Vesivahinko ja vakuutus – nämä kotivakuutus korvaa

Vesivahinko korvataan kotivakuutuksesta, jos vuoto on äkillinen ja vakuutuksen turvataso kattaa sen. Laaja kotivakuutus korvaa yleensä putki- ja käyttölaitevuodot, mutta suppeasta kotivakuutuksesta useimpia vesivahinkoja ei korvata lainkaan. Korvauksen määrää pienentävät omavastuu sekä rakenteiden ja irtaimiston ikävähennykset. Vakuutus ei korvaa vahinkoa, joka on syntynyt hitaasti tai ennalta arvattavasta syystä, kuten rakennusvirheestä tai kondenssivedestä. Taloyhtiössä korjauskulut jaetaan lisäksi kiinteistövakuutuksen ja kotivakuutuksen kesken.

Käyn tässä artikkelissa läpi, mitkä vesivahingot kotivakuutus kattaa, mitä kuluja korvataan, miten ikävähennykset lasketaan ja millä vakuutusyhtiöllä on paras suoja vuotovahinkoja vastaan. Lisäksi kerron, miten vastuu jakautuu kerros- ja rivitalossa ja mitä kannattaa tehdä, jos vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta vesivahinkoa.

Mikäli olet saanut kielteisen korvauspäätöksen tai sattunutta vesivahinkoa ei ole korvattu kokonaan, asiaan kannattaa aina pyytää vakuutusjuristin ilmainen arvio. Saat arvion avulla asiantuntijalta varmistuksen, oletko oikeutettu lisäkorvauksiin.

Päivitys: tiedot on päivitetty viimeksi 12.10.2026.

Kun keittiön lattialla lainehtii muutama sentti vettä tai vesiputki pamahtaa rakenteissa rikki, vakuutusasiat eivät todennäköisesti ole heti ensimmäisenä mielessä. Vakuutusyhtiön vahinkopalvelu on hyvä auttamaan välttämättömissä toimenpiteissä vahingon havaitsemisen jälkeen, kuten esimerkiksi antamalla paikallisen putkimiehen yhteystiedot vuodon korjaamiseksi taikka kutsumalla suoraan paikalle asiantuntijan kuivattamaan kosteat rakenteet.

Vakuutusasiat tulevatkin yleensä ajankohtaiseksi vasta kun vahinkoa koskevia laskuja tipahtaa postiluukusta ja niille pitäisi löytää maksaja. Vakuutusyhtiöt mainostavat kotivakuutuksiaan yleensä niin, että ne ovat totta kai turvaltaan kilpailijoita kattavampia myös vesivahinkojen osalta, mutta pitääkö tämä paikkansa?

Finanssialan ry:n selvityksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain n. 37 000 korvattavaa vesivahinkoa. Tämä tarkoittaa yli 700 vuotovahinkoa joka viikko. Vahinkomäärän perusteella ei ole yllättävää, että FINEn Vakuutuslautakuntaa työllistävät eniten koti- ja kiinteistövakuutuksien osalta juurikin vesivahinkojen korvattavuutta koskevat erimielisyydet vakuutusyhtiöiden kanssa. Kun vahinkoja tapahtuu paljon, niistä myös riidellään paljon.

Markkinointitermeistään huolimatta vesivahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista on suurimpien vakuutusyhtiöiden ehtojen perusteella hyvin vaihtelevaa.

Laajin mahdollinen kotivakuutus voisi teoriassa kattaa mitä tahansa siirrettävän ilmastointilaitteen vesivahingosta naapurin aiheuttamaan tulvaan, mutta suurimpien vakuutusyhtiöiden vakuutusehtojen perusteella näin laajoja tuotteita ei näyttäisi olevan markkinoilla juuri lainkaan.

Markkinoilta löytyy tällä hetkellä kotivakuutuksia, jotka kattavat vakuutuskirjalla nimenomaisesti mainittuja vesivahinkoja, kuten esimerkiksi LVISA-laitteen vuotoja taikka myrskyvahinkoja.

Osa kotien tyypillisistä vesivahingoista kuuluu siten laajasta kotivakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin, mutta vakuutusyhtiön ja ehtolaajuuden valinnan kanssa kannattaa olla tarkkana.

Vesivahingot, jotka kotivakuutus kattaa

Kotivakuutuksia myydään joko suppealla taikka laajalla vakuutusturvalla. Suppeimmillaan vakuutusturva kattaa vain muutamia vakuutuskirjalle nimettyjä vahinkotapahtumia, kuten esimerkiksi pelkät luonnonilmiövahingot ja varkaudet.

Laajemmat kotivakuutukset kattavat tyypillisesti lisäksi erilaisten lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteiden (LVISA) vuotovahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi putkivuodot taikka käyttölaitteiden kuten astian- tai pyykinpesukoneen yllättävät vuotovahingot.

Laajat kotivakuutukset korvaavat monesti lisäksi kaikenlaisia yllättäviä rikkoutumisvahinkoja. Vakuutuksesta voidaan korvata silloin esimerkiksi pyykinpesukoneen odottamaton rikkoutuminen, taulutelevisioon tulleen kolhun, tai vaikka puhelimen putoamisesta aiheutuvia vahinkoja.

Olen koonnut alle vertailuun Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen ja Turvan suppeat kotivakuutukset sen osalta, miten niistä korvataan vesiputkien vuotovahinkoja ja LVISA-laitteiden rikkoutumisia. Laajat kotivakuutukset ovat omassa taulukossaan alempana.

Vertailusta on todettavissa, että usean vakuutusyhtiön suppein vakuutustuote ei kata lainkaan putkivuodosta aiheutuvia vesivahinkoja. Tämän perusteella esimerkiksi Fennian palovakuutus, LähiTapiolan suppea kotivakuutus, POP Vakuutuksen S eikä Turvan suppea kotivakuutus korvaa lainkaan putkivuotoja.

