Mitä kotivakuutus korvaa ja ei korvaa?

Laajasta kotivakuutuksesta voidaan korvata kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, kuten television putoaminen lattialle. Suppeista kotivakuutuksista korvataan puolestaan ainoastaan vahingot, jotka on erikseen nimetty korvattavaksi, kuten tulipalon taikka salamaniskun aiheuttamat vahingot.

Kumpikaan ei pääsääntöisesti korvaa vahinkoa, joka johtuu hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta tai asennusvirheestä, eikä vähitellen syntynyttä vahinkoa, kuten lahoamista, ruostumista tai kulumista. Laajastakin kotivakuutuksesta korvaus voi lisäksi pienentyä, jos suojeluohjetta ei ole noudatettu. Käyn tässä artikkelissa läpi myös, miten suppeiden ja laajojen kotivakuutusten turva eroaa vakuutusyhtiöittäin, sekä esimerkkejä hoitamistani riidoista, joissa kielteinen korvauspäätös on saatu käännettyä.

Mikäli vakuutusyhtiö on antanut kielteisen korvauspäätöksen, sen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.

Päivitys: vertailu ja taulukot on päivitetty viimeksi 25.10.2026. Tiedot on tarkistettu yhtiöiden voimassa olevista vakuutusehdoista.

Mitä kotivakuutus sisältää?

Kotivakuutus sisältää yleensä neljä osaa: irtaimistovakuutuksen, rakennuksen tai huoneiston vakuutuksen, vastuuvakuutuksen ja oikeusturvavakuutuksen. Irtaimistovakuutus kattaa kodin tavarat, kuten huonekalut, vaatteet ja elektroniikan. Omakotitalossa vakuutus kattaa myös itse rakennuksen. Kerros- ja rivitaloasunnossa se kattaa vain ne huoneiston osat, joiden kunnossapidosta osakas itse vastaa, koska rakennus on taloyhtiön kiinteistövakuutuksessa.

Vastuuvakuutuksesta korvataan vahingot, joita vakuutettu aiheuttaa toisen henkilöön tai omaisuuteen, ja oikeusturvavakuutuksesta osa yksityiselämän riidan asianajokuluista. Olen kirjoittanut erikseen siitä, mitä kotivakuutuksen vastuuvakuutus korvaa ja mitä oikeusturvavakuutus korvaa, joten tämän artikkelin vertailut koskevat kodin omaisuutta.

Omaisuuden turvan laajuus riippuu siitä, onko kotivakuutus suppea vai laaja. Suppea korvaa vain vakuutuskirjaan erikseen nimetyt vahingot, kuten tulipalon. Laaja korvaa niiden lisäksi muitakin äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. Kulumista, hitaasti syntynyttä vahinkoa ja rakennusvirhettä ei pääsääntöisesti korvata kummastakaan, mutta osa vakuutusyhtiöistä myy omakotitaloon lisäturvia, jotka kattavat niistä osan.

Mitä kotivakuutus korvaa?

Sama nimi ei takaa samaa turvaa: jokainen vakuutusyhtiö päättää itse, mitä sen suppea tai laaja kotivakuutus korvaa.

Monesti vakuutusturvan laajuuden huomaa vakuutuksen hinnastakin, sillä suppeamman turvan vakuutukset ovat ymmärrettävästi edullisempia kuin laajat vakuutukset. Mikäli kotivakuutuksen ainoa valintakriteeri on siis ollut sen edullinen hinta, moni yleinen vahinko jää silloin kyllä korvaamatta.

Toisaalta laajakaan kotivakuutus ei ole takuu siitä, että kaikkiin vahinkoihin saisi aina korvaukset vakuutuksesta.

Vakuutusyhtiöt markkinoivat vakuutuksiaan joskus jopa identtisillä nimillä ”suppea”, ”perus” tai ”laaja”, mutta sama nimi eri vakuutusyhtiöiden kotivakuutuksien välilläkään ei takaa sitä, että molemmissa on samanlainen turva, kuten alta hyvin nopeasti selviää…

Huomioithan, että vertailussa on käytetty vakuuttajien yleisiä ehtoja. Oman vakuutuksesi turva voi siis poiketa alla olevasta, jos olet esimerkiksi sopinut asiasta erikseen vakuutusyhtiön kanssa, sinulla on vielä voimassa aiemmin myyty kattavampi vakuutus, tai jos olet saanut kampanjan myötä kattavamman vakuutuksen.

