VESIVAHINKO JA VAKUUTUS – NÄMÄ KOTIVAKUUTUS KORVAA

VESIVAHINKO JA VAKUUTUS – NÄMÄ KOTIVAKUUTUS KORVAA

Kun keittiön lattialla lainehtii muutama sentti vettä tai vesiputki pamahtaa rakenteissa rikki, vakuutusasiat eivät todennäköisesti ole heti ensimmäisenä mielessä. Vakuutusyhtiön vahinkopalvelu on hyvä auttamaan välttämättömissä toimenpiteissä vahingon havaitsemisen jälkeen, kuten esimerkiksi antamalla paikallisen putkimiehen yhteystiedot vuodon korjaamiseksi taikka kutsumalla suoraan paikalle asiantuntijan kuivattamaan kosteat rakenteet.

Vakuutusasiat tulevatkin yleensä ajankohtaiseksi vasta kun vahinkoa koskevia laskuja tipahtaa postiluukusta ja niille pitäisi löytää maksaja. Vakuutusyhtiöt mainostavat kotivakuutuksiaan yleensä niin, että ne ovat totta kai turvaltaan kilpailijoita kattavampia myös vesivahinkojen osalta, mutta pitääkö tämä paikkansa?

Suurin osa suomalaisista vakuutusyhtiöistä on rakentanut vakuutusehtonsa aikoinaan Finanssialan Keskusliiton malliehtojen mukaisesti, eli toisin sanoen, vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot olivat aiemmin hyvin suurelta osin täysin identtisiä eri yhtiöiden välillä, koska kaikki käyttivät samoja keskusjärjestön malliehtoja. Suomen liityttyä Euroopan unioniin ja sen jälkeen seurannut kilpailuoikeutta koskevan sääntelyn tiukentuminen ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että jokaisen vakuutusyhtiön on täytynyt panostaa enemmän omatoimiseen vakuutusehtojen kehittämiseen. Vakuutusehtoja ei voi enää vain kopioida malliehdoista.

Vakuutusehdot ovatkin vähitellen kehittyneet vähän eri tavalla eri vakuutusyhtiöissä, mutta kilpailun tiukentumisen myötä vakuuttajien on silti täytynyt samalla pysyä vakuutusehtojen parhaimpien kehittäjien matkassa. Valitettavan usein tämä tapahtuu vain kopioimalla toisten vakuutusehtoja.

Finanssialan ry:n selvityksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain n. 37 000 korvattavaa vesivahinkoa. Tämä tarkoittaa yli 700 vuotovahinkoa joka viikko. Vahinkomäärän perusteella ei ole yllättävää, että FINEn vakuutuslautakuntaa työllistävät eniten koti- ja kiinteistövakuutuksien osalta juurikin vesivahinkojen korvattavuutta koskevat erimielisyydet vakuutusyhtiöiden kanssa. Kun vahinkoja tapahtuu paljon, niistä myös riidellään paljon.

Markkinointitermeistään huolimatta vesivahinkojen korvaaminen kotivakuutuksista on suurimpien vakuutusyhtiöiden ehtojen perusteella hyvin kapea-alaista, sillä vakuutukset kattavat vain erikseen vakuutuskirjalla mainittuja vesivahinkoja. Perinteisesti omaisuusvakuutuksissa laajimmat ehdot kattavat kaikkia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, olivat ne vesi- tai muita vahinkoja.

Laajin mahdollinen kotivakuutus voisi siis teoriassa kattaa mitä tahansa siirrettävän ilmastointilaitteen vesivahingosta naapurin aiheuttamaan tulvaan, mutta suurimpien vakuutusyhtiöiden vakuutusehtojen perusteella näin laajoja tuotteita ei näyttäisi olevan markkinoilla juuri lainkaan.

Se, mitä markkinoilta löytyy tällä hetkellä, on kotivakuutuksia, jotka kattavat vakuutuskirjalla nimenomaisesti mainittuja vesivahinkoja, kuten esimerkiksi LVISA-laitteen vuotoja taikka myrskyvahinkoja. Osa kotien tyypillisistä vesivahingoista kuuluu siten laajasta kotivakuutuksesta korvattaviin vahinkoihin, mutta vakuutusehtojen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Vesivahingot, jotka kotivakuutus kattaa

Vesivahingon korvattavuus riippuu vakuutusturvan sisällöstä, eli on olennaista, millainen vahinko on tapahtunut sekä toisaalta se, millaista omaisuutta on vahingoittunut. Nämä kaksi asiaa ratkaisevat, korvataanko vahinko kotivakuutuksesta. Korvausmäärään vaikuttaa myös se, tapahtuuko vahinko omakoti-, rivi-, vai kerrostalossa.

Perinteisesti kotivakuutuksia on saatavilla joko suppealla taikka laajalla vakuutusturvalla. Suppeimmillaan vakuutusturva kattaa tietyt vakuutuskirjalle nimetyt vahinkotapahtumat, kuten esimerkiksi pelkät luonnonilmiövahingot, kun taas laajempi vakuutusturva voi kattaa samanlaisia vahinkoja suuremmalla korvausmäärällä taikka ylipäänsä suuremman määrän erilaisia esivahinkoja, kuten esimerkiksi luonnonilmiövahingon lisäksi LVISA-laitteiden vuotovahingot.

Tyypillisiä koti- ja kiinteistövakuutuksen kattamia vesivahinkoja ovatkin esimerkiksi seuraavat:

  • LVISA-laitteiden vuotovahingot (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiolaitteet)
  • Käyttölaitevuodot (mm. astian- ja pyykinpesukone)
  • Myrskyvahingot
  • Poikkeukselliset tulvat

Vakuutusehtojen kanssa on syytä olla tarkkana, koska suppeat kotivakuutukset eivät välttämättä kata kuin osan yllä mainituista vahingoista, tai se ei kata niitä lainkaan.

Suomalaiset kotivakuutukset eivät tyypillisesti ole niin laajoja, että ne kattaisivat kaikkia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia kosteusvaurioita, vaan laajatkin vakuutukset edellyttävät yleensä vahingon aiheutuneen joko nimetystä laitteesta (esim. astian- tai pyykinpesukone), rakennukseen kiinteästi liitetystä LVISA-laitteesta taikka tietystä erikseen nimetyistä vahinkotapahtumista, kuten esimerkiksi akvaarion aiheuttamasta vesivahingosta, poikkeuksellisesta tulvasta taikka myrskystä.

Laajassa turvassa erilaisista vesivahingoista voidaan korvata suurempi määrä, kun taas suppeassa turvassa on yleensä vain lyhyempi erittely nimetyistä vesivahingoista, joita vakuutus kattaa. Vakuutuksien eroavaisuutta voi miettiä esimerkiksi niin, että suppea vakuutus on pelkkä yöpymispaikka hostellissa, kun taas laaja vakuutusturva on all inclusive -loma viiden tähden hotellissa kaikkien herkkujen kera – tai niin vakuutusyhtiöt ainakin kyseisiä tuotteita mainostavat. Todellisuudessa laajaksikin nimetty vakuutusturva voi olla suppea, mutta siitä lisää myöhemmin.