Laajoissa kotivakuutuksissa sekä putkivuoto että LVISA-laitteiden rikkoutuminen kuuluvat turvaan kaikilla vertailun vakuutusyhtiöillä Pohjantähteä lukuun ottamatta.

Pohjantähden kotivakuutus korvaa nämä vahingot vain, jos kyseinen turva on valittu kotivakuutukseen sitä hankittaessa.

Laajatkin kotivakuutukset edellyttävät monesti vahingon aiheutuneen joko nimetystä laitteesta (esim. astian- tai pyykinpesukone), rakennukseen kiinteästi liitetystä LVISA-laitteesta taikka tietystä erikseen nimetyistä vahinkotapahtumista, kuten esimerkiksi akvaarion aiheuttamasta vesivahingosta, poikkeuksellisesta tulvasta taikka myrskystä. Toisaalta kattavimmat laajat kotivakuutukset korvaavat kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja.

Putkivuotojen lisäksi kotivakuutuksesta voidaan siis kattaa myös muiden LVISA-laitteiden rikkoutumisvahinkoja. Näitä ovat esimerkiksi lämminvesivaraajien, ilmalämpöpumppujen taikka kiinteiden ilmastointilaitteiden rikkoutumiset.

Astian- ja pyykinpesukoneiden vuotovahingoista ja niiden korvaamisesta olen kirjoittanut tarkemmin artikkelissa kodinkoneen rikkoutuminen ja vakuutuskorvaukset.

Suinkaan kaikki kotivakuutukset, joista korvataan putkivuotoja, eivät korvaa samalla myös LVISA-laitteiden rikkoutumisvahinkoja ja niiden vuotoja. Esimerkiksi Pohjolan perus- POP Vakuutuksen M- sekä Turvan peruskotivakuutukset kattavat putkivuodon vahinkoja, mutta eivät astian- tai pyykinpesukoneen aiheuttamia vahinkoja tai niiden korjauskuluja.

Tyypillisiä koti- ja kiinteistövakuutuksen kattamia vesivahinkoja ovat siten esimerkiksi:

• LVISA-laitteiden vuotovahingot (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteet)
• Käyttölaitevuodot (mm. astian- ja pyykinpesukone)
• Myrskyvahingot
• Poikkeukselliset tulvat

Vakuutusehtojen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, koska suppeat kotivakuutukset eivät edellä todetun mukaisesti välttämättä kata kuin osan yllä mainituista vahingoista. Huonoimmassa tapauksessa se ei kata kuin myrskyn tai poikkeuksellisen tulvan, jolloin putkivuotoja tai muita vesivahinkoja ei korvata lainkaan.

Monesti vesivahinkojen korjaus edellyttää esimerkiksi vuotokohdan korjausta putkimiehen toimesta, kastuneen alueen purkutöitä ja kuivatusta sekä uudelleenrakennusta.

Jos vahinko on vakuutusehtojen mukaan korvattava, kotivakuutus kattaa kaikkia näitä kustannuksia, mutta ei välttämättä täysimääräisesti. 

Käydään läpi tyypillisiä vesivahinkoja, joita haetaan korvattavaksi kotivakuutuksesta.

Esimerkiksi LähiTapiola tarjoaa kolmea erilaista vakuutusturvan tasoa kotivakuutukselle. Mikäli koti on vakuutettu heidän perus- tai laajalla kotivakuutuksellaan, vesiliitoksen vuotovahinko on todennäköisesti kotivakuutuksesta korvattava.

Vahingosta suoritettavat korvaukset jaettaisiin pyykinpesukoneen korjauskuluihin ja vuoteen veden aiheuttamaan vahinkoon. Molemmista korjauskuluista vähennettäisiin ehtojen mukainen ikävähennys sekä omavastuu.

Vahinkoa ei sen sijaan korvattaisi LähiTapiolan suppeasta kotivakuutuksesta, koska siitä ei korvata käyttölaitteiden vuotovahinkoja.

Laaja kotivakuutus voi korvata vesivahingon, jos vakuutusehdot eivät edellytä vesivahingon olevan seurausta rakennukseen kiinteästi liitetyn laitteen vuodosta.

Siirrettävä ilmastointilaite ei kuitenkaan ole rakennukseen kiinteästi liitetty laite, joten se ei täyttäisi kyseistä ehtoa.

Olennaista vahingon korvattavuudessa yllä olevassa esimerkiksi olisi myös se, toimiko laite oikein vai syntyikö vesivahinko laitteessa olleen äkillisen ja odottamattoman vian vuoksi.

Jos laitetta on kuitenkin käytetty sen ohjeiden vastaisesti, vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus vähentää tai evätä vahingon korvattavuus kokonaan.

Jos laitteessa on ollut vikaa, laitteen korjauskulut voivat myös olla kotivakuutuksesta korvattavissa.

Useimmat kotivakuutukset kattavat myrskystä aiheutuneet vesivahingot, joten myös tällainen kosteusvaurio voidaan korvata vakuutuksesta.

Korvattavuuden kannalta on olennaista, edellyttävätkö vakuutusehdot myrskyjen osalta esimerkiksi tiettyä keskituulennopeutta, jotta kyse on myrskystä, tai oliko vahingoittunut omaisuus vahingolle alttiina esimerkiksi ulkona.

Jälkimmäisessä tapauksessa kyse voi olla ennalta arvattavissa olevasta vahingosta, jolloin korvausta ei välttämättä makseta lainkaan. Myrskyn aikana arvokasta omaisuutta ei saa jättää ulos, koska ei ole ennalta arvaamatonta, että omaisuus voi vahingoittua sen seurauksena.

Olen kirjoittanut myrskyvahinkojen korvauksista tarkemmin tässä artikkelissa sekä katon vuotovahingoista täällä.

Myös poikkeuksellisen tulvan aiheuttamat vesivahingot on tyypillisesti katettu kotivakuutuksella. Olennaista tulvavahingoissa on kuitenkin se, onko kyse poikkeuksellisesta tulvasta.

