Kolari parkkipaikalla – miten toimin?

Parkkipaikalla tapahtuneen kolarin syyllisyys ratkaistaan tieliikennelain sääntöjen perusteella. Vahinko korvataan sen osapuolen liikennevakuutuksesta, joka on kuljettanut autoa lain vastaisesti. Toisaalta jos syyllisyyttä on ollut molemmilla kolariin osallisilla, vahinko voi mennä myös keskeltä kahtia: molempien liikennevakuutuksesta korvataan 50 % toisen auton vahingoista.

Käyn tässä kirjoituksessa läpi, miten sinun kannattaa toimia parkkipaikan kolareissa, jotta et menetä vakuutuskorvauksia.

Mikäli olet saanut kielteisen päätöksen vakuutusyhtiöltä tai parkkipaikan kolari katsotaan sinun syyksesi, asiaan kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio. Saat sen avulla nopeasti varmistuksen, onko vakuutusyhtiön päätös oikein vai ei.

Toisen auton kolhiminen parkkipaikalla

Mikäli törmäät tai kolhit parkkipaikalla olevaa toista ajoneuvoa, sen vahinko käsitellään sinun ajoneuvosi liikennevakuutuksesta. Jos vakuutusyhtiösi katsoo sinun olevan vahingosta vastuussa, toisen auton vahingot korvataan liikennevakuutuksestasi ja tämä saattaa silloin tarkoittaa liikennevakuutuksen bonuksien menettämistä tai alentamista.

Jos törmäyksen seurauksena myös oma autosi kärsii vahinkoa, se voi olla korvattavissa kaskovakuutuksestasi, mikäli kaskovakuutukseen sisältyy erillinen kolarointi- tai pysäköintiturva.

Jätä yhteystietosi toisen auton tuulilasiin, jos et tavoita kuljettajaa paikan päällä. Kirjaa ylös toisen auton rekisterinumero, merkki ja malli sekä vahingon tarkka sijainti.

Tee vahinkoilmoitus omalle vakuutusyhtiöllesi, vaikka vahinko vaikuttaisi pieneltä. Ilmoituksen viivästyminen voi hankaloittaa korvauskäsittelyä myöhemmin, etenkin jos toinen osapuoli tekee oman ilmoituksen ensin ja esittää tapahtumat eri tavalla kuin sinä. Vahinkoilmoituksessa kannattaa kuvata tarkasti, miten kolhu syntyi ja mihin kohtaan molempia autoja osuma tuli.

Korvaako vakuutus, jos omaa autoa on kolhittu parkkipaikalla?

Jos autoasi on kolhinut joku toinen, vahinko korvataan vahinkoon syyllisen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Tämä kuitenkin edellyttää, että syyllinen taho voidaan tunnistaa esimerkiksi silmännäkijähavaintojen taikka valvontakameran tallenteiden avulla.

Parhaimmassa tapauksessa autossasi on esimerkiksi Teslan tavoin automaattinen videotallennus, joka tallentaa ympäröivät tapahtumat ajoneuvon havaitessa törmäyksen. Mikäli törmääjän rekisterikilpi näkyy kristallinkirkkaana videolla, voit hakea suoraan tämän vakuutusyhtiöltä korvaukset, vaikka hän olisikin jo livennyt paikalta.

Korjauskulut kattavat ajoneuvon saattamiseen samaan tilaan kuin jossa se on ollut ennen vahingon tapahtumista. Lisäksi sinulla on oikeus joko seisontapäiväkorvauksiin auton korjausajalta tai sijaisajoneuvon kustannuksiin, mikäli sijaisauton myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Et menetä oman ajoneuvosi bonuksia, koska et ole syyllinen vahinkoon.

