Mitä jos syyllinen ei tee vahinkoilmoitusta?

Mikäli kolariin syyllinen ei oma-aloitteisesti tee vahinkoilmoitusta, voi toinen osapuoli tehdä ilmoituksen hänen puolestaan. Liikennevahingoissa vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiöön voi tehdä myös muu kuin vakuutuksenottaja.

Jos kolaroija ei suostu kertomaan vakuutusyhtiötään, löydät ajoneuvon liikennevakuutusyhtiön rekisterinumerohaulla esimerkiksi Liikennevakuutuskeskuksen tarjoamasta palvelusta.

Miksi joku ei tekisi oma-aloitteisesti ilmoitusta vakuutusyhtiöönsä?

Yleisimmin vahinkoilmoitusta ei tehdä esimerkiksi siksi, että kolariin syyllisen osapuolen vakuutusmaksut nousevat bonuksien menetyksen vuoksi, tai kyse on työnantajan tai jonkun toisen ajoneuvosta. Syyllinen ei siten halua, että ajoneuvon omistaja saisi tietää lainaajan aiheuttaneen kolarin.

Mikäli syyllisen ajoneuvolla on ajettu aiemminkin kolareita, se voi lisäksi nostaa vakuutusmaksuja merkittävästi bonuksista huolimatta. Yksityishenkilöillä bonuksien menetykset tuntuvat tietysti kaikilla, mutta erityisesti ammattikuskien kohdalla omasta syystä johtuvat kolarit voivat johtaa erittäin tuntuviin vakuutusmaksun korotuksiin, joista ei selviä millään muutamalla satasella.

Jos kyse on ollut yrityksen ajoneuvosta ja yrityksen muillakin autoilla on ”hieman” kolaroitu ennenkin, sitä suuremmiksi vakuutusmaksut nousevat jokaisen uuden kolarin myötä. Sen lisäksi, että yrityksen (tai kuljettajan) pitää maksaa sen auton vahingoista kaskovakuutuksen omavastuu, vakuutusmaksu nousee heti seuraavalla vakuutuskaudella.

Jos kolareita on oikeasti ollut paljon, vakuutusyhtiö voi myös irtisanoa vakuutuksen tai on jopa saattanut väläyttää tätä vaihtoehtoa aiemminkin, mikäli kolarit jatkuvat. Huonoimmassa tapauksessa vakuutuksen liian korkea hinta voi muodostaa aidon esteen yritystoiminnan jatkamiselle.

Lisäksi jos ratin takana on ollut yrittäjä itse, eikä liiketoiminnalla ole muutenkaan mennyt hyvin, jokainen voi kuvitella, että kyseisessä tilanteessa toisen osapuolen syyttäminen voi olla ensimmäinen puolustuskeino.

Toisaalta sama reaktio voi tulla ihan keneltä tahansa, eivätkä ammattikuskien reaktiot eroa tältä osin muista.

Toisen osapuolinen syyttäminen kolarista ei siis ole minkään tietyn ryhmän ominaisuus, vaan kyse on enemmän kunkin ihmisen luonteesta. Ihmiset ovat aina ihmisiä, joten oman virheen myöntäminen voi olla joskus liian kova pala nieltäväksi, varsinkin jos autossa oli samalla muita mukana.

On myös mahdollista, että toinen osapuoli ei yksinkertaisesti tunne Suomen vakuutusjärjestelmää ja luulee, että hän joutuu maksamaan kaikki kulut itse.

Miten asiassa pitäisi sitten edetä, jos mielestäsi kolariin syyllinen taho on varsin selvä, mutta toinen vain syyttää sinua?

Mitä asioita huomioida, jos syyllinen ei suostu tekemään vahinkoilmoitusta?

Mikäli kolariin syyllinen ei suostu tekemään vahinkoilmoitusta omaan vakuutusyhtiöönsä, se voi olla merkki siitä, että hän ei tule kertomaan kolarista totuudenmukaisesti viranomaisille taikka vakuutusyhtiöllesi.

Omien etujesi suojaamiseksi kolareissa kannattaa aina huomioida ainakin seuraavat asiat.

Kolari parkkipaikalla – kuka maksaa?