Jos tulvan arvioidaan toistuvan useammin kuin kerran 50 vuodessa, se ei täytä vakuutusehtojen edellytystä poikkeuksellisuudesta. Tulvavahinkoa ei silloin korvattaisi vakuutuksesta. Tämän myötä tulville alttiilla alueella sijaitsevan omakotitalon vesivahingot voivat helposti jäädä vakuutuksesta korvaamatta, koska kyseisissä tulvissa on silloin kyse toistuvista ja ennalta arvattavissa olevista asioista, ei poikkeuksellisista tapahtumista.

Löydät tulvavahinkojen korvaamisesta lisää tästä artikkelista.

Aiemmin mainitussa esimerkissä LähiTapiolan suppein kotivakuutus ei kata mitään vuotovahinkoja, mutta laajimmat suppeat vakuutukset kattavat ainakin esimerkiksi kiinteästi asennettujen LVISA-laitteiden vuodot.

Laajemmat kotivakuutukset vastaavasti kattavat vesivahinkoja nimensä mukaisesti laajemmin, esimerkiksi siten, että korvattavien kosteusvahinkojen aiheuttaneiden laitteiden luettelo on laajempi tai että vesivahingosta saatavat korvaukset ovat suuremmat.

Korvattavia vesivahinkoja voivat laajimmillaan olla myös muut tapahtumat kuin käyttölaite- tai LVISA-vuodot, kuten esimerkiksi siivouksen yhteydessä osutaan imurilla akvaarion kulmaan, jonka myötä koko lattia on veden vallassa.

Kotivakuutus voi korvata vahingon, mikäli LVISA-laitteiden rikkoutumisvahingot taikka vuotovahingot ovat vakuutusehtojen mukaan korvattavia vahinkoja. Astianpesukonetta ei voitu enää korjata, joten vakuutuksesta korvataan 156 €, eli 30 % uuden astianpesukoneen hinnasta rikkovakuutuksen perusteella (astianpesukoneen ikä 19 vuotta, jonka perusteella ikävähennys laskettu).

Vuotaneen veden rakenteille aiheutuneesta vahingosta tehtäisiin yhtiöstä riippuen esimerkiksi 40 % ikävähennys. Mikäli astianpesukone voitaisiin korjata, mutta korjaus maksaisi enemmän kuin 156 €, vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata vahingosta silloin enempää kuin 156 €.

Jääkaapin ja pakastimen vuodoissa korvaus riippuu samalla tavalla vuodon syystä. Olen käsitellyt erikseen, mitä kotivakuutus korvaa, kun jääkaappi vuotaa vettä lattialle.

Millaisia kuluja vesivahingoista korvataan?

A) Yleistä

Vakuutuksesta korvataan kohtuulliset ja välttämättömät kulut, jotka ovat olleet tarpeen vakuutuksella vakuutetun vahingoittuneen omaisuuden korjaamiseksi.

Kotivakuutus voi kattaa joko rakennuksen, irtaimiston, tai molempien vahinkoja. Omakotitalon kotivakuutus kattaa tyypillisesti näitä kaikkia, kun taas kerros- tai rivitaloasuntoon hankitulla kotivakuutuksella ei vakuuteta taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevia rakenteita ja LVISA-laitteita. Taloyhtiössä tapahtuvien vahinkojen korvaamisesta lisää jäljempänä.

Esimerkiksi putken aiheuttamassa vuotovahingossa korvaus voi sisältää:

• Rakenteiden avaus ja sulkemiskustannukset vuotokohdan löytämiseksi ja sen korjaamiseksi
• Vahingon kartoituskulut, jolla ulkopuolinen asiantuntija selvittää vahingon laajuuden ja ehdottaa suositeltavat toimenpiteet vahingon korjaamiseksi
• Purkukustannukset, jotta vahingoittunut alue päästään korjaamaan
• Kuivatuskulut, mukaan lukien siitä aiheutunut sähkönkulutus
• Jälleenrakennuskustannukset vahinkoa edeltävään tasoon, sekä
• Mahdollisen sijaisasunnon, mikäli asunto on korjaustöiden aikana asumiskelvoton (ei esimerkiksi käytettävissä olevaa kylpyhuonetta)

Omakotitalon kotivakuutuksella on järkevä vakuuttaa sekä irtaimisto että rakennus. Tällaisessa tapauksessa, jos vesivahinko vahingoittaa esimerkiksi omia huonekaluja, vakuutus kattaa myös niiden vahingot. Jos kotivakuutuksella on vakuutettu pelkkä rakennus, vakuutuksesta ei kateta irtaimiston vahinkoja luonnollisesti lainkaan. Vastaavasti pelkästä irtaimistovakuutuksesta ei korvata rakennuksen vahinkoja.

Missä tilanteissa vakuutusyhtiö on aina velvollinen korvaamaan vahingon?

B) Laminaatin vesivahinko – korjausalueen laajuus?

Varsin usein vesivahingoissa käy niin, että vahinkoalueen laminaatti tai parketti joudutaan uusimaan, mutta vahinko ei ole niin laaja, että koko huoneen lattia on vaurioitunut.

Jos vesivahinko on aiheutunut esimerkiksi juuri astianpesukoneen edessä avokeittiössä, parketin uusiminen pelkästään kyseiseltä vahinkoalueelta tarkoittaa sitä, että vanhan ja uuden parketin väliin voidaan joutua tekemään kynnys.

Jos kynnystä ei kuitenkaan ole ollut siinä kohtaa aiemmin, vahinkoa ei ole silloin korjattu identtisesti vahinkoa edeltäneeseen tilaan. Lisäksi parketista riippuen lattia voi korjaustöiden jälkeen olla sävyltään erilainen, jolloin kyse on uuden kynnyksen lisäksi myös esteettisestä haitasta. Tyypillisesti laminaatti- ja parkettivahingoissa vakuutusyhtiötä vaaditaankin korvaamaan koko parketin uusiminen kyseiseen huoneeseen, jotta kynnystä taikka kauneushaittaa ei synny.