Esimerkki:
Pyykinpesukoneen vesiliitos vuotaa viikonlopun aikana, jonka seurauksena vettä pääsee kylpyhuoneen kynnyksen yli aina viereiseen keittiöön saakka aiheuttaen mittavat vahingot lattialle ja keittiön alakaapeille.

Esimerkiksi LähiTapiola tarjoaa kolmea erilaista vakuutusturvan tasoa kotivakuutukselle. Mikäli koti on vakuutettu heidän laajimmalla vakuutusturvalla, vesiliitoksen vuotovahinko on todennäköisesti kotivakuutuksesta korvattava.

Esimerkki:
Kesähelteillä asuntoon on kärrätty siirrettävä ilmastointilaite helpottamaan tuskaista sisälämpötilaa. Kun tuttu ja turvallinen suomalainen kesäsää vihdoin ilmestyy sateiden kera eikä laitetta enää tarvita, huomataan, että laite on koko kesän ajan valuttanut ilmasta poistamansa kosteuden suoraan laitteen alle ja parketille.

Laaja vakuutusturva voi korvata vesivahingon, jos vakuutusehdot eivät edellytä vesivahingon olevan seurausta rakennukseen kiinteästi liitetyn laitteen vuodosta. Siirrettävä ilmastointilaite ei ole rakennukseen kiinteästi liitetty laite, joten se ei täyttäisi kyseistä ehtoa. Olennaista vahingon korvattavuudessa yllä olevassa esimerkiksi olisi myös se, toimiko laite oikein vai syntyikö vahinko laitteessa olleen vian vuoksi.

Laitteen käyttövirheen vuoksi vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus vähentää tai evätä vahingon korvattavuus kokonaan. Jos laitteessa on ollut vikaa, laitteen korjauskulut voivat myös olla kotivakuutuksesta korvattavissa.

Esimerkki:
Liisa-myrskyn yhteydessä marraskuussa 2020 omakotitalon seinällä olleet ullakolle menevät luukut ovat tempautuneet myrskyn voimasta auki, jolloin ullakolle satoi koko yön vettä.

Useimmat kotivakuutukset kattavat myrskystä aiheutuneet vesivahingot, joten myös tällainen kosteusvaurio korvataan vakuutuksesta. Korvattavuuden kannalta on olennaista, edellyttävätkö vakuutusehdot myrskyjen osalta esimerkiksi tiettyä keskituulennopeutta, jotta kyse on myrskystä, tai oliko vahingoittunut omaisuus vahingolle alttiina esimerkiksi ulkona.

Jälkimmäisessä tapauksessa kyse voi olla ennalta arvattavissa olevasta vahingosta, jolloin korvausta ei välttämättä makseta lainkaan. Myrskyn aikana arvokasta omaisuutta ei saa jättää ulos, koska on odotetavissa, että omaisuus voi silloin vahingoittua.

Esimerkki:
Poikkeuksellinen tulva nostaa omakotitalon ensimmäiseen kerrokseen 30 cm vettä. Koska tulvan arviointiin toistuvan vain kerran 50 vuodessa, se katsottiin poikkeukselliseksi ja vahinko korvattiin vakuutuksesta.

Myös poikkeuksellisen tulvan aiheuttamat vesivahingot on tyypillisesti katettu kotivakuutuksella. Olennaista tulvavahingoissa on kuitenkin se, onko kyse poikkeuksellisesta tulvasta. Jos tulvan arvioidaan toistuvan useammin kuin kerran 50 vuodessa, se ei täytä vakuutusehtojen edellytystä poikkeuksellisuudesta. Tulvavahinkoa ei silloin korvattaisi vakuutuksesta. Tämän myötä tulville alttiilla alueella sijaitsevan omakotitalon vesivahingot voivat helposti jäädä vakuutuksesta korvaamatta, koska kyseisissä tulvissa on silloin kyse toistuvista ja ennalta arvattavissa olevista asioista, ei poikkeuksellisista tapahtumista.

Aiemmin mainitussa esimerkissä LähiTapiolan suppein kotivakuutus ei kata mitään vuotovahinkoja, mutta tyypillisesti suppeat vakuutukset kattavat ainakin esimerkiksi kiinteästi asennettujen LVISA-laitteiden vuodot. Laajemmat kotivakuutukset vastaavasti kattavat vesivahinkoja nimensä mukaisesti laajemmin, esimerkiksi siten, että korvattavien kosteusvahinkojen aiheuttaneiden laitteiden luettelo on laajempi tai että vesivahingosta saatavat korvaukset ovat suuremmat.

Korvattavia vesivahinkoja voivat laajimmillaan olla myös muut tapahtumat kuin käyttölaite- tai LVISA-vuodot, kuten esimerkiksi siivouksen yhteydessä osutaan imurilla akvaarion kulmaan, jonka myötä koko lattia on veden vallassa.

Kun ensimmäinen askel vesivahingon korvattavuuden arvioinnissa oli sattuneen vahinkotapahtuman vertaaminen vakuutusehtoihin, sen jälkeen pitää vielä kuitenkin myös miettiä, mitä vesivahingon seurauksena on vahingoittunut ja kuuluuko se vakuutuksen korvauspiiriin?

VARMISTA, PALJONKO VOIT SAADA VESIVAHINGOSTA KORVAUKSIA.

Mitkä kulut korvataan vesivahingoissa?

Tyypillisesti vesivahinkojen korjaus edellyttää esimerkiksi vuotokohdan korjausta putkimiehen toimesta, kastuneen alueen purkutöitä ja kuivatusta sekä uudelleenrakennusta. Jos vahinko on korvattava, normaalisti kotivakuutus kattaa kaikkia näitä kustannuksia, mutta ei välttämättä täysimääräisesti. Korvausmäärään vaikuttaa yleensä olennaisesti vesivahingon aiheuttaneen laitteen ikä, koska se määrittää osuuden, joka korvataan vakuutuksesta.

Näistä vakuutusyhtiön tekemistä korvausmäärän vähennyksistä käytetään nimitystä ikävähennys, koska nimensä mukaisesti korvausmäärä pienenee suoraan sen perusteella, mitä vanhempi vahingon aiheuttanut laite on ollut. Samat periaatteet korvausmäärän laskemiseen soveltuvat sekä astianpesukoneen vesivahinkoon että putkivuotoon, mutta ikävähennyksen laskentapa voi perustua erilaiseen ikävähennystaulukkoon putkivuodoissa kuin pyykinpesukoneen vuodossa.

Vahingon aiheuttaneen laitteen iän lisäksi korvattavuuteen vaikuttaa myös se, mitä korjauskulua vahingosta tarkalleen ottaen aiheutuu. Kun putki vuotaa rakenteen sisällä tai astianpesukone päästää vedet kesken pesun, korjauskulua syntyy sekä putken/astianpesukoneen korjauskulusta kuin myös vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta.