A) Ota silminnäkijöiden yhteystiedot heti ylös

Älä jää odottamaan yksityiskohtaista syyllisyyskeskustelua vastapuolen kanssa, josko he myöntäisivätkin vastuunsa, vaan ota heti silminnäkijöiltä yhteystiedot.

Esimerkiksi perässä tullutta ajoneuvoa kannattaa viittoa suoraan ajamaan tiensivuun, eli katso silminnäkijää suoraan silmiin ja viito häntä tulemaan luoksesi. Todistajat ovat kyllä valmiita auttamaan tällaisissa tilanteissa ja tulevat usein ihan oma-aloitteisesti antamaan yhteystietonsa.

Monesti selkeissä syyllisyystilanteissa silminnäkijät voivat kuitenkin kuvitella, että kolari oli niin selvä, ettei heidän kertomustaan tarvita, tai että ”joku muu kyllä kertoo tapahtumat, minun pitää nyt mennä”.

Katsekontakti ja yhden todistajan viittominen tekee silloin selväksi, että haluat juuri hänen apuaan, eikä tämä kuvittele, että joku muu kyllä pysähtyy antamaan yhteystiedot.

Viimeisenä keinona on sitten ottaa ylös silminnäkijöiden rekisterinumerot, mutta niiden muistaminen taikka kirjoittaminen nopeasti ylös voi olla mahdoton tehtävä samalla, kun muut ajatukset pyörivät siinä, että oli kolarissa.

Jos silminnäkijät ovat jo kaikonneet, esimerkiksi sen vuoksi, että syyllinen taho oli niin selkeä, toisen auton kuljettaja voi viivytellä aluksi, ennen kuin vaihtaa tarinansa siihen, että sinä olitkin syyllinen. Tällöin todistajia voi olla vaikea lähteä etsimään.

Auto varastettu avaimilla – korvaako vakuutus?

B) Dokumentoi kolaripaikka hyvin ottamalla paljon valokuvia

Se, missä ajoneuvot tarkalleen ottaen osuivat toisiinsa, voi monesti suoraan ratkaista syyllisyyden ilman todistajiakin tai vaikka kuljettajien kertomukset olisivat erilaiset.

Esimerkiksi mikäli toinen ajoneuvo kääntyi kaistasi puolelle risteyksessä, valokuvien ottaminen kyseiseen kohtaan jääneestä romusta saattaa olla ainoa todiste, jolla saat syyllisen vakuutusyhtiön maksamaan korvaukset.

Monesti käy niin, että kolarin sattumisen jälkeen sitä haluaa päästää muun liikenteen jatkumaan mahdollisimman nopeasti, koska ehkä vähän nolottaakin, että oli osallisena kolarissa. Tällöin auton kuitenkin luonnollisesti ajaa pois osumapaikasta.

Kannattaa kuitenkin pysähtyä miettimään, onko mahdollista, että nouset autosta ulos ja otat muutaman kuvan, ennen kuin ajat auton syrjempään?

Sillä ei ole merkitystä, jos toinen auto jatkoi matkaa osuman jälkeen, jos sinun autosi on kuitenkin edelleen pysähdyksissä kolarikohdassa.

Rankka lumisade tai huono keli voi tietysti tehdä sen, että autosta ei halua poistua kylmään tuiskuun taikka rankkaan vesisateeseen kolaripaikan dokumentoimista varten.

Huonoimmassa tapauksessa todisteet jäävät silloin taltioimatta ja vakuutusyhtiö toteaakin toisen kuljettajan kertomuksen perusteella, että sinä olitkin syyllinen.

Siinä vaiheessa voi verenpaine nousta rauhallisemmallakin kaverilla.

Kolaripaikan dokumentoinnissa pitää tietysti käyttää aina järkeä, eikä autoa kannata pysäyttää keskelle moottoritietä. Mutta heti kun sinä itse ja auto ovat turvallisessa paikassa, ei muuta kuin kamera esille ja taltioimaan.