Mutta pitääkö vakuutusyhtiön suostua korvaamaan lattia laajemmaltakin alueelta?

Vakuutusehdot lähtevät lähes poikkeuksetta siitä, että vakuutuksesta korvataan ainoastaan suoranainen esinevahinko, ei mitään muuta.

Jos vain osa lattiapinnoitteesta on vaurioitunut, vakuutusyhtiön velvollisuutena on korvata ainoastaan kyseinen osuus. Näiden kahden kilpailevan näkökannan seurauksena joudutaan usein pohtimaan, missä vaiheessa esimerkiksi parketin kauneushaittaa pitää voida sietää ja toisaalta, mihin asti vakuutusyhtiön tulee uusia parkettia tai laminaattia, vaikka vain pieni osa huoneen lattiasta on vahingoittunut. 

Vakuutuslautakunta on tällaisissa vahingoissa säännönmukaisesti katsonut, että vakuutusyhtiön tulee korvata lattiapinnoite mahdollisine kynnyslistoineen johonkin luonnollisesti rajautuvan kokonaisuuden alueelle, vaikka lattia olisi aiemmin ollut yhtenäinen eikä tilojen välillä olisi ollut kynnyslistaa (esimerkiksi VKL 280/12). Yksi esimerkki tällaisesta luonnollisesti rajauksesta voi olla vaikkapa keittiön saarekkeen viereen taikka oviaukon kohdalle tehtävä kynnys.

Vaikka lautakunnan mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus rajata uusi parketti sanotun mukaisesti kynnyksellä vaikka sitä ei olisi aiemmin ollut, vakuutusyhtiöllä ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä rajausta mihin tahansa, vaan sen tulee tehdä juurikin luonnolliseen kohtaan.

Kynnystä ei siis saa vaatia tehtäväksi keskelle olohuonetta, vaan esimerkiksi oven kohdalle. Se, missä hyväksyttävän rajaus voidaan kussakin tapauksissa tehdä, riippuu yksityiskohdista. Rajauksen paikasta kiistellään vuotovahingoissa säännöllisesti, koska muutaman neliön ero voi tarkoittaa tuhansien eurojen eroa korvauksessa.

Toisaalta jos vahinkoalue sijaitsee avokeittiössä, tilanne on toinen.

Koska vuotokohta on keskellä yksiötä, vahinkoaluetta ei ole rajattavissa mihinkään luonnolliseen kohtaan. Vakuutusyhtiö joutuu silloin todennäköisesti korvaamaan yhtenäisen lattiapinnoitteen koko alueelle, vaikka vain osa siitä olisi vaurioitunut vesivahingosta.

Mikäli lattiapinnoitteen vaihtamisesta aiheutuva esteettinen haitta tai uusi kynnys eivät ole haluttuja vaihtoehtoja, lattian voi tietysti uusia myös kokonaan omalla kustannuksella, jolloin vakuutusyhtiö korvaa vain heidän osuutensa vahingosta. Vakuutusyhtiöllä ei siis ole velvollisuutta korvata koko laminaatin tai parketin uusimista kyseisissä tapauksissa, vaikka lopputulos ei esteettisesti olekaan hyväksyttävissä.

Poikkeuksena yllä olevaan on Pohjantähden omakotitaloille tarjoama RakennusPlus-lisäturva, josta voidaan korvata yhtenäinen lattiapinnoite vahinkoa edeltävään tasoon. Tosin kyseistä vakuutusta ei ole saatavilla taloyhtiöasuntoihin, eikä vakuutusta välttämättä myönnetä esimerkiksi vanhoihin omakotitaloihin.

C) Korvaako kotivakuutus sijaisasunnon vesivahingon vuoksi?

Kotivakuutuksesta voidaan korvata sijaisasunto asunnon asumiskelvottomuuden vuoksi vesivahingon korjaustöiden ajaksi, mikäli sijaisasumisen tarpeen aiheuttanut vahinko on vakuutuksesta korvattava vahinko. Sijaisasuntoa ei siten korvata, ellei vahingon juurisyy ole vakuutuksesta korvattavissa.

Esimerkiksi jos kotivakuutus kattaa vain palovahinkoja, siitä ei korvata putkivuodon seurauksena tarvittavaa sijaisasuntoa.

Jotta sijaisasunto voidaan korvata, asunnon tulee olla asumiskelvoton vahingon korjaustöiden takia. Yleensä asumiskelvottomuus täyttyy jo sen vuoksi, ettei asunnossa ole toimivaa kylpyhuonetta, ellei asukkaiden helposti saatavilla ole käytettävissä jotain toista kylpyhuonetta. Esimerkiksi olohuoneen vesivahingoissa asunto ei välttämättä ole asumiskelvoton, vaikka korjaustyöt kestäisivät pitkään, vaan kyse on aina kokonaisuuden arvioinnista.

Taloyhtiöissä vahvistuksen asumiskelvottomuudesta voi pyytää esimerkiksi isännöitsijältä. Omakotitaloissa asian voi todistaa vakuutusyhtiölle esimerkiksi viittaamalla vahingon korjaustöiden laajuuteen tai pyytämällä asiasta arvion urakoitsijalta, mikäli vakuutusyhtiö ei ole automaattisesti hyväksynyt sijaisasunnon kustannuksia korvattavaksi.

Laajoissa kotivakuutuksissa korvattavia kuluja ovat muun muassa ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi ja muut vastaavat kustannukset. Yleensä vakuutusehdoissa edellytetään, että näistä kustannuksista tulee sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa, jotta ne korvataan.

D) Kuka maksaa vesivahingon kuivauksen sähkölaskun?

Vesivahingon kuivauksen sähkölaskun maksaa yleensä se vakuutus, josta vesivahinko korvataan. Kuivauksen sähkönkulutus kuuluu vahingon korjauskustannuksiin, vaikka kuivaimet on kytketty asukkaan omaan pistorasiaan ja kulutus näkyy hänen omassa sähkölaskussaan.