Koti- ja kiinteistövakuutuksissa näiden kahden vahingon korvausmäärä voidaan kuitenkin laskea eri tavalla: putken korjauskuluihin sovellettavat ikävähennykset voivat olla korkeammat kuin vuotaneen veden aiheuttamien vahinkojen ikävähennykset.

Vastaavasti mikäli putken korjauskulusta ei aiheudu mitään kulua esimerkiksi sen vuoksi, että kiristää liitoksen itse, korjauskulujen ikävähennys ei tule sovellettavaksi, vaan ainoastaan vuotovahingon ikävähennys vuotaneen veden aiheuttamaan vahinkoon.

Tyypillisesti ikävähennyksien laskeminen eroaa näiden kahden välillä siten, että rikkoutuneen laitteen ikävähennykset nousevat nopeammin 100 %:iin vahingon määrästä. Mitä vanhempi laite on ollut, sitä epätodennäköisemmin sen korjaamisesta korvataan mitään. Vuotaneen veden aiheuttaman vahingon osalta ikävähennykset nousevat loivemmin ja ikävähennyksen määrä voi olla rajoitettu esimerkiksi tiettyyn prosenttiosuuteen koko korvausmäärästä.

Esimerkki:
Pohjola Vakuutuksen ehdoissa (Mittaturvan vakuutusehdot 1.4.2021) kohdassa 7.6 todetaan, että vuotaneen veden aiheuttaman ikävähennyksen määrä on enintään 60 % vahingon määrästä.

Tämä tarkoittaa sitä, että vahingosta korvataan aina vähintään 40 %, mikäli se ylittää omavastuun määrän.

Osa vakuutusyhtiöistä soveltaa samaa ikävähennysprosenttia sekä laitteen korjauskuluihin että vuotaneen veden aiheuttamaan vahinkoon, joten korjauspäätöksen saadessaan on syytä olla tarkkana, että vakuutusyhtiö on laskenut ikävähennyksen oikein. Vakuutusyhtiöillä on myös kattavampia tuotteita, joissa ikävähennyksiä tehdään vain paljon vanhemmista laitteista kuin perustuotteen mukaisissa ehdoissa.

Yleensä saman vakuutusyhtiön suppean ja laajan vakuutusturvan ikävähennykset lasketaan kuitenkin samalla periaatteella. Itse korvausmäärässä ei siis välttämättä ole eroa suppean ja laajan vakuutuksen välillä, kunhan vahinko on ylipäänsä myös suppeasta vakuutuksesta korvattava vahinko.

Esimerkki:
Vuonna 1991 rakennetun omakotitalon vesiputki vuotaa keväällä 2021 aiheuttaen vesivahingon. Putki korjataan putkimiehen toimesta (lasku 786 €), kohteessa käy kosteuskartoittaja selvittämässä vahingon laajuuden (lasku 421 €) ja urakoitsija korjaa vahingon (lasku 4.000 €).

Vuotovahingon syyksi todettiin putken sisäinen pistesyöpymä, joten vakuutusyhtiö antaa asiasta myönteisen korvauspäätöksen. Vahingosta syntyy siten yhteensä 5.207 € suuruinen kustannus omakotitalon omistajalle.

Laajasta ja suppeasta kotivakuutuksesta korvataan:

235,80 € putkimiehen laskusta (30 % laskusta), koska vakuutusehtojen mukaan vuonna 1991 asennetun LVI-laitteen korjauskulusta tehdään sen iän perusteella 70 % ikävähennys.
2.800 € vuotaneen veden aiheuttaman vahingon kustannuksista (70 % laskusta), koska vuodon aiheuttanut putkisto on ollut 30-39 vuotta vanha, sekä
421 € kosteuskartoittajan raportista.

Vahinko korvattaisiin siis sekä suppeasta että laajasta vakuutuksesta, koska kyse on ollut kiinteistöön kiinteästä kuuluvan LVISA-laitteen (eli putkiston) vuodosta. Vain mikäli suppeassa vakuutuksessa olisi rajattu kaikki vuotovahingot korvauksen ulkopuolelle, ei vahinkoa korvattaisi (yllä mainittu esimerkki LähiTapiolan suppeimmasta tuotteesta).

Koska vahingosta tehdään yllä mainitut ikävähennykset, 5.207 € korjauskuluista korvataan siten lopulta 3.456,80 €, eli noin 67 % kaikista korjauskuluista. Mikäli vahingon aiheuttanut putki olisi kuitenkin uusittu esimerkiksi vuonna 2019, vakuutusyhtiö ei tekisi putken korjauskuluista taikka vuotaneen veden vahingosta lainkaan ikävähennyksiä, koska ikävähennyksiä voidaan ehtojen mukaan tehdä vasta kun laite on useamman vuoden vanha.

Esimerkki osoittaa, että mitä vanhempi vesivahingon aiheuttanut putki tai käyttölaite on ollut, sitä vähemmän vesivahingosta korvataan. Vakuutusyhtiöillä on vuosikymmenien ajalta tietoa siitä, kuinka paljon vanhat LVI-laitteet lisäävät vuotovahingon riskiä. Yksi ikävähennysten soveltamisen tarkoitus onkin kannustaa vakuutuksenottajia uusimaan vanhoja putkistoja, koska niiden vakuuttaminen on selvästi kalliimpaa kuin uusien LVI-laitteiden. Tämän vuoksi myös korvausmäärät laskevat nopeasti laitteen iän karttuessa.

Kotivakuutus voi kattaa joko rakenteen, irtaimiston, tai molempien vahinkoja. Esimerkiksi omakotitalossa, jonka omistaa itse ja jossa myös asuu, on järkevä vakuuttaa sekä oma irtaimisto että rakennus. Tällaisessa tapauksessa, jos vesivahinko vahingoittaa esimerkiksi omia huonekaluja, vakuutus kattaa myös näiden vahingot. Jos kotivakuutuksella on vakuutettu pelkkä rakennus, vakuutuksesta ei kateta irtaimiston vahinkoja lainkaan.

Eri vakuutusyhtiöiden välillä voi olla myös eroavaisuuksia, millä perusteella korvausmäärä lasketaan astian-, pyykinpesu- tai muun käyttölaitteen vahingoissa. Esimerkiksi silloin kun vahingon aiheuttanut astianpesukone voidaan korjata, korvattavan vahingon määrä on sen korjauskulut, mutta enintään kyseisen astianpesukoneen jälleenhankintahinta ikävähennykset huomioiden.

Esimerkki:
Vuonna 2002 hankittu astianpesukone alkaa vuotaa kesken pesun. Vettä tulvii koko keittiöön, jolloin sekä parketti että keittiön alakaapit joudutaan uusimaan. Astianpesukone todetaan korjauskelvottomaksi.

