon piti olla yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen kokemuksen mukaan tarpeellinen sairauden tai vamman tutkimiseksi tai hoitamiseksi. Vakuutusyhtiön mielestä kuntoutuksella harjoiteltiin opiskelutekniikoita eikä hoidettu sairautta. ADHD:n Käypä hoito -suosituksessa ensisijainen hoito on lääkitys yhdessä muiden hoitojen kanssa, eikä neuropsykologisen kuntoutuksen tehosta ole tarkkaa näyttöä. Lisäksi poikaa hoitaneet neuropsykologit olivat itse epäilleet kuntoutuksen onnistumista.

A vastasi, että lähetteen kirjoitti lastenneurologi, joka oli hoitanut poikaa alusta asti. Poika oli testeissä vähintään normaalilahjainen, mutta menestyi lääkityksestä huolimatta kykyjään heikommin, ja syy oli nimenomaan sairauksissa. Aiempi Kelan maksama neuropsykologinen kuntoutus oli mahdollistanut siirtymisen tavalliselle luokalle.

Vakuutuslautakunta totesi, että sekä lastenneurologi että neuropsykologit olivat havainneet pojalla sairauksista johtuvia vaikeuksia tarkkaavaisuuden jakamisessa, oman toiminnan ohjauksessa ja oppimisessa. Lautakunta myönsi, että keskittymällä ensin pojan psyykkisen tilan tukemiseen olisi ehkä saavutettu parempi hoitotulos. Asianmukaisellakaan hoidolla ei kuitenkaan aina saavuteta toivottua tulosta, ja jälkikäteen jokin toinen hoitolinja voi näyttää paremmalta. Tätä ei lautakunnan mukaan voinut pitää osoituksena siitä, ettei hoito olisi ollut tarpeellista silloin, kun siihen ryhdyttiin. Neuropsykologinen kuntoutus oli yksi hyväksytty hoitomuoto Aspergerin oireyhtymän ja ADHD:n aiheuttamaan tilaan, ja neuropsykologitkin olivat varaumistaan huolimatta jatkaneet kuntoutusta koko kevään.

Vakuutuslautakunta katsoi, että neuropsykologisen kuntoutuksen kustannukset tuli korvata vakuutuksesta.

Ratkaisusta on hyötyä aina, kun vakuutusyhtiö perustelee kielteistä päätöstä sillä, ettei hoito tuottanut tulosta tai että Käypä hoito -suositus nimeää ensisijaiseksi toisen hoidon. Ratkaisevaa on se, oliko hoito asianmukainen silloin, kun lääkäri sen määräsi. Nykyisissä lapsivakuutuksissa neuropsykologisen kuntoutuksen korvaamiselle on kuitenkin usein asetettu kertamäärä, tai se on rajattu vakuutuksesta kokonaan pois.

Lääkärin määräys ei silti yksin ratkaise asiaa, ja tarpeellisuusvaatimus voi kääntyä myös korvauksia hakevan kannalta epäedullisesti.

VKL 202/16 – Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset eivät olleet välttämättömiä lapsen kehitysviiveen selvittämisessä

A:n lapsella oli todettu kehitysviivästymä ja autistisia piirteitä. Syitä selvitettiin yksityisellä lääkäriasemalla, jossa lääkäri määräsi neljällä kerralla laajoja laboratoriotutkimuksia. Mukana oli veren perusarvoja, vitamiiniarvoja ja keliakiaseulonta sekä suoliston imeytymistä selvittäviä tutkimuksia, ulostetutkimuksia, aminohappoanalyysi ja virtsan orgaanisten happojen määritys.

Vakuutusyhtiö korvasi lapsen sairauskuluvakuutuksesta lääkärinpalkkioita ja lääkkeitä, mutta jätti laboratoriotutkimukset korvaamatta. Se vetosi ehtoon, jonka mukaan korvaus edellyttää, että tutkimus on lääkärin määräämä ja yleisesti hyväksytyn lääketieteellisen käsityksen mukaan välttämätön sairauden tai vamman tutkimiseksi tai hoitamiseksi. Vakuutusyhtiön mielestä kehityshäiriön selvittäminen ei edellyttänyt näitä tutkimuksia.

A vaati kulujen korvaamista. Tutkimukset olivat lääkärin määräämiä, ja niillä selvitettiin kehityshäiriön mahdollisia syitä, joita julkisessa terveydenhuollossa ei ollut tutkittu. A huomautti myös, että vakuutusyhtiö oli maksanut hiivan liikakasvun hoitoon määrätyt lääkkeet, mutta ei tutkimuksia, joilla liikakasvua oli selvitetty.

Vakuutuslautakunta viittasi hankkimaansa asiantuntijalausuntoon. Veren perusarvot, vitamiiniarvot ja keliakiaseulonta kuuluvat kertaalleen tehtyinä kehitysviiveen perustutkimuksiin, mutta lapselle ne oli jo tehty julkisella puolella, joten niiden uusiminen ei ollut perusteltua. Laajoja suoliston imeytymistutkimuksia, ulostetutkimuksia, aminohappoanalyysiä ja virtsan orgaanisten happojen määritystä lautakunta ei pitänyt välttämättöminä kehitysviiveen selvittämisessä tai hoitamisessa lainkaan.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut lisäkorvausta.