Kiinnitä valokuvien ottamisessa erityisesti huomiota:

• missä autot olivat kolarihetkellä, eli ota kuva siitä tienpätkästä, jossa osuma tapahtui
• mitä liikennemerkkejä oli ennen kolaripaikkaa ja sen jälkeen. Jos liikennemerkit vaihtuvat, jälkikäteen voi olla mahdotonta selvittää vahinkohetken tilannetta.
• jäikö kolarista jälkiä tienpintaan, esimerkiksi jarrutuksesta taikka tieltä suistumisesta, sekä
• mihin autot pysähtyivät kolarin jälkeen. Jos auto esimerkiksi suistui ojaan, auton sijaintia voidaan käyttää vahingon rekonstruktiolaskelmassa, jolloin sillä voi olla merkittävä vaikutus syyllisyyden arviointiin

Rahoitusyhtiön auto lunastukseen – vakuutuskorvaukset‘

C) Entä jos toinen myöntääkin syyllisyytensä?

Kolari tapahtui ja toinen nosti heti käden ylös virheen merkiksi. Hän ei halua käyttää omaa vakuutusyhtiötään, vaan tarjoaa rahallista korvausta paikan päällä.

”Voisiko asian nyt heti, mulla kun on tota muuta menoa ja paljon kaikkea…?”

Tällaisiin kannattaa aina suhtautua riittävällä varovaisuudella.

Joskus auton vahinkojen laajuus voi olla huomattavasti paljon suurempi, kuin mitä päällisin puolin vaikuttaa.

Jos esimerkiksi sähköauton pohjaan on tullut vain 5 mm lommo, huonoimmassa tapauksessa se voi tehdä autosta liikennekelvottoman. Yritä siinä sitten kolaripaikalla tarkastaa lumisateessa, että oliko auton pohjaan tullut mitään, vai vaurioituiko vain puskuri?

Tuhat euroa ei varmasti siinä vaiheessa lämmitä mieltä, jos korjaamolla selviääkin, että auto menee lunastukseen, mutta sovit asiasta korvaukseen paikan päällä ilman poliisia ja vakuutusyhtiötä.

Sama pätee myös henkilövahinkoihin. Kaularangan vahingoissa voi kestää hyvinkin kauan, ennen kuin oireet tulevat esille.

“Mites sitten tilanne, jossa toinen aluksi kovasti väittää, että sinä aiheutit vahingon, mutta ottaakin kaiken vastuun myöhemmin?“

Ehkä hän toteaa, että kolari sai ajatukset sekaisin ja nyt kun hän myöntää syyllisyyteensä, asiassa ei tarvitse soittaa edes poliisia paikalle. Vahinkoilmoituksen hän voi nyt kuitenkin tehdä asiasta.

”Annetaan vakuutusyhtiöiden selvittää asia keskenään.”

Tällaisissa tilanteissa on olennaista ymmärtää, että syyllisyyden myöntäminen ei ratkaise sitä, kumpi on korvausvelvollinen.

Valitettavan usein käy myös niin, että paikan päällä syyllisyys voidaan myöntää, mutta tarina muuttuukin siinä vaiheessa, kun asiasta kerrotaan vakuutusyhtiölle.

Yritä siinä sitten vakuutella, että kyllä toinen myönsi jo syyllisyytensä, jos siitä ei ole mitään todisteita.

Tämän takia poliisi kannattaa soittaa paikalle aina, jos toisen tarina muuttuu tai asia muutoin epäilyttää.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta, joka antaa suosituksia liikennevahinkojen syyllisyyttä koskeviin riitoihin, on ottanut syyllisyyden myöntämisen vaikutukseen kantaa muun muassa alla olevassa tapauksessa.

LV 10/​374 – Virheellinen suuntamerkin anto ja syyllisyyden myöntäminen

A tuli henkilöautolla risteykseen tarkoituksenaan kääntyä vasemmalle. A:n ajosuunnasta oli väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki.

A:n kulkusuuntaan nähden vasemmalta risteystä lähestyi B, jolla oli jäänyt risteystä ennen olleesta liikenneympyrästä vilkku oikealle, vaikka B:n tarkoituksena ei ollut kääntyä.

A, huomatessaan B:n vilkun, hän lähti risteyksestä liikkeelle, jolloin ajoneuvot törmäsivät toisiinsa. B myönsi syyllisyyteensä vahinkopaikalla, sillä hänelle oli jäänyt vilkku päälle.