Sekä suppea että laaja vakuutus korvaa vahingon, koska kyse on astianpesukoneen vuodosta, jotka ovat vakuutusehtojen mukaan korvattavia vahinkoja. Astianpesukonetta ei voitu enää korjata, joten vakuutuksesta korvataan 156 €, eli 30 % uuden astianpesukoneen hinnasta rikkovakuutuksen perusteella (astianpesukone ikä 19 vuotta, jonka perusteella ikävähennys laskettu).

Vuotaneen veden rakenteille aiheutuneesta vahingosta tehtäisiin yhtiöstä riippuen esimerkiksi 40 % ikävähennys. Mikäli astianpesukone voitaisiin korjata, mutta korjaus maksaisi enemmän kuin 156 €, vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata vahingosta silloin enempää kuin 156 €.

Entäs tilanteet, joissa vesivahinko vahingoittaa myös irtaimistoa, eikä pelkästään rakenteita ja pinnnoitteita? Irtaimiston osalta vakuutusehdoista löytyy taulukko, johon on eritelty esimerkiksi kodinkoneiden, ATK-laitteiden ja vaatteiden ikävähennysprosentit joita sovelletaan, mikäli rikkoutunutta esinettä ei voida korjata. Vähennys lasketaan ottamalla uuden vastaavan esineen hinnasta. Mikäli rikkoutunut esine voidaan korjata, ikävähennyksiä ei tyypillisesti tehdä.

OmaisuusIkävähennysprosentti
Kodinkoneet9 %
Matkapuhelimet25 %
Vaatteet15 %
Viihde-elektroniikka9 %
Ikävähennyksiä ei välttämättä vähennetä heti ensimmäisestä käyttövuodesta alkaen. Laskentatapa vaihtelee vakuutusyhtiöittäin.

Esimerkki:
Omakotitalon kellarissa on viemärin vuotovahinko vuonna 2021. Viemärivesi vahingoittaa kellarissa säilytyksessä olleita talvivaatteita.

Koska kyse on viemärivahingosta, vaatteita ei saada “korjattua” niiden pesulla, vaan ne joudutaan tuhoamaan. Vaatteet on hankittu vuonna 2018, joten vakuutusyhtiö korvaa niistä seuraavasti:

Uusien vastaavien vaatteiden hinta 1.896 euroa x (2 vuotta x 15 %) =

1.896 euroa x (100 % – 30 %) = 1.327,20 euroa – omavastuu (esimerkiksi 200 euroa).

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön ehdoissa mainitaan, ettei ikävähennystä lasketa esineen käyttöönottovuodelta, joten sen vuoksi ikävähennysvuodet lasketaan kaavalla 2021-2019, eikä 2021-2018.

Näitä ikävähennyksiä sovelletaan tyypillisesti kyseisien omaisuuserien vahinkoihin siitä riippumatta, oliko kyse putki- vai astianpesukoneen vuodosta taikka tulipalosta. Vastaavasti myös rakenteiden korjauksen osalta löytyy samanlainen ikävähennystaulukko, mutta kyseistä taulukkoa sovelletaan tyypillisesti vain silloin kun rakenteet ovat vaurioituneet LVISA-laitteiden vuotovahingoista.

Missä tilanteissa vakuutusyhtiö on aina velvollinen korvaamaan vesivahingon?

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa?

 

Myrsky- ja tulvavahinkojen korvausmäärät

Myrsky- ja tulvavahinkojen korvaus noudattaa samoja periaatteita kuin LVISA-laitteiden vuotovahingot. Myrsky- ja tulvavahingoissa kiinteät rakenteet, kuten seinät, eivät siis perinteisesti kuulu ikävähennyksien piiriin, toisin kuin esimerkiksi putkivuodoissa. Vakuutuksesta tulee korvata vakuutusehtojen mukaisesti joko esimerkiksi niiden korjauskustannukset taikka vakuutusmäärän mukainen korvaus.

Talon rakenteet eivät kuitenkaan ole sama asia kuin esimerkiksi pinnoitteet, irtaimisto ja putket, joiden kohdalla vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus ikävähennykseen.

Vesivahinko ja laminaatti – miten korjauskohta rajataan?

Varsin usein vesivahingoissa käy niin, että vahinkoalueen laminaatti tai parketti joudutaan uusimaan, mutta vahinko ei ole niin laaja, että koko huoneen lattia on vaurioitunut. Jos vesivahinko on aiheutunut esimerkiksi juuri astianpesukoneen edessä avokeittiössä, parketin uusiminen pelkästään kyseiseltä vahinkoalueelta tarkoittaa sitä, että vanhan ja uuden parketin väliin voidaan joutua tekemään kynnys.

Jos kynnystä ei kuitenkaan ole ollut samassa kohtaa aiemmin, vahinkoa ei ole silloin korjattu vahinkoa edeltäneeseen tilaan. Lisäksi parketista riippuen lattia voi korjaustöiden jälkeen olla sävyltään erilainen, jolloin kyse on uuden kynnyksen lisäksi myös esteettisestä haitasta.

Tyypillisesti laminaatti- ja parkettivahingoissa vakuutusyhtiötä vaaditaankin korvaamaan koko parketin uusiminen kyseiseen huoneeseen, jotta kynnystä taikka kauneushaittaa ei synny. Mutta pitääkö vakuutusyhtiön suostua siihen?

Vakuutusehdot lähtevät siitä, että vakuutuksesta korvataan ainoastaan suoranainen esinevahinko, ei mitään muuta. Jos vain osa lattiapinnoitteesta on vaurioitunut, vakuutusyhtiön velvollisuutena on korvata ainoastaan kyseinen osuus lattian korjauskuluista. Näiden kahden kilpailevan näkökannan seurauksena joudutaan usein pohtimaan, missä vaiheessa esimerkiksi parketin kauneushaittaa pitää voida sietää ja toisaalta, mihin asti vakuutusyhtiön tulee uusia parkettia tai laminaattia, vaikka vain pieni osa huoneen lattiasta on vahingoittunut.

Vakuutuslautakunta on tällaisissa vahingoissa säännönmukaisesti katsonut, että vakuutusyhtiön tulee korvata lattiapinnoite mahdollisine kynnyslistoineen johonkin luonnollisesti rajautuvan kokonaisuuden alueelle, vaikka lattia olisi aiemmin ollut yhtenäinen eikä tilojen välillä olisi ollut kynnyslistaa. Tällainen luonnollisen rajaus voi olla esimerkiksi keittiön saarekkeen viereen taikka oviaukon kohdalle tehtävä kynnys.

VKL 280/12
— vakuutusyhtiön tulee korvata lattiapinnoitteen uusiminen mahdollisine kynnyslistoineen jonkin luonnollisesti rajautuvan kokonaisuuden alueella, vaikka lattia aikaisemmin olisi ollut yhtenäinen eikä tilojen välillä ole ollut kynnyslistaa.

Asunnon pohjapiirroksen ja valokuvien perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että eteistila muodostaa suhteessa olohuoneeseen luonnollisesti rajautuvan erillisen tilan. Vakuutuslauta katsoo, että parketin uusimisesta olohuoneen ja keittiön alueella aiheutuneet kustannukset eivät ole suoranaista esinevahinkoa. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan näitä kuluja vakuutusehtojen perusteella.