Lääkärin määräämäkin tutkimus voi siis jäädä korvaamatta, jos Vakuutuslautakunnan käyttämä asiantuntija ei pidä sitä välttämättömänä. Jos lapselle on jo tehty perustutkimuksia julkisella puolella, tulokset kannattaa viedä yksityiselle lääkärille ennen kuin samoja tutkimuksia tilataan uudelleen.

Lapsen tapaturmavakuutus: mitä se kattaa?

Lapsen tapaturmavakuutus korvaa tapaturmasta aiheutuneiden vammojen hoitokulut, ja siihen kuuluu tai siihen voi valita myös kertakorvauksen tapaturmaisesta pysyvästä haitasta. Sairauksia tapaturmavakuutus ei korvaa, ja rasitusvammojen, fysikaalisen hoidon ja hammasvammojen kohdalla vakuutusyhtiöiden välillä on selviä eroja.

Vakuutusjuristi.fi

Lapsivakuutusten vertailu 1.9.2026 — tapaturmat

Valitse vertailtavat yhtiöt

FenniaIfLähiT.Pohjant.PohjolaTurva

Näkyvissä 6 / 6 yhtiötä.

Vertailtava kohta	Fennia		If			Lähi­Tapiola			Pohjan­tähti		Pohjola		Turva
	Sairaus	Tapa­turma	Lapsi­vakuutus	Laaja tapa­turma	Tapa­turma	Sairaus	Suppea sairaus	Tapa­turma	Terveys­vakuutus	Tähti­terveys	Sairaus	Tapa­turma	Sairaus	Tapa­turma
Tapaturman hoito
Tapaturman hoitokulut	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy
Fysikaalinen hoito tapaturmassa	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy
Hammasvamma	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Sisältyy
Rasitusvammat (venähdykset, jännetulehdukset)	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	Sisältyy	Sisältyy
Kertakorvaukset
Tapaturmainen pysyvä haitta	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva
Tapaturmainen kuolema	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Sisältyy	Sisältyy	—Ei sisälly	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	Sisältyy	Valinnainen lisäturva	Valinnainen lisäturva	—Ei sisälly	Valinnainen lisäturva

Valinnainen lisäturva = valinnainen lisäturva

© Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy

LähiTapiolan ja Turvan sairauden hoitoturva ei korvaa tapaturmia lainkaan, joten niissä tapaturman hoitoturva on otettava erikseen. Ifin Lapsivakuutus kattaa tapaturmat jo sellaisenaan, ja Ifin laaja tapaturmavakuutus eroaa tavallisesta tapaturmavakuutuksesta erityisesti siinä, että siihen kuuluu venähdyksiä ja muita rasitusvammoja koskeva lisäturva. Pohjolan hoitoturva kattaa tapaturmat kaikissa vaihtoehdoissa, mutta hammasvammat korvataan vain erikseen valittavasta Hammasturvasta.

Myös fysikaalisen hoidon kertoja on rajattu. Ifin Lapsivakuutuksessa ja laajassa tapaturmavakuutuksessa korvataan enintään viisi käyntiä vahinkoa kohden ja kymmenen vakuutuskaudessa, ja tavallisesta tapaturmavakuutuksesta fysikaalista hoitoa korvataan vain leikkaus- tai kipsaushoidon jälkeen. LähiTapiolan ja Turvan tapaturman hoitoturvassa korvataan enintään viisi hoitokertaa tapaturmaa kohden, ja Pohjolalla, Fennialla ja Pohjantähden Terveysvakuutuksessa fysioterapia valitaan lisäturvana.

Tapaturmavakuutuksen riidoissa kyse on kokemuksemme mukaan usein siitä, että vakuutusyhtiö katsoo tapaturmasta aiheutuneen vain venähdyksen tai muun ohimenevän vamman. Silloin vakuutusyhtiö lopettaa lääke- ja hoitokulujen korvaamisen tietyn ajan jälkeen, vaikka lapsen hoito ja kulut jatkuvat edelleen.

Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan tapaturman hoitoturvassa äkillisen liikkeen tai voimanponnistuksen aiheuttaman venähdyksen hoitokuluja korvataan enintään kuuden viikon ajalta, ja lääkärinhoito on aloitettava 14 vuorokauden kuluessa. Tällaisen venähdyksen hoitona ei korvata fysioterapiaa, magneettitutkimusta eikä leikkausta. Sama kuuden viikon raja on Ifin laajan tapaturmavakuutuksen venähdyksiä koskevassa lisäturvassa.

Rajanveto on käytännössä usein vaikea. Jos lapsen polvi kipeytyy jalkapallotreeneissä, vakuutusyhtiö voi tulkita vamman venähdykseksi, vaikka myöhemmin magneettikuvassa löytyisi repeämä. Silloin vakuutusyhtiöltä kannattaa pyytää uutta arviota uusien tutkimustulosten perusteella.

Toinen tavallinen riidanaihe on tapaturmasta jäänyt pysyvä haitta. Lasta hoitanut lääkäri voi arvioida, että esimerkiksi polveen jäi tapaturmasta pysyvä haitta, mutta vakuutusyhtiö tulkitsee haittaluokan lääkärin arviota pienemmäksi tai katsoo, ettei pysyvää haittaa jäänyt lainkaan. Haitta arvioidaan tyypillisesti valtioneuvoston asetuksen haittaluokkien perusteella, ja jo yhden haittaluokan ero voi muuttaa korvauksen määrää merkittävästi.