Vaikka vertailua päivitetään tasaisin väliajoin, kaikki tässä artikkelissa mainitut tiedot eivät välttämättä ole aina ajan tasalla. Vertailussa on totta kai pyritty siihen, että kaikki tieto olisi oikein kirjoitushetkellä, mutta sitä ei voida kuitenkaan luvata. Jos sinulla on palautetta vertailun sisällöstä, voit jättää kommentin täällä.

Pohtiessasi vakuutuksen hankkimista tai niiden eroja, vertailu tulee tehdä aina vakuutusyhtiöltä saamiesi tietojen eikä tässä artikkelissa esitetyn perusteella.

Mitä suppea kotivakuutus korvaa?

Suppeista kotivakuutuksista korvataan ainoastaan sellaiset vahingot, jotka on nimenomaisesti mainittu vakuutuskirjalla korvattaviksi vahingoiksi.

Vakuutuskirjalla saatetaan siten mainita esimerkiksi seuraavat turvat:

• Tulipalo
• Salamanisku

Jos kotivakuutuksessa ei ole yksilöity muita turvia, siitä ei silloin korvata esimerkiksi vuotaneen putken aiheuttamaa vesivahinkoa, myrskyn rikkomaa ikkunaa taikka television putoamista pöydältä.

Alla vertailussa Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan suppeat kotivakuutukset. Vakuutusyhtiöt päivittävät ehtojaan tyypillisesti kerran vuodessa taikka muutaman vuoden välein, joten vertailu on tehty kunkin yhtiön voimassa olevista vakuutusehdoista.

Kotivakuutukset on jaoteltu yllä siten, että vähiten erilaisia vahinkoja kattava kotivakuutus on vasemmalla ja turva laajenee oikealle siirryttäessä.

Vakuutusyhtiöiden brändäyksestä huolimatta kaikki suppeat kotivakuutukset eivät siis olekaan turvan tasoltaan samanlaisia, vaikka niitä markkinoidaankin ”suppeana kotivakuutuksena” tai ”peruskotivakuutuksena”. 

Tämä näkyy erityisen selvästi vertailtaessa esimerkiksi aivan oikeassa reunassa olevaa Ifin peruskotivakuutusta keskikastiin sijoittuviin Turvan tai LähiTapiolan suppeisiin kotivakuutuksiin.

Vertailusta voi todeta, että suppeista kotivakuutuksista ei välttämättä korvata lainkaan esimerkiksi putken vuotovahinkoa (Fennia palovakuutus, POP Vakuutuksen S-, Turvan suppea sekä LähiTapiolan suppea kotivakuutus).

Suppeista kotivakuutuksista vain Ifin ja Fennian peruskotivakuutukset korvaavat kiinteästi asennetun LVISA-laitteen äkillisen rikkoutumisen, kuten rakennuksen lämmitysjärjestelmän taikka lämminvesivaraajan vahingot. Fennialla korvaus on rajattu 5 100 euroon.

Vesivahinko vuokra-asunnossa – korvaako vuokralaisen vakuutus?

Mitä laaja kotivakuutus korvaa?

Laaja kotivakuutus korvaa suppean turvien lisäksi esimerkiksi luonnonilmiö- ja rikkoutumisvahinkoja sekä muita äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, kuten television putoamisen lattialle.

Suurin ero suppeisiin kotivakuutuksiin onkin muun muassa se, että laajassa vakuutuksessa vakuutuskirjalla on yksilöity enemmän erilaisia vahinkoja, jotka vakuutus kattaa. Näitä voivat olla esimerkiksi luonnonilmiö tai erilaiset rikkoutumisvahingot. Alla vertailussa Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan laajat kotivakuutukset.

Vähiten erilaisia vahinkotapauksia korvaavat vakuutukset ovat jälleen vertailun vasemmassa reunassa ja erilaisten vahinkotapauksien turva laajenee oikealle siirryttäessä.

Osa kotivakuutusyhtiöistä tarjoaa lisäksi omakotitaloille erillisiä laajennuksia, joista voidaan korvata esimerkiksi hitaita kylpyhuoneen taikka vesikaton vesivahinkoja. Lisäksi lisäturvissa on monesti rajoitettu vakuutusyhtiön oikeutta tehdä korvausmäärään niin sanottuja ikävähennyksiä, eli maksetaan silloin tietyissä vahingoissa normaalia enemmän korvauksia.