Vaikka lautakunnan mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus rajata uusi parketti sanotun mukaisesti kynnyksellä vaikka sitä ei olisi aiemmin ollut, vakuutusyhtiöllä ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä rajausta mihin tahansa, vaan sen tulee tehdä luonnolliseen kohtaan. Kynnystä ei siis saa vaatia tehtäväksi keskelle olohuonetta, vaan se tulee tehdä esimerkiksi oviaukon kohdalle.

Se, missä hyväksyttävän rajaus menee kussakin tapauksessa, riippuu yksityiskohdista. Mikäli vakuutusyhtiön korvauspäätöksen oikeellisuus arveluttaa, kannattaa pyytää asiaan ilmaista juristin arviota.

Mikäli lattiapinnoitteen vaihtamisesta aiheutuva esteettinen haitta tai uusi kynnys eivät ole haluttuja vaihtoehtoja, lattian voi tietysti uusia myös kokonaan omalla kustannuksella, jolloin vakuutusyhtiö korvaa vain heidän osuutensa vahingosta. Vakuutusyhtiöllä ei siis ole velvollisuutta korvata koko laminaatin tai parketin uusimista kyseisissä tapauksissa, vaikka lopputulos ei esteettisesti olisikaan hyväksyttävissä.

Kotivakuutus voi korvata sijaisasunnon vesivahingon vuoksi

Laajat kotivakuutukset korvaavat asunnon asumiskelvottomuuden vuoksi hankittavan sijaisasunnon kustannuksia vesivahingon korjaustöiden ajaksi. Suppeat vakuutukset eivät kuitenkaan sisällä tällaista turvaa, jolloin sijaisasunnon kustannukset joutuu maksamaan kokonaan itse.

Jotta sijaisasunto voidaan korvata, asunnon tulee olla asumiskelvoton vahingon korjaustöiden vuoksi. Yleensä asumiskelvottomuus täyttyy jo sen vuoksi, ettei asunnossa ole toimivaa kylpyhuonetta, ellei asukkaiden helposti saatavilla ole käytettävissä jotain vaihtoehtoista käymälää. Esimerkiksi olohuoneen vesivahingoissa asunto ei välttämättä ole asumiskelvoton vaikka korjaustyöt kestäisivät pitkään, vaan kyse on aina kokonaisuuden arvioinnista.

Taloyhtiöissä vahvistuksen asumiskelvottomuudesta voi pyytää esimerkiksi isännöitsijältä. Omakotitaloissa asian voi todistaa vakuutusyhtiölle esimerkiksi viittaamalla vahingon korjaustöiden laajuuteen tai pyytämällä asiasta arvion urakoitsijalta, mikäli vakuutusyhtiö ei ole automaattisesti hyväksynyt sijaisasunnon kustannuksia korvattavaksi.

Laajoissa kotivakuutuksissa korvattavia kuluja ovat muun muassa ylimääräiset asumis-, kuljetus-, varastointi ja muut vastaavat kustannukset. Yleensä vakuutusehdoissa kuitenkin edellytetään, että näistä kustannuksista tulee sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. Vakuutusyhtiöllä ei kyseisestä edellytyksestä huolimatta ole kuitenkaan oikeutta evätä kyseisten kulujan korvattavuutta aina, vaikka niihin ei olisi saatu heiltä etukäteen hyväksyntää.

Esimerkki:
Kerrostalossa tapahtuu laaja vesivahinko, jonka vuoksi huoneisto on asumiskelvoton 8 viikon korjaustöiden ajan. Laaja kotivakuutus kattaa väliaikaisen asunnon (esimerkiksi valmiiksi kalustetun huoneiston) ylimääräiset kustannukset, muuttokulut huoneistoon ja irtaimiston varastoinnin.

Sijaisasunnon korvaamisessa huomioidaan vain todelliset ylimääräiset kulut, joita väliaikaisesta asumisesta aiheutuu. Mikäli vahingon myötä esimerkiksi asumiskulut putoavat, vahingon määrässä huomioidaan kyseiset säästyneet kulut. Sijaisasumisen kustannuksina ei siten korvata kuluja, jotka olisivat aiheutuneet vahingosta huolimatta, vaan korvaus olisi tässä tapauksessa:

Sijaisasunnon vuokra + muuttokulut – ilman vahinkoakin syntyneet asumiskulut (esimerkiksi yhtiövastike) = korvausmäärä (enintään vakuutusmäärän asti, esimerkiksi 3.000 €)

Millaisia vesivahinkoja ei korvata kotivakuutuksesta?

Korvaamatta jäävien kosteusvahinkojen osalta on olennaista, millainen on vahinkoon soveltuva vakuutus ja mitä omaisuutta vahingoittuu. Kotivakuutus kattaa lähtökohtaisesti vakuutuksen ottaneen tahon omaa omaisuutta, mutta ei esimerkiksi lainassa ollutta kaverin pelikonsolia tai autokatoksessa ollutta hänen moottoripyörää.

Vahingonkorvauksen lähtökohtana on se, että mikäli kukaan ei ole aiheuttanut vahinkoa, jokainen kärsii omat vahinkonsa itse. Jos vesivahinko vahingoittaa jonkun muun omaisuutta, kyseisen omaisuuden omistajan tulee hakea kyseistä korvausta omista vakuutuksistaan.

Kotivakuutus ei edellä todetun mukaisesti korvaa vesivahinkoja, joita ei ole nimenomaisesti mainittu vakuutusehdoissa korvattavaksi. Laajakin vakuutus voi sisältää täysin identtiset rajoitusehdot suppean vakuutuksen kanssa, joten laajan vakuutuksen valitseminenkaan ei takaa sitä, että kaikki vesivahingot korvataan.

Käytetään yllä mainittuja esimerkkejä uudelleen:

Esimerkki:
Pyykinpesukoneen vesiliitos alkaa vuotaa asukkaiden kesäloman aikana, jonka seurauksena vettä vuotaa kahden viikon ajan kylpyhuoneen kynnyksen yli aina viereiseen keittiöön saakka aiheuttaen mittavat vahingot lattialle ja keittiön alakaapeille.

Jos koti on vakuutettu esimerkiksi LähiTapiolan suppeimmalla kotivakuutuksella, se ei kata vahinkoa lainkaan, koska mitkään LVISA-laitteiden vuotovahingot eivät ole vakuutuksen piirissä.

Esimerkki:
Kesähelteillä asuntoon on kärrätty siirrettävä ilmastointilaite helpottamaan tuskaista sisälämpötilaa.

Kun tuttu ja turvallinen suomalainen kesäsää vihdoin ilmestyy sateiden kera eikä laitetta enää tarvita, huomataan, että laite on koko kesän ajan valuttanut ilmasta poistamansa kosteuden suoraan laitteen alle ja parketille.