Liikennevahingon korvaukset – korvaus seisontapäivistä

Seisontapäiväkorvauksien summa määräytyy Liikennevahinkolautakunnan suosituksien perusteella ja perustuu ajoneuvon hintaluokitukseen. Esimerkiksi yli 45.000 euroa maksavan ajoneuvon kohdalla normaali korvausmäärä on 30,27 euroa jokaista korjauspäivää kohden. Auton korjausliike lisää automaattisesti laskulle seisontapäivien määrän, jonka avulla vakuutusyhtiö suorittaa korvaukset.

Mikäli korjaustöiden ajalle tarvitaan sijaisauto, se korvataan vain, mikäli sille voidaan osoittaa riittävän perusteltu syy, kuten esimerkiksi työmatkojen kohtuuton pidentyminen julkista liikennettä käyttämällä. Sijaisauton laskua ei kuitenkaan korvata täysimääräisesti, vaan kokonaiskustannuksista vähennetään 6 %, joiden katsotaan vastaavan mm. säästyneitä ajoneuvon rengas- ja huoltokuluja. Sijaisautolla ei siis pääse ajelemaan täysin ilmaiseksi, vaikka joku toinen onkin vahinkoon syyllinen.

Huonoimmassa tapauksessa kolarilla ei ole ketään silminnäkijää, eikä edes parkkipaikalla ollut valvontakameroita. Jos vahinkoon syyllistä ei löydetä, vahinko voi olla silloin korvattavissa oman ajoneuvosi kaskovakuutuksesta.

Nämä lisäturvat sisältyvät kuitenkin usein vain laajoihin kaskovakuutuksiin. Ellei kyseistä vakuutusturvan laajennusta ole itse ottanut, vahinko voi tällöin jäädä kokonaan omasta pussista maksettavaksi.

Vertailukuvaan tutumiseen jälkeen voi perustellusti nousta esille kysymys: miksi vakuutusyhtiöt myyvät sekä erillistä pysäköintiturvaa että kolarointiturvaa?

Ero johtuu siitä, että kummastakin korvataan hieman eri tavalla vahinkoja.

Pysäköintiturvasta korvaaminen edellyttää osalla vakuuttajista sitä, että autosi vahinko on aiheutettu nimenomaan toisella ajoneuvolla. Jos kolhu on syntynyt jotenkin muutoin, kuten esimerkiksi ostoskärryn osumasta, vahingon korvaaminen edellyttää silloin kolarivakuutusta.

Kolarivakuutus voi puolestaan kattaa muitakin tuntemattoman tahon aiheuttamia kolhuja autollesi, vaikka ne olisi aiheutettu jotenkin muutoin, kuten esimerkiksi ostoskärryllä.

Vahingon korvaamiseen käytettävä vakuutusturva vaikuttaa usein myös bonuksiin: jos vahinko korvataan kolarivakuutuksesta, se aiheuttaa tyypillisesti bonusmenetyksen, ellei vakuutuksessasi ole ollut bonusturvaa. Pysäköintiturvassa bonuksia ei välttämättä kuitenkaan menetä lainkaan.

Väistämisvelvollisuus parkkipaikalla – kuka maksaa kolarin?

Suurin osa parkkipaikalla tapahtuvista riidoista johtuu väistämisvelvollisuutta koskevista epäselvyyksistä.

Pysäköintiruudusta lähtevä on aina väistämisvelvollinen kaikkia ajoneuvoja kohtaan, jotka ovat jo ajoväylällä. Sillä ei ole merkitystä, onko parkkiruudusta lähtevä ajanut eteenpäin vai peruuttanut toiseen ajoneuvoon – parkkiruudusta lähtevä on väistämisvelvollinen.

Jos siis joudut kolariin, jossa parkkiruudusta lähtenyt on törmännyt ajoväylällä olevaan autoosi, vahinko korvataan hänen liikennevakuutuksestaan. Vahingonkorvausvastuun perusteena on tällöin tieliikennelain 24 ja 34 §, joiden mukaan:

Tieliikennelaki

24 §
Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

34 §
Ajoneuvolla saa peruuttaa tai sen saa kääntää vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta, eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä.