Olen kirjoittanut omakotitalolle myytävien lisäturvien kattavuudesta muun muassa vesikattovahinkojen vuotovahinkojen yhteydessä.

Suurin ero laajojen ja suppeiden kotivakuutuksien välillä on kuitenkin siinä, että laajasta kotivakuutuksesta voidaan kattaa kaikenlaisia äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja, eikä vain vahinkoja, jotka on nimenomaisesti lueteltu vakuutuskirjalla, kuten palovahingot tai salamaniskut.

Laajassa kotivakuutuksessa ei siis olekaan enää yhtä yksiselitteistä listaa siitä, mitkä kaikki vahingot ovat korvattavia.

Esimerkiksi vaikka myrskyn aiheuttama vahinko ei olisi korvattava luonnonilmiöturvaa koskevan vakuutusehdon perusteella sen vuoksi, että tuulen nopeus ei ylittänyt ehtojen vähimmäisrajaa, vahinko voi olla siitä huolimatta korvattavissa kuitenkin äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vahinkona.

Juuri tällaisten äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen turvasta voidaan laajassa kotivakuutuksessa korvata silloin esimerkiksi niitä kuuluisia telkkarin taikka puhelimien putoamisia lattialle, tai jos vahinkotapaus on sellainen, ettei se sovi oikein mihinkään vakuutuksella erikseen mainittuun turvaan, esimerkiksi luonnonilmiövahinkoon.

Mutta mitä nämä laajan kotivakuutuksen äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot sitten oikein ovat?

Lyhyesti selostettuna äkillisyyden vaatimus tarkoittaa, että vahingon tulee tapahtua nopeasti ja lyhyen ajan kuluessa. Mikäli vahinko on syntynyt vähitellen tai hitaasti, sitä ei korvata vakuutuksesta

Pelkkä vahingon äkillisyys ei kuitenkaan yksistään riitä vahingon korvaamiseksi. Vahingon tulee lisäksi samanaikaisesti olla myös ennalta arvaamaton.

Ennalta arvaamattomuus edellyttää sitä, ettei vahingon syntyminen ole ollut arvattavissa etukäteen. Mikäli esimerkiksi poltat lehtiä aivan aitasi vieressä ja sen seurauksena muutama aitatolppa syttyy tuleen, vakuutusyhtiö voi evätä vahingon korvattavuuden, koska palon leviämisvaara oli ilmeinen.

Olen käynyt äkillisten ja ennalta arvaamattomien vahinkojen korvaamista läpi tarkemmin toisessa artikkelissani.

Lisää esimerkkejä kotivakuutuksen korvausmääristä löytyy muun muassa seuraavista:

• Miten paljon vesivahingosta korvataan?
• Korvaako kotivakuutus puhelimen rikkoutumisen?
• Mitä kotivakuutus korvaa astian- tai pyykinpesukoneen vahingosta?
• Korvaako kotivakuutus sohvan?

Korvaako kotivakuutus, jos minulta vaaditaan korvauksia vesivahingosta?

Laajankaan kotivakuutuksen hankkiminen ei kuitenkaan ole takuu siitä, että vakuutuksesta korvattaisiin kaikki vahingot…

Mitä kotivakuutus ei korvaa?

A) Suppea kotivakuutus – vakuutus korvaa vain vakuutuskirjalla yksilöidyt vahinkotapahtumat

Suppeasta kotivakuutuksesta korvataan vain sellaiset vahingot, jotka vakuutuskirjalla on erikseen lueteltu korvattavaksi vahingoksi.

Jos kotivakuutus kattaa vain tulipalot, siitä ei silloin korvata putkivuotovahinkoa taikka esimerkiksi ilmalämpöpumpun rikkoutumista.

Usein hoitamissani vakuutusriidoissa korvauksen esteenä ei ole se, etteikö suppea kotivakuutus kattaisi koskaan juuri aiheutuneen kaltaisia vahinkoja, vaan ongelma on se, ettei kyseisen turvan korvausedellytykset kuitenkaan täyty.

Omakotitalon pihalla oleva puu kaatuu myrskyn aikana kovasta tuulesta suoraan katolle rikkoen sekä kattoa, seinää että ikkunoita. Entä jos kyseessä on naapurin puu, joka kaatuu talosi päälle?