Suppea vakuutus ei korvaa vahinkoa, koska vakuutusyhtiöiden vakuutusehdot edellyttävät tyypillisesti, että vahinko on seurausta vähintäänkin rakennukseen kiinteästi liitetyn LVI-laitteen vuodosta. Siirrettävä ilmastointilaite ei ole rakennukseen kiinteästi kuuluva laite, joten vahinkoa ei korvata kotivakuutuksesta. Tämä vahinko voi jäädä korvaamatta myös laajasta kotivakuutuksesta, mikäli sen ehdot ovat samanlaiset suppean vakuutusturvan kanssa.

Jos kyse olisi siirrettävän ilmastointilaitteen sijaan kiinteästi asennetusta ilmalämpöpumpusta, vahinko voisi olla korvattavissa sekä suppeista että laajoista vakuutusehdoista. Ero korvattavuudessa johtuisi silloin puhtaasti siitä, että ilmalämpöpumppu on lähtökohtaisesti rakennukseen kiinteästi asennettu LVISA-laite.

Ilmalämpöpumppujen vahingoissa on kuitenkin usein kyse kondenssiveden aiheuttamasta vesivahingosta. Käytännössä kaikilla suomalaisilla vakuutusyhtiöillä on laajoissakin kotivakuutuksissa rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata kondenssiveden aiheuttamia vahinkoja, oli kondenssiveden aiheuttajana laitteen vika tai mikä tahansa muu syy.

Edellä mainitun lisäksi kotivakuutuksiin sisältyy rajoitusehtoja, joiden mukaan muutoin korvattavaa vahinkoa ei kuitenkaan korvata, mikäli niiden edellytykset täyttyvät.

Esimerkki:
Vuonna 1955 rakennetun omakotitalon kylpyhuoneessa havaitaan tarkastuksen yhteydessä mittava vesivahinko. Kylpyhuoneen sisäpinnassa kulkenut vanha vesiputki on vuotanut ja vettä on päässyt puutteellisen vedeneristyksen sekä lattiakaivon ja korkorenkaan välisen epätiiviyden vuoksi rakenteiden läpi kellariin asti. Koko kylpyhuone ja kellari täytyy remontoida.

Vahinkoa ei korvata vakuutuksesta miltään osin. Vesivahingot, jotka ovat seurausta puutteellisesta vedeneristyksestä tai putkiston ja rakenteiden liittymäkohtien vuodoista, on rajattu vakuutuksen ulkopuolelle.

Korvattavuuden kannalta olennaista voi olla joskus se, mitä talon rakentamishetken hyvää rakentamistapaan liittyvissä rakentamismääräyskokoelmissa on todettu kylpyhuoneen vedeneristyksestä ja sen tasosta. On mahdollista, että esimerkiksi 1980-luvun loppupuolella rakennetun omakotitalon kylpyhuoneen lattia on tullut vedeneristää, mutta ei sen seiniä. Tällöin vakuutusyhtiö ei voi jättää vahinkoa korvaamatta sen vuoksi, että hyvä rakentamistapa olisi edellyttänyt myös seinien vedeneristämistä.

Esimerkki:
Syksyisellä sateella huomataan, että omakotitalon lännen puoleinen seinä on kärsinyt vesivahingon. Vesikatto ei ole ollut tiivis, jolloin kovan tuulen ja sateen aikana vettä on päässyt rakenteisiin.

Vahinkoa ei korvata vakuutuksesta miltään osin. Vesikattovuotojen osalta edellytetään yleensä, että vuoto on seurausta joko myrskytuulesta tai muusta äkillisesti ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, jonka seurauksena vahinko aiheutuu. Tällainen äkillinen ja ennalta arvaamaton syy voi olla esimerkiksi kovan tuulen seurauksena vesikattoon osunut oksa, joka on rikkonut rakenteita ja sen myötä vettä pääsee rakenteisiin.

Vakuutusyhtiöllä on lisäksi oikeus evätä vahingon korvattavuus myös puutteellisen rakennus- tai asennustavan vuoksi, vaikka vahinko voisi muutoin olla korvattava.

VARMISTA, PALJONKO VOIT SAADA VESIVAHINGOSTA KORVAUKSIA.

 

Itseaiheutettu vesivahinko

Vesivahinko voi jäädä osittain tai kokonaan korvaamatta, mikäli vahinko on itseaiheutettu. Tällöin on olennaista, onko kyse vakuutusehdoissa mainitun suojeluohjeen noudattamatta jättämisestä vai onko vahinko aiheutettu tahallaan.

Suojeluohjeet ovat vakuutusehdoissa määrättyjä toimintaohjeita, joita vakuutuksenottajan tulee noudattaa. Niissä on kyse varotoimenpiteistä, joilla yleisiä ja tunnettuja vahinkotapahtumia pyritään joko estämään kokonaan tai rajoittamaan niiden laajuutta.

Esimerkki suojeluohjeesta:
Pohjola Vakuutus – Mittaturva
Pesukone on aina liitettävä omalla sulkuventtiilillä ja hyväksytyllä paineenkestävällä täyttöletkulla vesijohtoverkostoon. Pesukoneen poistoletku tulee asentaa kiinteästi viemäriverkostoon tai pesukoneen toimintaa tulee valvoa.

Pesukoneiden paineellisten vesijohtojen sulkuventtiilit tulee sulkea pesuohjelman päätyttyä. Putkistoliitosten pitävyyttä tulee seurata ja varmistaa, etteivät letkut ole taitoksissa.

Kun astianpesukone asennetaan, tulee sen alle laittaa asianmukainen turvakaukalo.
Vesihanaa ei saa jättää avoimeksi ilman valvontaa.

Esimerkki:
Vuonna 2010 hankittu pyykinpesukone aiheuttaa vesivahingon. Vahingon yhteydessä selviää, että laitetta on käytetty ohjeiden vastaisesti kiristämällä laite vesisulkuun valmistajan ohjeiden vastaisesti sekä jättämällä aina vesisulku auki, vaikka pyykinpesukonetta ei käytetty.

Yllä mainitussa esimerkissä vahinkoa ei korvata vakuutuksesta kokonaan, koska vahinko on aiheutunut suojeluohjeiden laiminlyönnistä. Vakuutusyhtiöllä on tällöin oikeus tehdä korvausmäärään 33 % vähennys. Tapauksen yksityiskohdista riippuen vahinko voi jäädä myös kokonaan korvaamatta.

Kaikissa tapauksissa suojeluohjeen laiminlyönti ei kuitenkaan oikeuta vakuutusyhtiötä vähentämään korvauksen määrää. Kannattaakin varmistaa, onko vakuutusyhtiön päätös ehtojen mukainen, eikä hyväksyä vakuutusyhtiön päätöstä varmistamatta asiaa.

Mikäli vahinko sen sijaan aiheutetaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta, vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus jättää vahinko kokonaan korvaamatta, vaikka samalla ei olisi rikottu suojeluohjetta (vakuutussopimuslain 4 luvun 30 §).