Ongelmia voi kuitenkin aiheuttaa tilanteet, joissa molemmat ovat samanaikaisesti lähtemässä parkkiruuduistaan, kun törmäys tapahtuu.

Mikäli vahinko on molempien syytä, kummankin ajoneuvon liikennevakuutuksesta korvataan 50 % toiselle aiheutuneista vahingoista. Vahinko menee siis keskeltä poikki, eli puolet vahingosta jää omasta kaskovakuutuksesta taikka lompakosta korvattavaksi.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta – kolari pysäköintiruudusta peruuttaessa LV 03/326

A ja B olivat samanaikaisesti peruuttaneet pysäköintialueella pysäköintiruutujen väliselle ajoväylälle sen vastakkaisilla puolilla sijaitsevista pysäköintiruuduista. Ajoneuvot törmäsivät siten, että A:n perä osui B:n vasemmanpuoleiseen etuoveen.

Vakuutusyhtiö katsoi vahingon aiheutuneen molempien kuljettajien tuottamuksesta, joten vahingosta korvattiin liikennevakuutuksen perusteella puolet. A ei ollut tyytyväinen vakuutusyhtiön päätökseen, joten hän pyysi asiasta lautakunnan suositusta.

Lautakunta katsoi, että tieliikennelain 34 §:n mukaisesti peruutus tai kääntäminen on kiellettyä, ellei sitä voi tehdä vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä. Vakiintuneen korvauskäytännön mukaan vahingon katsotaan aiheutuneen yhtä suurelta osin molempien osapuolten tuottamuksesta, jos molemmat ovat ennen törmäystä peruuttaneet ainakin osittain samanaikaisesti.

Koska vahingon katsottiin aiheutuneen molempien kuljettajien huolimattomuudesta, lautakunta ei nähnyt syytä muuttaa vakuutusyhtiön päätöstä.

On tietysti täysin mahdollista, että huomaat toisen tulevan ja pysäytät autosi juuri ennen törmäystä. Tällöin vahinko voi olla täysin törmääjän syytä, mutta käytännössä valitettavan usein törmääjä väittää, että kyse on ollut joko molempien syystä taikka täysin sinun vikasi.

Ilman todistajia moni tällainen riita menee keskeltä poikki yllä kuvatun tavoin, joten vahingon mahdollisia silminnäkijöitä kannattaa etsiä välittömästi vahingon tapahtumisen jälkeen.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta – pysäköintivahinko, jossa molemmat syyllisiä LV 03/144

Ajoneuvot C ja D olivat peruuttaneet pysäköintialueella pysäköintiruutujen väliselle ajoväylälle vastakkaisilla puolilla sijaitsevista pysäköintiruuduista. Vakuutusyhtiö päätyi katsomaan, että koska molemmat olivat vahinkoon syyllisiä, vahingosta korvattiin liikennevakuutuksesta puolet.

Lautakunta totesi, että oli sinänsä kiistatonta, että molemmat olivat ennen vahinkoa peruuttaneet ajoväylälle pysäköintiruuduistaan, mutta asiassa todistajana kuultu henkilö E kertoi, että C oli pysähtyneenä vaihtamassa vaihdetta, kun D oli peruuttanut tämän etulokasuojaan.

Todistajankertomuksen perusteella katsottiin selvitetyksi, että C oli ollut pysähtyneenä ennen kolaria. D oli lisäksi vahinkoilmoituksessaan myöntänyt katsoneensa taaksepäin ainoastaan peruuttamaan lähtiessään, joten lautakunta päätyi katsomaan, että vahinko oli täysin D:n aiheuttama ja näin ollen C:n ajoneuvon vahinko tuli korvata D:n liikennevakuutuksesta.

Vahinko oli siis täysin D:n syytä, koska C oli ollut pysähtyneenä vahinkohetkellä.