Omakotitalossa kuivauksen sähkö korvataan omasta kotivakuutuksesta. Rivi- ja kerrostalossa rakenteiden kuivaus kuuluu yleensä taloyhtiön kunnossapitovastuulle, joten kuivauksen sähkö haetaan taloyhtiöltä tai sen kiinteistövakuutuksesta.

Kokemuksemme mukaan kuivauksen tekevä yritys toimittaa käytännössä raportin kuivauksen sähkönkulutuksesta, ja korvaus maksetaan kulutuslukeman perusteella kertomalla se kilowattitunnin korvausmäärällä, esimerkiksi 0,13 eurolla kilowattitunnilta.

Kuivauksen sähköstä voidaan tehdä myös samat vähennykset kuin muista korjauskuluista. Vakuutuslautakunnan ratkaisussa FINE-011181 vakuutusyhtiö korvasi omakotitalon viemärivuodon kuivauksen sähkönkulutuksesta vain puolet, koska vuotanut viemäriputki oli yli 50 vuotta vanha. Lautakunta piti putken ikään perustuvaa 50 prosentin vähennystä oikeana myös kuivauskuluista.

Sähkönkulutus on lisäksi pystyttävä osoittamaan. Tapauksessa FINE-75043-D4K9G6 asiakas vaati 1 067,98 euroa korjausten aikana käytettyjen öljypattereiden sähköstä. Vaatimus perustui pattereiden tehosta laskettuun arvioon, ja kartoitusraportin mukaan pattereilla oli lämmitetty taloa, koska lattialämmitys ei vuodon vuoksi toiminut. FINE ei suosittanut muutosta vakuutusyhtiön päätökseen, koska koneellista kuivausta ei ollut osoitettu tehdyksi ja rakennuksen väliaikainen lämmitys ei kuulu vakuutuksesta korvattaviin kuluihin.

Koska korvaus lasketaan toteutuneesta kulutuksesta, kuivausyrityksen raportti sähkönkulutuksesta kannattaa pyytää heti kuivauksen päätyttyä. Pelkkä laitteiden tehosta laskettu arvio ei kerro, paljonko sähköä kuivaukseen todella kului.

Taloyhtiön vastuunjakoa käyn tarkemmin läpi artikkelissa vesivahinko taloyhtiössä ja kuka sen korvaa.

Vesivahingon korvausmäärä ja ikävähennykset – mitä kotivakuutuksesta korvataan?

Korvausmäärään vaikuttaa olennaisesti vesivahingon aiheuttaneen laitteen tai putkiston ikä. Vakuutusyhtiö tekee vakuutusehtojen perusteella kaavamaisen vähennyksen korjauskulujen määrään vuodon aiheuttaneen laitteen tai putken iän perusteella.

Näistä vakuutusyhtiön tekemistä korvausmäärän vähennyksistä käytetään nimitystä ikävähennys, koska nimensä mukaisesti korvausmäärä pienenee suoraan sen perusteella, mitä vanhempi vahingon aiheuttanut laite tai putki on ollut.

Vakuutusehdoissa vesivahingosta maksettava korvausmäärä lasketaan lisäksi eri tavalla riippuen siitä, mistä vesivahingon korjauksen osuudesta on kyse.

• Vuotaneen laitteen tai putken korjauskustannukset, sekä
• Vuotaneen veden aiheuttamien vahinkojen korjauskulut (kuivatus ja siihen liittyvät kulut, kuten sähkölasku, purku ja jälleenrakentaminen)

Samat periaatteet korvausmäärän laskemiseen soveltuvat sekä astianpesukoneen vesivahinkoon että putkivuotoon.

Toisaalta mikäli putken tai laitteen korjauksesta ei aiheudu mitään kulua esimerkiksi sen vuoksi, että sen tekee itse, korvauksia ei tarvitse hakea korjauskuluista vaan ainoastaan vuodon aiheuttamasta vahingosta.

Osa vakuutusyhtiöistä saattaa soveltaa samaa ikävähennysprosenttia sekä laitteen korjauskuluihin että vuotaneen veden aiheuttamaan vahinkoon. Korvauspäätöksen saadessaan onkin syytä olla tarkkana, että vakuutusyhtiö on laskenut ikävähennyksen oikein.

Korvausmäärän eli ikävähennyksen laskentapa voi kuitenkin olla erilainen, mikäli kyseessä on putkivuoto kuin jos kyseessä on käyttölaitteen, kuten astian- tai pyykinpesukoneen vuoto.

Yleensä saman vakuutusyhtiön suppean ja laajan vakuutusturvan ikävähennykset lasketaan kuitenkin samalla periaatteella. Itse korvausmäärässä ei siten ole eroa suppean ja laajan vakuutuksen välillä, kunhan vahinko on ylipäänsä myös suppeasta vakuutuksesta korvattava vahinko.

Miten ikävähennykset sitten näkyvät käytännössä korvausmäärissä?

Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat vakuutusehtonsa, joten korvausmäärä voi vaihdella hyvinkin merkittävästi valitun vakuutusyhtiön mukaan.

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto vuonna 1988 rakennetun rakennuksen putkivuodoissa korvausmäärään tehtävistä ikävähennysprosenteista , joita Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan kotivakuutuksissa sovellettaisiin.

Ikävähennysprosentit tarkoittavat prosenttiosuutta, jonka vakuutusyhtiö vähentää korvausmäärästä.

Käydään vahinko läpi käytännön esimerkin avulla.

Vuonna 1988 valmistuneen omakotitalon käyttövesiputken vuoto aiheuttaa vesivahingon.

Vahingosta syntyy yhteensä 10 000 euron korjauskulut siten, että rakenteiden avaus ja putken korjauskulut maksavat 1 000 euroa ja loput 9 000 euroa koskevat vuotaneen veden aiheuttaman vahingon korjaamista (purku, kuivatus ja jälleenrakennus).

Miten eri kotivakuutukset korvaisivat tällaisen vuotovahingon kuluja?