Eikö vakuutusyhtiö korvannut vahinkoa?

Vesivahinko kerros- tai rivitalossa – korvausvastuun jakautuminen

Rivi- tai kerrostalossa tapahtuneen vesivahingon korvaaminen kotivakuutuksesta noudattaa samoja periaatteita kuin omakotitalossa, mutta toisin omakotitalossa tapahtuneissa vesivahingoissa, taloyhtiö on vastuussa rakenteiden korjauksesta ja tietyissä tilanteissa myös kiinteiden kalusteiden taikka pinnoitteiden korjaamisesta.

Kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoja omaisuudelle, jotka kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuulle, ellei asukas ole aiheuttanut vesivahinkoa. Jos vahinko on seurausta asukkaan huolimattomuudesta, vesivahingon kulut muulle kuin omalle omaisuudelle (mm. asunnon pinnoitteet) voidaan hakea kotivakuutuksen vastuuvakuutuksesta.

Mikäli vahinko ei ole ollut kenenkään syy, pääsääntönä voi pitää sitä, että kotivakuutus kattaa irtaimistoa ja pinnoitteita ja muu kuuluu taloyhtiön vastuulle.

Tietyissä tilanteissa taloyhtiö on kuitenkin vastuussa myös pinnoitteiden korvaamisesta, sillä taloyhtiön ja asukkaan kunnossapitovastuun jakautumisesta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Kyseisen lain 4 luvun 2 §:n mukaan:

2 §
Yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.

Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

On syytä huomioida, että asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa osakkeenomistajan ja taloyhtiön välisestä kunnossapitovastuusta poikkeamisen yhtiöjärjestyksellä. Yllä mainittua lain säännöstä noudatetaankin vain siinä tapauksissa, ettei kunnossapitovastuusta ole sovittu toisin yhtiöjärjestyksessä.

Mikäli vakuutusyhtiö ei katso jotain vahingon osuutta korvattavaksi sen vuoksi, että asunto-osakeyhtiölain mukaan kyseisen omaisuuden kunnossapitovastuu on taloyhtiöllä, kannattaa varmistaa yhtiöjärjestyksestä, ettei asiasta ole kuitenkaan sovittu toisin. Mikäli näin on käynyt, kyseinen osuus pitää silloin korvata kotivakuutuksesta.

Esimerkki:
Kerrostaloasunnon eteisen kattoon ilmestyy tummia läiskiä, jotka vähitellen kasvavat suuremmiksi. Huoltomiehen tullessa paikalle huomataan, että alakatossa sijaitsevan kuuman käyttöveden putkessa on pistesyöpymä, joka on vähitellen kastellut koko eteisen alueen.

Vuotaneen veden aiheuttama vahinko muille kuin kiinteistön rakenteille korvataan suppeasta sekä laajasta kotivakuutuksesta, koska kyse on kiinteistön kiinteästä putkistosta aiheutuneesta vahingosta. Itse rakenteiden vahinko kuuluu taloyhtiön korvausvastuulle, joten kotivakuutus ei korvaa kyseistä osuutta.

Esimerkki:
Kerrostaloasunnon olohuoneen katossa havaitaan maalipusseja, jotka paljastuvat kartoituksen yhteydessä johtuvan yläkerran kylpyhuoneesta vuotaneesta vedestä. Vahinkoalueeksi tarkentuu koko olohuoneen katto sekä sen viereinen seinä, jotka joudutaan kuivattamaan.

Korjaustöiden yhteydessä avataan myös huoneiston lattiaa vahingon laajuuden selvittämiseksi ja todetaan, että myös lattia sekä seinän vierellä ollut kiinteä kaappi ovat kärsineet pahat vesivauriot. Huoneiston laminaatti sekä kaappi uusitaan kokonaan korjaustöiden yhteydessä.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiö vastaa rakenteiden läpi vuotaneen veden aiheuttamista vahingoista. Tämän perusteella taloyhtiö on velvollinen korvaaman asunnon lattiapinnoitteet taloyhtiön perustasoon. Mikäli taloyhtiön perustaso on ollut laminaatti, kiinteistövakuutus korvaa kyseisen laminaatin, eikä kotivakuutusta tarvitse käyttää.

Mikä ihmeen perustaso?
On tavanomaista, että osakkeenomistajat sisustavat huoneistoja itselleen sopiviksi. Kotiin saatetaan laittaa mm. kalliimmat lattiapinnoitteet, tyylikkäät laatat kylpyhuoneeseen tai vaikkapa hienot keittiökaapit.

Taloyhtiön vahingonkorvausvastuu on kuitenkin asunto-osakeyhtiölain mukaan rajattu vain perustason mukaiseen varustukseen, mikäli kyseessä on ollut vahinko, joka ei ole ollut kenenkään syytä (esimerkiksi yllättävä putkivuoto).

Perustasona pidetään joko rakennuksen alkuperäisen rakennuttajan päättämää taikka yhtiön peruskorjauksessa valittua tasoa.

Mikäli huoneistossa on ollut perustasoa paremmat pinnoitteet, taloyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan lattiapinnoitetta kuin perustasoon asti, ellei taloyhtiö ole huolimattomuudellaan aiheuttanut vesivahinkoa (esimerkiksi KKO 2003:80). Omistaja voi kuitenkin tällaisessa tilanteessa hakea perustason ja vahingoittuneen materiaalin erotusta kotivakuutuksestaan, mikäli kyseinen vesivahinko kuuluu siitä korvattavaksi.

Taloyhtiö on velvollinen maksamaan myös kaapin korjauksen, mikäli kyse on ollut kiinteästä kalusteesta. Kiinteänä kalusteena ei kuitenkaan pidetä esimerkiksi siirrettäviä kaappeja, joten yksittäistapauksissa rajanveto voi olla hankaala, onko kaapisto ollut kiinteä vai ei.

Korvauksen hakeminen taloyhtiön vakuutuksesta kun kotivakuutus ei korvaa vesivahinkoa

Mikäli esimerkiksi astianpesukoneen vuotovahinkoa ei korvata osakkeenomistajan kotivakuutuksesta, korvausta voi hakea myös taloyhtiön kiinteistövakuutuksesta. Vaikka vahinkoa ei ole aiheuttanut taloyhtiön kunnossapitovastuulla ollut laite, taloyhtiön All Risk -kiinteistövakuutus voi korvata myös asukkaan/osakkeenomistajan mm. astian- tai pyykinpesukoneen aiheuttaman vesivahingon.

Kiinteistövakuutus kattaa vahinkoja sekä rakenteille että pinnoittelle, vaikka niiden kunnossapitovastuu olisi osakkeenomistajalle. Kiinteistövakuutus ei kuitenkaan korvaa osakkeenomistajan/asukkaan irtaimiston vahinkoa miltään osin.