Esimerkiksi hoitamassamme aikuisen tapauksessa vakuutusyhtiö kiisti olkapään pysyvän haitan kokonaan, vaikka ortopedi arvioi haittaluokaksi 3 tai 4. Riitautimme päätöksen, ja vakuutusyhtiö maksoi lopulta yli 15 000 euron korvauksen. Tapauksen kulku on kuvattu täällä.

Hammasvamma korvataan tapaturmavakuutuksesta yleensä silloin, kun hammas vahingoittuu esimerkiksi kaatumisessa tai törmäyksessä, mutta ei silloin, kun hammas lohkeaa purtaessa. Pohjolan ja Fennian ehdoissa puremisesta aiheutunutta vammaa ei korvata, vaikka vahinkoon olisi vaikuttanut ulkopuolinen tekijä, ja samanlainen rajaus on myös LähiTapiolan, Turvan ja Pohjantähden ehdoissa. Hammasvamman korvaamista olen käsitellyt tarkemmin artikkelissa korvaako tapaturmavakuutus hampaat.

Vakuutusyhtiö voi myös katsoa, ettei lapsen vamma johtunut tapaturmasta lainkaan vaan sairaudesta. Silloin korvaus ratkeaa syy-yhteyden arvioinnilla, kuten seuraavassa tapauksessa.

FINE-025158 – Tuolilta pudonneen taaperon aivoinfarkti korvattiin tapaturmana

Alle kaksivuotias A putosi päivähoidossa syöttötuolilta ja löi päänsä lattiaan. Hän ei menettänyt tajuntaansa, vaan itki ja meni hoitajan syliin. Noin kymmenen minuutin kuluttua hoitaja huomasi, että A:n vasen käsi ja jalka olivat heikot ja vasen suupieli roikkui. Samana päivänä tehdyssä magneettikuvauksessa todettiin aivoinfarkti. Hoitokuluista haettiin korvausta yksityistapaturmavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö hylkäsi hakemuksen. Sen mukaan oli epätodennäköistä, että infarkti johtui putoamisesta, koska A:lla ei ollut tapaturmaiseen kallonsisäiseen vammaan sopivia löydöksiä. Vakuutusyhtiö piti tapahtunutta putoamisesta riippumattomana aivoverenkiertohäiriönä, jota tapaturmavakuutus ei kata.

A:n puolelta huomautettiin, että A oli vilkas lapsi, joka ei vielä ymmärtänyt vaaroja. Tutkimuksissa ei myöskään ollut löytynyt infarktille mitään muuta syytä kuin putoaminen.

Vakuutuslautakunta hankki neurologian erikoislääkärin lausunnon. Lautakunta muistutti, ettei syy-yhteyttä voi pitää todistettuna pelkästään sillä, että oireet alkoivat vahingon jälkeen. A:n aivovamma oli lievä, ja aivoinfarkti on tyypillinen seuraus vasta keskivaikeasta tai vaikeasta aivovammasta. Asiantuntijan mukaan lääketieteellisessä kirjallisuudessa on kuitenkin kuvattu lievän aivovamman jälkeisiä aivoinfarkteja nimenomaan pienillä lapsilla, eikä niissäkään kuvantamisessa ole näkynyt suoria löydöksiä. A:n infarktin syytä oli tutkittu huolellisesti löytämättä muuta selitystä, ja infarktin sijainti, A:n ikä, oireiden kulku ja pään vamma vastasivat kirjallisuudessa kuvattuja tapauksia.

Lautakunta totesi, ettei selvityksistä ilmennyt sairautta tai vikaa, joka olisi aiheuttanut putoamisen tai myötävaikuttanut vammaan. Se piti riittävän todennäköisenä, että aivoinfarkti oli syy-yhteydessä kaatumiseen.

Vakuutuslautakunta suositti vakuutusyhtiötä maksamaan korvaukset yksityistapaturmavakuutuksesta.

Kun vakuutusyhtiö nimeää lapsen vamman sairaudeksi, asia ei ole vielä sillä ratkaistu. Pelkkä ajallinen yhteys ei riitä näytöksi, mutta perusteelliset tutkimukset muiden syiden poissulkemiseksi ja asiantuntijalausunto voivat kääntää lopputuloksen. Tämä on myös yksi syy ottaa lapselle sekä sairauskulu- että tapaturmavakuutus, jolloin ainakin hoitokulut korvataan, vaikka vamman syystä syntyisi riitaa. Aikuisten ja lasten tapaturmavakuutusten eroja olen käynyt läpi myös artikkelissa vapaa-ajan tapaturmavakuutus.

Tarvitseeko urheileva lapsi erillisen vakuutuksen?

Urheileva lapsi ei välttämättä tarvitse erillistä urheiluvakuutusta, jos lapsivakuutus on voimassa myös kilpaurheilussa, mutta ikä, josta alkaen kilpaurheilu on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle, vaihtelee vakuutusyhtiöittäin.

Esimerkiksi Ifillä kilpa- ja lisenssiurheilu on rajattu 12 vuoden iästä alkaen, Fennialla 15 vuoden iästä ja LähiTapiolalla ja Turvalla vasta 18 vuoden iästä. Pohjolan hoitoturva ei ole voimassa kilpaurheilussa lainkaan, joten kilpaurheilevalle lapselle tarvitaan silloin erillinen urheiluturva.