Kyseisessä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suosituksessa korostuu todisteiden merkitys. On hyvin todennäköistä, että ilman todistajan E kertomusta, vahinko olisi jaettu keskeltä kahti, eli korvauksia oman auton vahinkoon olisi saanut 50 % toisen auton liikennevakuutuksesta.

Mutta tarkoittaako yllä mainittu sitä, että vahinko on aina pysäköintiruudusta lähtevän syytä? Ei välttämättä, vaan ratkaisevaa on se, voidaanko ajoväylällä olleen todeta ajaneen tieliikennelain vastaisesti.

Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta – LV 08/1218

A oli peruuttanut henkilöautolla pysäköintiruudusta pysäköintialueen ajoväylälle. Samanaikaisesti B oli lähtenyt ajamaan kuorma-autolla lastauslaiturilta ajoväylää pitkin, jolloin B törmäsi A:n kylkeen. B:n vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko oli aiheutunut A:n huolimattomasta peruuttamisesta ajoväylälle, joten A:n ajoneuvon vahinkoa ei korvattu B:n vakuutuksesta.

A:n vahinkoilmoituksessa oli todettu, A oli peruuttanut autonsa ajoväylälle ja ollut lähdössä ajamaan eteenpäin, jolloin kuorma-auton kuljettaja B oli noussut kuorma-autoon ja lähtenyt ajamaan eteenpäin törmäten A:n kuljettaman auton oikeaan kylkeen.

B oli puolestaan omassa vahinkoilmoituksessaan todennut, että hän oli lastauslaiturilta ajamaan lähdettyään törmännyt A:n kuljettamaan autoon. A:n henkilöauto oli ollut pysäköintiruudussa siinä vaiheessa, kun B oli noussut kuorma-autoonsa.

Lautakuntakäsittelyä varten asiaan oli saatu myös ulkopuolisen todistajan C:n arvio. Hän on lausumassaan todennut, että A oli peruuttanut pysäköintiruudusta kuorma-auton eteen pysähtyen siihen ja pysyen paikallaan. Samalla oli tullut kuorma-auton kuljettaja ML autoonsa ja ilmeisesti näkemättä A:n pientä autoa B oli törmännyt sen kylkeen.

Lautakunnan mukaan todistajankertomuksen perusteella oli näytetty toteen, että B ei ole kuorma-autollaan ajaessa varmistunut, että se voi tapahtua vaaraa ja vahinkoa aiheuttamatta.

B oli vastuussa A:n ajoneuvon vahingosta, koska ei ollut huomioinut ajoväylällä pysähtynyttä ollutta A:ta. Sillä seikalla, että A oli peruuttanut pysäköintiruudusta pois, ei ollut merkitystä, koska hän oli vahinkohetkellä ollut selvästi pysähtynyt

Kyseinen liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan tapaus siis osoittaa sen, että mikäli toisen osapuolen voidaan todistaa ajaneen tieliikennelain vastaisesti, koko vahinko korvataan tämän liikennevakuutuksesta.

Mihin asiassa voi sitten vedota sen tueksi, että vahingon täytyy olla täysin toisen syytä? Vastaus löytyy tieliikennelain säännöksistä.

Tieliikennelaki

3 §
Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.

4 §
Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus
Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Edellä selostetun liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan suosituksen tavoin tienkäyttäjän tulee pystyä pysäyttämään ajoneuvo ennen ajoväylällä olevaa estettä. Tämän takia pysäköintiruudusta lähtevä ei ole vahinkoon syyllinen, mikäli joku törmää sinuun ollessasi pysähtynyt.

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa? Lunasta juristin ilmainen arvio.

Kolari lumisella parkkipaikalla

Luminen talvi aiheuttaa ylimääräisiä harmaita hiuksia myös parkkipaikoilla. Usein lumi aurataan parkkipaikalta pois, mutta toisinaan tilan loppuessa sitä kerääntyy myös parkkiruutuihin sekä ajoväylälle.