Kokosin alle vertailuun Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan kotivakuutukset. Graafin korvausmääristä on jo vähennetty 150 euron omavastuu.

Vertailusta näkee nopeasti, että putken korjauskulusta ei jää mitään korvattavaa Pohjantähteä lukuunottamatta, jos rikkoutunut putki on vuodelta 1988.

Se myös osoittaa, että mitä vanhemmasta putkesta tai laitteesta on kyse, sitä epätodennäköisempää on, että korjauksesta maksetaan korvauksia. Ikävähennykset putken osuuden korjauskuluista ovat useimmilla vakuutusyhtiöillä vähänkään vanhemmissa putkissa nopeasti 100 %, jolloin korvattavaa osuutta ei jää.

Kotivakuutus korvaa vastaavilla periaatteilla myös muun irtaimiston rikkoutumisia, kuten silmälasien tai puhelimen ja näytön vahinkoja.

Entä vuotaneen veden aiheuttama vahinko, kai siitä kuitenkin korvataan jotain?

Kyllä, siitä saa korvauksia.

Jatketaan samalla esimerkillä, mutta käydään läpi vuotaneen veden aiheuttaman 9 000 euron vahingon korjauskulut. Nämä kulut koostuvat kastuneen alueen purkutöistä, sen kuivauksesta ja siihen kuluvasta sähköstä sekä jälleenrakentamisesta.

Vuotaneen veden korvaus näkyy yllä olevan graafin pylväiden alemmassa osassa.

Vertailusta voisi päätellä, että Fennian ja POP Vakuutukset kotivakuutukset ovat kattavuudeltaan parhaimpia vesivahinkojen korvaamisessa.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa.

Korvausmäärät eivät laske putken tai laitteen iän perusteella jokaisella vakuutusyhtiöllä lineaarisesti tai edes samalla tavalla.

Vaikka Fennia ja POP Vakuutus korvaisivat esimerkin vuoden 1988 rakennuksen vahingossa parhaiten, se ei tarkoita, että ne korvaisivat aina vesivahingosta muita enemmän.

Otetaan havainnollistavana esimerkkinä sama vahinkotilanne, mutta vuonna 1998 valmistuneen omakotitalon osalta.

Putken korjauskulujen korvausmäärissä ei ole suuria eroja, sillä ne vaihtelevat 190 ja 280 euron välillä.

Tarkasteltaessa sen sijaan vuotaneen veden korjauskulujen korvaamista, tilanne kääntyykin aivan toisenlaiseksi, sillä sekä If että Pohjola eivät tekisi vuotaneen veden 9 000 euron korjauskuluihin lainkaan vähennystä omavastuun lisäksi.

Vuotaneen veden osalta ikävähennys ei ole myöskään koskaan 100 %, vaan vakuutusyhtiöt ovat ehdoissa rajanneet vähennyksen määrän joko tiettyyn euromäärään tai prosenttiosuuteen korjauskuluista. Tämä eroaa vuotaneen laitteen tai putken korjauskuluista, sillä niissä ikävähennys voi olla 100 %, jolloin kyseisestä korjauskustannuksesta ei välttämättä jää lainkaan korvattavaa.

Huomioithan, että yllä olevissa vertailuissa on mukana vain kyseisten yhtiöiden sellaiset vakuutukset, joista voidaan ylipäänsä korvata putkivuotoja (ks. yhteenvetotaulukko ylempää).

Lisäksi vahingon korvaamisedellytyksissä on olennaisiakin eroja eri vakuutusyhtiöillä. Myös vahinkokäsittelyn laatu vaihtelee eri yhtiöiden välillä.

Otetaan toinen esimerkki, mutta tällä kertaa vuotaneen putken ikä on vuodelta 1994.

Vuotovahingot kattavasta kotivakuutuksesta voidaan korvata vahinko seuraavasti:

• Putkimiehen laskusta korvataan 235,80 €  (30 %), koska vakuutusehtojen mukaan vuonna 1994 asennetun LVI-laitteen korjauskulusta tehdään sen iän perusteella 70 % ikävähennys.
• Urakoitsijan vuotaneen veden korjaustöiden laskusta korvataan 2.800 € (70 % laskusta), koska vuodon aiheuttanut putkisto on ollut 30-39 vuotta vanha. 30 % ikävähennys korvausmäärään tulee suoraan vakuutusehdoista putken iän perusteella.
• 421 € kosteuskartoittajan raportista (kartoitustyöt korvataan monesti kokonaisuudessaan ilman ikävähennyksiä, mutta tässä on vakuutusyhtiökohtaisia eroja).

Koska vahingosta tehdään yllä mainitut ikävähennykset, 5.207 € korjauskuluista korvataan siten lopulta 3.456,80 €, eli noin 67 % kaikista korjauskuluista.

Mikäli vahingon aiheuttanut putki olisi kuitenkin uusittu esimerkiksi vuonna 2022, vakuutusyhtiö ei tekisi putken korjauskuluista taikka vuotaneen veden vahingosta lainkaan ikävähennyksiä, koska ikävähennyksiä voidaan ehtojen mukaan tehdä vasta kun laite on useamman vuoden ikäinen.

Esimerkki osoittaa, että mitä vanhempi vesivahingon aiheuttanut putki tai käyttölaite on ollut, sitä vähemmän vesivahingosta korvataan. Vakuutusyhtiöillä on vuosikymmenien ajalta tietoa siitä, kuinka paljon vanhat LVISA-laitteet lisäävät vuotovahingon riskiä. Yksi ikävähennysten käyttämisen tarkoitus onkin kannustaa vakuutuksenottajia uusimaan vanhoja putkistoja, koska niiden vakuuttaminen on selvästi kalliimpaa kuin uusien LVISA-laitteiden. Tämän vuoksi myös korvausmäärät laskevat nopeasti laitteen iän karttuessa.

Entä tilanteet, joissa vesivahinko vahingoittaa myös irtaimistoa, eikä pelkästään rakenteita ja pinnoitteita?