Vakuutusjuristi.fi

Onko lapsen vakuutus voimassa kilpaurheilussa?

Vakuutus­yhtiö	Ilman lisäturvaa	Laajennus
Fennia	Alle 15-vuotiaalla kaikessa urheilussa, 15 vuotta täyttäneellä vain kuntoliikunnassaAlle 15-vuotiaalla kaikessa urheilussa, 15 v. täyttäneellä vain kuntoliikunnassa	Urheilulaajennus
If	Alle 12-vuotiaalla ilman rajoitusta, 12 vuotta täyttäneellä kilpa- ja lisenssiurheilu rajattuAlle 12-vuotiaalla ilman rajoitusta, 12 v. täyttäneellä kilpa- ja lisenssiurheilu rajattu	Urheiluturva, ei tapaturmavakuutukseen
Lähi­Tapiola	Alle 18-vuotiaalla kaikessa urheilussa ammattiurheilua lukuun ottamatta	18 vuotta täyttäneelle lisäsopimus18 v. täyttäneelle lisäsopimus
Pohjan­tähti	Terveysvakuutus ei kata 15 vuotta täyttäneen kilpaurheiluaTerveysvakuutus ei kata 15 v. täyttäneen kilpaurheilua	Kilpaurheilu-lisäturva
Pohjola	Hoitoturva ei ole voimassa kilpaurheilussa	Alle 16-vuotiaalle urheiluturva kaikkiin kilpalajeihin
Turva	Alle 18-vuotiaalla kaikessa urheilussa ammattiurheilua lukuun ottamatta	18 vuotta täyttäneelle Urheiluturva18 v. täyttäneelle Urheiluturva

Kilpaurheiluksi luetaan esimerkiksi Pohjantähden ehdoissa myös kilpailuihin tähtäävät harjoitukset, joten raja voi tulla vastaan jo seuran tavallisissa treeneissä. Ifin tavalliseen tapaturmavakuutukseen ei myöskään voi lisätä urheiluturvaa. Urheiluvakuutusten eroja olen vertaillut tarkemmin artikkelissa urheiluvakuutukset vertailussa.

Mitä lapsivakuutus ei korvaa?

Lapsivakuutus ei yleensä korvaa matkakuluja hoitoon, silmälaseja, hammassairauksien hoitoa eikä rokotuksia, ja neuropsykiatrisissa tutkimuksissa korvaus riippuu paljon vakuutusyhtiöstä. Nämä rajoitukset ovat vertailun vakuutusyhtiöillä hyvin samankaltaisia, joten vakuutusyhtiön vaihtaminen ei niiden osalta yleensä paranna turvaa.

Vakuutusjuristi.fi

Mitä lapsen sairauskuluvakuutuksesta ei korvata 1.9.2026

Valitse vertailtavat yhtiöt

FenniaIfLähiT.Pohjant.PohjolaTurva

Näkyvissä 6 / 6 yhtiötä.

Vertailtava kohta	Fennia	If	Lähi­Tapiola		Pohjan­tähti		Pohjola	Turva
	Sairaus	Lapsi­vakuutus	Sairaus	Suppea sairaus	Terveys­vakuutus	Tähti­terveys	Sairaus	Sairaus
Neuropsykiatriset tutkimukset (ADHD, autismi)	Valinnainen lisäturva	Vahinkoa ei korvata	Sisältyy	Vahinkoa ei korvata	Valinnainen lisäturva	Vahinkoa ei korvata	Sisältyy	Sisältyy
Matkakulut hoitoon	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata
Silmälasit ja näöntutkimus	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata
Hammashoito sairaudessa	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata
Rokotukset ja neuvolakäynnit	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata	Vahinkoa ei korvata

Vahinkoa ei korvata = vahinkoa ei korvataSisältyy = vakuutuksessa ei ole tätä rajoitusehtoaValinnainen lisäturva = valinnainen lisäturva

© Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy

Kokemuksemme mukaan juuri sairauskuluvakuutuksen rajoitusehdot yllättävät useimmin. Vaikka vakuutus kattaa tietyt sairauden hoitokulut, niissäkin on lukuisia rajoitusehtoja, ja hyvin tavallisiakin hoitokuluja voi jäädä kokonaan korvaamatta.

ADHD:n ja autismin tutkimuksissa ratkaisee usein se, kuka tutkimuksen tekee.

Esimerkiksi Pohjolan hoitoturva korvaa lääkärin tekemät tutkimukset, mutta ei psykologin tai neuropsykologin tekemää tutkimusta, joka kuuluu usein näihin tutkimuksiin. LähiTapiolan ja Turvan sairauden hoitoturva korvaa terveydenhuollon ammattihenkilön tekemät tutkimukset, mutta niiden jälkeinen neuropsykologinen kuntoutus ja terapiat kuuluvat viiden hoitokerran kiintiöön. Pohjantähdellä tutkimukset kuuluvat valinnaiseen Mieli ja terapiat -lisäturvaan, ja Ifin Lapsivakuutuksen ehdoissa psykologiset ja neuropsykologiset tutkimukset on rajattu korvausten ulkopuolelle.

Silmälaseja ja näöntarkastuksia vertailun vakuutusyhtiöt eivät korvaa sairauskuluvakuutuksesta. Tapaturmassa tilanne voi olla toinen, sillä esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan tapaturman hoitoturva korvaa ensimmäiset silmälasit tapaturmaisesta näkövammasta, ja Ifillä korvataan tapaturmassa rikkoutuneiden silmälasien korjaus tai uudet lasit ikävähennyksellä.