Varmaankin suppeakin kotivakuutus kattaa tällaisen vahingon, kun kerta luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot on erikseen mainittu korvattavaksi vakuutuskirjalle?

Arvaat varmaan jo vastauksen.

Esimerkiksi POP Vakuutuksen, Turvan, Pohjolan, Fennian, LähiTapiolan ja Ifin ”suppeat” tai ”peruskotivakuutukset” kattavat kyllä luonnonilmiöiden, kuten myrskyjen aiheuttamia vahinkoja.

Ne eivät kuitenkaan kata kyseisiä vahinkoja aina.

Esimerkiksi Fennian kotivakuutusehdoissa luonnonilmiövahinkojen korvattavuudesta kerrotaan seuraavaa:

Mikäli lähimmän Ilmatieteenlaitoksen mittauksen mukaan puuskatuulen nopeus on jäänyt 20 m/s, Fennian suppea kotivakuutus ei silloin korvaa puun kaatumisen aiheuttamaa vahinkoa lainkaan.

Myös monella muulla kotivakuutusyhtiöllä on kotivakuutuksessaan samanlaisia rajoituksia joko:

• puuskatuulen vähimmäisnopeudesta,
• tuulennopeuden havaintopaikasta (oma mittausasema ei kelpaa, vaan kyse pitää olla Ilmatieteenlaitoksen havainnosta) tai että
• kyse tulee olla vähintään 10 minuutin keskituulen nopeudesta, jolloin äkilliset puuskatuulen aiheuttamat vahingot jäävät aina korvaamatta.

Olen kirjoittanut myrskyvahinkojen korvattavuudesta eri kotivakuutuksesta tarkemmin sitä koskevassa artikkelissa.

Suppeista kotivakuutuksista jää myös yllättävän monesti tyypillisiäkin vahinkoja korvaamatta. Esimerkiksi erilaiset vesivahingot voivat jäädä helposti korvaamatta, koska korvausedellytykset eivät täyty. Olen kirjoittanut asiasta mm. seuraavissa tarkemmin:

• Millaisia vesivahinkoja kotivakuutus korvaa?
• Maalämpöpumppu rikki – korvaako kotivakuutus?
• Tulipalo – mitä vakuutus korvaa ja ei korvaa?
• Korvaako vakuutus lumen aiheuttamat vahingot?

B) Suppeiden ja laajojen kotivakuutuksien yleiset rajoitusehdot

Laajastakaan kotivakuutuksesta ei korvata kaikkia vahinkoja, sillä vaikka vahinko muutoin täyttäisi korvattavan vahingon edellytykset, vakuutuksessa saattaa olla kyseistä vahinkotyyppiä koskeva nimenomainen rajoitusehto.

Kyseisiä rajoitusehtoja sovelletaan sekä suppeisiin että laajoihin kotivakuutuksiin, vaikkakin usein rajoitusehdolla ei ole merkitystä suppeissa kotivakuutuksissa, sillä vahingon aiheuttanut tapahtuma ei ole ylipäänsä vakuutuksen mukaan korvattava vahinko.

Olen koonnut alle vertailuun eräitä Fennian, Ifin, LähiTapiolan, Pohjantähden, Pohjola Vakuutuksen, POP Vakuutuksen sekä Turvan kotivakuutuksissa olevia yleisiä rajoitusehtoja.

Ifin LaajaPlus ja Pohjantähden RakennusPlus ovat rakennukselle otettavia lisäturvia, jotka ohittavat osan rajoitusehdoista. Siksi niiden sarakkeissa on taulukossa valintamerkkejä.

Ifin LaajaPlus korvaa vahingot, joiden syynä on vesikaton läpi tullut sade- tai sulamisvesi, märkätilan vesieristeen läpäissyt vesi, tuhoeläimet (hiiret, rotat ja tuhohyönteiset) tai lahottajasienet. Ehdossa ei vaadita äkillisyyttä, ja hitaasti kehittyviä vahinkoja koskeva rajoitus koskee vain vaurion aiheuttanutta esinettä itseään. Siksi myös vähitellen syntynyt vahinko voi tulla korvattavaksi.

Vaikka syy olisi rakennus- tai asennusvirhe, sen seurauksena syntynyt vahinko korvataan. Itse virhettä, vesieristettä, märkätilan pinnoitteita ja kalusteita, vesikaton korjausta tai tuholaisten hävittämistä ei korvata. Enimmäiskorvaus on 15 000 euroa, ja turva päättyy yleensä, kun rakennusvuodesta on kulunut 40 vuotta. Jos turva on myönnetty ennakkotarkastuksen perusteella, se on voimassa 20 vuotta tarkastusvuodesta.