Mikäli lumivallit ovat kertyneen ajoväylän reunalle siten, ettei kaksi ajoneuvoa mahdu ohittamaan toisiaan samanaikaisesti, jommankumman on syytä väistää. Ellei ole osoitettavissa, että jompikumpi on kuljettanut ajoneuvoaan tieliikennelain vastaisesti, vahinko menee tällöin jo totuttuun tapaan puoliksi.

Tässäkin tosin auttaa oman ajoneuvon pysäyttäminen, jolloin mikäli toinen yrittää ajaa ohi lumikinoksen kaventamassa kohdassa ja vahinko tapahtuu, vahinko on ohiajajan syytä ja menee tämän liikennevakuutuksesta korvattavaksi.

Joskus aurauksen yhteydessä suuria jää- tai lumikinoksia putoaa myös ajoväylälle. Ne voivat olla vaikeasti havaittavissa ja mikäli käy oikein hyvä tuuri, suuri jäälohkare voi rikkoa autoa pahemman kerran. Kuka sitten vastaa tällaisesta vahingosta, kun eihän tuollaista välttämättä huomaa lainkaan, erityisesti jos koko kuukauden lumi sataa samaan aikaan taivaalta?

Vastaus ei ole yksiselitteinen.

Vahinko voi olla alueen talvikunnossapidosta vastaavan tahon, kuten esimerkiksi kiinteistönomistajan tai vuokralaisen vastuulla, koska jäälohkare on jäänyt ajoväylälle. Mikäli näin on käynyt, he voivat olla velvollisia korvaaman auton vahingot.

Toisaalta tieliikennelain lähtökohtana on, että ajoneuvoa tulee lain 3 ja 4 §:ien mukaan kuljettaa turvallisesti ja vaaratilanteet tulee ennakoida. Mikäli sää on niin huono, ettei ajoradalla olevia mahdollisia esteitä pysty havaitsemaan, ajoneuvon nopeutta tulee hidastaa niin paljon, ettei vahinkoja tapahdu.

Riippuukin siis hyvin paljon vahingon yksityiskohdista, kuuluuko korvausvastuu esimerkiksi parkkipaikan omistajalle vai joutuuko vahingon korjaamiseksi kaivamaan taas oman lompakon esille.

Vakuutuslautakunta – VKL 270/11

A oli ajanut autollaan autoliikkeen piha-alueella katsellen myytävänä olevia autoja. Pihassa oli suuri vesilammikko, jonka läpi A ajoi. Lammikon keskiosassa auton etupyörä osui kaivonkanteen, joka ei ollut kunnolla kiinni. Auton pyörän osuessa kanteen kansi nousi pystyyn ja osui auton alaosaan vaurioittaen sitä.

Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö totesi, että piha-alueella oli nopeasta lumen ja jään sulamisesta johtuva vesilammikko, koska sadevesikaivo ei ollut vetänyt. Vakuutusyhtiö päätyi katsomaan, että ajoneuvoa ei olisi tullut kuljettaa veden peittämällä alueella niin, että veden alla olevia olosuhteita ei voi tunnistaa.

Näin ollen vakuutusyhtiö katsoi, että vahinko oli osaksi aiheutunut A:n omasta menettelystä, joten se vähensi korvauksesta 1/3 A:n myötävaikutuksen vuoksi.

Vakuutuslautakunta päätyi katsomaan suosituksessaan, että sadevesikaivo ja sen päällä ollut vesilammikko olivat keskellä autoliikkeen normaalia kulkuväylää, joten alueella liikkuvat ovat voineen perustellusti olettaa, että myös piha-alueella olisi turvallista liikkua vesilätäköistä huolimatta. Lautakunnan näkemyksen mukaan sadevesikaivon vahinko olisi todennäköisesti tapahtunut ilman vesilätäkköäkin, joten A:n ei voida katsoa myötävaikuttaneen vahinkoon.