Hammassairauksien hoito, kuten paikkaukset, juurihoidot ja oikominen, on rajattu lapsen sairauskuluvakuutuksesta pois, ja Pohjolan Hammasturvastakin sairauden hoitona korvataan vain puuttuvan hampaan ensimmäinen proteesi. Myöskään matkakuluja lääkäriin tai sairaalaan ei korvata sairauskuluvakuutuksesta, eikä rokotuksia tai neuvolakäyntejä, koska ne eivät ole sairauden hoitoa.

Korvaus voidaan evätä myös sillä perusteella, että sairaus oli alkanut jo ennen kuin vakuutusyhtiön vastuu alkoi. Tästä on esimerkkinä seuraava Vakuutuslautakunnan tapaus, jossa riita koski lapsivakuutukseen kuuluneen invaliditeettiturvan kertakorvausta.

VKL 10/15 – Autismin oireet ennen invaliditeettiturvan alkua estivät korvauksen, vaikka diagnoosi tehtiin myöhemmin

A:lle oli haettu henkilövakuutus jo ennen syntymää, ja se tuli voimaan A:n syntyessä toukokuussa 1995. Vakuutuksen osa, josta maksetaan kertakorvaus vähintään 60 prosentin pysyvästä invaliditeetista, alkoi kuitenkin vasta 16.5.1999, kun A täytti neljä vuotta. A:lla todettiin myöhemmin lapsuusiän autismi ja kehitysvamma, ja hän haki kertakorvausta.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta. Ehtojen rajoituksen mukaan korvausta ei makseta, jos sairaus on katsottava alkaneeksi ja myös selviä sairausoireita on ilmaantunut ennen vakuutusyhtiön vastuun alkamista. Vakuutusyhtiö vetosi siihen, että puheterapeutti oli maaliskuussa 1999 suositellut A:lle jatkotutkimuksia viivästyneen puheen ja kehityksen poikkeavuuksien vuoksi, ja A oli saanut lähetteen lastenneurologian poliklinikalle. Vakuutusyhtiön mukaan myöhemmät diagnoosit perustuivat samoihin oireisiin.

A vaati kertakorvausta. Hänen mukaansa diagnoosi saatiin vasta neljännen ikävuoden jälkeen, ja neuvolakortin merkinnän mukaan lapsi oli ollut täysin terve.

Vakuutuslautakunta totesi, että rajoitusehdon sanamuodon vuoksi ratkaisevaa ei ole se, milloin lopullinen diagnoosi on tehty tai kerrottu lapsen huoltajille. Puheterapeutin lähetteen mukaan A:n puheen kehitys oli huomattavasti viivästynyt, hän toisti samoja toimintoja yhä uudelleen eikä leikkinyt muiden lasten kanssa. Terveyskeskuslääkärin lähetteen mukaan A ei reagoinut kunnolla nimeensä, ja keskussairaalassa neljä päivää ennen vastuun alkua hänelle sovittiin neurologinen tutkimusjakso. Asiakirjoissa oli siten kuvattu sekä autismiin että kehitysvammaan liittyviä oireita ennen vastuun alkamista, joten vakuutusyhtiö sai evätä korvauksen rajoituksen perusteella.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut invaliditeettikorvauksen maksamista.

Myöhemmin tehty diagnoosi ei siis ratkaise, vaan se, milloin selvät oireet on kirjattu esimerkiksi puheterapeutin tai lääkärin lähetteeseen.

Vertailun lapsen sairauskuluvakuutuksissa ei ole tällaista yleistä rajoitusehtoa, vaan ennen vakuutusta ilmenneet oireet käsitellään terveysselvityksessä ja tarvittaessa yksilöllisellä rajoitusehdolla, joka kirjataan vakuutuskirjaan. Vakavan sairauden varalle voi ottaa lisäksi erillisen kertakorvausturvan, jota käsittelen artikkelissa vakavan sairauden turva.

Mistä lapsivakuutuksen hinta muodostuu?

Lapsivakuutuksen hinta muodostuu valituista turvista, vakuutusmäärästä ja omavastuusta, ja lisäksi siihen vaikuttavat perheen muut vakuutukset samassa vakuutusyhtiössä. Jokainen vakuutusyhtiö laskee hinnan omilla perusteillaan, joten tarkkaa hintaa ei voi selvittää ilman tarjousta.

Omavastuu on yksi hintatekijöistä, jonka voi itse valita, ja se ratkaisee samalla, korvataanko pienistä hoitokuluista mitään. Omavastuun vaihtoehdot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin.

Vakuutusjuristi.fi

Oma­vastuu lapsen hoitokuluvakuutuksessa

Vakuutus­yhtiö	Sairauden hoitokulut	Tapaturman hoitokulut
Fennia	Vakuutuskirjan mukaan, kerran vakuutuskaudessa	Vakuutuskirjan mukaan, kerran vakuutuskaudessa
If	200, 300 tai 500 € vakuutuskaudessa	Ei oma­vastuuta
Lähi­Tapiola	300, 500 tai 1 000 € kalenterivuodessa, suppeassa 50 tai 100 €	Ei oma­vastuuta
Pohjan­tähti	190–1 000 € kalenterivuodessa	190–1 000 € kalenterivuodessa
Pohjola	Vakuutuskirjan mukaan, kerran vakuutuskaudessa	Vakuutuskirjan mukaan, kerran vakuutuskaudessa
Turva	150, 300, 500 tai 1 000 € kalenterivuodessa	Ei oma­vastuuta

Mitä suurempi omavastuu on, sitä useammin pienet kulut jäävät kokonaan perheen maksettaviksi. Jos sairauden hoitokulujen omavastuu on 500 euroa kalenterivuodessa, vakuutuksesta ei välttämättä makseta mitään vuonna, jolloin lapsella on vain muutama lääkärikäynti.