Pohjantähden RakennusPlus korvaa näätäeläinten, jäniseläinten ja jyrsijöiden rakennukselle aiheuttamat vahingot, mutta ei niiden torjunta- ja hävittämiskuluja. Hyönteisiä ehdossa ei mainita. Lisäksi RakennusPlus korvaa kattovuodon, ja vesikatteen ikääntymisestä johtuva vuoto korvataan kerran. Rakennus- tai asennusvirheestä johtuvaa kattovuotoa se ei korvaa. Enimmäiskorvaus on kummassakin 10 000 euroa. RakennusPlus päättyy, kun rakennusvuodesta on kulunut 50 vuotta.

Saan usein kommentteja siitä, että vakuutusyhtiötä päätetään vaihtaa sen jälkeen, kun vakuutuksesta on saanut kielteisen korvauspäätöksen. Turhautuminen on ymmärrettävää, koska vakuutuksen luultiin kattavan vahinko, mutta korvauksia ei sitten saanutkaan.

Mutta kuten rajoitusehtojen vertailusta huomaa, kaikilla vakuutusyhtiöillä on tietyissä vahingoissa ihan samanlaiset rajoitusehdot.

Silloin turvan laajuus ei monesti parane vakuutusyhtiötä vaihtamalla.

Käyn alla tarkemmin läpi muutamia tyypillisiä esimerkkejä vahingoista, joiden perusteella vahinko voi jäädä korvaamatta kokonaan tai osittain kotivakuutuksesta. Luettelo ei ole tyhjentävä, ja monille vahingoille (esimerkiksi tulipalo tai vesivahinko) on olemassa paljon muitakin syitä, joiden perusteella vakuutusyhtiön ei tarvitse korvata vahinkoa. Löydät kaikki kotivakuutusta koskevat artikkelini täältä, josta löydät lisää vahinkoesimerkkejä korvattavista ja ei korvattavista kotivakuutuksen vahingoista.

i) Hyvän rakentamistavan vastainen toteutus

Yleisin haaste erityisesti erilaisissa vesivahingoissa on se, että vahinko on aiheutunut hyvän rakentamistavan vastaisesta toteutuksesta.

Esimerkiksi mikäli vettä on päässyt vuotamaan 80-luvulla rakennetun kylpyhuoneen lattiakaivon ja korokerenkaan välistä rakenteisiin, vahinko ei ole yhdenkään kotivakuutusyhtiön ehtojen mukaan korvattava.

Esimerkiksi Pohjolan kotivakuutusehdoissa rajoitusehto on muotoiltu seuraavalla tavalla.

Vahingon korvattavuuteen ei silloin vaikuta se, tiesitkö tai olisiko sinun edes pitänyt tietää hyvän rakentamistavan toteutuksesta, tai että kyseistä virhettä ei olisi voinut edes havaita ennen vahingon syntymistä. Olennaista on vain se, onko toteutustapa ylipäänsä ollut hyvän rakentamistavan vastainen.

Huonoimmassa tapauksessa kymmenien tuhansien eurojen vesivahingon korjauskulut joutuu silloin maksamaan kokonaan itse.

Toisaalta vakuutusyhtiöt vetoavat valitettavan usein virheellisiin rakentamismääräyksiin perusteena vahingon korvaamatta jättämiselle. Erityisesti vedeneristyksen puutteellisuuteen vetoaminen on yleinen hylkäysperuste kodinhoitohuoneen vesivahingoissa.

Esimerkiksi alla olevassa hoitamassani Vakuutuslautakunnan tapauksessa vakuutusyhtiö totesi, että vakuutuksesta ei tarvinnut korvata pesutilan korjausta, koska alkuperäinen toteutustapa yhtenäisen vedeneristeen rakentamisesta pesutilan ja kodinhoitohuoneen välillä olisi ollut rakentamisajankohdan määräysten vastainen.

Sain kuitenkin käännettyä vakuutusyhtiön päätöksen lautakunnassa:

ii) Korvausmäärä rakennuksen palovahingoissa

Mikäli esimerkiksi omakotitalo tai mökki palaa perustuksiin saakka, kotivakuutuksen olettaisi silloin korvaavan vahingon täysimääräisesti.