Vakuutusehdoista löytyy taulukko, johon on eritelty esimerkiksi kodinkoneiden, IT-laitteiden ja vaatteiden ikävähennysprosentit, joita sovelletaan, mikäli rikkoutunutta esinettä ei voida korjata. Kaikilla vakuutusyhtiöillä on omat taulukot ikävähennyksien laskemiseksi. Ikävähennyksen suuruus vaihtelee vahingoittuneen omaisuuden perusteella, koska tietyn omaisuuden arvo laskee muita nopeammin. Tämän vuoksi esimerkiksi matkapuhelimien vahingoissa ikävähennykset ovat suuremmat, kuin vaatteissa.

Alla esimerkkinä LähiTapiolan kotivakuutuksen vuotuiset ikävähennykset eri irtaimiston vahingoissa.

Ikävähennyksiä ei välttämättä tehdä heti ensimmäisestä käyttövuodesta alkaen, vaan ensimmäisten hankintavuosien aikana tapahtuviin vahinkoihin ei välttämättä tehdä lainkaan vähennyksiä. Laskentatapa vaihtelee vakuutusyhtiöittäin, joten se tulee tarkastaa aina vakuutusehdoista.

Vuotovahingot kattavasta LähiTapiolan kotivakuutuksesta voidaan korvata silloin seuraavasti, kun vaatteiden ikävähennys on 20 prosenttia vuodessa:

• Uusien vastaavien vaatteiden hinta 1.896 euroa x (100 % – 1 vuosi x 20 %) = 1.516,80 euroa – omavastuu (esimerkiksi 200 euroa).

Ikävähennyksiä sovelletaan monesti kaikkien vahinkojen korvaamiseen siitä riippumatta, oliko kyse putki- vai astianpesukoneen vuodosta taikka tulipalosta. Kaikilla vakuutusyhtiöillä ikävähennyksiä ei kuitenkaan tehdä esimerkiksi tulipaloissa tai käyttölaitevuodoissa, joten vakuutusyhtiöiden välillä on tältä osin merkittäviä eroja.

Missä tilanteissa vakuutusyhtiö on aina velvollinen korvaamaan vesivahingon?

Miksi kotivakuutuksien ehdot vaikuttavat kaikilla yhtiöillä niin samanlaisilta?

Suurin osa suomalaisista vakuutusyhtiöistä on rakentanut vakuutusehtonsa aikoinaan Finanssialan Keskusliiton malliehtojen mukaisesti. Toisin sanoen, vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot olivat aiemmin hyvin suurelta osin identtisiä eri yhtiöiden välillä, koska kaikki käyttivät samoja keskusjärjestön malliehtoja.

Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja sen jälkeen seurannut kilpailuoikeutta koskevan sääntelyn tiukentuminen ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että jokaisen vakuutusyhtiön on täytynyt panostaa enemmän omatoimiseen vakuutusehtojen kehittämiseen. Vakuutusehtoja ei voi enää vain kopioida malliehdoista.

Vakuutusehdot ovatkin vähitellen kehittyneet vähän eri suuntaan eri vakuutusyhtiöissä. Kilpailun tiukentumisen myötä monet vakuutusyhtiöt ovat lähteneet parantamaan ehtojaan, joten vesivahinkojen korvattavuudessa on nykyään merkittäviäkin eroja.

Valitettavan usein kilpailu kuitenkin tapahtuu vain kopioimalla toisten vakuutusehtoja sen sijaan, että vakuutuksen kattavuutta olennaisesti parannettaisiin uusilla ratkaisuilla. Tällaisiakin on kuitenkin tullut, kuten Ifin, LähiTapiolan ja Turvan Plus -lisäturvat, jotka parantavat olennaisesti muun muassa irtaimistojen vahinkojen korvausmääriä.

Millä yhtiöllä on paras suoja vuotovahinkoja vastaan?

Yksittäistä ja aina parasta vakuutusyhtiötä ei ole. Paras suoja vuotovahinkoja vastaan määräytyy siitä, kuinka laajasti vakuutusehdot kattavat erilaisia vuoto- ja kosteusvaurioita ja kuinka pienet ikävähennykset korvauksesta tehdään. Sama vakuutus voi olla toiselle edullinen ja toiselle huono sen mukaan, millainen vahinko sattuu.

Erot syntyvät ensinnäkin ehtojen laajuudesta. Osa turvista korvaa vain äkillisen ja ennalta arvaamattoman putkivuodon, kun taas laajempi turva kattaa myös hitaammin syntyneen kosteusvaurion ja useampia vahinkotyyppejä. Käsittelen kosteus- ja homevaurion korvattavuutta tarkemmin sitä koskevassa artikkelissa. Kosteusvaurion korvattavuus vaihtelee tästä syystä yhtiöittäin: sama vahinko voi olla toisessa yhtiössä korvattava ja toisessa rajattu ehdon ulkopuolelle.

Toinen ratkaiseva tekijä on ikävähennykset. Ne pienentävät korvausta putkiston, rakenteiden tai laitteiden iän mukaan, ja vähennysten suuruus vaihtelee yhtiöittäin. Esimerkiksi Fennian ikävähennystaulukko voi tuottaa eri lopputuloksen kuin toisen yhtiön taulukko täsmälleen samasta vahingosta. Kotivakuutuksen ikävähennykset kannattaa tarkistaa ehdoista ennen kuin vertaa pelkkiä hintoja.

Kolmanneksi osa vakuutusyhtiöistä myy erillisiä Plus- tai lisäturvia, jotka laajentavat kattavuutta. Kannattaa tarkistaa, koskeeko lisäturva juuri vuotovahinkoja vai esimerkiksi pelkkää irtaimistoa, koska tuotteen nimestä sitä ei voi päätellä. Lisäksi kaikille kyseisiä turvia ei ylipäänsä myönnetä, joten sellaisesta vakuutuksestahan ei ole hyötyä, jota ei voi kuitenkaan itselleen ostaa.