Hintaan vaikuttaa myös se, mitä muita vakuutuksia perheellä on samassa vakuutusyhtiössä. Esimerkiksi LähiTapiolan ja Turvan kotivakuutus alentaa sairauskuluvakuutuksen maksua, ja Fennialla maksu voi olla edullisempi, jos perheellä on Fennian kotivakuutus. Ifillä etuohjelmaan kuuluvien asiakkaiden hoitokuluturva on 23 prosenttia edullisempi. Pohjantähden Tähtiterveysturvan voi puolestaan saada vain, jos koti-irtaimisto on vakuutettu Pohjantähdessä.

Halvimman lapsivakuutuksen löytää vain pyytämällä tarjouksen useammalta vakuutusyhtiöltä, ja tarjouksia vertaillessa kannattaa verrata samantasoisia turvia keskenään. Suppeampi turva näyttää luonnollisesti halvemmalta, mutta erot tulevat vastaan vasta, kun lapsi tarvitsee esimerkiksi terapiaa, fysioterapiaa tai magneettikuvausta.

Mitä lapsen oireista pitää kertoa terveysselvityksessä?

Terveysselvityksessä pitää kertoa kaikki lapsen oireet, sairaudet ja tutkimukset, joita vakuutusyhtiö kysyy. Vakuutusyhtiö voi myös verrata vastauksia lapsen potilasasiakirjoihin, kun korvausta haetaan joskus myöhemmin.

Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksen hakijan on annettava oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutusyhtiön kysymyksiin. Jos vastauksissa on puutteita tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, vakuutusyhtiö voi lisätä vakuutukseen jälkikäteen sen rajoitusehdon, jolla vakuutus olisi myönnetty, tai olla maksamatta korvausta, jos vakuutusta ei olisi myönnetty lainkaan.

Raja vähäisen ja vähäistä suuremman huolimattomuuden välillä ratkaisee siis paljon. Seuraavat kaksi Vakuutuslautakunnan tapausta näyttävät, mihin raja voidaan vetää.

FINE-72826-Z0X7Y4 – Neuvolassa todettu ihottuma jäi kertomatta, ja lapsivakuutukseen lisättiin rajoitusehto jälkikäteen

A haki noin puolivuotiaalle lapselleen lapsivakuutusta ja täytti terveysselvityksen. Iho-oireita, astmaa ja allergioita koskevaan kohtaan A vastasi kieltävästi ja vahvisti vielä erikseen, ettei lapsella ole eikä ole ollut mitään luetelluista oireista. Vakuutus myönnettiin ilman rajoituksia. Kuukausi vakuutuksen alkamisen jälkeen A vei lapsen lääkäriin ihon punoituksen vuoksi, ja lääkäri totesi atooppisen ihon. A haki korvausta käynnin kuluista ja lapselle määrätystä voiteesta.

Vakuutusyhtiö pyysi potilaskertomukset. Niistä ilmeni, että neuvolassa viisi kuukautta ennen terveysselvitystä lapsen ihossa oli todettu karheutta sekä poskissa ja kaulalla runsaasti pientä pilkullista ihottumaa. Alle kuukausi ennen terveysselvityksen täyttämistä poskilla oli todettu lievästi pieniä punaisia näppylöitä.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutusta ei olisi myönnetty ilman rajoitusta, jos oireet olisi kerrottu. Vakuutusyhtiö lisäsi vakuutukseen sopimuksen alusta voimassa olevan kuivaa ihoa ja ihottumaa koskevan rajoitusehdon eikä maksanut kuluja.

A vaati lääkärikäynnin kulujen korvaamista ja kertoi vieneensä lapsen lääkäriin nimenomaan ihon punoituksen takia.

Vakuutuslautakunta totesi, että terveysselvityksen iho-oireita koskeva kohta koski A:n erillisen vahvistuksen vuoksi koko lapsen elinaikaa, ja piti kysymystä selkeänä. Lautakunnan mukaan vauvoilla on tavallista ohimeneviä näppylöitä, mutta lapsen iho-oireet olivat olleet selvästi havaittavissa, ja näppylöitä oli todettu vielä alle kuukausi ennen selvityksen täyttämistä. A oli siten laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa vähäistä suuremmasta huolimattomuudesta. Lautakunta piti uskottavana, että vakuutus olisi oikeilla tiedoilla myönnetty ihoa koskevalla rajoitusehdolla, ja vakuutusyhtiö oli ilmoittanut ehdon lisäämisestä ilman aiheetonta viivytystä. Rajoitusehto koski siten myös lääkärikäyntiä ja voidetta.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

Vanhempi ei välttämättä pidä vauvan ihottumaa minkäänlaisena sairautena, mutta ratkaisevaa ovat neuvolan merkinnät. Rajoitusehto koski tässä sopimusta alusta lähtien, joten jo ensimmäinen lääkärikäynti jäi korvaamatta.