Lautakunta suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan A:n ajoneuvon vahingon täysimääräisesti kiinteistöyhtiön vastuuvakuutuksesta.

Kyseinen lautakunnan tapaus ei täysin sovellu lumisella parkkipaikalla jäänlohkareen aiheuttamaan vahinkoon, koska vahingon aiheutti puutteellinen sadevesikaivo, eikä pelkästään lätäkön olemassaolo.

Siitä on kuitenkin todettavissa, ettei ajoneuvon kuljettaja myötävaikuta vahinkoon, mikäli vahinko on tapahtunut yleisellä ajoradalla, jonka olisi tullut olla turvallinen.

Näin korotat auton lunastuskorvauksen määrää.

Riippuu lopulta kuitenkin yksityiskohdista, meneekö vahinko kokonaan esimerkiksi kiinteistönomistajan korvattavaksi. Mikäli vahinko tapahtuu yleisellä ajoradalla, eikä parkkipaikalla, vastuu voi olla kadun ylläpitäjällä taikka tienpitäjällä (laki katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossapidosta).

Jos vakuutusyhtiö on katsonut parkkipaikan kolarin sinun syyksesi tai jättänyt vahingon korvaamatta, päätöstä kannattaa tarkastuttaa. Olemme saaneet useissa kaskovakuutusta koskevissa riidoissa muutoksen vakuutusyhtiön päätökseen.

Rikosilmoitus, jos autoa kolhittu parkkipaikalla

Jos palaat autollesi ja huomaat, että sitä on kolhittu eikä syyllistä näy missään, rikosilmoituksen tekeminen on usein järkevää. Rikosilmoitus ei kuitenkaan ole sama asia kuin vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle, vaan se tehdään poliisille.

Rikosilmoitus kannattaa tehdä erityisesti silloin, kun epäilet ilkivaltaa tai kun kolhija on poistunut paikalta jättämättä yhteystietojaan. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti poliisi.fi-palvelussa tai soittamalla poliisin neuvontanumeroon. Kirjaa ilmoitukseen vahingon ajankohta, paikka, kuvaus vahingoista ja mahdolliset havainnot tekijästä.

Rikosilmoituksella on merkitystä myös vakuutuskorvauksen kannalta. Jos vahinko johtuu ilkivallasta, moni vakuutusyhtiö edellyttää rikosilmoitusta ennen kuin käsittelee korvaushakemuksen. Ilman rikosilmoitusta ilkivaltakorvaus voi jäädä kokonaan saamatta. Käytännössä ilkivaltaan liittyvät tilanteet ovat usein monimutkaisempia kuin tavalliset parkkipaikkakolhut.

Muista, että rikosilmoitus ja vahinkoilmoitus ovat eri asioita. Tee vahinkoilmoitus aina omalle vakuutusyhtiöllesi riippumatta siitä, teetkö rikosilmoituksen vai et. Jos kolhija on tiedossa mutta kieltäytyy korvaamasta vahinkoa, vahinkoilmoituksen voi tehdä myös kolhijan liikennevakuutusyhtiölle.

Mitä tehdä, jos autoa on kolhittu parkkipaikalla

Soita näissä tilanteissa aina poliisi kolaripaikalle

Parkkipaikkakolari voi sattua myös työmatkalla — lue lisää siitä, kuka korvaa kolarin työmatkalla omalla autolla.

Parkkipaikkakolarin korvaus jäi saamatta?

Parkkipaikalla tapahtuneen kolarin syyllisyyden ratkaiseminen on usein hankalaa, ja vakuutusyhtiön päätös ei aina perustu oikeaan arvioon. Jos korvaus jäi saamatta tai vastuu jaettiin mielestäsi väärin, kannattaa selvittää oikeutesi.

Tarjoamme ilmaisen arvion vakuutusyhtiön päätöksen oikeellisuudesta — saat nopeasti tiedon siitä, kannattaako päätöksestä valittaa.