Kun vertaat yhtiöiden vuotovahinkosuojaa, katso neljää asiaa: mitä vahinkotyyppejä ehto kattaa, miten ikävähennykset lasketaan, kuinka suuri omavastuu on ja mitä rajoitusehtoja turvaan liittyy. Korvattavuuden ratkaisee ehtojen sanamuoto, ei tuotteen nimi. Tämän osoittaa voitettu tapaus pesukoneen vuotovahingosta, jossa ei ollut kyse käyttövirheestä: korvaus ratkesi rajoitusehdon tulkinnasta, ei siitä miksi tuotetta kutsuttiin.

Koska paras suoja riippuu omasta tilanteesta ja ehtojen tulkinta on käytännössä usein riitaista, vertailu kannattaa tehdä ehto kerrallaan eikä luottaa markkinoinnin lupauksiin.

Vesivahinko kerros- tai rivitalossa – korvausvastuun jakautuminen

Rivi- tai kerrostalossa tapahtuneen vesivahingon korvaaminen kotivakuutuksesta noudattaa samoja periaatteita kuin omakotitalossa.

Sen sijaan toisin omakotitalossa tapahtuneissa vesivahingoissa, taloyhtiö on vastuussa sen kunnossapitovastuulle kuuluvien LVISA- ja muiden laitteiden aiheuttamista vahingoista sekä niiden korjauskuluista. Taloyhtiö maksaa siten rakenteiden ja tietyissä tilanteissa myös kiinteiden kalusteiden taikka pinnoitteiden korjaukset.

Käyn asiaa tarkemmin läpi toisessa artikkelistani: vesivahinko taloyhtiössä – kuka korvaa?

Voiko korvauksia hakea taloyhtiön vakuutuksesta, jos kotivakuutus ei korvaa vahinkoa?

Kyllä, mikäli esimerkiksi astianpesukoneen vuotovahinkoa ei korvata asukkaan kotivakuutuksesta, korvausta voi hakea myös taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta.

Vaikka vahinkoa ei ole aiheuttanut taloyhtiön kunnossapitovastuulla ollut laite, taloyhtiön All Risk -kiinteistövakuutus voi korvata myös asukkaan/osakkeenomistajan mm. astian- tai pyykinpesukoneen, muun käyttölaitteen tai jopa akvaarion aiheuttaman vesivahingon.

Kiinteistövakuutukseen sisältyvä omaisuusvakuutus ei kuitenkaan koskaan korvaa osakkeenomistajan/asukkaan irtaimiston vahinkoa. Jos irtaimistolla ei ole ollut vakuutettuna kotivakuutuksella tai vakuutus ei ole korvannut kyseistä vahinkoa, sen korjauskulut ja vahingot joutuu kärsimään itse.

Asukkaan käyttölaitteen aiheuttamaa vesivahinkoa ei korvata taloyhtiön vakuutuksesta, mikäli taloyhtiöllä on ollut suppea kiinteistövakuutus. Tällainen vakuutus kattaa samalla tavalla vahinkoja kuin suppea kotivakuutus, eli vain vakuutuskirjalle nimetyt vahinkotapahtumat, kuten esimerkiksi putkivuodot.

Mikäli korjauskustannusten jakautumisesta ei ole sovittu osakkaan ja taloyhtiön välillä ennakolta, asunto-osakeyhtiölain mukaan kiinteistövakuutuksesta korvaamatta jäävä osuus jaetaan kunnossapitovastuun mukaisessa suhteessa taloyhtiön ja asukkaan välillä.

Taloyhtiö ja osakkeenomistajat voivat vapaasti sopia kunnossapitovastuun jakautumisesta tällaisissa vahingoissa, mikäli vahingon aiheuttaa asukkaan käyttölaite.

Taloyhtiön ei ole pakko käyttää kiinteistövakuutustaan koko vahingon korjaamiseen, vaan korvausta voidaan pyytää myös pelkästään taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan omaisuuden osalta.

Millaisia vesivahinkoja kotivakuutus ei korvaa?

Kotivakuutuksesta ei korvata usein lainkaan vesivahinkoja, mikäli olet ostanut suppean kotivakuutuksen. Tällöin ei ole merkitystä, millainen vesivahinko on sattunut, jos kotivakuutuksesi ei ylipäänsä korvaa mitään vesivahinkoja.

Laajoistakaan kotivakuutuksista ei puolestaan korvata vesivahinkoja, mikäli vahinko on aiheutunut esimerkiksi hitaasti taikka ennalta arvattavasta syystä.

Olen kirjoittanut toisessa artikkelissa tarkemmin kotivakuutuksesta korvaamatta jäävistä vesivahingoista, josta löydät lisätietoa aiheesta.

Kotivakuutuksien vertailu

Kaikki laajat ja suppeat vakuutusturvat eivät todetun mukaisesti kata samoja vahinkoja, vaikka vakuutusyhtiö markkinoisikin tuotetta samalla nimellä kuin kilpailijansa.

Pelkästä vakuutuksen nimestä ei voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kyseessä vain tietyt muutaman eri vesivahingon kattavasta vakuutuksesta vai laajasta vakuutuksesta, joka kattaa useampia erilaisia vesivahinkoja.

Syvällinen perehtyminen asiaan viekin todennäköisesti tunnin jos toisenkin, joten olen kirjoittanut asiasta tiiviin vertailun mitä kotivakuutus korvaa ja ei korvaa -artikkeliin.

Yksityiskohtaisemman seitsemän vakuutusyhtiön ehtovertailun saa tilattua sähköpostiin kotivakuutusvertailusta.

Mitä jos vakuutusyhtiö kieltäytyy korvaamasta vesivahinkoa?

Jos vakuutusyhtiö on hylännyt vesivahingon korvaushakemuksen tai leikannut korvausta, päätöksen oikeellisuus kannattaa varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Arviosta näkee nopeasti, onko päätös mahdollisesti käännettävissä.