Kaikki kertomatta jääneet oireet eivät kuitenkaan anna vakuutusyhtiölle oikeutta rajoitusehtoon.

FINE-067496 – Tavallista nuhaa ei kerrottu terveysselvityksessä, mutta vakuutusyhtiö ei saanut lisätä lapsen vakuutukseen rajoitusehtoa

A haki sairausvakuutusta kouluikäiselle tyttärelleen. Terveysselvityksessä A vastasi kieltävästi kysymykseen siitä, onko lapsella jokin muu oire tai onko hänellä epäilty jotakin sairautta tai suunniteltu tutkimuksia tai toimenpiteitä. Vakuutus myönnettiin vakioehdoin. Viisi päivää myöhemmin lapsi vietiin lääkäriin flunssan ja korvaoireiden vuoksi, ja hänellä todettiin välikorvatulehdus. Potilaskertomukseen oli kirjattu oireiden jatkuneen viikon.

Vakuutusyhtiö ei korvannut lääkärikäyntiä. Sen mukaan se ei olisi flunssaoireista tietäessään myöntänyt vakuutusta hakuhetkellä, vaan olisi odottanut lapsen paranemista, jolloin korvatulehdus olisi tullut sen tietoon. Vakuutusyhtiö lisäsi vakuutukseen sopimuksen alusta lähtien kuudeksi vuodeksi rajoitusehdon, jonka mukaan korvan sairauksista ja kitarisan poistosta aiheutuneita kuluja ei korvata. Rajoitusehto perustui vakuutusyhtiön ohjeisiin, joita se soveltaa kaikkiin lapsiin samalla tavalla.

A kertoi, että korvaoireet alkoivat vasta päivää ennen lääkärikäyntiä. Aiemmin lapsella oli ollut nuhaa, mutta hän oli käynyt koulua koko ajan ja osallistunut liikuntatunnillekin.

Vakuutuslautakunta totesi, että kysymys ajankohtaisista oireista oli sanamuodoltaan selkeä, eikä sitä ollut rajattu pitkäaikaisiin vaivoihin. Lapsen oireilu oli kuitenkin ollut kouluikäisen tavanomaista nuhaa, joka yleensä paranee ilman hoitoa ja joka ei ollut estänyt koulunkäyntiä eikä liikuntatunteja. Oireiden laatu huomioiden A:n huolimattomuus oli korkeintaan vähäistä, joten vakuutusyhtiöllä ei ollut oikeutta ottaa vakuutukseen rajoitusehtoa tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin perusteella.

Vakuutuslautakunta suositti, että vakuutusyhtiö poistaa rajoitusehdon ja korvaa välikorvatulehduksen hoitokulut vakuutusehtojen mukaisesti.

Ero edelliseen tapaukseen oli oireiden laadussa, sillä tavallinen, itsestään paraneva nuha on eri asia kuin neuvolassa kirjattu ihottuma.

Vakuutusyhtiön oma ohje lisätä rajoitusehto kaikille lapsille samalla tavalla ei anna oikeutta rajoitusehtoon, jos huolimattomuus ei ylitä lain rajaa. Jos olet epävarma, kuuluuko jokin lapsen vaiva vastaukseen, se kannattaa kertoa. Vakuutusyhtiö arvioi silloin itse, tarvitaanko rajoitusehtoa, eikä kertomatta jäänyt tieto voi myöhemmin estää korvausta.

Voiko vakuutusyhtiö irtisanoa lapsivakuutuksen, kun lapsi sairastuu?

Vakuutusyhtiö ei voi irtisanoa lapsivakuutusta sillä perusteella, että lapsen terveydentila on huonontunut tai että vakuutuksesta on maksettu korvauksia, koska vakuutussopimuslain 17 a § kieltää sen sairaus- ja tapaturmavakuutuksissa. Lapsen terveydentilan muutos ei siis anna oikeutta vakuutuksen irtisanomiseen.

Tilanne on toinen, jos terveysselvityksessä on jätetty kertomatta tietoja. Silloin vakuutusyhtiö voi vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin, kuten edellä kerroin.

Lapsivakuutus päättyy kuitenkin vakuutusyhtiöstä riippuen tiettyyn ikään, ja ikärajoissa on selviä eroja.

Vakuutusjuristi.fi

Mihin ikään asti lapsen vakuutuksen saa ja kauanko se on voimassa

Vakuutus­yhtiö	Vakuutuksen voi hakea	Vakuutus päättyy
Fennia	4 vrk iästä, kun vauva on kotiutunut synnytyssairaalasta	Ei ikärajaa
If	Lapsivakuutus 7 vrk – 14 v, tapaturmavakuutukset 7 vrk – alle 15 v	Lapsivakuutus 80 v, tapa­turman hoitokulut 100 v
Lähi­Tapiola	Sairaus 0–67 v, tapaturma 0–99 v	Sairaus 80 v, tapaturma 100 v
Pohjan­tähti	Terveysvakuutus 7 vrk iästä	Terveysvakuutus 80 v
Pohjola	85 v asti	100 v
Turva	Sairaus 0–67 v, tapaturma 0–99 v	Sairaus 80 v, tapaturma 100 v

Ifin Lapsivakuutus muuttuu lapsen täyttäessä 18 vuotta aikuisen sairausvakuutukseksi samana sopimuksena ilman uutta terveysselvitystä. LähiTapiolalla täysi-ikäisellä on oikeus päättää vakuutus tai siirtää se toiseen vastaavaan vakuutukseen, ja Turvalla vakuutuksen hallintaoikeus siirtyy 18-vuotiaalle itselleen.