Lautakunta totesi olleen riidatonta, että B:n vilkku oli jäänyt päälle ja että B oli siten menetellyt tieliikennelain vastaisesti. Lautakunnan mukaan tällä ei kuitenkin ollut ratkaisevaa merkitystä, koska B ei ollut muutoin osoittanut esimerkiksi hiljentämällä ajoneuvon nopeutta, että hän oli aikeissa kääntyä risteyksestä.

Lautakunta totesi, että liikennevahinko oli johtunut A:n menettelystä, eikä B:n menettelyn voitu katsoa johtaneen liikennevahingon aiheutumiseen siten, että vahingon voitaisiin osaksikaan katsoa aiheutuneen hänen tuottamuksestaan.

A:lle aiheutunutta liikennevahinkoa ei korvattu B:n liikennevakuutuksesta.

Kyseisessä tapauksessa B oli suoraselkäisesti myöntänyt vilkun jääneen vahingossa päälle, mutta sillä ei ollut asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

A:lla ei lautakunnan mukaan ollut pelkän vilkun näyttämisen perusteella ollut syytä olettaa, että B:n tarkoituksena oli kääntyä. Koska A tuli väistämisvelvollisuutta koskevan liikennemerkin takaa, vahinko katsottiin yksinomaan hänen aiheuttamakseen.

B:n syyllisyyden myöntämisellä ei siis ollut merkitystä ja A jäi ilman korvauksia.

Sama periaate pätee myös tilanteissa, joissa toinen ensin myöntää syyllisyyteensä vain sinulle, mutta peruukin myöhemmin puheensa.

Vakuutusyhtiö ei silloin ratkaise asiaa pelkästään sen perusteella, mitä sinä kerrot vastapuolen ilmoittaneen, vaan he tutkivat asian myös tieliikennelain nojalla.

Mikäli vastapuoli myöntää syyllisyyden, ei siis kannata luottaa siihen, että kyseinen tarina pysyy samana koko ajan.

Auton ilkivalta – missä tilanteissa kasko korvaa vahingot?

Jos vakuutusyhtiö katsoo, että sinä oletkin syyllinen vahinkoon

Mikäli vakuutusyhtiöt lopulta katsoo, että kaikista todisteista huolimatta sinä oletkin syyllinen vahinkoon, korvauspäätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa juristin ilmaisella arviolla.

Liian usein vakuutusyhtiöt tekevät kokemukseni perusteella vääriä päätöksiä liikennevahingoissa muun muassa sen vuoksi, että päätöksessä ei ole huomioitu kaikkia vahinkoon vaikuttaneita tekijöitä, taikka vakuutusyhtiö on luottanut vain toisen osapuolen antamaan selvitykseen. Joskus kyse on myös siitä, että vakuutusyhtiöt soveltavat tieliikennelain sääntöjä väärin arviodessaan vastuullista tahoa.

Esimerkiksi yhdessä hoitamassani tapauksessa liikennevakuutusyhtiön päätös saatiin kääntymään muun muassa sen perusteella, että vakuutusyhtiö oli jättänyt huomioimatta kolaripaikan jälkeen kulkusuunnassa olevan liikennenopeusrajoituksen. Tapauksessa oli kyse peräänajosta, joten takana kulkeneen liikennevakuutusyhtiö katsoi, että edessä ajava oli tieliikennelain vastaisesti hidastanut nopeuttaan ja siten syyllinen kolariin.

Lautakunta oli kuitenkin asiassa kanssamme samaa mieltä, eli kuljettajan oli täytynyt hidastaa nopeuttaan tulevan liikennerajoituksenkin perusteella. Peräänajajan vakuutusyhtiö saatiinkin maksamaan asiasta lopulta korvaukset, vaikka he kovasti yrittävätkin vierittää asiaa asiakkaani syyksi.

Mitä tehdä, jos syyllisellä ei ole voimassa olevaa liikennevakuutusta?

Vaikka ajoneuvolla ei olisi voimassa olevaa liikennevakuutusta, vahinkoon voi hakea korvauksia Liikennevakuutuskeskukselta, joka korvaa vakuuttamattomien ajoneuvojen liikennevahinkoja.

Autopesu naarmutti autoa – kuka korvaa?