Vahinkoa ei kuitenkaan korvata taloyhtiön vakuutuksesta, mikäli taloyhtiöllä on ollut vain nimetyt ilmiöt korvaava vakuutus. Tällöin vakuutus kattaa samalla tavalla kuin suppea kotivakuutus vain vakuutuskirjalle nimetyt vahinkotapahtumat, kuten esimerkiksi putkivuodot.

Mikäli korjauskustannusten jakautumisesta ei ole sovittu osakkaan ja taloyhtiön välillä ennakolta, asunto-osakeyhtiölain mukaan kiinteistövakuutuksesta korvaamatta jäävä osuus jaetaan kunnossapitovastuun mukaisessa suhteessa taloyhtiön ja asukkaan välillä.

Esimerkki:

Asukkaan astianpesukone vuotaa ja aiheuttaa 5.000 € vesivahingon. Asukkaan kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoa, koska se ei kata käyttölaitevuotoja.

Vesivahingon korjaustöistä 4.000 € kohdistuu taloyhtiön kunnossapitovastuulla olevien rakenteiden korjaamiseen (mm. rakenteiden kuivatus ja uudellenrakennus) ja 1.000 € osakkeenomistajan vastuulle (mm. lattiapinnoitteet).

Koska 4/5 vahingosta kuuluu taloyhtiön vastuulle, taloyhtiö päättää hakea koko 5.000 € korvauksia sen kiinteistövakuutuksesta, vaikka osa vahingosta kohdistuu asukkaan pelkästään vastuulla olevaan omaisuuteen (pinnoitteet).

Taloyhtiön vakuutuksesta korvaan omavastuun ja ikävähennysten jälkeen yhteensä 3.000 €. Vakuutuksesta korvaamatta jäävä osuus 2.000 € jaetaan silloin korjauskustannusten mukaisessa suhteessa:

Osakkeenomistajan maksettava osuus: 20 % x 2.000 € = 400 €
Taloyhtiön korvattaksi jää: 80 % x 2000 € = 1.600 €

On syytä huomioida, että taloyhtiö ja osakkeenomistajat voivat vapaasti sopia kunnossapitovastuun jakautumisesta tällaisissa vahingoissa, kun vahingon aiheuttaa asukkaan käyttölaite.

Taloyhtiön ei ole pakko käyttää kiinteistövakuutustaan koko vahingon korjaamiseen, vaan korvausta voidaan pyytää myös pelkästään taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan omaisuuden osalta.

Kotivakuutuksien vertailusta

Edellä mainitusta huolimatta kaikki laajat ja suppeat vakuutusturvat eivät kuitenkaan aina ole samanarvoisia. Vakuutusyhtiöt ovat markkinoinnissaan brändänneet kotivakuutustuotteita esimerkiksi sanoin: Suppea, Perus, Laaja, LaajaPlus tai Mittaturva.

Pelkästä vakuutuksen nimestä ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöstä, onko kyseessä vain tietyt vahinkotapahtumat kattavasta vakuutuksesta vai laajasta vakuutuksesta, joka kattaa monia erilaisia vesivahinkoja.

Syvällinen perehtyminen asiaan viekin todennäköisesti tunnin jos toisenkin, joten voi olla houkuttelevaa tehdä vakuutusehtojen vertailu vakuutusten avaintietoasiakirjojen (Insurance Product Information Document, IPID) perusteella, joissa on vakuuttajan lyhyt kuvaus vakuutuksen olennaisesta sisällöstä.

Alla esimerkki POP-vakuutuksen kotivakuutuksen vakuutustietoasiakirjasta:

Avaintietoasiakirjasta on nähtävissä, että siinä on lueteltu vain nimetyt vahinkotapahtumat, joita vakuutus korvaa. Kyse voi siis olla suppeaksi luokitellusta vakuutuksesta, koska se ei kata kaikkia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Toisaalta korvattavien vahinkojen osalta ei mainita, minkälaisia niiden tulee olla: voiko vuoto olla mikä tahansa vuotovahinko, vai pitääkö olla tietyn LVI-laitteen vuodosta? Entä jos kyseistä avaintietoasiakirjaa verrataan esimerkiksi LähiTapiolan kotivakuutuksen vastaavaan:

Näiden kahden esimerkin perusteella voisi helposti tulla johtopäätökseen, että LähiTapiolan vakuutushan on selvästi kattavampi, koska siinä on pidempi luettelo asioista, joita vakuutus kattaa. Todellisuudessa LähiTapiolan avaintietoasiakirja koskee kuitenkin sen kaikkia kotivakuutustuotteita: sekä suppeaa vakuutusta, josta ei korvata LVISA-laitteiden vuotovahinkoja että myös heidän laajoja vakuutuksia.

Avaintietoasiakirjojen sisältöä koskevat sääntely edellyttää tiettyjen asioiden kertomista asiakirjassa, kuten esimerkiksi esimerkkejä vahingoista, joita vakuutus ei korvaa, missä vakuutusturva on voimassa, tai mitkä ovat vakuutuksenottajan velvoitteet. Sen sisältöä koskeva sääntely ei kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä siitä, missä laajuudessa asioista tulee kyseisessä asiakirjassa kertoa.

Avaintietoasiakirjassa mainitaan lisäksi nimenomaisesti, että tarkemmat tiedot vakuutusturvan sisällöstä löytyvät vakuutusehdoista. Edellä mainitun vuoksi eri vakuutusyhtiöiden avaintietoasiakirjojen sisällöt voivat olla hyvinkin erilaisia. 

Avaintietoasiakirjaa ei ole tarkoitettu vakuutustuotteiden yksityiskohtaiseen vertailuun, joten vakuutuksen valitsemien pelkästään kyseisen asiakirjan perusteella johtaa todennäköisesti huonosti soveltuvan vakuutuksen valitsemiseen. Valitettavasti tämä tarkoittaa samalla sitä, ettei kotivakuutuksien vertailuun ole olemassa nopeaa keinoa. Mikäli kuitenkin tiedetään, että talon putket tai astian- tai pyykinpesukone ovat vanhoja, valittavasta kotivakuutuksesta kannattaa ainakin varmistaa, että kyseiset vuotovahingot kuuluvat vakuutuksesta korvattaviksi.

Halvin vakuutus voi siis todellisuudessa olla varsin suppea muutaman kymmenen euroa kalliimpaan vakuutukseen nähden, jolloin maksamalla vähän enemmän vesivahinko olisikin voinut olla kotivakuutuksesta korvattava.

Kuten vanha sanonta kuuluu, halvalla ei yleensä saa hyvää, ja se pätee myös vakuutuksiin.

Petteri Pitkämäki
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, OTM

puh. 045 7833 2771

Vakuutusjuristi Pitkämäki Oy on lakiasiaintoimisto, joka keskittyy vain yksityishenkilöiden vakuutusriitojen ratkaisuun. Hoidan kuluttaja-asiakkaiden vakuutusriitoja laaja-alaisesti eri vakuutuslajeissa ja varmistan, että saat aina vakuutusehtojen mukaisen korvauspäätöksen.

EIKÖ VAKUUTUSYHTIÖ KORVANNUT VAHINKOA?