Ikäraja ja jatko-oikeus ratkaisevat, saako nuori aikuinen turvan myös lapsuudessa todettuihin sairauksiin. Jos vanha vakuutus päättyy ilman jatko-oikeutta, uusi vakuutus myönnetään uuden terveysselvityksen perusteella, kuten seuraavassa tapauksessa.

FINE-078570 – Ikärajaan päättyneen lapsen vakuutuksen tilalle otettuun uuteen vakuutukseen sai lisätä uniapnean rajoitusehdon

A oli ollut vakuutettuna lapsen sairauskuluvakuutuksessa, joka oli voimassa enintään sen vakuutuskauden loppuun, jonka aikana A täytti 20 vuotta. Vakuutukseen ei kuulunut oikeutta jatkaa sitä. Keväällä A:lla todettiin vaikea uniapnea, jonka hoidoksi suunniteltiin ylä- ja alaleuan leikkausta. Vanha vakuutus myönsi leikkaukselle maksusitoumuksen, joka oli voimassa vain vakuutuksen päättymiseen asti.

Vanhan vakuutuksen ollessa päättymässä A:lle haettiin samasta vakuutusyhtiöstä uutta sairausvakuutusta. Terveysselvityksessä A kertoi olleensa tutkittavana uniapnean vuoksi. Uuteen vakuutukseen otettiin yksilöllinen rajoitusehto, jonka mukaan kuluja ei korvata, jos niiden syynä on uniapnea. Kun A haki leikkaukselle maksusitoumusta uudesta vakuutuksesta, vakuutusyhtiö kieltäytyi.

Vakuutusyhtiön mukaan lapsen vakuutus oli päättynyt ikärajaan ja korvasi vain voimassaoloaikanaan syntyneitä hoitokuluja. Tilalle otettu vakuutus oli kokonaan uusi sopimus, johon uniapnea oli rajattu terveysselvityksessä annettujen tietojen perusteella.

A katsoi, että rajoitusehto oli lisätty uuteen vakuutukseen vain siksi, että hän oli juuri hakenut leikkaukselle maksusitoumusta, ja että menettely oli hyvän vakuutustavan vastaista.

Vakuutuslautakunta totesi, että hoitotoimenpiteestä johtuva kulu syntyy silloin, kun toimenpide tehdään. Leikkausta ei ollut tehty vanhan vakuutuksen voimassa ollessa, joten siitä ei ollut korvausvastuuta. Koska vanhaan vakuutukseen ei sisältynyt jatko-oikeutta, uusi vakuutus oli uusi sopimus. Vakuutussopimuslain 37 §:n mukaan vakuutusyhtiö saa rajata jo vakuutusta haettaessa olemassa olleen sairauden seuraukset, jos rajaus perustuu ennen vakuutuksen myöntämistä hankittuihin tietoihin vakuutetun terveydentilasta. Uniapneaa koskeva ehto perustui A:n itse ilmoittamiin tietoihin, eikä sitä voitu pitää hyvän vakuutustavan vastaisena. Uudessa vakuutuksessa oli lisäksi purentaelinten hoitoa koskeva rajoitus.

Vakuutuslautakunta ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätöksiin.

Päättyvästä vakuutuksesta korvataan vain sen voimassaoloaikana syntyneet kulut, ja kulu syntyy vasta, kun hoito tehdään. Tapauksen vakuutus oli voimassa vain 20 ikävuoteen asti, kun taas vertailun nykyiset lapsen sairauskuluvakuutukset jatkuvat yleensä pitkälle aikuisuuteen. Tarkista siksi vakuutuskirjasta, mihin ikään asti lapsen vakuutus on voimassa ja kuuluuko siihen jatko-oikeus.

Mitä tehdä, jos vakuutusyhtiö ei korvaa lapsen hoitokuluja?

Kun vakuutusyhtiö ei korvaa lapsen hoitokuluja, kielteinen päätös kannattaa aina tarkistaa, koska päätös voi perustua virheelliseen ehtojen tulkintaan, liian tiukkaan arvioon terveysselvityksen huolimattomuudesta tai puutteelliseen lääketieteelliseen selvitykseen.

Päätökseen voi pyytää vakuutusyhtiöltä oikaisua, viedä asian FINEn neuvontaan tai pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Lapsivakuutusriidoissa lopputulos riippuu usein lääketieteellisestä selvityksestä, kuten hoitavan lääkärin lausunnosta hoidon tarpeellisuudesta tai tapaturman ja vamman syy-yhteydestä. Korvausta on vakuutusehtojen mukaan yleensä haettava vuoden kuluessa siitä, kun sai tietää vakuutustapahtumasta ja sen seurauksista, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluessa.

Lapsen vakuutusta koskevissa riidoissa ratkaisevat usein yksityiskohdat, kuten mitä neuvolaan on kirjattu, oliko vamma venähdys vai repeämä tai milloin lääkäri hoidon määräsi. Jos olet saanut vakuutusyhtiöltä kielteisen päätöksen lapsen hoitokuluista tai pysyvästä haitasta, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.