Näin ei kuitenkaan aina ole.

Tyypillisesti korvauksien saamisen ongelma ei ole se, että vakuutusmäärä loppuisi kesken, eikä vakuutusyhtiö voi vedota alivakuutukseen, jos rakennus on vakuutettu täydestä arvosta. Eli vaikka uusi rakennus maksaa nykyisillä hinnoilla 500 000 euroa aiemman ollessa rakennettu 200 000 eurolla 30 vuotta sitten, korvauskattokaan ei monesti tule esteeksi. Enimmäiskorvausmääräksi on monesti sidottu rakennuksen jälleenhankintahinta, joten vakuutusyhtiö ei voi vedota edes nousseisiin rakentamiskuluihin. Kerron erikseen siitä, miten rakennuksen arvo määritetään korvausta laskettaessa.

Haasteena onkin usein se, että rakennuksen kunto on ollut niin heikko ennen tulipaloa, että vakuutusyhtiö pääseekin vetoamaan juuri tähän.

Vakuutusyhtiön ei nimittäin tarvitse korvata palaneen rakennuksen tilalle uuden rakentamista, mikäli vanhan rakennuksen kunto oli alle 50 % uuden vastaavan rakennuksen arvosta.

Lyhyesti sanottuna tämä tarkoittaa, että rakennuksen kunnossapidosta ei ole huolehdittu riittävästi ja rakennuksen arvo on vuosikymmenien saatossa päässyt laskemaan alle 50 % uuden vastaavan rakennuksen arvosta.

Vakuutusyhtiö voi tällöin korvata vahingosta vain sen arvon, joka rakennuksella oli ennen tulipaloa.

Vakuutusyhtiön korvauspäätös voi kuitenkin perustua virheelliseen tietoon tai he eivät ole huomioineet kaikkia olennaisia tekijöitä laskelmassaan.

Esimerkiksi alla hoitamassani vakuutusriidassa vakuutusyhtiön päätöksen kääntymisen myötä asiakkaalla oli oikeus saada noin 210 000 euroa lisäkorvauksia uuden kodin rakentamiseksi.

Yksi olennaisista seikoista päätöksen kääntämisessä olikin se, että vakuutusyhtiö ei ollut rakennuksen kuntoa arvioidessaan ottanut huomioon asiakkaan rakennukselle tekemiä parannuksia, joiden seurauksena 50 % raja-arvo ylittyi ja vakuutusyhtiön täytyi korvata uusi vastaava koti tilalle.

Ratkaisimme vastaavan tilanteen asiakkaamme eduksi esimerkiksi tapauksessa, jossa vakuutusyhtiö kiisti palaneen omakotitalon jälleenrakentamiskustannusten korvaamisen.

Löydät lisää palovahinkojen korvausmääristä sekä koti- että kaskovakuutuksissa sitä koskevasta artikkelistani.

Riita voi syntyä myös siitä, katsooko vakuutusyhtiö osan jälleenrakentamisen kustannuksista tasonparannukseksi, kuten uudet perustukset vanhojen tilalle.

iii) Suojeluohjeiden laiminlyönti ja vakuutusyhtiön oikeus tehdä korvausmäärään vähennys

Jokaisen vakuutuksen ehdoissa löytyy lista erilaisista suojeluohjeista, joilla pyritään estämään vahingon syntyminen kokonaan tai rajoittamaan vahingon laajuutta.

Kotivakuutuksissa suojeluohjeita voi olla esimerkiksi seuraavista toimintatavoista:

• Jos rakennus on tyhjillään yli 7 vuorokautta, pääsulkuventtiili tulee sulkea
• Tulisijat ja hormit tulee nuohota säännöllisesti
• Tulitöitä ei saa tehdä autotalli-, varasto-, kellari- tai muissakaan vastaavissa tiloissa.
• Sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kulkeutuminen rakennukseen on estettävä vesieristyksin ja näiden vesien poistojärjestelmillä
• Kylmänä vuodenaikana rakennuksen riittävästä lämmityksestä on huolehdittava.
• Pesukoneen ja kylmälaitteiden alle on laitettava turvakaukalo, jos tilassa ei ole lattiakaivoa tai lattian rakenne on sellainen, ettei mahdollinen vuoto tule välittömästi näkyviin.

Mitä siitä sitten seuraa, jos suojeluohjetta ei ole noudatettu ja vahinko tapahtuu?

Vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä korvausmäärään silloin vähennys, jonka suuruus on tyypillisesti 20–33 %. Vähennys voi olla myös 50 prosenttia, mikäli suojeluohjeen noudattamatta jättämisen lisäksi vahinkoon on vaikuttanut myös jokin muu huolimattomuus.

Otetaan esimerkki.

Vakuutusyhtiöllä olisi tällaisessa tilanteessa hyvin todennäköisesti oikeus tehdä korvausmäärään ainakin mainittu 20–30 prosentin vähennys tapauksen muista yksityiskohdista riippuen. Huonoimmassa tapauksessa vahinko voisi jäädä korvaamatta myös käyttövirheenä, koska pyykinpesukoneen valmistajan ohjetta poistovedenohjaamisesta turvallisesti ei ollut noudatettu.

Suojeluohjeiden perusteella tehtävät vähennykset korvausmäärään eivät kuitenkaan mene aina vakuutusyhtiölläkään oikein.

Esimerkiksi alla voittamassani riidassa vakuutusyhtiö teki vesivahingon korvausmäärään 30 prosentin vähennyksen sen vuoksi, että vahinko oli vakuutusyhtiön mukaan aiheutunut LVI-laitteen jäätymisestä.

Olemme auttaneet lukuisia asiakkaita, joiden kotivakuutuskorvauksia on vähennetty tai evätty perusteettomasti — tutustu voitettuihin kotivakuutusriitoihin.

Mitä kotivakuutus korvaa kerrostalossa ja omakotitalossa?

Kyllä, sovellettavat vakuutusehdot ovat näiden välillä osittain erilaiset.

Omakotitalossa omistaja vastaa kaikesta aina perustuksista vesikattoon saakka, mutta taloyhtiöasunnoissa kunnossapitovastuu on osittain taloyhtiöllä, eikä suinkaan asunto-osakkeen omistajalla. Taloyhtiöllä on lisäksi oma kiinteistövakuutus kattamaan rakennukselle aiheutuvia vahinkoja.

Huoneiston omistajan tai vuokralaisen kotivakuutuksella ei tarvitse kattaa yhtä paljon vahinkoja kuin omakotitalossa, koska vastuu niistä on osittain taloyhtiöllä, jolla on jo oma erillinen ”kotivakuutus”. Lähtökohtaisesti taloyhtiö vastaa itse muun muassa rakenteiden korjauksista, joten kyseistä vahinkoa ei ole silloin tarpeen vakuuttaa asunto-osakkeeseen hankittavan kotivakuutuksen omaisuusvakuutuksella.

Sekä kerros- ja rivitaloasunnoissa että omakotitaloon otettavassa kotivakuutuksessa vakuutusyhtiö käyttää yhtä ja samaa vakuutusehtopakettia. Vakuutusehtojen sisällä on kuitenkin tarkennuksia siitä, minkä omaisuuden vahinkoja omaisuusvakuutuksesta korvataan riippuen siitä, onko kotivakuutus otettu taloyhtiössä olevaan asuntoon vai omakotitaloon.

Lyhyesti: vakuutusyhtiö kysyy vakuutusta haettaessa riittävät tiedot vakuutettavasta kohteesta, joten yllä olevasta erottelusta ei tarvitse kauheasti murehtia.

Pienissä tai poikkeuksellisissa taloyhtiöissä kannattaa kuitenkin olla erityisen tarkkana, jos kunnossapitovastuusta on sovittu asunto-osakeyhtiölaista poikkeavasti (esimerkiksi tiettyjen tilojen tai laitteiden kunnossapitovastuu siirretty taloyhtiöltä osakkeenomistajalle).

Niiden kuuluminen kotivakuutukseen on syytä aina varmistaa erikseen omasta kotivakuutusyhtiöstä, koska huonoimmassa tapauksessa kotivakuutuksesta ei korvata vahinkoja, joista yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja on kuitenkin kunnossapitovastuussa.

Vesivahinko taloyhtiössä – kuka korvaa?

Vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa kotivakuutuksesta – mitä voi tehdä?

Jos vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta kotivakuutuksesta vahinkoa, kyse voi olla virheellisestä päätöksestä. Olemme saaneet käännettyä lukuisia kielteisiä korvauspäätöksiä asiakkaidemme hyväksi.

Päätöksen oikeellisuus kannattaa aina varmistaa vakuutusjuristin ilmaisella arviolla.